Onkohan mahdollista "tarkentaa" yleiskäsitteitä noin yleensä, tarkentamalla niitä käsitteitä, josta ne muodostuvat, vai seuraako tällaisesta jonkinlaista kehäpäättelyä?
Ajatellaan nyt jokin yleistys, niin että mikäli kaikki yksilölliset tapaukset tutkittaisiin ja luokiteltaisiin ja sitten niistä tehtäisin yleistysksiä ja sitten näistä yleistyksistä tehtäisiin yleistyksiä, niin paranisiko konstruoitavan yleiskäsitteen tarkkuus, vai olisiko kyse vain itsensä huijaamisesta? Ainiin, tämäkin oli yleistystä ja siksi mieletön kysymys...
Ajatellaan nyt jokin yleistys, niin että mikäli kaikki yksilölliset tapaukset tutkittaisiin ja luokiteltaisiin ja sitten niistä tehtäisin yleistysksiä ja sitten näistä yleistyksistä tehtäisiin yleistyksiä, niin paranisiko konstruoitavan yleiskäsitteen tarkkuus, vai olisiko kyse vain itsensä huijaamisesta? Ainiin, tämäkin oli yleistystä ja siksi mieletön kysymys...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Filosofiassahan puhutaan deduktiosta, yleisestä seuraa yksittäinen, ja induktiosta, kun yksittäisistä päätellään yleinen.
Kummassakin tapauksessa yleisestä täytyy löytyä jotain samaa joka esiintyy kaikissa yksittäisissä.
Pitäisikö ensin määrätä niille järjestys? Onko niillä jokin järjestys? Esim. historiallinen, jokin kehitysjärjestys? Psykologinen järjestys?
Eikö väitetä että havaitseminen tapahtuu aina kokonaisuudesta osiin päin?
Olisiko ajattelussakin tuo normaalijärjestys?
Toisaalta taas yleiskäsittein tapahtuva ajattelu on "abstraktia", sitä pidetään kehittyneenä. Onko noin?
Matemaattisesti voidaan puhua joukoista ja alkioista. Se on malli, mutta voidaanko siihen sovittaa kaikki sisällöt?
Logiikassa univerversaalikvanttorilla ilmoitetaan yleinen. Päättely tapahtuu käsitteillä, joihin voitaisiin väittää jo implikoituvan päättelyn "tuloksen".
Ei tule loppua näistä kysymyksistä...