Henkilö tekee valinnan joka vaatii harkintaa. Kukaan ei pakota häntä tekemään valintaa (paitsi aika). Hänestä tuntuu, että kaikki valintaan kuuluvat asiat on harkittu läpi ja asiat tuntuvat selvältä. Hän jopa luulee tietävänsä (ja ehkä arvaakin) valinnan seuraukset. Luuletteko, että kyseinen henkilö pystyisi ikinä tekemään valintaa jonka hän itse tuomitsee mielessään ns. "vääräksi" tai "pahaksi". Jos hän päättäisikin tappaa jonkun vain todistaakseen, että hän pystyy mielestään tekemään "väärän" teon olisiko teko aidosti "väärä" tai "paha"? Eikö hänen täydy ajatella tappamisen olevan "oikea" valinta, jotta pystyisi todistamaan väitteeni "epätodeksi". Tämä kertoo hieman ihmisen egosta ja siitä, kuinka kukaan ihminen ei pysty tietoisesti sitä pakenemaan. Vain ns. harkitsemattomat ja ajattelemattomat valinnat voivat olla epäitsekkäitä. Eli jos ihminen sanoo olevansa epäitsekäs voit olettaa hänen olevan normaalia höntimpi ja ajattelemattomampi ihminen? Ehkäpä.
Sinulla on mahdollisuus kiilata kaupan jonossa. Voit kuvitella kiilaamisen ja paikallaan olemisen seuraukset.
Valinta A: Kiilaat röyhkeästi edessä olevien eteen jolloin ihmiset rupeavat protestoimaan tekoasi. Tämä paljastaa paljon itserakkautta ja välinpitämättömyyttä muita ihmisiä kohtaan.
Valinta B: Et kiilaa ketään vaan seisot normaalisti jonossa. Tämä ei nopeasti tarkasteltuna vaikuta itserakkaalta ja egoistiselta, mutta tarkemmin tarkasteltuna ihmisellä on selvä halu suojella itseään muiden ihmisten ilkeiltä katseilta ja torumiselta.
Onko olemassa tekoja, jotka eivät ole itserakkaita? Jos on niin kertokaa niistä minulle. Perustelkaa ja olkaa asiallisia :)
Sinulla on mahdollisuus kiilata kaupan jonossa. Voit kuvitella kiilaamisen ja paikallaan olemisen seuraukset.
Valinta A: Kiilaat röyhkeästi edessä olevien eteen jolloin ihmiset rupeavat protestoimaan tekoasi. Tämä paljastaa paljon itserakkautta ja välinpitämättömyyttä muita ihmisiä kohtaan.
Valinta B: Et kiilaa ketään vaan seisot normaalisti jonossa. Tämä ei nopeasti tarkasteltuna vaikuta itserakkaalta ja egoistiselta, mutta tarkemmin tarkasteltuna ihmisellä on selvä halu suojella itseään muiden ihmisten ilkeiltä katseilta ja torumiselta.
Onko olemassa tekoja, jotka eivät ole itserakkaita? Jos on niin kertokaa niistä minulle. Perustelkaa ja olkaa asiallisia :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihminen tekee kaiken itseään ajatellen, mutta siinä tapauksessa, kun teon seurauksena toisen hyöty on suurempi kuin oma, on kyseessä epäitsekkyys... noh, jos sitä kerkee ajattelemaan, mutta periaatteessa.
Esimerkkejä löytää, ihme kyllä, jos ei ihan joka, niin melkein joka toinen päivä edestään itsekukin :)
Noh, 1. Pelasta toinen hukkumasta ja huku itse sitä tehdessäsi.
2. Nosta lompakko kadulta, vie se poliisiasemalle, jotta se löytää oikean omistajansa (etkä vie sen sisällöstä itsellesi tai muille mitään) ja myöhästy sen takia maailman tärkemmästä tapaamisesta tai omista häistäsi.
3. Annat viimeisen roposesi rahankeräykseen poloisten hyväksi vaikka itselläsi on seuraavaan palkkaan vielä viikko ja ruokakaapissa vain makaroonia.
4. Viimeinen tähän, vaan ei suinkaan vähäpätöisin:
Lakkaat surkuttelemasta itseäsi.
todella itserakas.
"Kun teon seurauksena toisen hyöty on suurempi kuin oma, on kyseessä epäitsekkyys."
Ihminen saa epäitsekkyydestään hyvää oloa? Hän todistaa olevansa ns. "epäitsekäs" tekemällä näitä muille hyödyllisiä asioita. Luuletko, että tämä henkilö tekee näitä asioita vasten tahtoaan? Ei ihminen pelasta toista pelkästään toisen takia, vaan myös tarkasti harkittuna (jos siihen on aikaa) hän tietää, että ei voi elää itsensä kanssa jos hän olisi antanut pelastettavan henkilön kuolla.
"Pelasta toinen hukkumasta ja huku itse sitä tehdessäsi."
Jos ihminen on aiheuttanut hukkumisensa harkitusti, hänellä on täytynyt olla joku taka-ajatus. Ehkä hän tahtoi ja luuli, että hänet muistetaan pidempään jos hän pelastaessa itse saa surmansa? Jos hukkuminen ei ollut suunnitelmissa on se vain sattuman ja/tai kohtalon kouraa, jolla ei ole tekemistä itsekkyyden tai epäitsekkyyden kanssa.
"Nosta lompakko kadulta, vie se poliisiasemalle, jotta se löytää oikean omistajansa (etkä vie sen sisällöstä itsellesi tai muille mitään) ja myöhästy sen takia maailman tärkemmästä tapaamisesta tai omista häistäsi."
Tämä on hieno esimerkki, mutta kuka tahtoisi viedä jonkun muun tuntemattoman lompakon poliisiasemalle omien häiden aikoihin? Jokseenkin vaikuttaa, että kyseinen henkilö yrittää todistaa, että epäitsekkyys on mahdollista, tekemällä ns. "epäitsekkään" teon, mutta huomaatkaa, että tämä tahto yrittää todistaa itsensä oikeaksi on itsekkyyttä.
"Annat viimeisen roposesi rahankeräykseen poloisten hyväksi vaikka itselläsi on seuraavaan palkkaan vielä viikko ja ruokakaapissa vain makaroonia."
En usko, että uus-natsit tekevät tätä. Tiedätkö miksi? He eivät saa siitä hyvää oloa, vaan oksetusta. Ihminen joka tahtoo antaa rahansa köyhemmille luo välttämättä hyvän olon tunnetta siitä, että ehkä tietää köyhempien tarvitsevan rahaa enemmän tai ehkä hän tekee sen vain siksi, että voi sanoa ystävilleen "Annoinpas viimeiset rahaset, enkös olekin epäitsekäs?", mutta pointti pysyy samana, ei kukaan tee (omasta tahdostaan) vastenmielisiä asioita. (Esim. fear factor elukoiden ja paskojen syöminen tehdään 50,000 tuhannen takia, ei sen takia, että ruoka olisi hyvää).
"Viimeinen tähän, vaan ei suinkaan vähäpätöisin:
Lakkaat surkuttelemasta itseäsi."
Nyt meni yli hilseen, kannattaa yrittää perustella asioita eikä pelkästään todeta niitä. Monet ihmiset ovat (kuten ilmeisesti oletat minun olevan) jokseenkin "hölmöjä" jotka eivät voi perustelemattomasta lauseesta lukea ajatuksiasi.
testi