Niin luonto vastaa kuin sille huudetaan
YLE jatkoi erinomaisia luonto-ohjelmiaan esittämällä sunnuntaina puhuttelevan dokumentin monimuotoisen metsän pieneliöiden, itiöiden, lahottajien ja bakteerien harventaessa liian tiheäksi käynyttä luonnonmetsää kaatamalla heikoimpia puita. Ohjelma valaisi myös hirvien luonnottoman lisääntymisen syitä niille edullisissa talousmetsissä. Suomi vaurastui metsästä, ensin tervana, sitten sahatavarana ja lopulta paperina.
Vuosisatoja sitten karhu oli metsien kuningas, otso, mesikämmen, metsän omena ja kontio. Karhuja ei saanut tuolloin kuvata ja oikeaa nimeä ääneen lausua. Muinaisista kalliopiirroksista ei löydy karhun kuvia, sen sijaan runsaasti piirroksia hirvistä ja peuroista, jotka olivat tärkeää riistää tuolloisille metsästäjäihmisille.
Ihminen on omaa elonsa helpottavaa linjaa myötäillen ottanut yhä runsaamman osan luonnonvarannoista. Suhteelliseen biomassaansa nähden ihminen kuluttaa hengästyttävän määrän kaikille yhteisistä elovaroista ja raaka-aineista. Ihminen muuntaa ainoana eliönä "kätkeytynyttä energiaa" tuottaen kiertoon luonnottomasti ja liian suuressa määrin päästöjä ylivoimaiseksi rasitteeksi luonnon tasapainolle.
Suomessa ihminen muunsi liikaa soita metsänkasvulle vieden suurelta osalta eläimistöä, linnustoa ja kasvustoa luontaisen kasvualustan köyhdyttäen lajimäärää niin eläin- kuin kasvikunnassa.
Suomen hämmästyttävä talouskasvu viimeisen reilun sadan vuoden ajalta on vihreän kullan tuotosta. Elintasomme nousu johdatti meidät nykyiseen historillisesti ajatellen yltäkylläiseen kulutusjuhlaan. Koko maapallon eläessä tavallamme tarvitsemme noin neljä maapalloa. Silti olemme huolissamme, kuinka meidän käy, kun Intia ja Kiina saavuttavat saman elintason kuin me.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, on osuva sananparsi. Olemme neuvottomina puolustuskannalla; metsien "itiöt, loiset ja bakteerit" ovat nyt lähestymässä rajojamme H5N1:en muodossa. Samalla ihmettelemme, miksi Islamin maailma nousi barrikadeille, kun vapaamieliset tanskalaiset piirsivät pilakuvia pyhästä miehestä, profeetasta, jota kunnioitetaan yli 1000 miljoonan ihmisen mielissä. Luomme ongelmia niin itsellemme kuin ympäristöllemme.
Olemme myös antamassa tappotuomioita ja harvennuskäskyjä parille sadalle sudelle ja tuhansille hirville, koska ne uhkaavat eloamme ja hyvinvointiamme. Luulemme edelleen, että kaikki on tarkoitettu meille, lisäksi luulemme omistavamme kaiken.
Niin luonto vastaa kuin sille huudetaan; luonnon omat systeemit ja "tasapainoittajat" tekevät vääjäämättä työtään ja lopulta palauttavat harmoniaa ja elon olomuotojen rikkautta "kaatamalla metsän sairaat ja heikot puut" uuden kestävämmän kasvun tieltä.
Ilkka Luoma
YLE jatkoi erinomaisia luonto-ohjelmiaan esittämällä sunnuntaina puhuttelevan dokumentin monimuotoisen metsän pieneliöiden, itiöiden, lahottajien ja bakteerien harventaessa liian tiheäksi käynyttä luonnonmetsää kaatamalla heikoimpia puita. Ohjelma valaisi myös hirvien luonnottoman lisääntymisen syitä niille edullisissa talousmetsissä. Suomi vaurastui metsästä, ensin tervana, sitten sahatavarana ja lopulta paperina.
Vuosisatoja sitten karhu oli metsien kuningas, otso, mesikämmen, metsän omena ja kontio. Karhuja ei saanut tuolloin kuvata ja oikeaa nimeä ääneen lausua. Muinaisista kalliopiirroksista ei löydy karhun kuvia, sen sijaan runsaasti piirroksia hirvistä ja peuroista, jotka olivat tärkeää riistää tuolloisille metsästäjäihmisille.
Ihminen on omaa elonsa helpottavaa linjaa myötäillen ottanut yhä runsaamman osan luonnonvarannoista. Suhteelliseen biomassaansa nähden ihminen kuluttaa hengästyttävän määrän kaikille yhteisistä elovaroista ja raaka-aineista. Ihminen muuntaa ainoana eliönä "kätkeytynyttä energiaa" tuottaen kiertoon luonnottomasti ja liian suuressa määrin päästöjä ylivoimaiseksi rasitteeksi luonnon tasapainolle.
Suomessa ihminen muunsi liikaa soita metsänkasvulle vieden suurelta osalta eläimistöä, linnustoa ja kasvustoa luontaisen kasvualustan köyhdyttäen lajimäärää niin eläin- kuin kasvikunnassa.
Suomen hämmästyttävä talouskasvu viimeisen reilun sadan vuoden ajalta on vihreän kullan tuotosta. Elintasomme nousu johdatti meidät nykyiseen historillisesti ajatellen yltäkylläiseen kulutusjuhlaan. Koko maapallon eläessä tavallamme tarvitsemme noin neljä maapalloa. Silti olemme huolissamme, kuinka meidän käy, kun Intia ja Kiina saavuttavat saman elintason kuin me.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, on osuva sananparsi. Olemme neuvottomina puolustuskannalla; metsien "itiöt, loiset ja bakteerit" ovat nyt lähestymässä rajojamme H5N1:en muodossa. Samalla ihmettelemme, miksi Islamin maailma nousi barrikadeille, kun vapaamieliset tanskalaiset piirsivät pilakuvia pyhästä miehestä, profeetasta, jota kunnioitetaan yli 1000 miljoonan ihmisen mielissä. Luomme ongelmia niin itsellemme kuin ympäristöllemme.
Olemme myös antamassa tappotuomioita ja harvennuskäskyjä parille sadalle sudelle ja tuhansille hirville, koska ne uhkaavat eloamme ja hyvinvointiamme. Luulemme edelleen, että kaikki on tarkoitettu meille, lisäksi luulemme omistavamme kaiken.
Niin luonto vastaa kuin sille huudetaan; luonnon omat systeemit ja "tasapainoittajat" tekevät vääjäämättä työtään ja lopulta palauttavat harmoniaa ja elon olomuotojen rikkautta "kaatamalla metsän sairaat ja heikot puut" uuden kestävämmän kasvun tieltä.
Ilkka Luoma
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihminen on vain yksi biologinen olio maan pinnalla. Ihmistä koskevat kaikki ne mekanismit, jotka biologisia olentoja säätelevät. Ihmisellä itsellään on todellisuudessa erittäin vähän vaikutusta maapallon tapahtumiin, jos näkökulma siirretään pois kasinokapitalismin kvartaaleista geologisiin aikavakioihin.
Lisäksi luonnossa ei ole koskaan tasapainoa, vaan luonto autonominen, dynaaminen systeemi, joka vaeltelee kohti jotakin energian minimiään. Tosin tietysti valtaosa luonnon aikavakioista on aivan käsittämättömän pitkiä ihmisen omiin ajanjaksoihin verrattuina ja siksi luonto voi tuntua muuttumattomalta. Kuinkahan staattinen maailmankuva on bakteereilla, joiden elinikä on vain siinä viidentoista minuutin luokkaa?
aikaansaannokset kuluttajan 10000 -kertaiset - käyttönä ja muunteluna kuin muiden lajien elinolosuhteiden tuhoajana.
on rakentamassa armeijoja, paitsi EU :) Kiina, erinoten USA, venäjä on myös nousemassa. Jokaisen maan hallitukset ymmärtävät, että nyt alkaa viimeinen vääntö todellakin viimeisistä energiakentistä, joiden avulla nykyinen populaatio saadaan pysymään hengissä, saati talous. Uskokaa pois, kukaan valtio ei halua hävitä :)
Öljy, kaasu ja kivihiili (joka siellä Hanasaaressakin palaa ja painaa sähköä 1800-luvun perustekniikalla pääkaupungin janoon) ovat kuolleiden kasvien ja eläinten jäänteitä. Ne ovat syntyneet pääosin silloin kun selkärankaisista eläimistä ei ollut vielä mitään tietoa, vaan planeetta oli valtavien hyönteisten ja alkeellisten kasvien vihreä valtakunta.
Öljykentät, kivihiilikerrostumat ja maakaasutaskut ovat tiukkaan tiivistettynä se, mitä miljoonista kuolleista sukupolvista on jäänyt jäljelle maan kuoren sisään. Minusta niiden olisi hyvä antaa levätä siellä rauhassa. R.I.P, kuten amerikkalainen sanoisi, jollei sillä olisi tallissa janoista autoa. :)
EU:lla on hyvä linja siinä mielessä, että täällä ei haluta yhtä epätoivoisesti tarrautua kiinni vanhoihin huonoihin energiantuotanto- (ja elämän-) tapoihin kuin muualla rikkaassa maailmassa, vaan yritetään etsiä uutta tapaa selviytyä.
USA:ssa vanha meininki jatkuu:
"Bush esitteli vaatimattoman ilmastotavoitteen"
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id88182.html
kokonaam tuomalla Loviisan atomivoimalan lauhdevesi lämmittämään koko pääkaupunkiseutu!
Onko hanasaaren Voimalaitos Purettu