http://www.wired.com/science/discoveries/news/2008/04/mind_decision
Harhaanjohtava otsikko:
"Brain Scanners Can See Your Decisions Before You Make Them"
Jatkuu hieman paremmin:
"You may think you decided to read this story -- but in fact, your brain made the decision long before you knew about it."
Siis kysymys on vain siitä, että tietoisuuden alapuolella toimiva aivotoiminta (minä kutsun sitäkin ajatteluksi, miksi ei?) tekee aina kaikki päätökset. Tietoinen, symbolinen ajattelu vain toteaa jo tehdyn päätöksen (ja pitää sitä omanaan). Mitkään päätöksemme eivät ole "tietoisia" siinä mielessä, että tietoiset prosessit olisivat niistä vastuussa. Tajunnan alapuoliset neuraaliset prosessit hypittävät tietoista ajattelua mielensä mukaan.
Mielestäni tutkimuksen "löytö" oli jo ilmeinen ennestäänkin. Miten muuten asiat voisivatkaan olla?
Harhaanjohtava otsikko:
"Brain Scanners Can See Your Decisions Before You Make Them"
Jatkuu hieman paremmin:
"You may think you decided to read this story -- but in fact, your brain made the decision long before you knew about it."
Siis kysymys on vain siitä, että tietoisuuden alapuolella toimiva aivotoiminta (minä kutsun sitäkin ajatteluksi, miksi ei?) tekee aina kaikki päätökset. Tietoinen, symbolinen ajattelu vain toteaa jo tehdyn päätöksen (ja pitää sitä omanaan). Mitkään päätöksemme eivät ole "tietoisia" siinä mielessä, että tietoiset prosessit olisivat niistä vastuussa. Tajunnan alapuoliset neuraaliset prosessit hypittävät tietoista ajattelua mielensä mukaan.
Mielestäni tutkimuksen "löytö" oli jo ilmeinen ennestäänkin. Miten muuten asiat voisivatkaan olla?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun paperilla lukee että "korppi on isompi kuin varis", se logiikka ei kovin helposti tallennu niin ihmisen mieleen, vaan ennemmin korpin koolle pyritään asettamaan kiinteä vakio joka on riippuvainen sen hetkisestä käsityksestä variksen koosta. Jos lukija ymmärtää väärin korpin koon ja ei tallenna lausetta kirjaimellisesti, niin väärinkäsitys on tapahtunut.
liian vahvasti toisistaan "alemman aivotoiminnan" ja tietoisuuden. Ne ovat pohjimmiltaan sitä samaa aivotoimintaa.
"Ne ovat pohjimmiltaan sitä samaa aivotoimintaa."
Kyllä. Mutta koko ihmisen aivojen rinnakkaisesta toiminnasta vain murto-osa saavuttaa tietoisuuden. Missä tietoisuus saavútetaan? Jossakin etulohkolla tai osittain hajautettuna siellä sun täällä, edelleen kiistan- ja tutkimuksenalainen juttu.
ettei vapaata tahtoa olisi. Yksinkertainen kysymys: Miksi ihmiselle olisi luonnonvalinnan tuloksena kehittynyt tietoisuus, jos se ei voisi ohjailla muuta ruumista?
Nuo ovat ihan hyviä kysymyksiä. Mutta niiden olemnassaolo johtuu vain arkitodellisuuden käsitteiden sopimattomuudesta ihmisen aivotoiminnan todellisuuden käsittelyyn.
Kyllä ihmisellä on tavallaan vapaa tahto, mutta se kattaa vai osan ihmisen mieltä. Kyllä tietoinen mieli voi tuntea tietoisesti päättävänsa esim: "Tänään en illalla katso hömppää TV:stä vaan sen sijaan teen pitkän kävelylenkin keväisessä illassa". Ja sitten vielä toimia oikeasti tuon päätöksen mukaan. Mutta mistä tuo päätös oikeasti tulee? Tekeekö tietoinen mieli jotakin tietoista laskentaa summaten eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja painotetusti ja sitten tietoisesti verraten tuloksia? Joskus, mutta ei yleensä. Voisiko silloin sanoa, että päätös oli ehdottoman tietoinen? Ehkä, mutta mistä tietoinen mieli sai nuo arvotukset ja painokertoimet, jotka se tarvitsisi tähän toimenpiteeseen? Jos ne tulevat jostakin ulkoisesta lähteestä, silloin päätöksenteko siirretään sille. Jos ne tulevat "hihasta", "mutu-menetelmällä", silloin tiedostamaton mieli tulee mukaan päätöksentekoon. Ja jos mitään tietoista vaihtoehtojen vertailua ei tehdä, silloin koko päätös pujahtaa ulos tiedostamattomalta mieleltä.
Siis minkälainen tietoinen aivotoiminta olisi täysin itseriittoista? Vaikea kuvitella. Tietoinen, symbolinen, kielellinen mieli tarvitsee aina tiedostamatonta mieltä avukseen.
Minusta aivojen tiedostamattomilla prosesseilla on tärkein päätäntävalta kaikessa, mutta tietoinen mieli tarkkailee, analysoi ja perustelee itselleen nämä syvemmältä mielestä pöllähtävät päätökset ja siten pitää niitä omina päätöksinään. Tietoinen ja tiedostamaton minä ovat useimmiten hyvin sovussa keskenään eikä ristiriitoja synny (paitsi mielisairaustilanteissa).
"Kyllä tietoinen mieli voi tuntea tietoisesti päättävänsa esim: "Tänään en illalla katso hömppää TV:stä vaan sen sijaan teen pitkän kävelylenkin keväisessä illassa". Ja sitten vielä toimia oikeasti tuon päätöksen mukaan. Mutta mistä tuo päätös oikeasti tulee?"
Minulla tietokone laskee ohjelmien prioriteetin ohjelmaoppaan tietojen ja opetusteni mukaan ja informoi tulevista ohjelmista nykyhetkeä painottaen. 10 minuutin kuluttua olevat tapahtumat informoidaan laajemmin ja loput aikaetäisyyden neliön mukaan. Ulkoilua se ei osaa vielä suosittaa.
neliön -> neliöjuuren
Tietoisuus voi kuitenkin säädellä sitä, mistä kaikesta se on tietoinen. Se voi vaikuttaa aivoihin. Jos ei voisi, niin silloinhan se olisi yliluonnollinen, materiaalisesta maailmasta erillinen asia.
" Tietoisuus voi kuitenkin säädellä sitä, mistä kaikesta se on tietoinen. Se voi vaikuttaa aivoihin. "
Hyvin-hyvin rajoitetusti: et voi tarkkailla edes niitä prosesseja, jotka rakentavat lauseet puhuessasi. Voit muodostaa lauseita tietoisesti, mutta silloin käytät eri prosesseja kuin sujuvasti puhuessasi. Tällaisia rinnakkaisia, harjoitus/opittu -prosesseja on muitakin.
"Jos ei voisi, niin silloinhan se olisi yliluonnollinen, materiaalisesta maailmasta erillinen asia."
Ei suinkaan. Miten niin? Voitko seurata ajatuksella sydänlihaksesi sinus-solmukkeen neuraalista työskentelyä, kun se tekee QRS-komplekseseja sydänlihakselle? Et voi. Silti se on vahavasti tässä maailmassa, eikä mitenkkään yliluonnollinen. Samoin esim. silmän liikkeiden (sakkadit) ohjaus, kun katselemme ympärillemme on 95% (luku hihasta) automaattista ja vain pieneltä osin kontrolloitua, yleensä ei yhtään.