Non sine laude approbaturilla jatko-opiskelijaksi?

eikä tänne.

sellainen proffalle. Hyväksi onneksi sulla on tuo mahdollisuus, että voit jatko-opiskella vaikkei gradusi arvosana ollut loistava.
Omalla alallani, jos arvosanat (pääaine, sivuaine) ei olleet tarpeeksi hyviä, joutui käymään läpi kursseja ja tenttimään ne hyvin arvosanoin ennekuin virallinen jatko-opiskeluliupa myönnettiin.

Graduja arvostellellaan monella tavalla. Tuo lausunnostasi lainattu kohta oli minusta sellainen, jolla voisi olla merkitystäkin työtäsi arvioitaessa: "Kokonaisuus on toimiva, muttei liity oppiaineen keskeisiin tutkimuskysymyksiin." Voisi sanoa, että mitä helvettiä? Vaikuttaako gradun arvosanaan se, sattuuko kysymyksenasettelu olemaan konventionaalinen "keskeisiin tutkimuskysymyksiin" painottuva? Miten teide kehittyy jos pinnoja saa vain alan keskeisistä tutkimuskysymyksistä? Vähän ihmetyttää (parin vuosikymmenen vuoden gradu-tarkastuskokemuksella). Jos haet jonnekin jatko-opiskelijaksi, keskustele asiasta ensin potentiaalisen jatko-opintojen ohjaajan kanssa ja mainitse tämä asia gradun arvosanaan vaikuttaneena asiana (kyseessä voi olla yksinkertaisesti se, että gradun ohjaaja ei pitänyt lähestymistavasta tai kysymyksenasettelusta, jolloin työn arvosana on voinut pudota muistakin kuin varsinaisesti tutkimuksen laatuun liittyvistä syistä). Luulisi, että asialle löytyisi ymmärrystä. Olennaista on, että sinulla on hyvin kirjoitettu tutkimussuunnitelma jatko-opintoja varten ja osoitat, että aiot todella tehdä töitä asian kanssa seuraavat 3-5 vuotta ja esität realistisen mutta kunnianhimoisen valmistumisaikataulun.

Pitää olla minimissään C.

Meillä on vaadittu väh cumu, mutta tiedän toiselta alalta (valtsikasta) tapauksen, jossa non sinen jälkeen sai tehdä väittärin (tosin se tehtiin toisessa korkeakoulussa...). Kyllä niillä jotain joustoa voi olla, kysy suoraan niiltä, jotka päättävät.

Graduja on erilaisia ja samoi ohjaajia. Joku voi kirjoittaa tieteellisen artikkelin ja saada hylätyn gradusta, jos se ei ole ohjeiden mukainen. Ainakin eräs tutkija sanoi, että huonollakin gradulla voi päästä jatko-opintoihin, jos on näyttöä, että pystyy tekemään tiedettä. Ehkä kannattaisi jutella proffien kanssa tai tehdä preprinttejä.

Nykyään jatko-opiskelijaksi haluavia on niin paljon, että joukossa on minimivaatimukset täyttäviä ja ylittäviä enemmän kuin riittävästi, joten minimivaatimukset alittavia ei hevin hyväksytä.

"Kokonaisuus on toimiva, muttei liity oppiaineen keskeisiin tutkimuskysymyksiin.”

Erikoinen kommentti. Oppiaineissa on usein tuhottoman monia tutkimuskysymyksiä. Miten ohjaaja osaa sanoa, liittyykö keskeiseen asiaan? Toki jos oikeasti tutkit jotain merkityksetöntä asiaa, mutta monesti joku uusi näkökulma johonkin spesifiin, ei-keskeiseen, ongelmaan voi antaa erittäin hedelmällisen aihion tutkimukselle.

Ihmettelen minä, että joku katsoo itsessään olevan oikeaa väitöskirjan tekijän ainesta, vaikka gradukin tuotti vaikeuksia ja laatu jäi vaatimattomaksi.

Miten kävi väikkärin kanssa?

on muitakin vaihtoehtoja jos jatko-opiskelu nykyisellä tutkinnolla ei ole mahdollista epäonnistuneen gradun johdosta. Näytät voimasi toisella tapaa työelämämässä. Näytät että pystyt vaikka mihin. Voit toimia yliopistossa opettajankin vaikkei tohtorin hattua olekaan. Toki silloin on meriittinsä ja pelimerkkinsä osoitettava toisella tapaa.