Kuinka tiukkaan "normaalia" ilmaa voi pakata ja mikä on paine-ennätys ja miten se on saavutettu?
Kuinka tiukkaan ilmaa voi pakata?
Mikä on ennätys
101496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Valtavaan teräspalloon, jonka seinät on useita metrejä paksu voisi aika kovaan pakata. Mitä isompi säiliö sen parempi...
Siihen saakka kunnes ilma nesteytyy, sitten tulee toppi!
Yleinen harhaluuloon, että kaasu nesteytyy paineessa. Kaikilla aineilla on kuitenkin ns. kriittinen lämpötila, jonka yläpuolella ne eivät nesteydy vaikka kuinka puristaisi. Ilma ei nesteydy "normaalilämpötiloissa", typen kriittinen lämpötila om n. -150 C ja hapen -120 C.
Mutta kysyjä ei määritellyt käytettäviä lämpötiloja. Nestettä on vaikea puristaa merkittävästi pienempään tilaan, joten käytännön rajana voi pitää nestettä.
Eikös normaalilämpötiloissakin huikeilla paineilla kaasu saada periaatteessa melkein yhtä tiheään tilaan. Olomuoton on jonkinlaista jähmeää kaasua, eli fluidia.
Normaalilämpötila?
NTP?
Nesteytyykö hiilidioksidi huoneenlämmössä?
Miksi amerikkalaisten huoneenlämpötila on 25 C?
Veikkaan, että jossain Arabiassa ja Afrikassa on sikäläisessä huoneenlämmössä useitakin sulia metalleja, ja hiilidioksidi pysyy kaasuna.
..kovan paineen alaisuudessa kerran nesteydyttyään, vaikka lämpötila nousisi tämän kriittisen lämpötilan yläpuolelle?
Jos lämpötila nousee yli kriittisen lämpötilan, niin kaasu ei nesteydy vaikka kuinka puristaisit ja mikäli kaasu on nesteenä kun tämä kriittinen lämpötila saavutetaan, niin se kiehuu pois, vaikka paine olisi kuinka suuri tahansa.
Jos 600000000000000000000000m^3 ilmaa puristettais sisähalkasijaltaan 2mm palloon
Parhaitenhan kaasun saa puristettua kasaan räjäytyksen avulla.
Kaasun pakkausennätys maapallolla on varmaankin saavutettu vetypommissa. Siinä fissiopommilla räjäyttämällä pakataan vety niin suuren paineeseen ja lämpötilaan, että fuusioreaktiot käynnistyvät.
Avaruudessa tähdissä saavutetaan vielä suurempia tiheyksiä puristamalla kaasun atomeissa elektronit ytimeen, jolloin syntyy ns. neutronitähtiä. Tämä on mahdollista vain supernovan räjähtämisen yhteydessä.
Suurin pakkaustiheys on tietysti ns. musta aukko. Sekin syntyy supernovan räjähtämisen yhteydessä.
Musta aukko tai mikälie räjähtäneen tähden jäänne. Jos maapallo puristettaisiin yhtälailla, se olisi noin 50 metriä halkaisijaltaan. Luin että tälläiset pallot olisivat "nestemäisiä" ja lähes kitkattomia.