Moi!
Olen kirjoittanut tänne joskus aiemminkin.
Olen 92 vuonna syntynyt tyttö.
Käyn tällä hetkeellä 9. luokkaa.
Harrastelen eri musajuttui, tanssia ja valokuvausta. Tai näin ajattelen, en ehkä harrasta, pikemminkin haaveilen harrastavani.
ELIKKÄ, mä en pysty elää hetkessä.
Harmittaa ihan pirusti tää ylä-aste aika, joka on mennyt aika yksinäisissä meiningeissä epävarmuuden ja pään sekasorron takia.
Harmittaa kun en ole saanut tarpeeksi kontaktia hyviin tyyppeihin , tehnyt kouluhommia ja luovia juttuja täysillä jaa muutenkin eristäytynyt.
Olen myös mukana eräässä koulutuksessa. Sielläkin menee vähän kehnosti, en osaa keskittyä hetkeen, ajattelen ,että "huomenna tai tänä iltana selvitän nää ahdistukset". Kuitenkaan en. HUOH.
Jo 3. vuosi menossa samaa sisäistä rataa.
Mietin, kuinka typerästi olen elänyt/ ollut tilanteissa, tuhlannut aikaa, en tehnyt parastani ( =alisuorittanut..) .
kohta ylä-aste ohi ja mulla ei mtn onnellisia muistoja ja kaikki kivat tyypit menee eri paikkoihin.
tahtoisin päästä päänsisäisestä umpikujasta irti, olla ylpeä itsestäni vaikka olen ollutin saamaton ja elää TÄSILLÄ.
uskaltaa elää miten huvittaa. uskaltaa ottaa irti joka sekunnista ,eikä elää huomsen paremman toivossa.
Olen kirjoittanut tänne joskus aiemminkin.
Olen 92 vuonna syntynyt tyttö.
Käyn tällä hetkeellä 9. luokkaa.
Harrastelen eri musajuttui, tanssia ja valokuvausta. Tai näin ajattelen, en ehkä harrasta, pikemminkin haaveilen harrastavani.
ELIKKÄ, mä en pysty elää hetkessä.
Harmittaa ihan pirusti tää ylä-aste aika, joka on mennyt aika yksinäisissä meiningeissä epävarmuuden ja pään sekasorron takia.
Harmittaa kun en ole saanut tarpeeksi kontaktia hyviin tyyppeihin , tehnyt kouluhommia ja luovia juttuja täysillä jaa muutenkin eristäytynyt.
Olen myös mukana eräässä koulutuksessa. Sielläkin menee vähän kehnosti, en osaa keskittyä hetkeen, ajattelen ,että "huomenna tai tänä iltana selvitän nää ahdistukset". Kuitenkaan en. HUOH.
Jo 3. vuosi menossa samaa sisäistä rataa.
Mietin, kuinka typerästi olen elänyt/ ollut tilanteissa, tuhlannut aikaa, en tehnyt parastani ( =alisuorittanut..) .
kohta ylä-aste ohi ja mulla ei mtn onnellisia muistoja ja kaikki kivat tyypit menee eri paikkoihin.
tahtoisin päästä päänsisäisestä umpikujasta irti, olla ylpeä itsestäni vaikka olen ollutin saamaton ja elää TÄSILLÄ.
uskaltaa elää miten huvittaa. uskaltaa ottaa irti joka sekunnista ,eikä elää huomsen paremman toivossa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
apatiaa tuottaa tää tyytymättömyys naamaan.
tuntuu ,ettei riitä ihmisille, jotka ovat viisaita , lahjakaita & kauniita.
haluaisin olla paljon ns. komeemman näköinen, paksummat huulet ja suurempi silmä ja sitä rataa :D
ajattelen aivan liikaa miten täytyis tehä ja mitämitämitä muuut ajattelee. myös vertailen pääni puhki ja kesktyn pikkuvirheisiin.
HUOOOOOOOOOOOOHHHH...........
Olet tosiaan kirjoittanut aiemminkin mm. nimimerkillä P...p.
mikä nimimerkki ?
Hehe, menikö nimimerkit sekaisin?
Toistaseks kukaan ei pysty elämään täysillä.
Niin ettei se suurin murhe ole sinunkaan elämässä.
Reipasta kevättä sinulle!!