Tähdellämme on 8 planeettaa, joilla yhdellä tai kahdella elämää. Tähtiä on linnunradassamme 100.000.000.000 kpl ja galakseja kaikkiaan ainakin samanverran. Elämälle otollisia planeettoja todenäköisesti siis 10 potenssiin 22. Monella lienee tietoa ja taitoa toisiltaan kyselemiseen. Toki ovat perustaneet jo miljaardeja vuosia sitten kosmisen kirjaston, josta tieto on kirjastokortin omistaville noudettavissa. Saatamme mekin jossakin evoluution vaiheessamme saavuttaa kirjastokorttikelpoisuuden ja päästä osallisiksi maailmankaikkeuden tiedoista. Voisipa veikkailla vaikka sitten kun kaukoputkemme näkevät miljaardi kertaa tarkemmin ja vastaanottimemme kuulevat biljoona kertaa tarkemmin.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
olet pelkkää kinkkua ja kyljystä!
Katsoppa tätä:http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000034927107
On vain ajan kysymys koska laitteidemme tarkkuus riittää yhteydenpitoon tähän jo todella miljaardeja vuosia ylläpidettyyn kirjastoon. Kirjaston sisältö toki on kulkenut avaruuden kaikilla kolkilla superpakattuina bitteinä jo todella kauan. Minuutin mittaiseen jaksoon on voitu pakata hyvinkin nykyisen maapallon sisältämän tietomäärän kokoisia tietopaketteja tai sitten paljon tiiviimminkin. Kunhan odotellaan, kyllä se tietopommi pian sieltä pulpahtaa.
Ovathan esi-isämme koittaneet huutamalla pitää yhteyttä tähtiin. Viimeiset parituhatta vuotta on ajatuksenvoimalla koitettu rukoilemalla saada yhteys yhtä huonolla menestyksellä ja viimeisinä vuosikymmeninä on jopa kuunneltu tarkoin suunnatuilla antenneilla ihan tosissaan, mutta turhaan. Laitteiden herkkyys vain ei riitä. On ilmeistä, että suunnatut antennit ovat lähempänä huutamisen herkkyysastetta kuin tarvittavaa herkkyyttä. Niin ja sitten merkittävin bointti: Ei huutamalla yrittäjä ole aavistanutkaan radjoaalloista mitään! Ei varmasti yhtään enempää kuin mitä me radjoaaltojen ymmärtäjät ymmärrämme seuraavan sukupolven herkistelylaitteista, jotka todella voivat olla biljoonia kertoja herkempiä kuin radjovastaanottimemme. Sama varmaankin pätee paljain silmin killistelevän esi-isän tietoisuutta kaukoputkesta ja meidän tietoisuutta tarkemmista näkemäkoneista.
Kunhan näkemäkonetarkkuus sopivasti kasvaa, voimme katsella tuhannen valovuoden etäällä olevasta peilistä keisari Augustuksen verollepanopuuhia kristimaailman aamunkoitteessa!
Mutta eihän siinä senkummempaa näy kuin kahdentuhannen vuoden kuluttua näkyy kotivideoilla, jotka olet itse ottanut. onhan nykymaailmamme toki paljon kiinnostavampikin kuin maailma 2000 vuotta sitten.
löytyvän? Tietoa meinaan!
koko maapallomme hoitoon olisivat varmasti oivalliset ja antaisivat oikotien moniin "yritä ja erehdy" koettelemuksiin.
keskustelun taso pysyy hyvänä!
Voit silti ottaa osaa! Vaikka riskihän se todella tason suhteen on!
siis biljoonakertaistaa vastaanottoherkkyys. Jos herkkyys kaksinkertaistui joka vuosikymmen, ei biljoonakertaistumiseen mene kuin jokunen vuosisata, mikä ei ole historiaa vasten juuri mitään! Joku vois laskee kuinka monta vuosisataa kuluu!
koska 2 potenssiin 40 on 10 potenssiin 12 eli biljoona ja 400 vuotta pitää sisällään 40 vuosikymmentä.
Että silleen, jos vastaanottotarkkuus todella kaksinkesraistuu vuosikymmenittäin ja biljoonakertainen vastaanottoherkkyys riittää, niin kirjasto on todella avoinna meillekin jo 400 vuoden kuluttua. Ompa mukava seurailla tapahtumia.
Nyky tekniikalla todella vuosi riittää vallan mainiosti herkistämään vastaanoton kaksinkertaisesti. Näinollen me kuuskymppisetkin päästään kirjastoon käsiksi, koska 40 vuotta aikaa riittää!
Nykyisin kuullaan oikein hyvin radjolähetystä arvuutukseni mukaan noin biljoonan kilometrin takaa (liekkö sillä etäisyydellä kaukaisimmat omat laitteet?) Biljoonakertaistuminen ylettyisi siis biljoonan biljoonan kilometdin, eli 10 pot 24 km etäisyydelle. Oiskovan sillä säteellä jo lähetysasemia? Oma linnunrata on halkaisijaltaan 100 000 valovuotta (=100.000*365*24*3600*300.000 km=946.080.000.000.000.000 km elikkä vaivaiset miljaardi miljaardia kilimetriä! (10 pot 18) Vaikuttaa siis, että pääsemme jo paljon aikaisemminkin kirjastoon käsiksi, jos omassa linnunradassamme on toiminnassa sivukirjastoja.
ja sehän on 13.700.000.000*365*24*3600*300.000km= 129.610.900.000.000.000.000 km eli vaivaiset 10 pot 20 ja jo 40 vuoden päästä kuulisimme 10.000 kertaa kauempaa! Lasku menee siis uusiksi! Mitenkäs nyt lasketaan?
Tuossa (13.700.000.000*365*24*3600*300.000km) oli ilmeisesti matka 13,7 miljaardin valovuoden päähän, josta radjosanoma olisi lähetetty 13,7 miljaardia vuotta sitten ja jonka nyt nappaisimme? Pitäisi siis kuulla 10 pot 20 km päähän ja nyt kuulemme miljaardin kilometrin päähän. Vuoden kuluttua kahden ja kymmenen vuoden kuluttua 2 pot 10 miljardin kilometrin päähän. Näin laskien saamme 37 vuodessa kurottua kuuluvuuden 2 pot 37 * 1.000.000.000 = 1,3744* 10 pot 20, mikä olikin tavoite. Siis vaiset 37 vuotta ja kuulemme kaikkialta tulleet viestit!
tähän tulee vastata kuten savolaisukko tultuaan viikon ryyppyreissulta eukkonsa luo ja kuunneltuaan tunnin jäkätystä ja hengenvedon jälkeen toisen tunnin, loihi lausumahan reippaan rykäisyn jälkeen: NO NIIN NÄINHÄN NE ASIAT KESKUSTELEMALLA SELVIÄVÄT!
Selvisikö mitään? Roskapostirobotteja erotteleva kysymyskin tuottaa vaikeuksia.