Raakaöljy fossiilinen polttoaine?

Heillä oli oma teoria kaasun synnystä,he porasivat meteorikraatteria maakaasun toivossa. jostakin olivat saaneet päähänsä että kallioperän halkeamat olisivat kaasun kyllästämät. Sen kaasun alkuperää en muista miten he sitä päättelivät sinne tihkuneen. Eipä tullu Ruotsista kaasun suhteen omavaraista, ja lieneekö ollut ollenkaan kaasuja. Tuollaiset pintaan saakka olevat halkeama.. pohjavesi raskaampana ajaa kaasut pois halkeamista, luulisi olleen paljon pohjavettä :)) arvokasta sekin on

airfoil kirjoitti:

Heillä oli oma teoria kaasun synnystä,he porasivat meteorikraatteria maakaasun toivossa. jostakin olivat saaneet päähänsä että kallioperän halkeamat olisivat kaasun kyllästämät. Sen kaasun alkuperää en muista miten he sitä päättelivät sinne tihkuneen. Eipä tullu Ruotsista kaasun suhteen omavaraista, ja lieneekö ollut ollenkaan kaasuja. Tuollaiset pintaan saakka olevat halkeama.. pohjavesi raskaampana ajaa kaasut pois halkeamista, luulisi olleen paljon pohjavettä :)) arvokasta sekin on

Lue lisää

Kyllä sieltä "Dalan ringistä" on löytynyt molempia, öljyä sekä kaasua.
Ei tosin suurempia määriä, vaan kaasulla on esim lämmitetty taloja.
Gotlannissa on on pumpattu öljyä n 100000 m3
Ja hiiltäkin löytyy

http://en.wikipedia.org/wiki/Abiogenic_petroleum_origin

linkkiäkin kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Abiogenic_petroleum_origin

todisteet olevan vähissä.

näyttää kirjoitti:

todisteet olevan vähissä.

No niinhän ne on, että todisteet ovat vähissä. Mutta kerroinpahan vain, että muitakin selitysmalleja on esitetty.

Juuri tuo pitkäaikajänne mahdollistaa isotkin fossiilisten ainesten kertymät. Vaikkapa merenpohjaan vaipuva rasvapitoisen palnkton voisi muodostaa sadasosa millin kerroksen vuodessa. Miljoonassa vuodessa siitä kertyy 10 metrin kerros ja sadassa miljoonassa vuodessa jo kilometri. Sama turvesoiden kanssa. Osa näistä kertymistä jää päälle tulevien sedimenttien, laavakerrosten ja tuhkan alle ja puristuu miljoonien vuosien saatossa öljyksi. Eläin ja kasvifossiilien perusteella hiilikerrokset lienevät kasvikunnan tuottamia. Luultavasti myös suurin osa öljystä on peräisin noista rasvapitoisista planktoneista.

ed. linkittäjä kirjoitti:

No niinhän ne on, että todisteet ovat vähissä. Mutta kerroinpahan vain, että muitakin selitysmalleja on esitetty.

Juuri tuo pitkäaikajänne mahdollistaa isotkin fossiilisten ainesten kertymät. Vaikkapa merenpohjaan vaipuva rasvapitoisen palnkton voisi muodostaa sadasosa millin kerroksen vuodessa. Miljoonassa vuodessa siitä kertyy 10 metrin kerros ja sadassa miljoonassa vuodessa jo kilometri. Sama turvesoiden kanssa. Osa näistä kertymistä jää päälle tulevien sedimenttien, laavakerrosten ja tuhkan alle ja puristuu miljoonien vuosien saatossa öljyksi. Eläin ja kasvifossiilien perusteella hiilikerrokset lienevät kasvikunnan tuottamia. Luultavasti myös suurin osa öljystä on peräisin noista rasvapitoisista planktoneista.

Lue lisää

muuta sellaista se öljy ja kaasu on. Suomessa on sammalsuota syvemmällä on turvesuota. Virossa on palavaa kiveä, Pohjois-Saksassa ruskohiiltä, Ruhrissa on jo kivihiiltä. Jos suo tms sattuu jäämään saviliejun tai suolakerrostuman alle ei sieltä pääse neste eikä kaasu haihtumaan ja muodostuu öljy- ja kaasukenttiä. Ja sillä viisiin. Kyllä sitä sadoissa mijloonissa vuosissa ehtii tapahtua yhtä ja toista. Suomessa vain on käynyt niin että meiltä on kulunut kaikki ne uudet kerrostumat pois ja jäljellä on vain satoja miljoonia (jopa miljardeja) vuosia vanha peruskallio ja sen päällä vähän soraa ja mutaa. Ruotsissa ja Virossakin on jo toinen tilanne saati sitten Kuwaitissa tai Brasilian rannikolla.

olla idiootti.

Yljy ei ole tullut mistään dinosauruksista (hah..). Öljy on miljoonoa jopa miljardeja vuosia vanhaa planktonia joka kellui kehittämänsä öljyn avulla veden pinnalla.

>100km/miljadi vuotta <
Karikkeesta ei jää juuri mitään jäljelle kun pieneliöt syövät sen suuhunsa ja lopullinen aineenvaihduntatuote on vettä ja hiilidioksidia.

Öljy on muutama sataa miljoonaa vuotta sitte eläneen planktonilajin palasia, jotka ovat painuneet kerrostuneet lämpimien ja matalien merien olosuhteisiin. Tämä sedminetti on sitten hautautunut uudempien kerroksien alle ja joutunnut syvemmälle maan sisään missä siittä on puristuksen ja lämmön takia lähtenny h20 fluidit liikkelle kohti pintaa. Jäljelle jää hiili/vety lios jota nykyisemmin kutsutaan öljyksi. Öljy vaatii isommiksi lätäköiksi kerrostumiseen kumminkin hyvin vaativat olosuhteet, joihin kuulu ite kivi jossa plankton muuttuu öljyksi, karkeampi rakeinen kivi tämän päälle johon öljy varastoituu, ja tämän päälle vielä ns cap rock, mikä estää öljyn karkaamisen pois tästä öljyansasta. Sanomattakin selvää että näitä olosuhteita ei löydy Suomen alueelta jossa svekofennien orogenia mylläs maakamaran aikoja sitten.

Brasseista löytyneet kaksi öljyesiintymäät ovat luultavammin todella suuret vaikka tutkimuset ovat vielä käynnissä. Ne ovat merellä brassien rannasta itään. Nämä ovat brasilian ensimmäiset öljylöydöt enmuistaminkäkivikerroksen alapuolelta, josta niitä ei aikasemmin ole etsitty.