Valkoinen mies - aasialainen nainen

... mutta mitenkäs menee vastaavasti aivojen poimuttuneisuus joka tietääkseni on se ratkaiseva tekijä? Käsittääkseni aivojen tilavuus ei ratkaise, vaan jonkinlainen pinta-ala ratkaisee.

Vai onko eri kokoisten aivojen poimuttuneisuus (keskimäärin?) sama? Onko esim. mustan miehen ja valkoisen naisen aivojen poimuttuneisuus (keskimäärin?) sama?

Siksikö siis suomalaiset miehet tilaavat postitse aasialaisia kaunottaria? Yhteinen kielikin, jos emme tahdikkaasti oleta sen olevan rakkauden, puuttuu. Ymmärrän nyt, että kyseessä on suomalaisten miesten halu päästä intellektuaaliseen kanssakäymiseen filippiiniläisten, thaimaalaisten ja muiden aasiattarien kanssa. Minulle, joka olen tyhmä, kelpaa kyllä suomalainenkin nainen.

Olennaista on aivojen tilavuus suhteessa kehon kokoon; pidemmillä ihmisillä on suuremmat aivot, kun taas lyhyemmillä pienemmät aivot. Jonkinlaisena (hyvin epätarkkana) älykkyyden mittarina on käytetty aivojen suhteellista kokoa kehoon nähden; tosin em. lukemat viittaavat siihen että aasialaisten aivot ovat huimasti valkoisten tai mustien aivoja suuremmat suhteessa kehon kokoon/pituuteen, sillä aasialaiset ovat kautta linjan pienempikokoisia. Esimerkki em. teoriasta on delfiinin aivojen koko, joka on suhteessa erittäin suuri eläimen kokoon nähden.

saat sinä toki noinkin uskoa. Jos se tuntuu hyvältä. Ei siinä mitään.

Einsteinin aivot olivat 15% normaalia pienemmät. Mahtoi olla tyhmä mies...?

Vakavissaanhan aivojen koko ei tosiaan älykkyydestä kerro. Kai sinä _oikeasti_ tämän tiesit? Tuskin vakavissaan juttuasi heitit?

Arvelisin että valkoisten naisten kiinnostus afrikkalaisiin miehiin liittyy enemmän munan kun aivojen kokoon. Tosiasiassa valkoiset naiset ei kuitenkaan halua jälkeläisiä afrikkalaisten miesten kanssa, he ymmärtävät että tämä valinta tekisi heidän jälkeläisistään yhteiskunnan tyhmimpiä kymmenien/satojen sukupolvien ajaksi.

Valitettavasti suuriaivoisilla on niissä paljon "ilmaa", eli sidekudosta, mistä johtuu hitaampi toiminta ja pidemmät sigmaalilinjat.
Mitä tiiviimpi rakenne, sitä parempi.

Oleellinen indikaattori on pään massan ja kehon (vartalon) massan välinen synnynnäinen suhdeluku, joka korreloi voimakkaasti positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa. Toisin sanoen, mitä suurempi on tuo suhdeluku, sitä korkeampi on ihmisen älykkyysosamäärä. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä psykologisesti.

Ongelma vain on se, että meillä ei ole mitään tietoa siitä, kuinka älykkyysosamäärä korreloi de facto älykkyyden kanssa eli kristalloituneen (kiteytyneen) älykkyyden kanssa. Korkea älykkyysosamäärä ei indikoi todellista älykkyyttä, vaikka voimmekin lähes varmuudella sanoa, että todellinen älykkyys indikoi suhteellisen korkeaa älykkyysosamäärää.

Älykkyysosamäärän korrelaatio luovuuden kanssa on nolla. Nerous on juuri poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta. Älykkyysosamäärä ei siis indikoi millään tavalla neroutta, mutta neroilla älykkyysosamäärä on kuitenkin tyypiillisesti yli 120. Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120. R. Feynmanin älykkyysosamäärä oli 125 ja Newtonin 130. Nerot eivät tyypillisesti ole mensamateriaalia, toisin kuin jotkut kuvittelvat.

Älykkyysosamäärän korrelaatio ahkeruuden kanssa on nolla. Korkea älykkyysosamäärä ei indikoi millään tavalla sitä, että ihminen jaksaisi kouluttautua tohtoriksi, tai ylipäänsä, että omaisi mitään mielenkiintoa maailman ymmärtämiseen.