Lonkan keinonivelleikkaus

Olipa mukava kuulla omakohtainen kokemuksesi.

Itselläni leikkaus on edessä runsaan 3 viikon kuluttua. Hermostuttaa, mutta toisaalta odotan innolla, että pääsisin näistä kivuista ja vaivoista.

Toivotan mukavaa syksyä!

Nainen42 kirjoitti:

Olipa mukava kuulla omakohtainen kokemuksesi.

Itselläni leikkaus on edessä runsaan 3 viikon kuluttua. Hermostuttaa, mutta toisaalta odotan innolla, että pääsisin näistä kivuista ja vaivoista.

Toivotan mukavaa syksyä!

Lue lisää

Ai niin, unohdin vielä kertoa, että a) se sairasloma on yleensä 2 kk (mulla piteni, koska muuten tauti oli huonossa jamassa, tulehdusarvot korkealla, ei liittynyt lonkaan) ja b) osa pääsee sairaalasta jo 5:ssä päivässä. Leikkauksestani on nyt 2 v., lonkkavaivoja en enää edes muista.. :)

Oikein hyvää syksyä sinulle, leikkauksesi menee varmasti hyvin (rutiinia kirurgeille) & pian pääset taas liikkumaan ilman kipuja! :)

Nadja kirjoitti:

Ai niin, unohdin vielä kertoa, että a) se sairasloma on yleensä 2 kk (mulla piteni, koska muuten tauti oli huonossa jamassa, tulehdusarvot korkealla, ei liittynyt lonkaan) ja b) osa pääsee sairaalasta jo 5:ssä päivässä. Leikkauksestani on nyt 2 v., lonkkavaivoja en enää edes muista.. :)

Oikein hyvää syksyä sinulle, leikkauksesi menee varmasti hyvin (rutiinia kirurgeille) & pian pääset taas liikkumaan ilman kipuja! :)

Lue lisää

Kiitos vastauksistasi Nadja.

Nyt olen aika hermostunut. Minun piti nimittäin tänään mennä sairaalaan leikkausta varten, mutta sairastapauksen vuoksi leikkaus siirtyi kaksi päivää. Menen siis torstaina ja leikkaus tehdään perjantaina. Nyt ei oikein osaa tehdä muuta kuin odottaa.

Luin tuossa uudelleen ensimmäisen vastauksesi rohkaisuksi. Nimittäin luettuani fysioterapeutilta saamani "alkuajan rajoitusohjeet leikkauksen jälkeen" alkoi taas hermostuttaa. Mutta eiköhän tässä 2-3 kk saa kärvisteltyä kun ajattelee uuden nivelen tuomia etuja, kivuttomuutta ja liikkumaan pääsyä.

Hyvää syksyä Sinulle Nadja!

Nainen42 kirjoitti:

Kiitos vastauksistasi Nadja.

Nyt olen aika hermostunut. Minun piti nimittäin tänään mennä sairaalaan leikkausta varten, mutta sairastapauksen vuoksi leikkaus siirtyi kaksi päivää. Menen siis torstaina ja leikkaus tehdään perjantaina. Nyt ei oikein osaa tehdä muuta kuin odottaa.

Luin tuossa uudelleen ensimmäisen vastauksesi rohkaisuksi. Nimittäin luettuani fysioterapeutilta saamani "alkuajan rajoitusohjeet leikkauksen jälkeen" alkoi taas hermostuttaa. Mutta eiköhän tässä 2-3 kk saa kärvisteltyä kun ajattelee uuden nivelen tuomia etuja, kivuttomuutta ja liikkumaan pääsyä.

Hyvää syksyä Sinulle Nadja!

Lue lisää

Hei kyllä se onnistuu.Elämäsi helpottuu.Tunnen muutaman henkilön ,joka on käynyt lonkkaleikkauksen.Oli tyytyväinen tulokseen.Varovasti vaan aloittelet sitten leikkauksen jälkeen.
Pitelen peukkuja puolestasi.

Nainen42 kirjoitti:

Kiitos vastauksistasi Nadja.

Nyt olen aika hermostunut. Minun piti nimittäin tänään mennä sairaalaan leikkausta varten, mutta sairastapauksen vuoksi leikkaus siirtyi kaksi päivää. Menen siis torstaina ja leikkaus tehdään perjantaina. Nyt ei oikein osaa tehdä muuta kuin odottaa.

Luin tuossa uudelleen ensimmäisen vastauksesi rohkaisuksi. Nimittäin luettuani fysioterapeutilta saamani "alkuajan rajoitusohjeet leikkauksen jälkeen" alkoi taas hermostuttaa. Mutta eiköhän tässä 2-3 kk saa kärvisteltyä kun ajattelee uuden nivelen tuomia etuja, kivuttomuutta ja liikkumaan pääsyä.

Hyvää syksyä Sinulle Nadja!

Lue lisää

Hei!

Harmi kun joudut vielä odottelemaan leikkausta, mutta kuten jo totesin, pelko on turhaa (vaikkakin luonnollista..) Leikkaus kestää muutaman tunnin, kivut saa lääkkeillä pois... jos niitä on - mulla ei juurikaan ollut. Sunnuntaina pääset jo jaloittelemaan ja maanantaina aloitat jumpparin kanssa treenit. Sairaalassa ehkä n. viikko ja sitten kotona harjoittelu jatkuu. Muutaman kuukauden päästä kävelet ilman kipuja, eikä kukaan edes huomaa (et edes sinä!), että sinulla olisi lonkassa tekonivel! :)

Onnea ja siunausta perjantaille & pikaista toipumista Sinulle!

Kiva kuulla, että leikkaus on ohi ja ilmeisesti meni hyvin? Onhan se suuri ja voimiavievä leikkaus, mutta päivä päivältä sitä vahvistuu ja lonkka paranee pikku hiljaa...

Paranemista sinulle ja tsemppiä&pitkäjänteisyyttä treeneihin! :)

Pari päivää sitten luin eräästä lehdestä jutun lonkan tekonivelleikkauksesta. Ajattelin silloin, että pitäisi sinua pyytää kertomaan siitä täällä. Kiinnostaa varmasti monia muitakin. Itselleni ei ole tehty vielä yhtään leikkausta reuman takia.

Camala kirjoitti:

Pari päivää sitten luin eräästä lehdestä jutun lonkan tekonivelleikkauksesta. Ajattelin silloin, että pitäisi sinua pyytää kertomaan siitä täällä. Kiinnostaa varmasti monia muitakin. Itselleni ei ole tehty vielä yhtään leikkausta reuman takia.

Lue lisää

Tämä oli minulle ensimmäinen keinonivelleikkaus. Puhdistusleikkauksia on tehty useampia polveen ja kyynärniveliin 80-luvulla. 90-luvun selvisin ilman leikkauksia.

Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa (en ole 100% varma tuon nimityksen oikeellisuudesta.) Selkäytimeen puudutus kuitenkin laitettiin. Pelkäsin puudutusta kovasti, koska minut on aina ennen nukutettu leikkauksissa. Pelko osoittautui turhaksi. Puudutuksen antaminen ei tuntunut juuri miltään. Sain vielä lääkkeen, jotta nukkuisin toimenpiteen aikana. En halunnut kuulla ääniä. Kävi kuitenkin niin, että heräsin, kun leikkaava kirurgi saapui ja puhui kailottaen. Olin siis herällä koko ajan ja kuulin kaikki sahaukset ym. äänet. Eivät ne minua kuitenkaan häirinneet.

Leikkauksen jälkeen olin heräämössä tuntitolkulla. Siellä seurattiin verenpainetta, ym. elintoimintoja. Puudutusaine laski verenpaineeni kovasti alas ja aiheutti lievähköä kutinaa ylävartaloon. Pahoinvointia ei ollut missään vaiheessa ja söin aterian heti osastolle takaisin päästyäni - ehkä noin 5 tunnin kuluttua leikkauksesta.

Leikkauksen jälkeisenä päivänä fysioterapeutti opetti käyttämään kävelytelinettä. En kuitenkaan monta askelta jaksanut. Kolmantena päivänä leikkauksesta opetettiin kävelemään kainalosauvoilla. (normaalisti käytetään kyynärsauvoja mutta ojennusvajavaisten kyynärnivelieni vuoksi käytän kainalosauvoja). Kahta sauvaa on käytettävä kuusi viikkoa vaikka jalka tuntuisi kuinka hyvältä.

Kotiin lähdin kuudentena päivänä leikkauksen jälkeen. Ihan pakko ei olisi vielä ollut lähteä mutta olosuhteet tuntuivat sellaiselta, että päätin lähteä. Minulla oli kotiin hoitaja tiedossa pariksi päiväksi.

Kivuista sen verran, että leikkauspäivänä ei juuri kipuja tuntunut, koska puudutusaine vaikutti ja selkäytimeen jätetyn letkun kautta sain jatkuvasti kipulääkettä. Eka yönä ja seuraavana päivänä kivut olivat kuitenkin h...tilliset ja tuntui, että riittävän lääkityksen saamisesta sai taistella. Sama jatkui melkein koko sairaalassaoloajan.

Kotiin oli valmiiksi hankittuna ja paikalleen laitettuna sängynjalkojen korokkeet, wc:n koroke, suihkutuoli, istuimenkoroke, sukanjalkaanvetolaite ja pihdit, joilla voi noukkia tipahtaneet tavarat yms. näitä apuvälineitä tarvitaan, koska matalalle ei saa istua. Lonkka ei saa mennä alle 90 asteen kulman ja muutenkin tiettyjä asentoja täytyy varoa kunnes lihakset saa jumpattua parempaan kuntoon.

Olen nyt nukkunut kolme yötä kotona ja yöt ovat aika vaikeita. Saan nimittäin nukkua vain selälläni tai vasemmalla kyljellä, jolloin polvien väliin täytyy laittaa tyyny, ettei jalka mene ristiin toisen jalan kanssa. Särky vaivaa varsinkin öisin. Kaikki aamutoimet ym. välttämättömät vievät kovasti aikaa, kun täytyy varoa vääriä liikkeitä ja käyttää sauvoja.

Tässä vaiheessa kai jalan kuntouttaminen jumppaamalla on tärkeintä. Ulos kävelylenkille en vielä usko rohkenevani viikkoon-kahteen mutta sitten on varmaan pakko. Toivottavasti kivut vähenevät nopeasti ja siten olo helpottuu. Nyt tuntuu, että tunti yhtäjaksoista istumistakin on liikaa.

Aika sekava sepustus tästä taisi tulla. Jos jotain olennaista jäi pois tai muuten tulee mieleen kysymyksiä, yritän vastata.

Mistä lehdestä muuten luit sen jutun Camala?

Nainen42 kirjoitti:

Tämä oli minulle ensimmäinen keinonivelleikkaus. Puhdistusleikkauksia on tehty useampia polveen ja kyynärniveliin 80-luvulla. 90-luvun selvisin ilman leikkauksia.

Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa (en ole 100% varma tuon nimityksen oikeellisuudesta.) Selkäytimeen puudutus kuitenkin laitettiin. Pelkäsin puudutusta kovasti, koska minut on aina ennen nukutettu leikkauksissa. Pelko osoittautui turhaksi. Puudutuksen antaminen ei tuntunut juuri miltään. Sain vielä lääkkeen, jotta nukkuisin toimenpiteen aikana. En halunnut kuulla ääniä. Kävi kuitenkin niin, että heräsin, kun leikkaava kirurgi saapui ja puhui kailottaen. Olin siis herällä koko ajan ja kuulin kaikki sahaukset ym. äänet. Eivät ne minua kuitenkaan häirinneet.

Leikkauksen jälkeen olin heräämössä tuntitolkulla. Siellä seurattiin verenpainetta, ym. elintoimintoja. Puudutusaine laski verenpaineeni kovasti alas ja aiheutti lievähköä kutinaa ylävartaloon. Pahoinvointia ei ollut missään vaiheessa ja söin aterian heti osastolle takaisin päästyäni - ehkä noin 5 tunnin kuluttua leikkauksesta.

Leikkauksen jälkeisenä päivänä fysioterapeutti opetti käyttämään kävelytelinettä. En kuitenkaan monta askelta jaksanut. Kolmantena päivänä leikkauksesta opetettiin kävelemään kainalosauvoilla. (normaalisti käytetään kyynärsauvoja mutta ojennusvajavaisten kyynärnivelieni vuoksi käytän kainalosauvoja). Kahta sauvaa on käytettävä kuusi viikkoa vaikka jalka tuntuisi kuinka hyvältä.

Kotiin lähdin kuudentena päivänä leikkauksen jälkeen. Ihan pakko ei olisi vielä ollut lähteä mutta olosuhteet tuntuivat sellaiselta, että päätin lähteä. Minulla oli kotiin hoitaja tiedossa pariksi päiväksi.

Kivuista sen verran, että leikkauspäivänä ei juuri kipuja tuntunut, koska puudutusaine vaikutti ja selkäytimeen jätetyn letkun kautta sain jatkuvasti kipulääkettä. Eka yönä ja seuraavana päivänä kivut olivat kuitenkin h...tilliset ja tuntui, että riittävän lääkityksen saamisesta sai taistella. Sama jatkui melkein koko sairaalassaoloajan.

Kotiin oli valmiiksi hankittuna ja paikalleen laitettuna sängynjalkojen korokkeet, wc:n koroke, suihkutuoli, istuimenkoroke, sukanjalkaanvetolaite ja pihdit, joilla voi noukkia tipahtaneet tavarat yms. näitä apuvälineitä tarvitaan, koska matalalle ei saa istua. Lonkka ei saa mennä alle 90 asteen kulman ja muutenkin tiettyjä asentoja täytyy varoa kunnes lihakset saa jumpattua parempaan kuntoon.

Olen nyt nukkunut kolme yötä kotona ja yöt ovat aika vaikeita. Saan nimittäin nukkua vain selälläni tai vasemmalla kyljellä, jolloin polvien väliin täytyy laittaa tyyny, ettei jalka mene ristiin toisen jalan kanssa. Särky vaivaa varsinkin öisin. Kaikki aamutoimet ym. välttämättömät vievät kovasti aikaa, kun täytyy varoa vääriä liikkeitä ja käyttää sauvoja.

Tässä vaiheessa kai jalan kuntouttaminen jumppaamalla on tärkeintä. Ulos kävelylenkille en vielä usko rohkenevani viikkoon-kahteen mutta sitten on varmaan pakko. Toivottavasti kivut vähenevät nopeasti ja siten olo helpottuu. Nyt tuntuu, että tunti yhtäjaksoista istumistakin on liikaa.

Aika sekava sepustus tästä taisi tulla. Jos jotain olennaista jäi pois tai muuten tulee mieleen kysymyksiä, yritän vastata.

Mistä lehdestä muuten luit sen jutun Camala?

Lue lisää

Se oli joku viime syksynä ilmestynyt Hyvä terveys-lehti. Lehden toimittaja oli ollut mukana, kun n. 70-vuotiaalle miehelle oli tehty leikkaus nivelrikon takia. Miestä oli haastateltu vielä 4 kk leikkauksen jälkeen. Hän oli erittäin tyytyväinen leikkaukseen ja toipumiseen.

Camala kirjoitti:

Se oli joku viime syksynä ilmestynyt Hyvä terveys-lehti. Lehden toimittaja oli ollut mukana, kun n. 70-vuotiaalle miehelle oli tehty leikkaus nivelrikon takia. Miestä oli haastateltu vielä 4 kk leikkauksen jälkeen. Hän oli erittäin tyytyväinen leikkaukseen ja toipumiseen.

Lue lisää

Lisäisin tähän vielä sen, että jokainen kokee eri tavalla leikkaukset ja niistä toipumisen. Minulle tehtiin lonkkaleikkaus muutama vuosi sitten, enkä joutunut kärsimään kivuista juuri yhtään. Leikkausta seur. pvänä oli kipua, mutta kun lääkettä lisättiin, häipyi kipukin. Parin päivän kuluttua lonkassa ei tuntunut enää minkäänlaista kipua...
Lonkkaleikkaukset onnistuvat yleensä erinomaisesti ja potilas saa hyvin toimivan lonkkanivelen. Toipumiseen menee tietysti muutama kuukausi, mutta sen jälkeen se elämä alkaa.. :)

Nadja kirjoitti:

Lisäisin tähän vielä sen, että jokainen kokee eri tavalla leikkaukset ja niistä toipumisen. Minulle tehtiin lonkkaleikkaus muutama vuosi sitten, enkä joutunut kärsimään kivuista juuri yhtään. Leikkausta seur. pvänä oli kipua, mutta kun lääkettä lisättiin, häipyi kipukin. Parin päivän kuluttua lonkassa ei tuntunut enää minkäänlaista kipua...
Lonkkaleikkaukset onnistuvat yleensä erinomaisesti ja potilas saa hyvin toimivan lonkkanivelen. Toipumiseen menee tietysti muutama kuukausi, mutta sen jälkeen se elämä alkaa.. :)

Lue lisää

"Lisäisin tähän vielä sen, että jokainen kokee eri tavalla leikkaukset ja niistä toipumisen."

Huomasin tuon sairaalassa, kun samana päivänä saman leikkauksen kokenut nainen selvisi melkeinpä ilman kipuja kun taas minä kärsin koko ajan kivuista.