Montako divisioonaa Suomella oli?

Talvisodan alkaessa oli 9 divisioonaa ja viisi prikaatia. Sodan aikana muodostettiin ( osin prikaateista, osin reservistä) kolme divisioonaa ynnä erillisiä joukko-osastoja.

Jatkosodan alussa oli 16 divisioonaa ja kolme prikaatia ynnä joukko ( ainakin 12) erillisiä pataljoonia.

Armeijaa organisoitiin laajalti uudelleen 1942-43.

Kaksi divisioonaa lakkautettiin ja panssaridivisioona perustettiin.

Kesällä 1944 oli siis 15 divisioonaa ja viisi prikaatia. Lopuksi perustettiin Rannikkodivisioona ja vielä myöhemmin Rajajääkäriprikaati.

Tietysti on vielä muistettava meri- ja ilmapuolustus.

Mistä löytyy tarkat tiedot?

Alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

Mistä löytyy tarkat tiedot?

Talvisodan historia.
Suomen sota tai Jatkosodan historia.

Talvisodassa oli lisäksi n. 10 kpl erillistä pataljoonaa ja myös erillisiä komppanioita.
Eräiden divisioonien numero muutettiin kesken sodan vihollisen harhauttamiseksi.

Välirauhan aikana organisaatiossa oli 12 prikaatia jpr rvpr.

Jatkosodan asemasotavaiheessa ainakin yksi divisioona oli välillä prikaatikokoonpanossa, mutta palautettiin takaisin divisioonaksi.

Kiestigin suunnalla taisteli Divisioona J. Tämä väliaikaismuodostelma lakkautettiin ilmeisesti 1943 ?.

Jatkosodan päättymisajan uusiin divisiooniin voi varmaankin lisätä myös Rannikkodivisioonan (sen jälkeen kokonaismäärä olisi 16 kpl).

vahvuuksiin kirjoitti:

Talvisodassa oli lisäksi n. 10 kpl erillistä pataljoonaa ja myös erillisiä komppanioita.
Eräiden divisioonien numero muutettiin kesken sodan vihollisen harhauttamiseksi.

Välirauhan aikana organisaatiossa oli 12 prikaatia jpr rvpr.

Jatkosodan asemasotavaiheessa ainakin yksi divisioona oli välillä prikaatikokoonpanossa, mutta palautettiin takaisin divisioonaksi.

Kiestigin suunnalla taisteli Divisioona J. Tämä väliaikaismuodostelma lakkautettiin ilmeisesti 1943 ?.

Jatkosodan päättymisajan uusiin divisiooniin voi varmaankin lisätä myös Rannikkodivisioonan (sen jälkeen kokonaismäärä olisi 16 kpl).

Lue lisää

Talvisodassa oli joukko merivoimien jalkaväkipataljoonia ja komppanioita.

Välirrauhan aikana oli 13. Prikaati alistettu merivoimille.

Jatkosodan aikana oli paljon järjestelyjä. Kaksi divisioonaa supistettiin lopulta prikaateiksi,joita oli lopulta viisi ynnä vielä Lapin sodan aikana perustettu Rajääkäriprikaati.Panssaridivisioona perustettiin 1. Jääkäriprikaatista ja eräistä muista joukoista.

Rannikkodivisioona oli todella hyvä muistaa, vaikka se ei pitkään toiminutkaan.

Tähänkin asialliseen kysymykseen on annettu joukko aika virheellisiä vastauksia. Kyllä näistä oikeatkin tiedot löytyy, mutta suosittelen asiaan perehtymistä virkavastuulla laadituista Sotahistorian Laitoksen teoksista.

" Johtavana teemana oli Seppisen mukaan Stalinin noudattama, Teheranissa joulukuussa 1943 sovittu, Suomen irroittaminen sodasta. Hänen mukaansa Suomea ei ollut tarkoituskaan miehittää ja sellaiset KAPITULAATIO -puheet tai - asiakirjat ovat silkkaa propagandaa. "

Stalinin kolme toivomusta. Moskovan konferensissa 1943

1. Länsivaltojen nousu Pohjois-Ranskaan keväällä 1944.
2. Kolmen suurvallan yhteinen ehdotus Turkille liittyä heti sotaan Saksaan vastaan.
3. Kolmen suurvallan yhteinen ehdotus Ruotsin hallitukselle lentokenttien luovuttamiseksi liittoutuneiden käyttöön Saksan-vastaista taistelua varten.

USA:n kanta ehdottomaan antautumiseen.
Roosewelt ja Churcill olivat sopineet Casablankan konferenssissa 1943 ehdottoman antautumisen periaatteista, noissa neuvotteluissa ei Stalin ollut mukana.

Yhteisen periaatepäätöksen ohella nyt sovittiin Moskovassa myös käytännön menettelytavoista, että kunkin Saksan puolella taistelleen maan kanssa tapahtuvista alustavista rauhankosketteluista vastaisi se liittolaismaa, joka oli kantanut päävastuun kyseistä maata vastaan käydyissä taisteluissa.

Näin USA ja Englanti sai Italian kun vastaavasti Neuvostoliitto sai Suomen. Lisäksi Hull huomautti että USA .n voivan vaatia ehdotonta antautumista vain sellaisilta mailta joita vastaan se oli ollut sodassa. (USA:lle antautuminen olisi ollut Suomellekkin aivan eri juttu)

Tähän Molotov ei voinut yhtyä, hän katsoi että USA olisi velvollinen moraalisesti tukemaan Neuvostoliittoa ja Britanniaa Suomea vastaan samalla kun Neuvostoliitto vastavuoroisesti tukisi Yhdysvaltoja Bulgariaa vastaan.

Yksimielisyyttä asiasta ei tältä osin saavutettu johon oli tarkoitus palata myöhemmin. Kaikesta huolimatta Litvinov informoi liittolaismaiden diplomaatteja Moskovassa 10.11.1943 vastaisena yönä ” ettei Molotovin maininta ehdottoman antautumisen vaatimuksen soveltamisesta
Saksan sateliitteihin kuten Suomeen, Romaniaan jne. ollut herättänyt konfferenssissa vastalauseita. ( Julkisessa kommunikeassa Saksan liittolaiset jätettiin yksilöimättä.)

Yhdysvaltain uuden Moskovan suur-lähettilään Averell Harrimanin mielipidettä kysyessään hän vastasi Litvinoville hyväksyvänsä sen täydellisesti lukuun ottamatta Suomea
koskenutta kohtaa. Näin Litvinov tuli tietämään antaneensa väärän kuvan USA:n yhtymisestä Molotovin kantaan jolla saattoi olla USA:ssa hankalia jälkiselvittelyjä.
Harriman ei kuitenkaan katsonut jatkaa keskustelua aiheelliseksi. Yhteisesti sovittu ehdoton antautumisen vaatimus sitoi liittolaiset ettei jokin liittokumppani tekisi erillisrauhaa Saksan kanssa, joka asia oli jäytänyt molemminpuolisesti. Suomen kysymykseen liittyvä epämiellyttävä yksityiskohta oli vain kauneusvirhe joka ei saanut häiritä kokonaisuutta.
__________________________________________
Nyt Stalin kuitenkin saattoi esittää Suomelle maaliskuun ehdoissa niin kovia vaatimuksiaan kuin vain hirvisi, koska tiesi ettei länsiliitto kajoa vaatimuksiin koska suoranaista kapitulaatiota tuolloin ei vielä vaadittu.

Maaliskuun ehdot saksalaisten internointeineen kuukaudessa olivat aivan mahdottomat toteuttaa.
Stalinilla olikin tarkoitus saada tilanteella sota
Saksan ja Suomen välille joka olisi ollut hyvinkin suotavaa kuten Molotov totesikin Paasikivelle Moskovan maaliskuun rauhantunnusteluissa.

ovat näköjään yhtä huonosti perillä sotahistoriasta. Suomen antautumista vaadittiin aivan selvästi sekä kevään 1944 rauhanehdoissa että kesäkuun 26. 1944 allekirjoitetuissa antautumisohjeissa.

Yrittäessään tuoda jotain uutta ja markkinoilla myyvää nämä "tutkijat" hairahtuvat kirjoittamaan hölynpölyä ja väittämään sitä tutkimustuloksiksi. Kummallakin lienee uskovaisensa.

ja Ylikangas kirjoitti:

ovat näköjään yhtä huonosti perillä sotahistoriasta. Suomen antautumista vaadittiin aivan selvästi sekä kevään 1944 rauhanehdoissa että kesäkuun 26. 1944 allekirjoitetuissa antautumisohjeissa.

Yrittäessään tuoda jotain uutta ja markkinoilla myyvää nämä "tutkijat" hairahtuvat kirjoittamaan hölynpölyä ja väittämään sitä tutkimustuloksiksi. Kummallakin lienee uskovaisensa.

Lue lisää

Armeijan osittaista tai täydellistä demobilisaatiota ja saksalaisten internointia sekä 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset viidessä vuodessa.

Maaliskuun Paasikiven ja Kollontain kohtaaminen tukholmassa.

1.) Heti hyväksyttävät ehdot. (ennakkoehto ennen varsinaisia neuvotteluita)
a.Neuvostoliitto ei vaadi Suomea ryhtymään sotaan Saksaa vastaan, mutta suhteet on katkaistava. Jos Suomi haluaa olla neutraali se ei salli vieraiden sotavoimien oleskelua maassaan. Ne on ainakin internoitava.
Jos se on Suomelle ylivoimainen tehtävä, on Neuvostoliitto valmis antamaan välttämätöntä apua maa ja ilmavoimien muodossa.

b.Vuoden 1940 rauhansopimus on kaikilta osilta palautettava voimaan. Suomalaiset joukot ovat vedettävä takaisin v.1940 rajalle.
Jos Suomen hallitus vastaväitteittä hyväksyy välirauhan ehdot voidaan Moskovassa palata Hangon kysymykseen, mutta tässä tapauksessa kompensaatiota vastaan.

c. Sotavangit ja keskitysleireissä olevat työvelvolliset ovat luovutettava.


2.Moskovassa voi neuvotella kysymyksistä, jotka koskevat:
a.osittaista ja täydellistä demobilisaatiota.
b.sotatoimien tai Neuvostoliiton alueen miehityksen yhteydessä aiheutettujen vahinkojen korvaaminen.
c.Petsamon piiriä.

Kahta päivää myöhemmin Neuvostoliitto päästi Paasikivelle annetut ehdot julkisuuteen Dagens Nyheterin palstalla.
Neuvostoliiton vaatimukset länsimaiden ja Ruotsin lehdistössä osoittautuivat suopeiksi.

Nyt olikin kysymyksessä sodan saaminen Saksan ja Suomen välillä, koska ennakkoehto Saksalaisten internointi ennen kuin Moskova ottaa vastaan neuvottelijoita, ehdon seuraukset olivat julmat saksalaisten päästessä tietämään suomalaisten hyväksyneen heidän internoimisensa.

Lisäksi USA PAINOSTI NOOTILLA Suomea hyväksymään ehdot. Churcill onnitteli Stalinia Suomelle esitetyistä kohtuullisista ehdoista. Mutta saksalaisten internointi näytti aiheuttavan huolta ” koska suomalaiset pelkäsivät saksalaisten yhdeksän divisioonan internoivan heidät itsensä ”

Moskovassa asiat vain kovenivat.

kapituloitumaan kirjoitti:

Armeijan osittaista tai täydellistä demobilisaatiota ja saksalaisten internointia sekä 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset viidessä vuodessa.

Maaliskuun Paasikiven ja Kollontain kohtaaminen tukholmassa.

1.) Heti hyväksyttävät ehdot. (ennakkoehto ennen varsinaisia neuvotteluita)
a.Neuvostoliitto ei vaadi Suomea ryhtymään sotaan Saksaa vastaan, mutta suhteet on katkaistava. Jos Suomi haluaa olla neutraali se ei salli vieraiden sotavoimien oleskelua maassaan. Ne on ainakin internoitava.
Jos se on Suomelle ylivoimainen tehtävä, on Neuvostoliitto valmis antamaan välttämätöntä apua maa ja ilmavoimien muodossa.

b.Vuoden 1940 rauhansopimus on kaikilta osilta palautettava voimaan. Suomalaiset joukot ovat vedettävä takaisin v.1940 rajalle.
Jos Suomen hallitus vastaväitteittä hyväksyy välirauhan ehdot voidaan Moskovassa palata Hangon kysymykseen, mutta tässä tapauksessa kompensaatiota vastaan.

c. Sotavangit ja keskitysleireissä olevat työvelvolliset ovat luovutettava.


2.Moskovassa voi neuvotella kysymyksistä, jotka koskevat:
a.osittaista ja täydellistä demobilisaatiota.
b.sotatoimien tai Neuvostoliiton alueen miehityksen yhteydessä aiheutettujen vahinkojen korvaaminen.
c.Petsamon piiriä.

Kahta päivää myöhemmin Neuvostoliitto päästi Paasikivelle annetut ehdot julkisuuteen Dagens Nyheterin palstalla.
Neuvostoliiton vaatimukset länsimaiden ja Ruotsin lehdistössä osoittautuivat suopeiksi.

Nyt olikin kysymyksessä sodan saaminen Saksan ja Suomen välillä, koska ennakkoehto Saksalaisten internointi ennen kuin Moskova ottaa vastaan neuvottelijoita, ehdon seuraukset olivat julmat saksalaisten päästessä tietämään suomalaisten hyväksyneen heidän internoimisensa.

Lisäksi USA PAINOSTI NOOTILLA Suomea hyväksymään ehdot. Churcill onnitteli Stalinia Suomelle esitetyistä kohtuullisista ehdoista. Mutta saksalaisten internointi näytti aiheuttavan huolta ” koska suomalaiset pelkäsivät saksalaisten yhdeksän divisioonan internoivan heidät itsensä ”

Moskovassa asiat vain kovenivat.

Lue lisää

Hannu Rautkallion toimittama Sotasyyllisyyden asiakirjat -teos kertoo sivulta 99 alkaen nuo Turtolan alunperin julkaisemat Kapitulaatio -asiakirjat. Karua luettavaa. Tämä oli Suomen toinen vaihtoehto. Se huonompi. Ryti ja Tanner oli jo valmiita antautumaan ehdoitta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027639123

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=60009&postdays=0&postorder=asc&start=15


Sotasyyllisyyden asiakirjat

Toimittaja: Hannu Rautkallio
Kustantaja: EC-kirjat
Sidosasu: Sidottu, Kieli: suomi
Julkaistu: 2006
ISBN10: 952921152X
ISBN13: 9789529211524

Kapitulantti kirjoitti:

Hannu Rautkallion toimittama Sotasyyllisyyden asiakirjat -teos kertoo sivulta 99 alkaen nuo Turtolan alunperin julkaisemat Kapitulaatio -asiakirjat. Karua luettavaa. Tämä oli Suomen toinen vaihtoehto. Se huonompi. Ryti ja Tanner oli jo valmiita antautumaan ehdoitta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027639123

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=60009&postdays=0&postorder=asc&start=15


Sotasyyllisyyden asiakirjat

Toimittaja: Hannu Rautkallio
Kustantaja: EC-kirjat
Sidosasu: Sidottu, Kieli: suomi
Julkaistu: 2006
ISBN10: 952921152X
ISBN13: 9789529211524

Lue lisää

" Hannu Rautkallion toimittama Sotasyyllisyyden asiakirjat -teos kertoo sivulta 99 alkaen nuo Turtolan alunperin julkaisemat Kapitulaatio -asiakirjat. "

Tottahan tuo on mitä kirjoitit mutta minun selvitykseni johon vastasit koski ainoastaan maaliskuun rauhantunnusteluita. Kesäkuun ehtojen kummajainen oli tuo kapitulaatio. Linkomiehen Vaikea Aika teos kannattaa lukea.

Samoin minulla on Thade Palmin - Moskova 1944 - joka teos on toimitettu Paasikiven mukana Moskovassa sihteerinä toimineen majuri Georg Enckellin tarkoista muistiinpanoista. Muistiinpanot päätyivät Ruotsiin sotahistorioitsija Thade Palmille.

Vuoropuheenomainen teos on ikäänkuin näytelmän käsikirjoitus, joka ei tuo maaliskuun Paasikiven ja Carl Enckelin rauhantunnusteluista Moskovassa esiin kapitulaatiota. Mutta Saksan sopimuksen hyväksyminen olisi saanut Suomen kimppuun ilman muuta.

Kesäkuun Stalinin kapitulaatio vaatimus ja Ribbentrop sopimus korreloivat toisiaan, Suomen valitessa jälkimmäisen.

Syyskuun neuvotteluihin ei Paasikiveä enää otettu
olihan hän ollut hyväksyttämässä maaliskuun erittäin kovia ehtoja.

kuten kaikki muutkin sotaa käyvät maat. Suomi oli tietysti mukana Saksan rinnalla, mutta piti koko ajan silmällä omia tavoitteitaan.

Sodan alussa alistettiin kaksi divisioonaa ( III AK) saksalaisille joukoille. Vastaavasti yksi saksalainen diviosiooan oli alistettu Karjaöan Armeijalle. Kesällä 1944 oli saksalaisille alistettu enää yksi pataljoona.

Toisaalta Saksan 20.VuorA vastasi lähes puolesta Suomen maarintamasta.

Erillissota on käsite, jolla pyritään opsoittamaan Suomen omat sodanpäämäärät. Äärivasemmistolle ja heidän myötäilijoilleen termi ei tietenkään sovi, vaan he pyrkivät osoittamaan Suomen sitoutumisen Saksaan mahdollisimman suureksi. Suomi kuitenkin taiteili koko ajan veitsen terällä. Erillissodan todisteena on irtautuminen Saksan liittolaisuudesta ja sota Saksaa vastaan. Kyllä me erityisasemassa olimme.

Siilasvuon III AK oli sodan alkuvaiheessa 1941 alistettuna Sakumanneille. Asemasotavaiheessa III AK hajoitettiin ja koottiin uudelleen keväällä 1944 melko erilaisessa kokoonpanossa.

Siihen taisi kuulua ainakin seuraavat joukot:

- Uno Fagernäsin 3. divisioona JR11, JR32, JR53
- Viiklan 6. Divisioona JR12, JR33, JR54
- Lisäksi tietenkin noiden em. divisioonien tukiaselajit yms. Tässä on vain jälkaväkirykmentit mainittuna.

Näistä lienee tunnetuimpia rykmenttejä JR12 ja sen Jänkäjääkärit, sekä Turtolan Jalkaväkirykmentti 53, Ryhmä J

III armeijakunta oli Jatkosodassa suomalainen sotilasyksikkö, joka vastasi rintamaosuudesta saksalaisen XXXVI armeijakunnan ja Rukajärvellä olleen Suomen 14. divisioonan välillä.

Keväällä 1944 uudelleen koottu III AK, Siilasvuon edelleenkin komentama, taisteli Kannaksella mm. Siiranmäessä, Äyräpäässä ja Vuosalmella ja sen tunnetuin joukko-osasto oli oli JR7 ja JR49.

omaa peliään kirjoitti:

kuten kaikki muutkin sotaa käyvät maat. Suomi oli tietysti mukana Saksan rinnalla, mutta piti koko ajan silmällä omia tavoitteitaan.

Sodan alussa alistettiin kaksi divisioonaa ( III AK) saksalaisille joukoille. Vastaavasti yksi saksalainen diviosiooan oli alistettu Karjaöan Armeijalle. Kesällä 1944 oli saksalaisille alistettu enää yksi pataljoona.

Toisaalta Saksan 20.VuorA vastasi lähes puolesta Suomen maarintamasta.

Erillissota on käsite, jolla pyritään opsoittamaan Suomen omat sodanpäämäärät. Äärivasemmistolle ja heidän myötäilijoilleen termi ei tietenkään sovi, vaan he pyrkivät osoittamaan Suomen sitoutumisen Saksaan mahdollisimman suureksi. Suomi kuitenkin taiteili koko ajan veitsen terällä. Erillissodan todisteena on irtautuminen Saksan liittolaisuudesta ja sota Saksaa vastaan. Kyllä me erityisasemassa olimme.

Lue lisää

Eiköhän Viipurinlahdelta Rukajärven tasolle ollut paljon lyhyempi matka, kuin Rukajärveltä Jäämerelle, joka oli saksalaisten vastuulla. Viipurinlahden ja Rukajärven välissähän on vielä suuri Laatokka, joka lyhensi maarintamaa huomattavasti. Eli olisi ollut tuollainen 800-900 km:n aukko ilman heitä. Ilman saksalaisia venäläinen olisi tullut kesällä 1944 pohjoisesta paraatimarssia Ouluun ja Vaasaan.