yo-juhlat ilman vieraita

etteivät pistäydy myös teille? Vai onko liian pitkä välimatka käydä kaksissa juhlissa? Meillä päin kyläläisiäkin saapuu aina ylioppilaita ja muita juhlimaan niin ei kukaan joudu pelkkiä sukulaisia katselemaan. Onnittelut valmistumisesta.

Minulla oli vähän samanlainen tilanne siinä mielessä, että omista yo-juhlistani tuli - odotetusti - pienimuotoinen tilaisuus. Meillä kun on pieni suku, joten osallistujamäärä pyöri (oma perhe mukaan lukien) noin kymmenen hujakoilla. Mutta silloin ainakaan ei tullut mitään "esiintymisjännityksiä" tai huolia, että mistä sitä puolituntemattomien ihmisten kanssa edes puhuu...

Omassa suvussa ei edes minun lisäkseni ollut muita kirjoittajia sinä vuonna, silti, johtuen tuosta suvun pienestä koosta, tuli pieni juhla.. Ei se minua haitannut ainakaan.. Aviomiehelläni on iso suku ja ovat aika juhlaintoa porukkaa. Hänen yo-juhlansa veivät koko VIIKONLOPUN aikaa ja vieraita oli ollut pitkälti toista sataa. :) Puolisoni oli epävarmana ihmisenä suorastaan kärsinyt tästä.

Ikävä juttu tuo sinun tilanteesi sikäli, jos suvussa on siis toinenkin kirjoittaja, jonka luo vieraat oikein parveilevat.. :( Voisitkohan tehdä niin, että järjestäisit omat juhlasi esim. sunnuntaina, jos tämä suvun lempijuhlakalu juhlii omansa lauantaina? Tai tehdä tiettäväksi, että kahvitusta saa koko viikonlopun ajan?

Minusta kannattaa tehdä parhaansa siinä tilanteessa, jossa nyt sattuu olemaan. Anna sinä sen sukulaispojan loistaa "ällillään", mitä jos itse pyrkisit järjestämään erityisen persoonalliset ja lämminhenkiset juhlat? Joskus mietin sellaista, että voisikohan yo-juhlan jotenkin yhdistää esim. mökkikauden avajaisiin? Että juhlittaisiin mökillä, olisi joku kiva kaunis puutarha"katos" ja sen alla sitten tarjoilu.

Muutenkin.. Olen itse melkoinen sukujuhlien veteraani ja täytyy sanoa, että minä en niinkään muistele niitä tosi isolla budjetilla kokoon pistettyjä, ah niin tavanomaisia juhlia, vaan mieleen jäävät ne vähän erilaisemmat, joissa on esim. juhlittavan ihmisen ystävän itse kirjoittama & lausuma runo ohjelmana.. tai juhlapaikka on erikoisempi, esim. juuri kesämökki. Jäykkää pönötystä me saamme kaikki kyllin tässä elämässä kokea.

Juhlavaatteet voivat olla kauniit myös luonnon keskellä juhliessa. Tai mitä jos järjestäisit yo-piknikin???? Olisi ainakin erilaista. Voin taata, että ihmiset voisivat siitä syttyä enemmän kuin perinteisestä kahvittelusta neljän seinän sisällä ja "ällien" kyselystä!

Yritä tehdä itsesi näköinen juhla. Jos sukulaiset päättävät sen jättää väliin - no, omapa on vahinkonsa. ;) Ehkä haluaisitkin kutsua juhlaasi jonkun sellaisen, jonka kanssa sinulla oli kivaa peruskoulun 1. luokalla. Tai sitten kouluaikojen naapureita, opettajia..?

Sukulaisuus nyt on vain sellainen veren muodostama side. Ainakin minun elämässäni ihan muut suhteet ovat osoittautuneet vankemmiksi.

Tsemppiä ja ONNEA vuoden -08 ylioppilaalle!

Tärkeintä on se, että SINÄ olet valmistumassa ylioppilaaksi. Ei opiskelua juhlien vuoksi tehdä, vaan sinun itsesi tähden! Koko YO-juhlahpöptys on pelkkää pintalumetta. Ole ylpeä saavutuksestasi, äläkä anna tällaisten pikkujuttujen painaa mieltäsi.

Hyvää kesää!

Heipat!
Kuulostaa tosi kurjalta, mutta älä huoli, koita saada sukulaisissa aikaan huonoa omatuntoa, joten ne muistaa sua sitten sitäkin suuremmalla lahjarahalla... Ja toiseksi, näytä niille! Tsemppaa itellesi kunnon opiskelupaikka ja menesty elämässäsi, ja sitten kun olet hyvässä duunissa ja arvostettu, kutsut ne oman lapsesi yo-juhliin, ja teet hienovaraisesti ja tyylikkäästi tiettäväksi, että et ole unohtanut... Siis sillee positiivisella tavalla :). Ohje siis on: älä katkeroidu, vaan tee itsellesi hyvä elämä, sulle kaikki on mahdollista!! Go for it!

Älä ole murheellinen - elämäsi varrella tulee taatusti olemaan vielä suurempiakin juhlimisen aiheita kuin yo-lakki. Eikä ne suuret loisteliaat juhlat elämän tarkoitus ole.
Tee äitisi ja tätisi kanssa vaikka piknik eväskorin ja kuohuviinin kera. Silloin ei tarvitse miettiä pukeutumistakaan - ottakaa valokuvia ja viettäkää ikimuistoinen päivä. Taatusti sellainen jää paremmin mieleen kuin tarkasti mietitty kankea seremonia, jossa juodaan kahvia posliinikupista pikkusormi ojossa ja kaiki vieraat vaan odottavat sopivaa tilaisuutta päästä lähtemään kotiin ja vaihtamaan kankeat juhlavaatteet farkkuihin ja t-paitaan.
Et varmaan ole ainut, jolle ei suuria juhlia järjestetä. Monilla ei ole sellaisiin edes varaa, koska rahaa tarvitaan arkipäivän elämiseen ja olemiseen.
Iloitse saavutuksestasi ja ole kuitenkin iloisin mielin.

eivät ole mistään kotoisin,jos eivät osaa sinua arvostaa.Menkööt muualle ja olkoot idiootteja.

Näytä niille vielä, että olet oman tien kulkija. Pintakoreus ei pitkälle vie.

Yksikään sukulainen ei tullut omiin yo-juhliini, eikä kyse edes ollut siitä että samaan aikaan olisi olleet toiset pirskeet, vaan "välimatka" (Pohjois-Suomesta Keski-Suomeen). Samalla paikkakunnalla ei asunut edes kavereita (olin muuttanut abivuotena). No, juhlat pidettiin, joihin tuli paikalle naapureita, ja illemmalla kävin kaupungilla tutun kanssa ja ennen sitä naapurin vastaavissa pirskeissä. Ihan hyvät muistot niistä jäi, vaikka kun kuulin ettei kukaan vaivautuisi niihin tulemaan se aluksi toki sattuikin. Lopulta en moisesta välittänyt, päivä oli kaunis ja olo vapautunut lukion päättymisestä.

Muista että ne ovat sinun juhlat, ja sinun on juhlittava työurakkasi päättymistä. Mitä väliä sillä on, keitä siellä lopulta on, ainakin äitisi ja tätisi on paikalla - pienetkin juhlat voivat olla kauniit. Heität ne farkut myös hiiteen juhlapäivänäsi, kirppareilta löytää paljon hyvää, sekä netistä ja kavereilta voi kysellä mahdollisia mekkoja, ei sen mikään monen sadan design-luomus täydy olla. Muista myös jatkoa ajatellen, että juhlasi kertovat myös nätisti, ketkä ovat oikeasti läheisiä ja välittävät sinusta, ei suinkaan täydy potea huonoa omaatuntoa jos et jatkossa kutsu "eräitä henkilöitä" juhliisi. ;)

Onnea valmistumisesta!

Itsellä on kyllä sukulaisia jonkin verran tulossa (kai?), mutta minulla on sellainen tilanne että oma ISÄ ei suostu tulemaan..

Ja tämä vain siitä syystä ettei hän halua nähdä äitini uutta miesystävää, joka on asunut meidän kanssa saman katon alla jo neljä vuotta.

Oli ja on vieläkin aika loukkaantunut olo...

Minä vietin juhlattomat yojuhlat viime vuonna omasta tahdostani. Paikalle kutsuin vain äitini, siskoni, enoni ja isovanhempani. Yhteen pöytään mahduttiin syömään mahtava ateria ja mukavaa oli. Ei kaduta. Sukulaiset jaksoivat jopa muistaa lahjalla, vaikka kutsua en lähettänyt. Ei olisi kyllä tarvinnut.

Oma sukuni on inhottava. Seläntakaa puhuvia täynnä, katsoneet aina meidän perhettä "mustana lampaana". Mielummin sitä juhlii siis hienoa päivää porukalla, joka OIKEASTI arvostaa saavutustasi!!! Tekopyhät ihmiset juhlikoot tekopyhästi jossain muualla.

-03 kirjotin ylioppilaaksi, ja pistin päälle samat vaatteet kun oli ysiluokan kevätjuhlissa kun yläasteelta pääsin. Siistin sifonkihameen ja topin, siihen pieni laukku ja hartiahuivi. Sultakin varmaan löytyy kaapista jotain mitä oot aikasemmin jossain kevätjuhlissa pitänyt. Ota vähän aurinkoa pihalla ja pistä hiuksiin kiharat foliorullilla tai talouspaperilla tai sipaise nuttura niskaan. Mulla itsellä ei ollut aikaa eikä mielenkiintoa meuhkata vaatteista ja mikäs siinä kun rahaa säästyy. Pienellä budjetilla pärjää ihan hyvin :)

No mitä niistä sukulaisista. Vietä ihana ja hauska pvä äitisi ja sen tätisi kanssa joka tulee, lisäksi kutsut ystäviä tai naapureita.
Menkään porukalla ulos syömään ja korkkaatte kotona plon kuohuviiniä :)
Siitä se lähtee, älä ala marttyyriksi, siitä jää vain paha mieli ja kadut sitä sitten joskus myöhemmin.

Minulla on kokemusta myös tuosta "toiseksi" jäämisestä. Serkkuni on samanikäinen kun minä, joten minun rippijuhliini tai ylioppilasjuhliini ei montaa sukulaista tullut.

Ja lisäksi illalla varmaankin vietätte luokkanne kanssa yhdessä iltaa, ainakin useimmissa kaupungeissa on uusille ylioppilaille jokin tietty nimikkoravintola tms, jonne kokoonnutaan.

Mekko-ongelma: käy vaikka noissa halpisliikkeissä, H&M jne, varmasti irtoaa jokin kiva mekko tai tunika 10-15 eurolla.
Siihen yhdistät jonkin kivan vanhan hameen tai housut. Tai hyödynnät vanhoja vaatteita ja tuunaat niistä uutta. Tässäkään ei kannata olla "marttyyri", aina voi jotain kivaa löytää tai lainata.

Hauskoja juhlia - pidä ne! Vanha sanontahan on, kun väki vähenee, niin pidot paranee ;))

...miksi juhlanne ovat samana päivänä???? Ylioppilaslakki ja todistus saadaan lauantaina, mutta voihan toinen juhlia sunnuntaina????? Oma tyttäreni riemuitsi aikanaan siitä, että pääsi käymään ystäviensä juhlilla lauantaina ja hänen juhlilleen sunnuntaina pääsivätkin sitten kaikki ystävät, jotka olivat juhlaansa jo edellisenä päivänä viettäneet. Toki moni juhlii myös molempina päivinä että vieraat ehtivät varmasti käydä. Itse en pidä lauantain yo-juhlista, sillä silloin yleensä juhlittava itse poistuu jo alkuillasta omien kavereidensa keskuuteen baareeihin ja illan loppuvieraat eivät näe koko juhlakalua...... tässä siis yksi ratkaisu pulmaasi. Ja puvun löydät varmasti kirpparilta jos olet ns. normaalikokoinen. Eihän kenellekkään tarvi kertoa sen alkuperää :D Juhlailoa ja Onnea saavutuksestasi!

No olisit itse kirjoittanut sen monta "ällää"! niin olisivat tulossa sun tykösi varmaankin! Ettet nyt vain olisi kateellinen! hyi hyi!

Ja kun kerran tiesit että ylioppilaaksi pääset niin olisit herranen aika alkanut säästämään mekkoa varten rahaa! vai meinasitko että meidän muiden se sulle pitäs kustantaa!

Ala kuule elämään omaa elämää äläkä ruikuta siellä kateellisena!

Heissan!

Ymmärrän tosi hyvin murheesi, mulle ei ole omakohtaisia lakkiais kokemuksia, mutta tiedän, että meidänkin suvussa voisi tulla vastaavaa eteen...
Oma tyttäreni kirjoittaa ensi vuonna ja onneksi kukaan muu sukulaisemme(ainakaan minun tietääkseni) ei ole silloin kirjoittamassa, ettei konflikteja pääse syntymään.
Mutta pienet juhlat hänkin tulee saamaan, koska olen erittäin pienituloinen yh-äiti.
Muilla sukulaislapsilla on aina TODELLA hulppeita kekkereitä, ihan jo pienemmistäkin asioista.
Älä peru omia juhliasi! Se on Sinun päiväsi tuli paikalle sitten 1 tai 100 vierasta! Olet puurtanut kovasti oman lakkisi eteen ja ansaitset juhlasi.
Vein viime vuonna lapseni "ulos" syömään, kun toinen tyttäreni lopetti yläasteen ja pääsi haluamaansa jatko-opintopaikkaan.
Kyseisenä päivän oli lakkiaispäivä ja samaisessa ruokapaikassa (paikallinen,pieni ja erit. edullinen paikka) oli yo-tytön lakkiasia juhlimassa pieni porukka, johon kuului tytön äiti ja kaksi kaveria sekä ilmeisesti joku sukulaismies (ei ollut isä). Koko porukka oli iloisen oloisia ja ruokailun jälkeen hajaantuivat kukin omille teillee.
Että kyllä sitä voi hyvin pienestikkin viettää!

Toivotan Sinulle oikein paljon onnea ja lupaathan edes yrittää nauttia päivästäsi, olet sen ansainnut. Arvosanat eivät ole pääasia, vaan se kova työ joka nyt "palkitan" valkoisella lakilla!

Olisi kiva tietää, miten ko. päiväsi sujui, sitten kun se on ohi!
TSEMPPIÄ!!!!

Meillä on toisinpäin.Meille vanhemmille poika ilmoitti jo ajoissa että olis kivempi jos ette tulisi yo juhliini,ettei teitä tarvitsisi hävetä!Kyllä siinä sydäntä karvasteli.Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti että hänen valmistumisensa on pääasia ja pääsy jatko opintoihin.Nämäkin tulevat olemaan aika"ikimuistoiset"juhlat meille.Siinä sitten vieraille selitellään äkillisiä työkiireitä..

Hei,
ettekö voi sopia, että teillä on eri aikaan juhlat? Tämä mahdollistaisi, että sukulaiset ja tuttavat kävisivät kummassakin. Näin meillä, poikani juhlat vietetään päivällä ja hänen serkkunsa juhlat illemmalla ja osallistumme myös niihin :) Tämä tietenkin vain jos välimatka ei ole kovin pitkä.

Onnea Sinulle.

Meillä oli serkun kanssa samana päivänä yo-juhlat. Järjestettiin juhlat sitten samassa paikassa, kun suurin osa vieraista ois kumminki ollu samoja. Samalla säästyi vieraat siltä vaivalta, että ois kahdissa juhlissa pitänyt käydä. Juhlat pidettiin miun vanhempien luona ja serkun kodin ovella oli lappu, jossa väärään paikkaan eksyneet vieraat ohjattiin oikeaan paikkaan (toki kutsussa oli maininta juhlapaikasta, mutta kaikki eivät sitä tajunneet).

Meillä juhlat suju hyvin, eikä kumpikaan varastanut huomiota toiselta. Toisaalta sukumme on melko tiiviisti tekemisissä keskenään, en tiedä teidän tilannettanne. Mutta tämä oli miun ehdotukseni. :)

Meilläkin oli viime kesänä suvussa kahdet ylppärit. Tilanne ratkaistiin ihan kätevästi niin, että toinen piti la ja toinen su. Sovussa kun eletään.

Ymmärrän täysin mistä puhut. Itselläni olisi varaa ostaa se mekko, ja pitää ne juhlat... mutta ketään ei sinne tulisi. Olen useampaan kertaan kertonut äidilleni, että aion tarjota kakkukahvit päättäjäispäivänäni, mutta hän ei korvaansa asialle lotkauta. Miesystävän lasten kuulumiset tuntuvat niin paljon tärkeämmiltä.

Tuntuu hieman pahalta, kun ammatin saaminen ei minulle ollut kovinkaan helppoa, tein siihen paljon töitä, ja sain mielestäni ihan ok arvosanat. Kesäksi on tiedossa jopa oman alani harjoittelupaikka. Ja tästä kaikesta olen todella ylpeä, MINÄ TEIN SEN! Miksi kukaan ei halua iloita kanssani? Kilpailevia ylppäreitä tai muita valmistujaisia ei ole, joten sekään ei selitä tätä.

En halua lahjoja, en kukkia, tai kortteja, olisin vain halunnut tarjota kakkukahvit, jos asia olisi ketään kiinnostanut.

Minun onneni on, että minulla on mies ja kaksi lasta, he ainakin tulevat katsomaan päättäjäisiäni ja nauttivat kakkukahvista kanssani.

Ensi vuosi ahdistaa... Minä taas EN haluaisi kutsua meille ketään! Inhoan jos täytyy kutsua joku (sukulainen) kylään, yksikin sukulainen käy jo hermoille. Ja meille niitä vieraita ei tulisi edes montaa, koska läheisiä välejä ei suvun kanssa ole (vaivaannuttavaa, kun niillä vähäisillä vierailla fiilis "missäs kaikki muut ovat?"). Ja lisäksi, en tule millään muotoa olemaan mikään laudaturmagneetti, joten tuntuu pöljältä raahata ketään tänne korpeen.

tuskaatuskaatuskaa

En aikanaan juhlinut mitenkään YO:ta. Olin ikäluokastani ainoa joka ei juhlinut, vaikka monet pyysivät pitämään juhlat. Ei vain itseä kiinnostanut, mitä järkeä on tehdä jotain vain siksi että niin kuuluu tehdä. Arvosanat olivat ihan ok, stipendejä yms tuli, mutta mikä oikeastaan on ylioppilas?

Enemmän ilon aihetta oli minun mielestäni siinä että sain opiskelupaikan jota halusin, ja vieläkin tärkeämpää oli kun sain ensimmäisen kesätyöpaikan oman alani yrityksestä. Niitä vain ei tavata juhlia, mikä on sinänsä aika hassua. Niillähän on kuitenkin jatkon kannalta suurempi merkitys ihmisen elämässä.

Ja kun miettii noita yo-kirjoituksen tuloksia, niin työelämässä kukaan ei ole ollut ensimmäisen kesän jälkeen kiinnostunut hienoista numeroistani vaan työhistoriastani. Katsopa hyvin pärjäävien aikuisten ihmisten taustoja. Vaikkapa Hjallis Harkimo, lukihäiriöinen ja opettajien typeryksenä pitämä kaveri, mutta vanhemmiten näyttänyt kyvyillään pärjäävänsä paremmin kuin varmaan kukaan 7 ällän ylioppilas. Sitäkin puolta kannattaa miettiä.

Muutenkaan en paljoa perusta juhlista. Minusta ne ovat typeriä riittejä, joista en oikein saa kiksejä. Kyllä ilo pitää repiä arjesta, vaikka siitä että on hieno auringonpaiste tms.

Eipä hirveästi kiinnostanut "akateemisen yläastejatkon" loputtua hirveästi juhlia. Hirveästi melua tyhjästä. Ei lukiosta edes valmistu ammattiin. Ainut juhlinnan syy oli se, että se paska loppui. Lukemista, lukemista ja lukemista, mutta ei yhtään käytännönläheistä asiaa. Paljon kivempaa oli päästä lukion loputtua ekan kerran töihin. Vaikka työ olikin ihan retardia, niin ei se mitään. Kyllä työ tekee vapaaksi...

ansaitun uurastuksen jälkeen ei kannata iloa pilata vieraidev vähyyden takia.hyvin usein tuollainen yhteen sattuma tulee eteen,mutta onhan vuorokaudessa 24 tuntia jospa suretkin turhaa.pienimmät yo-juhlat missä itse olen ollut ainoana vieraana.ojensin yo:lle 5 pitkää tumman punaista ruusua pienen shekin kera.ja naama loisti juhla kalulla.siis vietä ihana juhla päivä ja heitä vieraille se pulma ratkaistavaksi kumman juhliin tulevat

tai sitten menet sinne farkuissa.minusta onkin aika typerän näköisiä ne yo:puvut.huh huhu.jotain piristystä sinne toisi joku farkku asu.ja nyt ,juhlat pystyyn eihän sen tarvii kaikkien etikettien tapaan mennä.ONNITTELUT SINULLE!

Älä jää nyt voihkimaan vaan valmista perheesi kanssa itsellesi juhlat. Sosiaalitoimistosta pyydä rahaa sopivaan mekkoon tai tosiaan lainaa kavereiltasi. Yleensä lakkiaispäivä on yhtä häslinkiä. Mene itse muiden mukaan rinta rottingilla juhlimaan suosikkipoikaa. Vääränlainen ylpeys on vain nieltävä. Minulla oli rippijuhlissani tasan yksi vieras. Muistan tämän aina!!! Nokka pystyyn ja iloitsemaan tästä urakastasi=välietapistasi?. Sukuilaistesi on ymmärrettävä, että sinäkin haluat olla juhlittu. Elämää on lakkiaisten jälkeenkin. Toivon, että kaikenlaisista kouluista valmistuville nuorille perhepiiri järjestäisi kekkereitä ja annettaisiin tunnustusta.

Mä en oikeesti ymmärrä. Siis asutko jossain yksinäsi jo alaikäisenä, vai miten 'äiti ja täti vaan pääsee kylään'? Luulisi, että lukiolaiset on vielä vanhempien helmoissa ja äitisi ja isäsi on se, joka ne juhlat järjestää.

Ja ei muka ole rahaa mekkoon, joita saa alle 20 euron uutena ja 2-10e kirppareilta tai huutonetistä?

olisit voinut vaikka etukäteen säästää 2e/kk niin olisi mekkorahat, tai pyytää äidiltäsi lahjaksi se mekko.

Sitten sukusi - jos ette pysyt yhteisiä kemuja viettämään, niin mitä siitä.
Vietä oma juhlasi vaikka sunnuntaina, niin kaikki kaverisi ja muut tutut pääsee käymään.

Ei rahaa taas kahviin tai yhteen kakuun? No pyydä vieraita nyyttäriperiaatteella kyllä.


TAAS OIKEESTI UUSAVUTTOMIA!

ei ollut ketään sukulaisia. Mutta asuin kerrostalossa ja meillä päin oli tapana, että koko talon väki kutsuttiin juhliin. Se oli siis ns. "pakko". No mummoa ja pappaa sitten kyllä riitti. Ja sainhan niiltä pieniä summia rahaa lahjaksi. Mummoilla oli kivaa rupatella yhdesä ja ihmetellä, miten raisusta ei mitenkään kiltistä tytöstä tuli yo!

Itsellä oli juhlat samaan aikaan serkun kanssa, luokkakavereita kun oltiin. Ensin käytiin ravintolassa syömässä perheen kesken ja sitten mentiin serkun juhliin. Rippijuhlat piti aikoinaan jakaa samaisen serkun kanssa ja oli sitä sitten vielä isänkin puolelta saman ikäinen serkku niin mentiin vielä sinnekkin. Myöhemmin tuntui siltä kun olisi ollut vaan toisten juhlissa eikä omissa ollenkaan...

Minun poikani reputti ensimmäisenä keväänä ja lakkiaisia ei tullut. Olin siitä surullinen kun en voinut järjestää juhlia.
Olen kulkenut monissa keväisissä yo-juhlissa, jossa porukoita menee ja tulee ja huiske vaan käy. Ja tosiaan vieraat kehuvat, että monetko juhlat nämä ovat. Ei määrä vaan laatu. Juhli niiden kanssa, jotka tulevat luoksesi ja sunnuntaina voi jatkaa juhlintaa.
(Sainkin sitten järjestää syksyllä lakkiaiset pojalleni, se olikin hauskaa, kun kaikki kutsutut vieraat pääsivät ja saivat istua rauhassa, ei ollut kiire toisiin juhliin, kun niitä ei ollut)

Voisitteko sukulaispojan kanssa pitää juhlanne yhtäaikaa samassa paikassa? Molemmat hommaisi eväät puoliksi. Eikö ole ketään kaveria serkkua tms. jolta voi lainata mekkoa..

ei väliä

Meillä on sisarusten lapsia samoilla vuosilal joten niin rippu kuin muitakin juhlia on ollut pakko suunnitella ihan yhdessä. Suvun toivomuksesta on jopa eri kuukausille yritetty sijoittaa kolmet riparit samana suvena. Synttäreitäkin on niin, että pahimmillaan sankarit on syntyneet samana päivänä...

Kaikki onnistuu jos tahtoo.

Kirjoituksesi on jossain määrin itsesäälin valottama. Mekkoon ei ole rahaa ollenkaan eikä kai matkaankaan, mutta juhliin olisi ollut?

Ehkä sukulaiset tietää tilanteesi ja siksi eivät tahdo rasittaa talouttasi jne?

Mene sinne juhliin sinäkin ja nappaa osasi kaikesta huvista ja unohda huonot puolet. Tai vietä juhliasi niiden kanssa, jotka todella ovat tärkeitä ja myös tulevat sinne vaikka millä konstilla. Ehkä ihan oikeasti et kaipaa ihmisiä joille sinä ja juhlasi ei ole tärkeä ja vaivan väärti?

Kukin juhlii tavallaan ja tahollaan. Toinen jousta aja toinen ei, kukin taas tavallaan...

Onnea kuitenkin saavutuksestasi!!

minulla oli kyllä yo-juhlat, mutta sen jälkeen kaikki valmistumisjuhlat jätettiin huomiottaa. kaikille muille serkuille kerättiin aina rahalahjat ym. huomionosoitukset ja juhlat järkättiin, muttei meidän perheen lapsille.
Ehdotan yhteisyo-juhlia serkkusi kanssa! Ennätätte sopia sen vielä.

Nyt on aika ryhdistäytyä! Ota selvää mihin aikaan ne toiset juhlat ovat ja ilmoita sukulaisille ja ystäville, että toivot heidän ehtivän myös sinun juhliisi, joiden kerrot alkavan pari tuntia myöhemmin!

Mekkoja saa muuten yllättävän halvalla, jos vain hiukan näkee vaivaa etsimisessä; jos et löydä uutta, osta vanha kirpparilta! Pääasia, että jollakin tavalla valmistaudut suureen juhlaasi.

Ja jos ei kukaan tule, voit aina mennä vaikka äidin kanssa syömään / lasilliselle - tai sitten menet iloisena sinne toisiin lakkiaisiin, jossa sukulaiset varmasti onnittelevat myös sinua!

Hei
Pienellä porukalla voi aina juhlia.
Minä en itse halunnut yo-juhlia, muut juhlivat.
Kun valmistuin Maisteriksi, ei juhlia.
Nyt vanhempana ajattelen, että voisi juhlia
...vaikka keväällä klo kuuden valoista-juhlaa.
Siis tehdä tikusta asiaa ja juhlia.

Juhlalla tarkoitan sitä, että ystävä tai kaksi on läsnä ja mieli hyvä yhdessäolosta.

mun vanhemmatkaan ei edes soittanut kun minä sain lakin. hajoo saakeli sinne pieni kakru

Tuttavani valmistui ammattikoulusta ja olisi halunnut juhlia asiaa, perhe ilmoitti jo etukäteen, ettei valmistuminen ole mikään syy juhlia ja niin ei juhlia suostuttu kustantamaan. Meitä muita valmistuneita on varmaan paljon, joille ei tule juhlia.

Hei!
jos ei ole varaa kolttuun niin miten sitten niihin juhliin..mutta eikös ne voi järjestää joko samana päivänä myöhempään tai vasta sunnuntaina
pieni muotoisena!
itselleni tulee ehkä 3 kutsua!!!!!! Onneksi ovat kyllä samalla paikkakunnalla!
mutta zemppiä ja onnea!

... ja ota käytäntöön suunnitelma B. Pidä juhlat seuraavana päivänä, niin vieraat pääsevät sinunkin juhliisi. Ja mistä edes tiedät että jättäisivät juhlasi väliin? Paitsi jos molemmat juhlat on kaukana toisistaan. Lainaa mekko tai kierrä kirpparit.

Ruikutus seis lopeta itsesi vertaaminen muihin. Sinä olet sinä ja kelpaat kyllä. Ole ylpeä saavutuksestasi ja ala suunnittelemaan oman näköisiäsi juhlia.

Niin, ja onneksi olkoon :)

Harmittaa sinun puolestasi. Olisiko mahdollista pitää yo-juhlat yhdessa sukulaispoikasi kanssa?
Onko sulle ehkä kavereita jolta voisit lainata mekon juhliasi varten? Jos sulla on sellainen kaveri joka käyttää mekkoja?
Todella harmi jos joudut viettää tärkeän päivän näin, uskon että olosi ei tällä hetkellä ole juuri hyvä, mutta ehkä tilannetta pystyy parantamaan?

Kuulehan , ei sukulaiset tee sinun juhlistasi juhlia vaan ystävät, vanhempien ystävät, kummit, ja sinun omat ystävät
Ei juhlia tarvi sukulaisia ajatellen järjestää vaan niitä muita ihmisiä varten jotka varmaan sinun juhliisi tulevat
Minun poikani aikoinaan kirjoitti ylioppilaaksi tuolla 900km päässä, josta hän sitten jälkeen päin matkusti tänne kotiinsa juhlimaan yo;ksi pääsyä
Ja meidän juhlissa ei ollut kyllä kuin kaksi sukulaista mutta sitäkin enemmän ystäviä ja naapureita
Ja juhlat oli mukavat ilman sukulaisia
Eli nyt tyttö hommaat vaan edullisen mekon jostain, ei sen tarvi kallis olla vaan ihan muuta kun farkut ja nauti juhlapäivästäsi täysin siemauksin
Anna äidillesi mahdollisuus juhlia oman lapsen yo juhlia, ja juhli sinäkin omaa suurta saavutustasi ilman surkuttelua noita sukulaisista jotka eivät osallistu juhliisi
Juhlista voi tulla paljon mukavammat kun siellä ei olekaan noita tekopyhiä sukulaisia joille on tärkeämpää mennä sukulaispojan juhliin
Ajattele kuinka mukavaa on juhlia ilman noita tekopyhiä sukulaisia ja yrittää keskustella heidän kanssaan.Joutuvat ne myös sinua muistamaan kortilla ja rahalla mutta säästyt siltä ettei tarvi aikaa viettää heidän kanssaan
Eli juhlat pystyyn vaikket isoja juhlia haluakaan pitää mutta tulet huomaamaan että sinne tulee vieraita joita et osaa edes odottaa:=))

ei sitten ole käynyt mielessänne että voisitte pitää pippalot eri aikaan mutta samana päivänä jos vieraat kävis eka sun luona ja sit sinne lellikin luo..tuli vaan mieleen,ja mekon kyllä löydät jos vaan etit..varmasti isäs tms voi sulle siihen rahaa hiukan antaakkin=)

aika yliarvostettu juhla. Ite pääsin yo:ksi 7 vuotta sitten enkä pitänyt sitä mitenkään erikoisena. Enkä pidä nytkään!!
Turha titteli koska joudut kuitenkin menemään pääsykokeisiin vaikka kuinka monta vitun ällää sulla onkaan.

T: kohta tippainssi

Älä ota tavaksi marttyyrin asennetta.
Kaikki juhlat tulevat kalliiksi, koko lukio on sairaan kallis kolme-nelivuotinen, ei se sitten enää yhdestä juhlamekosta voi olla kiinni. Köyhä ihminen on maailman kekseliäin, eikä yleensä takerru pikkuseikkoihin, eikä varsinkaan valita. Veikkaan kirjoitustasi provoksi.
Laske paljonko lukio tuli kokonaisuudessa maksamaan. Jos olet suoriutunut lakkiin asti, älä nyt ala nyhvelöimään sukusi takia, kun ette taida muutenkaan olla läheisiä.

Yhä useammat pitävät kaikki ns. sukujuhlat pienimuotoisina nykyisin, tyyliin: oma perhe, isovanhemmat, kummit, ystävät. Lahjariippuvaiset järjestävät valtavia juhlia, kutsuvat naapureita myöten kaikki mahdolliset.

Hei!

Tuli tässä mieleen kun joku ehdotti, että omat juhlasi olisivat paria tuntia myöhemmin, mutta eihän se käy.

Pidä juhlat eri päivänä tai kysy sukulaiseltasi, että voisitteko pitää juhlat yhdessä. Kun ripeästi toimit, vielä sukulaisetkin ehtivät varautua!

Itse menin naimisiin pari kesää sitten, vieraita oli häissä reilu 120, joista minun ystäviäni tai kavereitani pyöreä nolla, sukulaisia oli muutama. Vähän tuntui paskalta ja hävettikin, kai ne sulhasen ystävät, tutut ja muut vähän ihmetteli, että eikö mulla ystäviä ole... kutsuin kyllä lapsuudenystäviä ja niitä nykyisiäkin, mutta kaikilla oli muuta tai välimatka (350km noin) liian pitkä. Majoituksetkin olisin heille hommannut ja kyytejä, mutta kun ei niin ei.

Eniten vittuunnuin eräälle kaverille, joka joka viikonloppu pörrää baareissa kännäämässä, mutta jolla ei ollut varaa tulla häihin.

Samoin minulla ei ollut polttareita. Ei ketään kiinnostanut sellaisia järjestää.

Itse en juhli kyllä yo juhlia, mutta valmistun lauantaina, ja juhliini ei tule kuin muutama sukulainen. Jopa oma isäni jättää tulematta juhliini koska pitää työtään tärkeämpänä kuin tyttärensä valmistujaisia :/

Mulla on kans periaatteessa sama tilanne. Onneks sentään omistan juhlamekon,mutta sukulaisia ei oo tulossa,kun heillä on samaan aikaan toisella puolella Suomea juhlia. todella loukkaavaa,mutta ajattelin,että ei sitte. pidän juhlat kavereiden kesken...

itselle ei vanhemmat halunneet järkätä juhlia joten otin ja menin SILTI bailaamaan.Kirpparilta varmaan löydät jotain juhlavaa päälle ja pidä niin hauskaa että muita kaduttaa.Kiittele sukulaisia muistamisestasi vaikket mitään saisikaan ja ei ne ällät ole mikään ehdoton tae menestymisestä.Voit kai korottaa arvosanojasi vielä jos harmitaa.

Jos toinen pitää lauantaina niin pidä itse juhlat sitten vasta sunnuntaina!! Kuka sen määrää että on juuri pidettävä tuolloin kyseisenä lauantaina??

Nyt juhla ja ylioppilaaksi tulo varmasti tuntuu erittäin tärkeältä. Kun vuosia kuluu, osaa asiaa suhteuttaa. Ylioppilaaksi pääsee nykyään lähes kaikki, jotka haluavat. Paljon vaikeampaa on saada opiskelu paikka ja lopulta ammatti. Itse pidin valmistumista yliopistosta paljon suurempana saavutuksena kuin ylioppilaaksi pääsyä.

Koita juhlia sen minkä pystyt perhepiirissä tai ystävien kanssa. Kyllä varmasti joku mekko löytyy kirpparilta ja juhlien onnistuminen on enemmän asenteesta kiinni. Tai sitten et juhli ja ymmärrät ylioppilas turhuuden. Moni ammattiin valmistunut jää vähemmälle huomiolle ja taatusti porukka menee useammin ylioppilasjuhliin kuin valmistujaisiin.

Itelle tilanne se et saan lakin vasta joulukuus, mutta tiiän jo nyt et ei oo paljoo sukulaisii tulossa... KAikki asuu toisela puolella Suomee ja helpommalla pääsis jos menisin ite sinne. JA äitiä ei pahemmin kiinnosta hyysätä sukua ku suku on mitä on...

Isoveljeni piti juhlat sunnuntaina, kun lauantaina oli huono päivä pitkien välimatkojen takia yms. Onnistuneet juhlat olivat, eikä tullut päällekkäisyyksiä. Itsekin olisin järkännyt juhlani sunnuntaiksi jos serkkuni olisi päässyt samana vuonna, mutta valitettavasti hänellä jäi lakki saamatta.

Minullakin aikoinaan kävi täysin sama juttu, ei ollut yo-juhlissani melkeinpä ollenkaan vieraita.
Oli vain isäni, äiti ei ole ollut aikoihin paikalla ilotilaisuuksissamme, sillä hän ei enää välitä meistä, niin ja sitten oli toki kaksi siskoani ja isovanhemmista mummi ja ukki siellä. Ei ollut muita, sillä minullakin kävi niin, että sukulaisella oli samaan aikaan ja sinnehän ne kaikki muut menikin. Huoh. Ja mekkokin oli likinäköisen mummini ompelema rääsy. Katkerasti sanottu, mutta niin se oli.
Tämä on täysin tositarina, ja ymmärrän todellakin, miltä sinusta tuntuu.
Toivottavasti sinua piristää tämä, sillä sinun juttusi piristi myös minua. Luulin, ettei kenellekään ole käynyt näin iki kuuna päivänä.
Kaikki menee hyvin, usko pois. (:

...että tilanne on tuollainen. Itse en valmistu enkä ole valmistunut yo:ksi, mutta kokemusta on valmistujaisista. Surullista se on jos ei vieraat pääse tai tässä tapaksessa edes halua tulla juhliisi. Mutta ajattele siitäkin huolimatta positiivisesti. Ei ole ainakaan arvostelevia vieraita/sukulaisia ja juhlista varmasti tulee juuri sinun näköisesi vaikka vieraita ei olisi paikalla lainkaan. Vaate puolikin varmasti järjestyy ennen juhlia. Voisithan pyytää vaikka etukäteislahjaksi mekkoa. Tsemppia juhlapäivääsi ja onnea valmistumisesi johdosta!!!

HEI!
minulla on vähän sama tilanne, ei vieraita.
En tunne melkeistään ketään sukulaisiani, omiin juhliini olisi tulossa varmaan vain vanhempani ja 3 serkkua ja heidän vanhempansa ja yksi kaverini vanhempiensa kanssa, koska he ovat perhetuttuja. Mutta en kehtaa kutsua ketään muita kavereitani koska heillä on satoja vieraita, ja minulla on vaivaiset 10, eräs ystävänikin selitti että he tarvitsevat pitopalvelun apua, koska heille tulee niin paljon vieraita, itselleni tulee sellainen olo että en tuntisi ketään, häpeän sitä että en tunne sukulaisiani ja olen hiukan vihainen että- vanhempani ovat tehneet sillä lailla.

moi, ei ole helppo tilanne.

Mutta miksi et aikatauluta juhlia - muutama tunti myöhemmin tai muutama tunti aikaisemmin?

Perheet viettää eri aikaan juhlia - esimerkkinä parin vuoden takaa, kun juhlia oli klo kahdesta klo kahdeksaan. Vieraathan ovat vain pari tuntia kerrallaan yhdessä paikassa.

Onneks olkoon sulle.

tv lukija

No jos kerran tiedät, etteivät sukulaisesi ole juhlissasi tulossa poikkeamaan, nii kannattaa kutsua kaikki kaverit, joilla ei ole lakkiaisia ja juhlia juhliasi ystävien ja miksei vaikka naapureidenkin kesken. :) ainakin näitä ihmisiä luulisi kiinnostavan sinun elämäsi ja miten olet pärjännyt. Omat rippijuhlat menivät samallalailla, kun serkkupoika sattui samalle leirille kuin mie ja kaikki sukulaiset menivät hänen luokseen. Rahaa ei pienistä juhlista välttämättä tule niin paljon kuin suurista, mutta eihän se ole tärkein vaan lämmin tunnelma ja mukavat juhlat.

Ei ne juhlat yhteen mekkoon kaadu, mutta kirppareille suosittelen suuntaamaan, ainakin punaisen ristin kontti-kirppareilta löytyy jopa melko uusia ja vähän käytettyjä hienoja mekkoja/hameita, jotka sopivat juhliin. Itsekään en aio mihinkään monen sadan euron mekkoon pukeutua, kun syksyllä lakin päähäni saan. Ei se vaate kantajastaan tee kaunista vaan kantaja vaatteestaan. ;)

Otapa yhteyttä minuun niin katsotaan voinko auttaa sinua:

[email protected]

Terveisin,
Päivi/Uniikkiputiikki

Valmistuin muutamia vuosia sitten aamattikoulusta, eipä minunkaan juhliini ketää tullut.. oikeastaan oma valintani! (koska kaikki olivat menossa serkkuni juhliin) setä kävi kahvilla, otti minut autonsa kyytiin ja siitä sitten serkun YO-juhliin! Otin kaiken ilon irti serkkuni juhlista, joissa puolet sukulaisistani eivät edes tienneet minun valmistumisesta, kunnes serkkuni äiti eli minun kummitätini yhtäkkiä toi minulle kortin ja rahaa ja halasi ja onnitteli, oli siinä sitten tosi hyvä fiilis kun kaikki loput sukulaiset perässä, jotka eivät edes tienneet että olen valmistunut!
Oli oikein kivat ja onnistuneet kekkerit =) eikä tarvinnut itse höösätä juhlia, sinne vain serkkupojan juhliin kuokkimaan, varmasti ne jotka sua siellä arvostaa niin muistavat myös sinua siinä samalla ;)

minulla on sellainen tilanne että vanhemmat ovat eronneet ja iskä lupasi että juhlat saadaan pitää hänen omakotitalossaan missä muutkin sisarukseni asuu. äiti asuu kerrostalossa niin siellä ei kannata. no sitte iskän uusi nainen teki ongelmia ja iskä perui juhlat. iskä oli jo aijemmin sanonut äitille että pitäkööt juhlansa missä haluaa, minähän en niihin senttiäkään laita. hän ei alun perinkään halunnut järjestää juhlia vaikka niin sanoin. sovittiin että minä järjestän juhlat ja teen kaikki jutut että lainaan vaan sitä taloa muutamaksi tunniksi. niin ei olisi ollut vaivaa. nyt sitten minä ja äiti ollaan päätetty että koska iskää ei kiinnosta, hän ei halua osallistua millään tavalla, eikä antaa apua, ei rahallista eikä muutakaan. niin ne järjestetään minun asunnossa, pienessä opiskelija paskassa ja iskää ja hänen uutta nais ystävää ei kutsuta. iskän sukulaiset, äiti ja sen sukulaiset, sisarukset tulee ja mummo ja ukki. se on hyvä ratkaisu minun mielestä koska iskää ja sitä niasta ei voi kutsua, he ovat ongelman tekijöitä ja itsekkäitä joiden seurassa tulee vaivaava olo. niin ei se omakotitalon iso piha ja kauniit maisemat ole niin tärkeää kuin mukava ja leppoisa tunnelma. valitsen itse mieluummin mukavan tunnelman ja pienen asunnon kuin kireän ilmapiirin. itselläni on äidin ostama mekko ja kengät. mutta kampaus aikaa ei ole vielä varattu eikä mitään leivoksia tehty mutta onhan tässä vielä aikaa. valokuvaus aijat taitaa olla jo menny :/ iikk.......... mutta tätä ennen oli kauheasti ongelmia rahasta, paikasta ym.. ja iskä nyt haluaisi järjestää juhlat omakotitalossaan ilman äitiäni ja hänen sukulaisiaan. mutta en enää ala sitä vaihtamaan, minä ja äiti tehdään ne juhlat kahdestaan koska iskää ei kiinnosta paskan vertaa..

älä välitä ei minullakaan ole unelma juhlia, tai edes toista vanhemapaa paikalla..kaikki vain itsepäisyyden ja oman kunniansa takia...itketty on ja paljon mutta kyllä minä juhlat järjestän. vaikka sinne tuskin tuleekaan paljon porukkaa...kaikki asuu niin kaukana. sama tapahtuu kuin rippijuhlissa, vain täti ja naapurin tyttö olivat käymässä perheeni lisäksi...kiva kiva

mutta tärkeintä on että SE ON MEIDÄN JUHLA!!!!!!!!! ja meitä pitää juhlia ja siksi ne juhlat järjestätään koska me raadettiin 3 vuotta ja siksi ei kukaan saa pilata meidän juhlia. tulkootpa ketä tulee, kannattaa olla iloisia niistä ihmisistä jotka ilmaantuu koska sitten tiedät että ne on ihmisä jotka oikeesit välittää ja on sulle tärkeitä. ja tosiaan kannattaa katella käytettyjä pukuja ja kampauksen saa itsekin tehtyä :) kiharat on juhlavat ja helpot tehdä tai nuttura .

aurinkoista yo päivää meille :)

Hei
Älä välitä jos juhliisi ei tule paljon ihmisiä. Ei se maailmaa kaada!
Itse en aio pitää yo.juhlia ollenkaan kun valmistun. Itse pyysin vanhempiani viemään minut lomalle sinäpäivänä kun on omat ylioppilasjuhlani. Lupasivat viedä minut 2 viikoksi Espanjaan! :DD
En näe siinä mtn hohtoa, että sukulaiseni tulisivat onnittelemaan minua miltein Suomen toiselta puolelta 12 vuodeksi pidentyneen peruskoulun takia. Sitähän se nimittäin on: lukion käyminen tarkoittaa 3 vuoden lisäystä peruskouluun. En näe siinä mtn juhlimisen aihetta.
Amiksiahan ennemmin pitäisi juhlia kun valmistuvat ammattiin..
Joka tapauksessa toivottavasti kirjoittajan ylioppilasjuhlat onnistuvat (vaikka ne olisivat pienet sellaiset). Mielestäni pienet juhlat ovat muutenkin paremmat kuin suuret. Juhliminen hyvässä seurassa on parempaa kuin sellaisten kanssa jotka ovat lähes puolituttuja ja joiden kanssa juttu ei muutenkaan lennä.

Hei kaikille ylioppilaille, jotka ovat samassa jamassa kuin alkuperäinen kirjoittaja. Minä ainakin toivotan teille kaikille todella paljon onnea ja menestystä mihin sitten menettekään!! Älkää pilatko suurta päiväänne murehtimalla onko vieraita vai ei. Jos sukulaiset ovat ääliöitä eivätkä tajua saapua juhlimaan kanssanne, niin unohtakaa heidät ja pitäkää itse hauskaa vaikka pienemmällä porukalla. Älkääkä menkö kenenkään sellaisen sukulaisen juhliin jotka eivät vaivaudu tulemaan teidän juhliinne. Itse olen tehnyt juuri niin ja aina saa selitellä miksi en tule juliin. No en viitsi mennä sellaisten sukulaisten juhliin jotka eivät ole saapuneet omiini ja perheeni juhliin, vaikka olen heidät juhliini kutsunut.
Tsemppiä kaikille kevään 2008 YLIOPPILAILLE!!!!
Olkaa ylpeitä itsestänne.

Minulla on ollut useana keväänä kahdett juhlat. Molemmissa on piipahdettu. Ei ole tarkoitus olla koko päivää siellä! Ja ihan samaa sukua on ollut molemmat juhlijat.

Oletko ihan varma, että sukulaiset eivät tule sinun luoksesi? Tai sitten tulevat tosiaan sunnuntaina. Et ole lainkaan ainoa, jolla on tämä tilanne.

Ylioppilasjuhlat ovat yliarvostettua sontaa. Ylioppilas ei ole yhtään mitään eikä ylioppilaskirjoitukset ole mikään ihme asia. Jos ei ylioppilaaksi pääse niin on jo todella tyhmä. Itse luin iltalukiossa töiden ohella eikä tehnyt ees tiukkaa. Siksi en edes juhlinut, en nähnyt aihetta... on sitä vaikeimmistakin asioista selvitty eikä niitäkään ole juhlittu.

En myöskään mene kenenkään ylioppilasjuhliin. Ammattiin valmistumisjuhliin toki menen kun jotain on oikeasti saavutettu.

Tärkeintä on että olet valmis, juhlia voi vaikka koko kesän ja sinulla on 80 vappuakin edessä vielä :)

Dont worry, koko elämäsi on VASTA EDESSÄ :)

kuulehan, minulla olisi mahdollisuus auttaa sinua jotenkin, jätän tähän sähköpostin: [email protected]

kirjoita minulle sinne, ja ehkä mä voisin auttaa ainakin juhlamekon osalta.

ei saapunut edes vanhemmat. Muutin lukion alussa kotoa ja vanhempien mielestä en ollut heille enää tilivelvollinen omista tekemisistä. Tiesin kyllä että heillä oli jyrkkä kanta siihen että kun muuttaa kotoa niin he eivät tule auttamaan, mutta enpä ole heitä nähnyt nyt kolmeen vuoteen. Kävin muutaman kerran lukion alussa heitä katsomassa mutta naapurin rouva kertoi että olivat lähteneet lomalle. Enää ei ole edes ikävä, mutta kavereitani kummastuttaa aina mun vanhemmat. Nyt onneksi sain kunnon töitä vuodeksi niin eipä sitä rahaa enää tarviskaan.

mun kahdella serkulla oli yo:t samaan aikaan kuin minulla, välimatkaa yli 400km. sukulaisia tuli käymään sitten seuraavina päivinä, silti juhlissa hirveän paljon porukkaa: vanhempien ystäviä jotka ovat seuranneet minun kasvamistani, naapureita ja ystäviä sekä appivanhemmat ja puoliskon sisaruksia... voiko olla niin huono säkä että kaikki ystävät ja kummitkin ovat yhteisiä tuttuja jotka menevät sukulaistesi luo??

ja itsehän en maksanut kuin lakista. mekon lainasin pikkusiskolta ja kampauksen ja meikin väänsin itse. myös kuvat otettiin yhdessä poikaystävän kanssa.

jos kukaan vain ei millään pääse juhliisi, niin miksi et siirtäisi juhlia?

Itselläni oli pienet juhlat - ei vaan ole suurta tukijoukkoa ympärillä eikä ketään, ketä kutsua.

Kutsuin reilut 20, paikalle tuli 10.

Huvittavaahan tässä oli se, että olin lukioni paras oppilas :D

Älä välitä moukkamaisista sukulaisistasi. Jatkossa boikotoi heidän juhliaan ja jätä kylmästi jatkossa kutsumatta heidät omiin juhliisi. Tuollaisessa tilanteessa joukko voisi jakaa itsensä kahtia ja toiset vierailisivat toisen luona ja toiset toisen. Pidä oman näköiset juhlasi ja arvosta itse itseäsi.

Missäs sanotaan, että yo-juhlat pitää olla lakkiaispäivänä?? Olimme pari vuotta sitten sunnuntaina lakkiaisissa, kun sattui kans pari serkkua/ystävän lasta pääsemaan ylioppilaaksi samaan aikaan. Sunnuntain juhlat olivat ihanan kiireettömät, aikaa rauhassa nauttia pöydän tarjoilusta ja vieraiden seurasta.

Tänä vuonna itsekin päädyimme pitämään juhlat sunnuntaina, koska poikamme tyttöystävä saa myös lakin. Ompa kummallakin omat juhlat

Vietin omat juhlani kaverini luona, kun oma isäni ja hänen uusi puolisonsa "äitipuoleni" haukkuivat minua ennen kirjoituksia, ettei minusta tule koskaan YO:ta. Juhlapäivä oli täysi painajainen, onneksi minulla oli sentään sydämmellisiä ystäviä joihinka saattoi luottaa.

sinä olet se joka on valmistunut ja eihän sitä niin juhlia tavitse jos ei ite halua.
haluatko?
minä olen ollut yo-juhlissa joissa ei ollut edes todistusta näytillä koska mitään todistusta ei edes ollut! ei sitä suoraan sanottu ,mutta oli aika läpinäkyvää huijausta.
sinulla on se todistus ja olet mieleisesi juhlat ansainnut jos vain haluat!
minun yo-juhlia ei suvun kanssa juhlittu vaan kahvit tarjosin jos halusivat valmistumiseni kunniaksi tulla kylään.minä juhlin kavereiden kanssa ne juhlat ja sain sellaiset juhlat mitkä halusinkin!

Itsellänikään ei ole juhlia tiedossa. Vanhemmat eivät juhlia halunneet järjestää ja he ovat katkoneet välit sukulaisiin, joten sukulaisiakaan ei ole tulossa. Olisin juhlinut uudessa kotikaupungissani (Muutin juuri pois kotoa), mutta täkäläiset tuttavani menevät muihin juhliin, lomamatkoille tai töihin. Harmittaa kyllä, mutta eipä rippijuhliakaan tai täysi-ikäistymistäkään tullut juhlittua...

kun ei yksinkertaisesti ole sukulaisia eikä ystäväprheitä ketä kutsua.