Maapallon biodiversiteetin huipuksi jäänee mioseenikausi. Taantuma alkoi kuivuvan, kylmenevän ja lopulta jääkaudeksi muuttuvan ilmaston myötä - ja sama prosessi vaikutti tuhokone homo sapiensin kehittymiseen. Kun ihminen on kuollut sukupuuttoon, toipuuko Maapallon elämä holoseenin massamurhasta? Osittain. Ekologiset lokerot täyttyvät uudelleen. Ihmisen aikaansaamat ilmastonmuutokset ja jääkaudet päättyvät. Elämällä on ehkä vielä 50-100 miljoonaa hyvää vuotta jäljellä. Mutta sitten olosuhteet alkavat huonontua ratkaisevasti.
Mantereet kerääntyvät yhteen uudeksi Pangaiaksi. Auringon säteilyn voima kasvaa tasaisesti. Tulee yksinkertaisesti kuumat paikat! Permikauden lopun helvetti on edessä. Samanlainen supersukupuuttokin voi uhata kuin permikauden lopussa. Siitä elämä ei enää nousisi entiseen kukoistukseensa. Sillä aurinko jatkaa kirkastumistaan. Kun valtameret alkavat haihtua, peli on selvä.
Elämän historia ihmisen jälkeen tulee olemaan surullisella tavalla laskeva kaari. Huippuhetket on jo nähty. Ihminen ilmaantui myöhään, ja se mikä tulee homo sapiensin jälkeen on vain epilogi. Miljardin vuoden kuluttua tarkkailijan olisi vaikea uskoa, että fanerotsooinen eoni on koskaan tapahtunutkaan. Monimutkaisempien monisoluisten eliöiden ilmaantuessa oli kulunut jo suurin osa siitä ajasta, jonka kestäessä elämä on Maa-planeetalla mahdollista.
Mantereet kerääntyvät yhteen uudeksi Pangaiaksi. Auringon säteilyn voima kasvaa tasaisesti. Tulee yksinkertaisesti kuumat paikat! Permikauden lopun helvetti on edessä. Samanlainen supersukupuuttokin voi uhata kuin permikauden lopussa. Siitä elämä ei enää nousisi entiseen kukoistukseensa. Sillä aurinko jatkaa kirkastumistaan. Kun valtameret alkavat haihtua, peli on selvä.
Elämän historia ihmisen jälkeen tulee olemaan surullisella tavalla laskeva kaari. Huippuhetket on jo nähty. Ihminen ilmaantui myöhään, ja se mikä tulee homo sapiensin jälkeen on vain epilogi. Miljardin vuoden kuluttua tarkkailijan olisi vaikea uskoa, että fanerotsooinen eoni on koskaan tapahtunutkaan. Monimutkaisempien monisoluisten eliöiden ilmaantuessa oli kulunut jo suurin osa siitä ajasta, jonka kestäessä elämä on Maa-planeetalla mahdollista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Maapallon lajien diversiteetti on ponnahtanut takaisin kerta toisensa jälkeen. Huippuja on ollut jo ainakin mesotsooisella maailmankaudella, ja mitä enemmän fossiileja tutkitaan, sitä selvemmäksi tämä käy. Dinosaurukset olivat esimerkiksi paljon monimuotoisempia kuin nisäkkäät koskaan, mutta kas kummaa, nehän olivat olleetkin valtalajeina pidempään kuin nisäkkäät, joten ei meillä ole vielä ollut mahkujakaan pärjätä siinä kisassa.
Tuo ennustus maapallon elämän sammumisesta parissa sadassa miljoonassa vuodessa on täysin päätön väite, kuin jotain masentuneen marinoita. Yhtä hyvin olisi voinut tuomita elämän päivät luetuksi silloin kun levät alkoivat tuottaa happea lahdaten suurimman osan sen ajan eliöistä, tai kun ilmakehän hapen määrä romahti paleotsooisella kaudella tehden lopun jättiläisniveljalkaisista. Tai julistaa permikauden supersukupuuton jälkeen kaiken toivon menetetyksi. Maapallo muuttuu ja eliöt muuttuvat mukana. Realististen arvioiden mukaan maapallolla on jotakuinkin 500 miljoonaa hyvää vuotta jäljellä, ja elämä, sellaisena kuin sen tunnemme, voi vielä sinnitellä jossain muodoissa seuraavat miljardi vuotta. Kuka tietää mitä sen jälkeen? Ehkäpä joku tämän planeetan älykkäistä lapsista saa aikaan uudenlaisen synteettistä alkuperää olevan organismin, vaikkapa itseään monistavan nanokoneen, jonka jälkeläiset porskuttavat aina siihen asti kunnes aurinko nielaisee maapallon.
pääsiäissaarillakin kävi? eikös?
Oletko tutustunut aiheeseen?
Nykyinen todistusaineisto viittaa vahvasti siihen että pääsiäissaarille tapahtui länsimainen sivilisaatio. Lähes koko väestö vietiin muualle orjiksi, jäljelle jääneet riutuivat sukupuolitauteihin ja isorokkoon. Sitä ennen pääsiäissaarelaisilla oli hyvin toimeen tuleva maanviljelyskulttuuri, siitä huolimatta - tai ehkä jopa sen vuoksi - että saaren luonnolliset metsät oli tuhottu.
Vai ajattelitko että ihmiset tartuttaisivat seuraavaksi tautinsa eläimiin ja kasveihin?
jossa uskoimme olevamme järkevimpiä älyltämme, tajuamatta, että juuri tuo olikin suurinta tyhmyyttä mitä voi tehdä. kehittää teknologiaa turvakseen. ei nähty sen kaksiteräistä lainkaan. kaivoimme maan altamme.
Eikö lajien keskimääräinen ikä kuuluisi olla n. 30 000 vuotta?
Eri asia on, kuuluisiko teknologian turvata nykyinen vai jälkipolviemme tilanne.
Ihminen on itsekäs.
Lajeilla ei ole mitään viimeisiä käyttöpäiviä. Evoluutio ei pyri mihinkään. Se vain tapahtuu.
On se hyvä, että ihmislajista löytyy noin hyviä ja tarkkoja ennustajia!