Neokatekumenaalien vaikutus hiippakunnassamme lisääntyy. Jyväskylän seurakunnasta loppuu SCJ:n läsnäolo kirkon kotisvujen mukaan, ja seurakunta muutetaan neokatekumenaaliseksi. Piispa on selkeästi valinnut puolensa: hän haluaa levittää neokatekumenaalisen helluntaihihhuloinnin koko hiippakuntaan ja hävittää normaalin seurakuntakatolisuuden Suomesta. Tästä oli hyvä esimerkki diakoniksivihkiminen, jossa Henrikin kirkko häpäistiin hirveällä italiaano-mustilaismusiikilla ja käsien yhteentaputtamisella. Piispa ja papisto on täysillä mukana. Verschuren, Voutilainen, Carling, Christierson kääntyvät haudoissaan, kun näkevät, että Kirkko on annettu piiloprotestanttisten kerettiläisvoimien käsiin. Kiko Arguelli ja Carmen Herndez ovat Helsingin hiippakunnan todelliset taustavoimat tällä hetkellä. Minun käy ainakin sääliksi, että kapseloituva neokatekumenaalinen liike on onnistunut tuhoamaan normaalin seurakuntaelämän jo noin monesta seurakunnasta. Mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä?
Neokatekumenaalit - hiippakunnan tuho
132
9021
Vastaukset
- infok.
Käytät voimakasta ilmaisua.
Jos uudet diakonit ovat neokatekumenaalisesta liikkeestä "kotoisin", niin eikö silloin ole paikallaan, että se jotenkin heijastuu liturgiassa?
Vastaavasti, jos he olisivat traditionalisteja, niin silloin varmaankin vietettäisiin tridentiinimessua?
Silloin ehkä joku "Vatikaani II - henkinen" kirjoittaisi tänne siitä kuinka latinalainen messu tuhoaa seurakuntaelämän. Eikö niin?
Kannatan itse lämpimästi vanhan messun viettoa, mutta merkitseekö se sitä, että minun pitäisi kritisoida muita Kirkon auktorisoimia hengellisiä liikkeitä?
En tunne vetoa neokatekumenaaleihin, mutta en ole havainnut neokatekumenaalien tuputtavan tyyliään kellekään tai haukkuvan keitään hihhuleiksi.- Henri Sohvo
Eivät he tuputakaan, vaan he toimivat niin että seurakunta kuoletetaan neokatekumenaalien pysyessä aktiivisena omassa piirissään. Asiasta on olemassa useita kirjoja.
Neokatekumenaalisuus todellakin heijastui diakoniliturgiassa niin että se teki siitä arvottoman pelleshown. Kyseisen liikkeen paikka ei ole Suomessa eikä varsinkaan kolmessa seurakunnassa mukaanlukien KATEDRAALI. Joka haluaa moista humputtelua kirkossa kokea voi mennä protestanttien puuhailuihin mukaan. Niiden paikka ei ole meidän vähissä kirkoissamme. Voi Verschuren minkä teit kun avasit portit tuolle joukkiolle! - infok.
Henri Sohvo kirjoitti:
Eivät he tuputakaan, vaan he toimivat niin että seurakunta kuoletetaan neokatekumenaalien pysyessä aktiivisena omassa piirissään. Asiasta on olemassa useita kirjoja.
Neokatekumenaalisuus todellakin heijastui diakoniliturgiassa niin että se teki siitä arvottoman pelleshown. Kyseisen liikkeen paikka ei ole Suomessa eikä varsinkaan kolmessa seurakunnassa mukaanlukien KATEDRAALI. Joka haluaa moista humputtelua kirkossa kokea voi mennä protestanttien puuhailuihin mukaan. Niiden paikka ei ole meidän vähissä kirkoissamme. Voi Verschuren minkä teit kun avasit portit tuolle joukkiolle!Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?
- messun tulisi olla
Messua ei vietetä vain sen mukaan, minkälaiselle porukalle se on tarkoitettu. Vaikkakin meillä on sallittuja poikkeuksia, meillä on myös melko tarkat ja pätevät ohjeet siitä, miten messua vietetään. Näin ollen siis ei ole mielipidekysymys, onko messussa kitaraa vaiko gregoriaanista laulua. Minusta tuntuu kieltämättä, että vihkimyksessä oli unohdettu se, mitä kirkko sanoo liturgiasta ja sen sijaan toimittiin täysin neomutun mukaan.
- Uudelleenkastajia vastaan
infok. kirjoitti:
Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?
Vastaanpa Henri Sohvon puolesta kun taidan ehtiä ensin: Vertaa seurakuntaelämää 10-20 vuotta sitten ja nykyistä. Silloin ei tarvita enää konkretiaa. Suomalaisia ei enää ole, aktiiveja ei enää ole, henkeä ei enää ole. Hiippakunta valittaa mediassa (katso Kotimaa) Tervaportin suulla, ettei rahaa ole. Uudelleenkastajat eli neokatekumenaalit ovat panneet Tervaportin puhumaan mediaan ettei heidän tarvitsisi paljastaa peliään. Tuodaan kunnollinen katolilainen joka piilottaa nuo piispa Verschurenin hengen tuhoajat. Romahtakoon vaikka koko Henrikin kirkko minun puolestani, minulla ei ole enää mitään tarvetta sille ennen kuin uudelleenkastajat ovat poistuneet maasta. Missä isä Teemun henki? Ei enää missään, se on korvattu suomalaiselle katolisuudelle vieraalla uskolla.
- el_camino
Henri Sohvo kirjoitti:
Eivät he tuputakaan, vaan he toimivat niin että seurakunta kuoletetaan neokatekumenaalien pysyessä aktiivisena omassa piirissään. Asiasta on olemassa useita kirjoja.
Neokatekumenaalisuus todellakin heijastui diakoniliturgiassa niin että se teki siitä arvottoman pelleshown. Kyseisen liikkeen paikka ei ole Suomessa eikä varsinkaan kolmessa seurakunnassa mukaanlukien KATEDRAALI. Joka haluaa moista humputtelua kirkossa kokea voi mennä protestanttien puuhailuihin mukaan. Niiden paikka ei ole meidän vähissä kirkoissamme. Voi Verschuren minkä teit kun avasit portit tuolle joukkiolle!Onko se mielestänne kummallista, jos diakoni valmistuu Redemptoris Mater -seminaarista, jotka kuuluvat neokatekumenaaliseen tiehen, jos messussa on myös vähän Kiko Argüellon musiikkia? (En ollut itse paikalla).
- sanonpahan vaan
el_camino kirjoitti:
Onko se mielestänne kummallista, jos diakoni valmistuu Redemptoris Mater -seminaarista, jotka kuuluvat neokatekumenaaliseen tiehen, jos messussa on myös vähän Kiko Argüellon musiikkia? (En ollut itse paikalla).
Ei se ole lainkaan kummallista, kummallista on että neokatekumenaalit ovat suomessa. Heillä ei ole suomalaisen hengellisyyden kanssa mitään tekemistä. Kuten tämän ketjun jossain viestissä todettiin: Meillä on jo helluntailaiset ja muut kitaristit omasta takaa. Jos haluamme mölymessuja, menemme sinne. Ei siihen erillisiä uudelleenkastamisia tarvita. Olen hlökohtaisesti todella pahoillani siitä, että Opus Dei ei ole saavuttanut sitä asemaa Suomessa joka neokateilla nyt on. He sentään edustavat ainakin liturgisesti peruskatolisuutta eikä mitään Vatikaaninkin kyseenalaistamaa "tietä". Kiko Arguellon musiikki ei kuulu Henrikin katedraaliin. Sillä ei ole mitään historiallista perustetta. Piste.
- eläkeläinen....
infok. kirjoitti:
Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?
eräästä seurakunnasta ovat useat vanhat suomalaiset seurakunnan jäsenet kaikonneet.
- Cefa per nome
sanonpahan vaan kirjoitti:
Ei se ole lainkaan kummallista, kummallista on että neokatekumenaalit ovat suomessa. Heillä ei ole suomalaisen hengellisyyden kanssa mitään tekemistä. Kuten tämän ketjun jossain viestissä todettiin: Meillä on jo helluntailaiset ja muut kitaristit omasta takaa. Jos haluamme mölymessuja, menemme sinne. Ei siihen erillisiä uudelleenkastamisia tarvita. Olen hlökohtaisesti todella pahoillani siitä, että Opus Dei ei ole saavuttanut sitä asemaa Suomessa joka neokateilla nyt on. He sentään edustavat ainakin liturgisesti peruskatolisuutta eikä mitään Vatikaaninkin kyseenalaistamaa "tietä". Kiko Arguellon musiikki ei kuulu Henrikin katedraaliin. Sillä ei ole mitään historiallista perustetta. Piste.
>> Ei siihen erillisiä uudelleenkastamisia tarvita.>>
Niin selventäisitkö ystävällisesti mistä uudelleenkastamisista puhut? - Cefa per nome
Uudelleenkastajia vastaan kirjoitti:
Vastaanpa Henri Sohvon puolesta kun taidan ehtiä ensin: Vertaa seurakuntaelämää 10-20 vuotta sitten ja nykyistä. Silloin ei tarvita enää konkretiaa. Suomalaisia ei enää ole, aktiiveja ei enää ole, henkeä ei enää ole. Hiippakunta valittaa mediassa (katso Kotimaa) Tervaportin suulla, ettei rahaa ole. Uudelleenkastajat eli neokatekumenaalit ovat panneet Tervaportin puhumaan mediaan ettei heidän tarvitsisi paljastaa peliään. Tuodaan kunnollinen katolilainen joka piilottaa nuo piispa Verschurenin hengen tuhoajat. Romahtakoon vaikka koko Henrikin kirkko minun puolestani, minulla ei ole enää mitään tarvetta sille ennen kuin uudelleenkastajat ovat poistuneet maasta. Missä isä Teemun henki? Ei enää missään, se on korvattu suomalaiselle katolisuudelle vieraalla uskolla.
>> Uudelleenkastajat eli neokatekumenaalit ovat panneet Tervaportin puhumaan mediaan ettei heidän tarvitsisi paljastaa peliään. >>
Tässä puhut tarkoituksella vasten parempaa tietoasi, vai etkö tuon vertaa tiedä neokatekumenaaleista? Hämmästyttävää epätietoisuutta, jonka perusteella olisit valmis häätämään katolilaisia uskonveljiä Suomesta.
Tiedoksi siis sinullekin: neokatekumenaalit eivät ole uudelleenkastajia. - eläkeläinen...
Cefa per nome kirjoitti:
>> Uudelleenkastajat eli neokatekumenaalit ovat panneet Tervaportin puhumaan mediaan ettei heidän tarvitsisi paljastaa peliään. >>
Tässä puhut tarkoituksella vasten parempaa tietoasi, vai etkö tuon vertaa tiedä neokatekumenaaleista? Hämmästyttävää epätietoisuutta, jonka perusteella olisit valmis häätämään katolilaisia uskonveljiä Suomesta.
Tiedoksi siis sinullekin: neokatekumenaalit eivät ole uudelleenkastajia.kukaan ketään aja Suomesta pois, mutta olisimme toki iloisia, jos meitä ei olisi "ajettu" pois seurakunnastamme.
- Henrikiläinen
infok. kirjoitti:
Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?
"Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?"
Olen kuulunut yli kaksikymmentä vuotta Pyhän Henrikin katedraaliseurakuntaan, joten tiedän mistä puhun. Seurakuntamme ei ole KOSKAAN tänä aikana ollut yhtä passiivinen, lepahtanut ja masentava kuin nykyisin. Mitään toimintaa pakollisten messujen lisäksi ei edes ole. Kirkkoherra ei ole kiinnostunut seurakunnastaan, vaan ainoastaan neokatekumenaalien ryhmästä.
Ulkomailla olen kuullut, että neokatekumenaalien strategiana on tukahduttaa tavallinen seurakuntaelämä, jonka kautta sitten koko seurakunta muutetaan neokatekumenaaliseksi. Alan vähitellen uskoa.
Koskahan katedraalimme keskiosaan aletaan kaivaa kasteallasta ja penkit siirretään sivuittain? Se ainostaan enää puuttuisi. - eläkeläinen...
Henrikiläinen kirjoitti:
"Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?"
Olen kuulunut yli kaksikymmentä vuotta Pyhän Henrikin katedraaliseurakuntaan, joten tiedän mistä puhun. Seurakuntamme ei ole KOSKAAN tänä aikana ollut yhtä passiivinen, lepahtanut ja masentava kuin nykyisin. Mitään toimintaa pakollisten messujen lisäksi ei edes ole. Kirkkoherra ei ole kiinnostunut seurakunnastaan, vaan ainoastaan neokatekumenaalien ryhmästä.
Ulkomailla olen kuullut, että neokatekumenaalien strategiana on tukahduttaa tavallinen seurakuntaelämä, jonka kautta sitten koko seurakunta muutetaan neokatekumenaaliseksi. Alan vähitellen uskoa.
Koskahan katedraalimme keskiosaan aletaan kaivaa kasteallasta ja penkit siirretään sivuittain? Se ainostaan enää puuttuisi.Totta, joka sana. Olen yrittänyt olla vuosia hienotunteinen ja olla vaiti seurakuntamme kohtalosta, mutta en halua enää vaieta. Onhan tämä merkillistä, että meidät vanhat kymmeniä vuosia ko. srk:n jäseninä olleet "ajetaan" pois omasta seurakunnastamme. Ei tietenkään näkyvästi, mutta hiljaa sisältäpäin nakertaen.
- Henrikiläinen
Henrikiläinen kirjoitti:
"Asiasta on olemassa monia kirjoja, mutta mitä muita käytännön esimerkkejä voit mainita Suomessa tapahtuvasta seurakuntaelämän tuhoamisesta, paitsi mainitsemasi käsientaputus ja kitaransoitto diakoniksivihkimisessä?"
Olen kuulunut yli kaksikymmentä vuotta Pyhän Henrikin katedraaliseurakuntaan, joten tiedän mistä puhun. Seurakuntamme ei ole KOSKAAN tänä aikana ollut yhtä passiivinen, lepahtanut ja masentava kuin nykyisin. Mitään toimintaa pakollisten messujen lisäksi ei edes ole. Kirkkoherra ei ole kiinnostunut seurakunnastaan, vaan ainoastaan neokatekumenaalien ryhmästä.
Ulkomailla olen kuullut, että neokatekumenaalien strategiana on tukahduttaa tavallinen seurakuntaelämä, jonka kautta sitten koko seurakunta muutetaan neokatekumenaaliseksi. Alan vähitellen uskoa.
Koskahan katedraalimme keskiosaan aletaan kaivaa kasteallasta ja penkit siirretään sivuittain? Se ainostaan enää puuttuisi.Tämä edellinen viesti EI OLE minun. En ole neokatekumenaali, mutta arvostan suuresti isä Marinon työpanosta seurakunnassamme. Hän on muutamassa vuodessa tehnyt enemmän kuin muuan Teemu Sippo 15 vuoden aikana!
Koska "Henrikiläinen" on vakiintunut nimimerkki, olisi asiallista, ettei sitä väärinkäytettäisi sellaisten viestien kirjoittamiseen, jotka ovat "oikean" Henrikiläisen mielipiteen vastaisia. - kiljuva jalopeura
Henrikiläinen kirjoitti:
Tämä edellinen viesti EI OLE minun. En ole neokatekumenaali, mutta arvostan suuresti isä Marinon työpanosta seurakunnassamme. Hän on muutamassa vuodessa tehnyt enemmän kuin muuan Teemu Sippo 15 vuoden aikana!
Koska "Henrikiläinen" on vakiintunut nimimerkki, olisi asiallista, ettei sitä väärinkäytettäisi sellaisten viestien kirjoittamiseen, jotka ovat "oikean" Henrikiläisen mielipiteen vastaisia."Koska "Henrikiläinen" on vakiintunut nimimerkki, olisi asiallista, ettei sitä väärinkäytettäisi sellaisten viestien kirjoittamiseen, jotka ovat "oikean" Henrikiläisen mielipiteen vastaisia."
Tuo edellä oleva "Henrikiläisen" viesti on kirjoitettu yli kaksi vuotta sitten. Muistelen saman nimimerkin kirjoittaneen muitakin samansuuntaisia mielipiteitä. Siksi onkin ollut sangen hämmentävää, että nykyisin "Henrikiläinen" kovasti kehuu Henrikin nykyistä kirkkoherraa ja neokatekumenaaleja.
Kummanko nimimerkki sitten lienee varhaisempi? - nimimerkeistä
kiljuva jalopeura kirjoitti:
"Koska "Henrikiläinen" on vakiintunut nimimerkki, olisi asiallista, ettei sitä väärinkäytettäisi sellaisten viestien kirjoittamiseen, jotka ovat "oikean" Henrikiläisen mielipiteen vastaisia."
Tuo edellä oleva "Henrikiläisen" viesti on kirjoitettu yli kaksi vuotta sitten. Muistelen saman nimimerkin kirjoittaneen muitakin samansuuntaisia mielipiteitä. Siksi onkin ollut sangen hämmentävää, että nykyisin "Henrikiläinen" kovasti kehuu Henrikin nykyistä kirkkoherraa ja neokatekumenaaleja.
Kummanko nimimerkki sitten lienee varhaisempi?Tuollaista nimimerkkiiä ei varmaan kannata vaatia pelkästään omaan käyttöön, ellei rekisteröi sitä. Henrikiläisiä on joka lähtöön, on neok-naaleja ja on traditionalisteja ja kaikkea siltä väliltä. Viime aikoina happamia viestejä kirjoitelleen Henrikiläisen ohella katedraaliseurakunnassa on ylivoimaisen paljon piispa Sippoon tyytyväisiä.
- tarkkaavainen katol
Henrikiläinen kirjoitti:
Tämä edellinen viesti EI OLE minun. En ole neokatekumenaali, mutta arvostan suuresti isä Marinon työpanosta seurakunnassamme. Hän on muutamassa vuodessa tehnyt enemmän kuin muuan Teemu Sippo 15 vuoden aikana!
Koska "Henrikiläinen" on vakiintunut nimimerkki, olisi asiallista, ettei sitä väärinkäytettäisi sellaisten viestien kirjoittamiseen, jotka ovat "oikean" Henrikiläisen mielipiteen vastaisia.Aika (yli 20 vuotta) henrikiläisenä täsmää. Kirjoitustyyli ja kirjoittajan ärtsy mielenlaatu täsmäävät.
Hmm... - Henrikistä minäkin
nimimerkeistä kirjoitti:
Tuollaista nimimerkkiiä ei varmaan kannata vaatia pelkästään omaan käyttöön, ellei rekisteröi sitä. Henrikiläisiä on joka lähtöön, on neok-naaleja ja on traditionalisteja ja kaikkea siltä väliltä. Viime aikoina happamia viestejä kirjoitelleen Henrikiläisen ohella katedraaliseurakunnassa on ylivoimaisen paljon piispa Sippoon tyytyväisiä.
"Viime aikoina happamia viestejä kirjoitelleen Henrikiläisen ohella katedraaliseurakunnassa on ylivoimaisen paljon piispa Sippoon tyytyväisiä."
Tuo yksinkertaisesti ei ole totta. Huomaan, ettet tunne seurakuntaamme. - Anonyymi
Ovatko neokatekumenaalit verrattavissa protestanttipuolen viidesläisiin tai vaikkapa helluntailaisiin?
- Anonyymi
Cefa per nome kirjoitti:
>> Uudelleenkastajat eli neokatekumenaalit ovat panneet Tervaportin puhumaan mediaan ettei heidän tarvitsisi paljastaa peliään. >>
Tässä puhut tarkoituksella vasten parempaa tietoasi, vai etkö tuon vertaa tiedä neokatekumenaaleista? Hämmästyttävää epätietoisuutta, jonka perusteella olisit valmis häätämään katolilaisia uskonveljiä Suomesta.
Tiedoksi siis sinullekin: neokatekumenaalit eivät ole uudelleenkastajia.Vaikka neokatekumenaalit ovat häirikön mainessa omine messuineen ja muine erikoisuuksineen, niin entäpä jos he kuitenkin olisivat estämässä katolilaisten joukkopakoa vapaisiin suuntiin. Kommentoikaa!
- utelias oranssi
Mitä voidaan tehdä? Ei kai kovin paljon, ellei jostain löytyisi ihan uusia ei-neokatekumenaali-, ei-scj-pappisvoimia Suomeen.
Meillä toimii pienessä hiippakunnassamme toistaiseksi vain yksi hiippakuntapappi, ja sääntökunnat ovat harvalukuiset ja yksipuoliset. Scj:n ylivalta on nyt korvaantumassa neokatekumenaaleilla. Minunkin mielestäni tässä mennään ojasta (sic!) allikkoon.
Viimeisen noin 15 vuoden aikana muistan ainakin neljän puolalaisen scj-papin ja yhden dominikaanin luopuneen pappeudesta (avioliiton tai muun urasuunnitelman takia). Muutama muu scj-pappi on lähtenyt maasta muista syistä vielä työikäisenä. Pappispula, jota neokatekumenaalit nyt kovin mielellään paikkaavat, on ongelma meillä niin kuin muuallakin Euroopassa.- utelias oranssi
Ja lisäisin vielä, että luettelit joukon hienoja edesmenneitä paimenia. Missä on se henki nyt, joka heitä ohjasi? Heille tämä hiippakunta oli kaikki kaikessa. Yritetäänkö nyt edes tosissaan etsiä uusia pappeja, esimerkiksi fransiskaaneja, Suomeen?
Tuntuu, että ollaan tuuliajolla. Kyllähän neokatekumenaalit toki ottavat peräsimen, jos sitä ei kukaan muu pitele. - Voitaisiin ehkä
utelias oranssi kirjoitti:
Ja lisäisin vielä, että luettelit joukon hienoja edesmenneitä paimenia. Missä on se henki nyt, joka heitä ohjasi? Heille tämä hiippakunta oli kaikki kaikessa. Yritetäänkö nyt edes tosissaan etsiä uusia pappeja, esimerkiksi fransiskaaneja, Suomeen?
Tuntuu, että ollaan tuuliajolla. Kyllähän neokatekumenaalit toki ottavat peräsimen, jos sitä ei kukaan muu pitele.saada muitakin sääntökuntia/muita sekulaaripappeja (ei sääntök), kuin scj tai neot, jos vaan oikeesti piispa haluaisi. Nythän on niin, että piispa kokee neot tärkeimmiksi taustavoimikseen ja luottaa heihin. Traditionalisti (esim FSSP) papit ehkä olisivat kiinnostuneita ainakin säännöllisesti vierailemaan täällä. -Jos piispa antaa siihen mahdollisuuden. Muutenkin, maailmalla kun uutisia (ja paavin messuja!) seuraa, uskon, että tulevaisuus on kauniin roomalaisen liturgian, ei neojen, viime kädessä.
Rukoilkaamme! - asiakaz
Niin, voisitko kertoa nimiä? Salaisuushan tuo tuskin on...
- utelias oranssi
asiakaz kirjoitti:
Niin, voisitko kertoa nimiä? Salaisuushan tuo tuskin on...
Miksi ihmeessä kertoisin? En näe nimillä olevan tässä mitään merkitystä. Keskustelemme katolilaisuudesta Suomessa, emme joidenkin ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista.
- utelias oranssi
asiakaz kirjoitti:
Niin, voisitko kertoa nimiä? Salaisuushan tuo tuskin on...
Kaiveltuani muistiani tarkemmin haluan korjata yllä olevaa kirjoitustani. Puhuin neljästä pappeudesta luopuneesta puolalaisesta. Luulen, että yhden heistä kohdalla muistini petti, ja hän saattaa edelleen toimia pappina kotimaassaan. Pahoittelen tahatonta virhettä.
Tarkoitukseni ei millään lailla ollutkaan mustata puolalaisten pappien mainetta erityisesti. Heitä vain on ollut Suomessa sen verran monta, että ongelmiakin on joukkoon mahtunut. Voi olla niinkin, että Suomen elintaso ja pappien henkilökohtainen elämän laatu täällä, verrattuna 15-20 vuoden takaiseen Puolaan, houkutteli maahan sitoutumiseltaan epävakaita nuoria pappeja. Tilanne nyt on sellainen, ettei Puolakaan enää ole meille sellainen ihmemaa, josta riittää tulevaisuudessa miten paljon pappeja tahansa Suomenkin tarpeisiin. Neokatekumenaaleja on seminaarin ansiosta helpoimmin tarjolla.
Olen sitä mieltä, että muitakin vaihtoehtoja olisi aktiivisesti tänne etsittävä. Toisen kirjoittajan ehdottama FSSP on yksi mahdollinen suunta, mutta se ei riitä. FSSP on keskittynyt vanhaan liturgiaan; mikäs siinä, siihen panostaminen ei olisi hullummaksi täälläkään.
Suomen erityisolot huomioon ottaen olisi maahan kuitenkin saatava myös lisää sellaisia teologisesti oppineita, ulospäinsuuntautuneita pappeja (sääntökuntia), joilla olisi valmiuksia aktiiviseen ekumeeniseen keskusteluun. Ekumenia on täällä joillekin sana, joka sylkäistään suustakuin pilaantunut ruuanpala, mutta Suomessa ekumeeninen keskustelu on sekä katolisen kirkon että koko kristillisyyden kannalta hyödyllistä ja välttämätöntä.
Mistä saadaan Vershureneitä ja Voutilaisia (en tarkoita heidän sääntökuntiaan vaan heidän oppineisuuttaan ja persooniaan)? - veli Verso
utelias oranssi kirjoitti:
Kaiveltuani muistiani tarkemmin haluan korjata yllä olevaa kirjoitustani. Puhuin neljästä pappeudesta luopuneesta puolalaisesta. Luulen, että yhden heistä kohdalla muistini petti, ja hän saattaa edelleen toimia pappina kotimaassaan. Pahoittelen tahatonta virhettä.
Tarkoitukseni ei millään lailla ollutkaan mustata puolalaisten pappien mainetta erityisesti. Heitä vain on ollut Suomessa sen verran monta, että ongelmiakin on joukkoon mahtunut. Voi olla niinkin, että Suomen elintaso ja pappien henkilökohtainen elämän laatu täällä, verrattuna 15-20 vuoden takaiseen Puolaan, houkutteli maahan sitoutumiseltaan epävakaita nuoria pappeja. Tilanne nyt on sellainen, ettei Puolakaan enää ole meille sellainen ihmemaa, josta riittää tulevaisuudessa miten paljon pappeja tahansa Suomenkin tarpeisiin. Neokatekumenaaleja on seminaarin ansiosta helpoimmin tarjolla.
Olen sitä mieltä, että muitakin vaihtoehtoja olisi aktiivisesti tänne etsittävä. Toisen kirjoittajan ehdottama FSSP on yksi mahdollinen suunta, mutta se ei riitä. FSSP on keskittynyt vanhaan liturgiaan; mikäs siinä, siihen panostaminen ei olisi hullummaksi täälläkään.
Suomen erityisolot huomioon ottaen olisi maahan kuitenkin saatava myös lisää sellaisia teologisesti oppineita, ulospäinsuuntautuneita pappeja (sääntökuntia), joilla olisi valmiuksia aktiiviseen ekumeeniseen keskusteluun. Ekumenia on täällä joillekin sana, joka sylkäistään suustakuin pilaantunut ruuanpala, mutta Suomessa ekumeeninen keskustelu on sekä katolisen kirkon että koko kristillisyyden kannalta hyödyllistä ja välttämätöntä.
Mistä saadaan Vershureneitä ja Voutilaisia (en tarkoita heidän sääntökuntiaan vaan heidän oppineisuuttaan ja persooniaan)?väheksy dominikaanien oppineisuutta (siis nimenomaan sääntökuntana)? Olisiko sittenkin niin, että juuri sääntökunta kasvatti isä Voutilaisesta oppineen ja persoonan?
- utelias oranssi
veli Verso kirjoitti:
väheksy dominikaanien oppineisuutta (siis nimenomaan sääntökuntana)? Olisiko sittenkin niin, että juuri sääntökunta kasvatti isä Voutilaisesta oppineen ja persoonan?
Dominikaanit ovat oppinutta väkeä. Heitä saisi mieluusti tulla Suomeen lisää, ja ennen kaikkea heidän näkyvyytensä ja tehtäviensä tässä hiippakunnassa soisi kasvavan.
- p. v. Münchhausen
sulle. Minkäs teet, jos piispat on pappiskutsumuksia vastaan? Ei auta vaikka hippakunnassa olisi 10 sopivaa ja papiksi haluavaa, jos piispa hannaa vastaan! Eli siis miksi SCJ hannaa vastaan! Outoa. Syy on se, että SCJ pelkää piispan viran menttämisen puolesta ja on siksi valmis tekemään ihan mitä vaan. Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon edelleen.
- p. v. Münchhausen
p. v. Münchhausen kirjoitti:
sulle. Minkäs teet, jos piispat on pappiskutsumuksia vastaan? Ei auta vaikka hippakunnassa olisi 10 sopivaa ja papiksi haluavaa, jos piispa hannaa vastaan! Eli siis miksi SCJ hannaa vastaan! Outoa. Syy on se, että SCJ pelkää piispan viran menttämisen puolesta ja on siksi valmis tekemään ihan mitä vaan. Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon edelleen.
Himmel. Se olikin kirjoitteu 2008!
- kiljuva jalopeura
p. v. Münchhausen kirjoitti:
sulle. Minkäs teet, jos piispat on pappiskutsumuksia vastaan? Ei auta vaikka hippakunnassa olisi 10 sopivaa ja papiksi haluavaa, jos piispa hannaa vastaan! Eli siis miksi SCJ hannaa vastaan! Outoa. Syy on se, että SCJ pelkää piispan viran menttämisen puolesta ja on siksi valmis tekemään ihan mitä vaan. Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon edelleen.
Eikö kuitenkin joitakin suomalaisia ole papeiksi opiskelemassa? Vai ovatko keskeyttäneet?
- p .v. Münchhausen
kiljuva jalopeura kirjoitti:
Eikö kuitenkin joitakin suomalaisia ole papeiksi opiskelemassa? Vai ovatko keskeyttäneet?
on pitkä. Tovottavasti edes joku heistä on ihan tavllinen Suomalainen, eikä tuontitavaraa. Ihna vaan, että ei taas ole vietanmilaista tms. ja toivottavasti näyttää papilta. Vaikka kyllä täytyy sano, että mm. se vietnamilainen tms. papiksi opiskeleva näyttää ja vaikuttaa enemmän papilta kuin yksikään nykyisin hiippakunnassa pappina työskentelevä. Tiedä sitten onko muita tapauksia, kun en tiedä muita.
- Anonyymi
utelias oranssi kirjoitti:
Dominikaanit ovat oppinutta väkeä. Heitä saisi mieluusti tulla Suomeen lisää, ja ennen kaikkea heidän näkyvyytensä ja tehtäviensä tässä hiippakunnassa soisi kasvavan.
Ja eivätkö dominikaanit ole vanha, perinteinen sääntökunta Suomessa, heiltähän on lähtöisin mm. Missale Aboense, joka on se kaikkein perinteisin suomalainen messukirja. Voitaisiinko suomalaisia katolisia messuja alkaa vakituisesti lukemaan Missale Aboensesta? Kysyn tätä luterilaisena, mahdollisesti infokurssin käytyäni tulevana katolilaisena. Kommentoikaa, eritoten papisto!
- el_camino
Mikäs nyt taas on hätänä? Kirkko on aika suuri (noin 1,2 mrd jäsentä), miksi te hätäilette, jos joku pappi Suomessa olisikin meikäläisiä = neokatekumenaaleja?
- sanonpahan vaan
Vastaan tähänkin: Teillä ei ole mitään intressiä rakentaa Katolista Kirkkoa Suomessa tradition pohjalta. On täysin absurdia importeerata seminaristeja kasvatettaviksi kuin kananpoikia Suomeen ja sitten lähettää heidät Alitalialla ympäri maailmaa julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. Joitakin maahanmuuttajia teidän touhunne saattaa innostaa jos he tulevat jostain rytmimunien luvatusta maasta mutta Kirkon tehtävä suomessa on Sanan julistaminen ja sielujen pelastaminen. SUomalaisten sielut eivät pelastu kitaran kautta!
- henrikiläinen...
Pyhän Henrikin kirkkoon ei sovi kitaransoitto ja pam, pam, pam paukutus. Katsoin netistä erään Henrikissä vietetyn neokatekumeenien messun, jossa kitara soi, laulu raikaa ja kädet sanovat pam, pam, pam. Olkaa hyvä ja soitelkaa kitaraa ja laulakaa muualla, mutta ei Henrikin kirkossa. Kiitos.
- Cefa per nome
sanonpahan vaan kirjoitti:
Vastaan tähänkin: Teillä ei ole mitään intressiä rakentaa Katolista Kirkkoa Suomessa tradition pohjalta. On täysin absurdia importeerata seminaristeja kasvatettaviksi kuin kananpoikia Suomeen ja sitten lähettää heidät Alitalialla ympäri maailmaa julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. Joitakin maahanmuuttajia teidän touhunne saattaa innostaa jos he tulevat jostain rytmimunien luvatusta maasta mutta Kirkon tehtävä suomessa on Sanan julistaminen ja sielujen pelastaminen. SUomalaisten sielut eivät pelastu kitaran kautta!
>> julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. >>
Vaino ja panettelu taholtasi vain varmistaa, että Neokatekumenaalinen Tie on todella Pyhän Hengen inspiroima.
On tässä hauskakin puoli: Vatikaani nimittäin tutki Neokatekumenaalisen Tien koostamia katekeesi-kirjoja vuosikausia ja hyväksyi ne kaikki kirkon opetuksen mukaisiksi ilman painotuksia. Myös Tien peruskirja hyväksyttiin lopullisesti tänä keväänä ja peruskirja määrittelee sen yksinkertaisesti Vatikaanin taholta hyväksikatsotuksi kirkon opin levitystieksi seurakunnissa eli se ei ole edes katolisen kirkon sisäinen liike, vaan työkalu katolisen kirkon opin levittämiseen sellaisena kuin se on.
Neokatekumenaalinen Tie julistaa katolisen kirkon oppia ja vain sitä. Näin on Vatikaanissa tarkan tutkinnan jälkeen nähty ja huomattavasti laajemman kokemuksen perusteella kuin mitä Sinulla tai minulla neokatekumenaaleista on. Mutta olet toki vapaa kuten muutkin lausumaan arvioitasi norsunluutornistasi.
Hedelmistään puu tunnetaan: tähän mennessä kolme Suomessa valmistunutta diakonia, huomenna pappeja. - eläkeläinen...
Cefa per nome kirjoitti:
>> julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. >>
Vaino ja panettelu taholtasi vain varmistaa, että Neokatekumenaalinen Tie on todella Pyhän Hengen inspiroima.
On tässä hauskakin puoli: Vatikaani nimittäin tutki Neokatekumenaalisen Tien koostamia katekeesi-kirjoja vuosikausia ja hyväksyi ne kaikki kirkon opetuksen mukaisiksi ilman painotuksia. Myös Tien peruskirja hyväksyttiin lopullisesti tänä keväänä ja peruskirja määrittelee sen yksinkertaisesti Vatikaanin taholta hyväksikatsotuksi kirkon opin levitystieksi seurakunnissa eli se ei ole edes katolisen kirkon sisäinen liike, vaan työkalu katolisen kirkon opin levittämiseen sellaisena kuin se on.
Neokatekumenaalinen Tie julistaa katolisen kirkon oppia ja vain sitä. Näin on Vatikaanissa tarkan tutkinnan jälkeen nähty ja huomattavasti laajemman kokemuksen perusteella kuin mitä Sinulla tai minulla neokatekumenaaleista on. Mutta olet toki vapaa kuten muutkin lausumaan arvioitasi norsunluutornistasi.
Hedelmistään puu tunnetaan: tähän mennessä kolme Suomessa valmistunutta diakonia, huomenna pappeja.Olisihan se outoa, jos pappisseminaarista ei valmistuisi pappeja. Ympäri maailmaa on erilaisia pappiseminaareja ja niistä valmistuu pappeja. En oikein ymmärrä mitä tarkoitit "hedelmistään puu tunnetaan".
Olisin erittäin kiitollinen jos te pysyisitte omissa piireissänne ja jättäisitte meidät tavalliset, vähemmän pyhät (teihin verrattuina)katolilaiset rauhaan. - eläkeläinen....
sanonpahan vaan kirjoitti:
Vastaan tähänkin: Teillä ei ole mitään intressiä rakentaa Katolista Kirkkoa Suomessa tradition pohjalta. On täysin absurdia importeerata seminaristeja kasvatettaviksi kuin kananpoikia Suomeen ja sitten lähettää heidät Alitalialla ympäri maailmaa julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. Joitakin maahanmuuttajia teidän touhunne saattaa innostaa jos he tulevat jostain rytmimunien luvatusta maasta mutta Kirkon tehtävä suomessa on Sanan julistaminen ja sielujen pelastaminen. SUomalaisten sielut eivät pelastu kitaran kautta!
"Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. Joitakin maahanmuuttajia teidän touhunne saattaa innostaa ........ mutta Kirkon tehtävä suomessa on Sanan julistaminen ja sielujen pelastaminen. SUomalaisten sielut eivät pelastu kitaran kautta!"
Voiskos sen enää paremmin sanoa. Minulla ei ole edellisen kirjoittajan tekstiin mitään lisättävää. - Cefa per nome
eläkeläinen... kirjoitti:
Olisihan se outoa, jos pappisseminaarista ei valmistuisi pappeja. Ympäri maailmaa on erilaisia pappiseminaareja ja niistä valmistuu pappeja. En oikein ymmärrä mitä tarkoitit "hedelmistään puu tunnetaan".
Olisin erittäin kiitollinen jos te pysyisitte omissa piireissänne ja jättäisitte meidät tavalliset, vähemmän pyhät (teihin verrattuina)katolilaiset rauhaan.Ilman neokatekumenaaleja meillä ei olisi seminaariakaan. Sekin on hedelmä ja tuottaa niitä hedelmiä, joita sinä pidät itsestäänselvyytenä. Pappiskutsumukset eivät ole itsestäänselvyys, eivät näköjään ainakaan Suomessa.
Syntisyys ja pyhyys ovat kaksi eri asiaa. Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja jos tuota Henkeä ei tukahduteta, se kyllä pyhittää koko temppelinsä. Tässä on KAIKILLA varmaan kilvoittelemista. Neokatekumenaalit eivät voi jättää ihmisiä rauhaan, jos toisessa vaakakupissa on oma kiitollisuus siitä, että joku aikanaan tuli "häiritsemään" todistuksellaan Kristuksesta. - Hansson
Cefa per nome kirjoitti:
>> julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. >>
Vaino ja panettelu taholtasi vain varmistaa, että Neokatekumenaalinen Tie on todella Pyhän Hengen inspiroima.
On tässä hauskakin puoli: Vatikaani nimittäin tutki Neokatekumenaalisen Tien koostamia katekeesi-kirjoja vuosikausia ja hyväksyi ne kaikki kirkon opetuksen mukaisiksi ilman painotuksia. Myös Tien peruskirja hyväksyttiin lopullisesti tänä keväänä ja peruskirja määrittelee sen yksinkertaisesti Vatikaanin taholta hyväksikatsotuksi kirkon opin levitystieksi seurakunnissa eli se ei ole edes katolisen kirkon sisäinen liike, vaan työkalu katolisen kirkon opin levittämiseen sellaisena kuin se on.
Neokatekumenaalinen Tie julistaa katolisen kirkon oppia ja vain sitä. Näin on Vatikaanissa tarkan tutkinnan jälkeen nähty ja huomattavasti laajemman kokemuksen perusteella kuin mitä Sinulla tai minulla neokatekumenaaleista on. Mutta olet toki vapaa kuten muutkin lausumaan arvioitasi norsunluutornistasi.
Hedelmistään puu tunnetaan: tähän mennessä kolme Suomessa valmistunutta diakonia, huomenna pappeja.Neokatekumenaalinen tie olkoon Vatikaanin hyväksymä. Suomalaista katolista perinnettä se ei kuitenkaan ole.
Suomalaiseen katolisuuteen ei kuulu sellainen keinotekoinen "iloisuus", meno, jossa soitellaan kitaraa ja taputellaan rytmikkäästi. Ainakin minulle sellainen on kaikkea muuta kuin sitä pyhää ja yhteistä Jumalan kohtaamista, mitä messussa haluan. Pyhyyden kokemista edistää kauneus, rauha, sisäisyyteen johdattava liturgia, ei tekomukava viihteellisyys.
Viestisi huokuvat sellaista helluntailaisuuteen vivahtavaa uskonnollisuutta, joka on omalle uskonnolliselle tunne- ja kokemusmaailmalleni vierasta, suorastaan vastenmielistä ja luotaantyöntävää. Pelkäänpä, että sellainen "kirkon opin levittämisen työkalu" on omiaan loitontamaan suomalaisia katolilaisia seurakunnistaan, juuri niin kuin joku toinen kirjoittaja tässä keskustelussa sanoi.
Toivoisin papeiltamme ja seurakunniltamme pitäytymistä suomalaisessa katolisuudessa. Suomen (ja ruotsin!) kielen opetteleminen ei riitä, on myös opiskeltava ja sisäistettävä suomalaista katolista kulttuuria ja perinnettä eikä tuotava ulkoa meille vieraita korostuksia, tapoja ja teitä. - Kuusikymppinen katolilainen
sanonpahan vaan kirjoitti:
Vastaan tähänkin: Teillä ei ole mitään intressiä rakentaa Katolista Kirkkoa Suomessa tradition pohjalta. On täysin absurdia importeerata seminaristeja kasvatettaviksi kuin kananpoikia Suomeen ja sitten lähettää heidät Alitalialla ympäri maailmaa julistamaan vesitettyä katolista oppia jumalattomalla liturgialla höystettynä. Toistan vielä sen mitä moni muukin kirjoittaja on rivien välistä todennut: Suomesta ei tule katolista maata neokatekumenaalien oppien kautta. Joitakin maahanmuuttajia teidän touhunne saattaa innostaa jos he tulevat jostain rytmimunien luvatusta maasta mutta Kirkon tehtävä suomessa on Sanan julistaminen ja sielujen pelastaminen. SUomalaisten sielut eivät pelastu kitaran kautta!
Yhdyn täysin nimimerkkiin "sanonpahan vaan" ja eläkeläiseen.
Olin kauan sitten nuoruudessanii luterilainen. Pidin juhlallisista ja ehkä jäyhistäkin jumalanpalveluksista virsineen. Kun rippikouluiässä ollessani tuli trendiksi laulaa rytmikkäitä, muka nuorisoon vetoavia uusia hengellisiä lauluja kitaran säetyksellä, koin syvää vastenmielisyyttä.
Erinäisten pohdintojen kautta, noin kymmenen vuoden lisääntyvän vieraantumisen jälkeen (ei tietenkään pelkästään musiikista johtuvan vieraantumisen, mutta se vaikutti aika paljon epämukaviin tuntemuksiin), päädyin sitten liittymään katoliseen kirkkoon. Mikä pyhyyden täyttämä kokemus se olikaan, ja se pyhyys on ollut minulle messun olemus siitä lähtien. Vanha messu tai uusi messu, liturgian kauneus on kestänyt muutoksen, koska ainakin omassa seurakunnassani gregoriaanisen musiikin osuus on pysynyt vahvana.
Neokatekumenaaliliturgia on minulle aivan kauhistus. Mieluummin hiljennyn Jumalan eteen vaikka körttihenkisessä luterilaisessa jumalanpalveluksessa (jopa naispappeineen!) kuin kiusaannun ja tunnen pahoinvointia kitaramusiikin ja taputusten säestämässä neokatekumenaalimessussa. Tässä ei ehkä ole järkeä, mutta tämä on oma kokemukseni.
Kunpa jotakin voisi vaikuttaa siihen, ettei liturginen rappio lisääntyisi. Neokatekumenaalien seminaari ei minusta tunnu todellakaan miltään siunaukselta tälle hiippakunnalle. - eläkeläinen...
Cefa per nome kirjoitti:
Ilman neokatekumenaaleja meillä ei olisi seminaariakaan. Sekin on hedelmä ja tuottaa niitä hedelmiä, joita sinä pidät itsestäänselvyytenä. Pappiskutsumukset eivät ole itsestäänselvyys, eivät näköjään ainakaan Suomessa.
Syntisyys ja pyhyys ovat kaksi eri asiaa. Ruumis on Pyhän Hengen temppeli ja jos tuota Henkeä ei tukahduteta, se kyllä pyhittää koko temppelinsä. Tässä on KAIKILLA varmaan kilvoittelemista. Neokatekumenaalit eivät voi jättää ihmisiä rauhaan, jos toisessa vaakakupissa on oma kiitollisuus siitä, että joku aikanaan tuli "häiritsemään" todistuksellaan Kristuksesta.pappiskutsumuksia Suomessakin on, muttei neokatekumenaaliseen tiehen. Tälläkin hetkellä muistamani mukaan neljä tai kolme "poikaa" on pappisseminaarissa Suomen ulkopuolella.
Viimeiseen kappaleeseen vastaan vain, että pistä vähän jäitä hattuun. - Cefa per nome
eläkeläinen... kirjoitti:
pappiskutsumuksia Suomessakin on, muttei neokatekumenaaliseen tiehen. Tälläkin hetkellä muistamani mukaan neljä tai kolme "poikaa" on pappisseminaarissa Suomen ulkopuolella.
Viimeiseen kappaleeseen vastaan vain, että pistä vähän jäitä hattuun.etsinkin tuota tietoa suomalaisten pappisopiskelijoiden lukumäärästä.
Jokin niitä pappiskutsumuksia täällä Suomessa tukahduttaa tai siiten Neokatekumenaalisella Tiellä innoittaa. Siellä kun puhutaan ehkä viidestä tuhannesta kutsumuksesta miljoonaa Tiehen kuuluvaa kohden, samalla suhdeluvulla Suomessa pitäisi puhua lähemmäs viidestäkymmenestä kutsumuksesta melkein kymmentätuhatta katolilaista kohden.
Lieneekö syynä nuo messut? Ehkä. Osallistumista vaativiin messuihin suhtautumisesi takana on kai se "dogmi", että suomalaisia ei saa häiritä ja täällä halutaan olla omissa oloissa kuten aina ennenkin. Mieluiten ollaan valmiina annettua laulua kuuntelevana passiivisena osapuolena, jonka ei vain tarvitse missään nimessä "vaivautua". No, siitä aikuisten mallista ne nuoretkin oppivat, että kirkko ei ole sellainen osa elämäämme, jonka eteen pitäisi missään tapauksessa nähdä vaivaa. Kutsumuksia saataneen sen mukaisesti. - Henri Sohvo
Edellä puhuttiin kananpojista: Myllyjärvi on vähän kuin siitoskanala johon tuodaan munat haudottaviksi ja ne kuoriutuvat ja valmiit broilerit ajetaan autoilla pois.
Neokatekumeenaaleilla ei ole mitään syytä riemuita mistään pappisseminaarista. Yhtä paljon riemuun on aihetta, jos ostaa kaupasta valmiin ruukkukukan ja väittää saaneensa sen itse kukkimaan. Seminaarin tarkoitus on todennäköisesti ujuttaa vähitellen näitä neokatekumenaali"pappeja" myös tähän hiippakuntaan ja levittää tuo harhaoppi kaikkiin seurakuntiin. Siellä ei SCJ:lle, kalliin veren sisarille, dominikaaneille, ursuliineille tai muillekaan ole tilaa. Opus Dei saattaa saada jatkaa työtään sillä ehdolla että eivät sotkeennu Kastajien asioihin. Törkeintä seminaarissa on se, että se esiintyy hiippakunnallisena seminaarina! Mahtaa olla melkoinen seminaari. Ei löytyne tilaa kuin Kikon kavereille. - Hansson
Cefa per nome kirjoitti:
etsinkin tuota tietoa suomalaisten pappisopiskelijoiden lukumäärästä.
Jokin niitä pappiskutsumuksia täällä Suomessa tukahduttaa tai siiten Neokatekumenaalisella Tiellä innoittaa. Siellä kun puhutaan ehkä viidestä tuhannesta kutsumuksesta miljoonaa Tiehen kuuluvaa kohden, samalla suhdeluvulla Suomessa pitäisi puhua lähemmäs viidestäkymmenestä kutsumuksesta melkein kymmentätuhatta katolilaista kohden.
Lieneekö syynä nuo messut? Ehkä. Osallistumista vaativiin messuihin suhtautumisesi takana on kai se "dogmi", että suomalaisia ei saa häiritä ja täällä halutaan olla omissa oloissa kuten aina ennenkin. Mieluiten ollaan valmiina annettua laulua kuuntelevana passiivisena osapuolena, jonka ei vain tarvitse missään nimessä "vaivautua". No, siitä aikuisten mallista ne nuoretkin oppivat, että kirkko ei ole sellainen osa elämäämme, jonka eteen pitäisi missään tapauksessa nähdä vaivaa. Kutsumuksia saataneen sen mukaisesti.Siis neokatekumenaalien yhteislaulut synnyttävät sinun mielestäsi pappiskutsumuksia. Ihan hassahtanut ajatus.
Sinun tapasi levittää ilosanomaasi on jo lyhyen nettitutustumisen perusteella niin päällekäypä, että ainakin minulla menee torjunta välittömästi päälle. Samanlainen kokemus on aikaisemmista (onneksi vähäisistä) kokemuksistani neokatekumenaalimaallikoiden esiintymisestä.
On hyvin valitettavaa, että kirkkoherran tehtäviä on annettu neokatekumenaalipapeille, vaikka nämä henkilöinä voivatkin olla fiksuja. Suomalainen katolinen perinne ei ole heidän sydämenasiansa. - eläkeläinen...
Cefa per nome kirjoitti:
etsinkin tuota tietoa suomalaisten pappisopiskelijoiden lukumäärästä.
Jokin niitä pappiskutsumuksia täällä Suomessa tukahduttaa tai siiten Neokatekumenaalisella Tiellä innoittaa. Siellä kun puhutaan ehkä viidestä tuhannesta kutsumuksesta miljoonaa Tiehen kuuluvaa kohden, samalla suhdeluvulla Suomessa pitäisi puhua lähemmäs viidestäkymmenestä kutsumuksesta melkein kymmentätuhatta katolilaista kohden.
Lieneekö syynä nuo messut? Ehkä. Osallistumista vaativiin messuihin suhtautumisesi takana on kai se "dogmi", että suomalaisia ei saa häiritä ja täällä halutaan olla omissa oloissa kuten aina ennenkin. Mieluiten ollaan valmiina annettua laulua kuuntelevana passiivisena osapuolena, jonka ei vain tarvitse missään nimessä "vaivautua". No, siitä aikuisten mallista ne nuoretkin oppivat, että kirkko ei ole sellainen osa elämäämme, jonka eteen pitäisi missään tapauksessa nähdä vaivaa. Kutsumuksia saataneen sen mukaisesti."oikeaoppinen neokatekumenaali" eli edustatko sinä oikeaoppista neokatekumenaalista tietä just niin kuin se on. Onko teillä muillakin tapana korostaa omaa erinomaisuuttanne samalla tavoin kuin sinulla. Olenko ymmärtänyt oikein, että vain te arvoisat neokatekumenaalit olette jotain aivan supererinomaista ja muut eivät ole mitään. Ja vielä olenko ymmärtänyt oikein, että teidän tehtävänne on käännyttää meidät toiset katolilaiset neokatekumenaaleiksi sekä kaikki luterilaiset ja ortodoksit siinä ohella.
- eläkeläinen...
Cefa per nome kirjoitti:
etsinkin tuota tietoa suomalaisten pappisopiskelijoiden lukumäärästä.
Jokin niitä pappiskutsumuksia täällä Suomessa tukahduttaa tai siiten Neokatekumenaalisella Tiellä innoittaa. Siellä kun puhutaan ehkä viidestä tuhannesta kutsumuksesta miljoonaa Tiehen kuuluvaa kohden, samalla suhdeluvulla Suomessa pitäisi puhua lähemmäs viidestäkymmenestä kutsumuksesta melkein kymmentätuhatta katolilaista kohden.
Lieneekö syynä nuo messut? Ehkä. Osallistumista vaativiin messuihin suhtautumisesi takana on kai se "dogmi", että suomalaisia ei saa häiritä ja täällä halutaan olla omissa oloissa kuten aina ennenkin. Mieluiten ollaan valmiina annettua laulua kuuntelevana passiivisena osapuolena, jonka ei vain tarvitse missään nimessä "vaivautua". No, siitä aikuisten mallista ne nuoretkin oppivat, että kirkko ei ole sellainen osa elämäämme, jonka eteen pitäisi missään tapauksessa nähdä vaivaa. Kutsumuksia saataneen sen mukaisesti.Uskon, että olet suureksi häpeäksi kirjoituksinesi edustamallesi neokatekumenaalisille yhteisölle. Oletan niin, enhän tietenkään ole varma.
Kuinka kauan ole muuten ollut ko. yhteisön jäsen vai oletko lainkaan? - utelias oranssi
eläkeläinen... kirjoitti:
Uskon, että olet suureksi häpeäksi kirjoituksinesi edustamallesi neokatekumenaalisille yhteisölle. Oletan niin, enhän tietenkään ole varma.
Kuinka kauan ole muuten ollut ko. yhteisön jäsen vai oletko lainkaan?Viestisi tässä ketjussa ovat täyttä rautaa. Olen ihan samaa mieltä kanssasi.
Neokatekumenaalien a) liturgia, b) tapa pyrkiä levittäytymään koko hiippakuntaan ja käännyttää muutkin omalle inhalle tiellensä ja c) cefa per nome ovat etovia ilmiöitä. - Hansson
utelias oranssi kirjoitti:
Viestisi tässä ketjussa ovat täyttä rautaa. Olen ihan samaa mieltä kanssasi.
Neokatekumenaalien a) liturgia, b) tapa pyrkiä levittäytymään koko hiippakuntaan ja käännyttää muutkin omalle inhalle tiellensä ja c) cefa per nome ovat etovia ilmiöitä.Lisäisin listaasi: d) kirkkoarkkitehtuuri (Oulun kirkko mainiona esimerkkinä).
- Cefa per nome
Hansson kirjoitti:
Siis neokatekumenaalien yhteislaulut synnyttävät sinun mielestäsi pappiskutsumuksia. Ihan hassahtanut ajatus.
Sinun tapasi levittää ilosanomaasi on jo lyhyen nettitutustumisen perusteella niin päällekäypä, että ainakin minulla menee torjunta välittömästi päälle. Samanlainen kokemus on aikaisemmista (onneksi vähäisistä) kokemuksistani neokatekumenaalimaallikoiden esiintymisestä.
On hyvin valitettavaa, että kirkkoherran tehtäviä on annettu neokatekumenaalipapeille, vaikka nämä henkilöinä voivatkin olla fiksuja. Suomalainen katolinen perinne ei ole heidän sydämenasiansa.kuinka paljon kutsumuksia grogoriaanisten viisujen veisaaminen.... - anteeksi siis KUUNTELU - synnyttää. En toki ajattele, että pelkkä passiivisuus veisi keltään pelastusta: kaukana siitä! Sydämessä majaileva henki ratkaisee. Ja sydämen kyllyydestä suu puhuu. Vähänkin erilaisten katolisten perinteiden tuomitsiminen kertoo jo paljon tuosta hengestä.
Joo, messun muodon uskon synnyttävän pappiskutsumuksia yhtä vähän kuin Sinä oikeasti uskot, että kitaransoitto ja käsien taputtaminen ovat helvetillisiä! Neokatekumenaaleissa kyseessä ovat kanssakatolilaisesi ja vieläpä kirkon opille uskolliset ihmiset, pidit siitä (mökästä) tai et: se nyt vaan on niin, että jos vanha ikäpolvi rakastaminensa messumuotoineen nuivettuu pois ja jälkeläisiä ei ole saatu kirkkoon perinnettä jakamaan, muita perinteitä tulee tilalle.
Tehkää te eläkeläiset virallinen valitus piispalle! ;-) Ja hei, älkää unohtako siinä mainita edellä esittämäänne käsitystä, että pidätte neokatekumenaaleja uudelleenkastajina. Tuleepa sitten piispalle "virallista" tietoa. :D - Cefa per nome
eläkeläinen... kirjoitti:
"oikeaoppinen neokatekumenaali" eli edustatko sinä oikeaoppista neokatekumenaalista tietä just niin kuin se on. Onko teillä muillakin tapana korostaa omaa erinomaisuuttanne samalla tavoin kuin sinulla. Olenko ymmärtänyt oikein, että vain te arvoisat neokatekumenaalit olette jotain aivan supererinomaista ja muut eivät ole mitään. Ja vielä olenko ymmärtänyt oikein, että teidän tehtävänne on käännyttää meidät toiset katolilaiset neokatekumenaaleiksi sekä kaikki luterilaiset ja ortodoksit siinä ohella.
>>Onko teillä muillakin tapana korostaa omaa erinomaisuuttanne samalla tavoin kuin sinulla.>>
Mainitsin vain selkeästi kutsumusten määrän suhteessa populaan: jos se on neokatekumenaaleilla korkea, kunnia Jumalalle ja sille, että Hän aivan ilmeisesti toimii Tienkin kautta. Ja tämä tilastollinen totuus siis vastauksena neokatekumenaaleja halveeraaviin suomalaista perinnettä ihannoivien viesteihin, jossa neokat-lauluista puhuttiin "saatanallisena mölynä".
>> Olenko ymmärtänyt oikein, että vain te arvoisat neokatekumenaalit olette jotain aivan supererinomaista ja muut eivät ole mitään.>>
Asenne aiemmissa viesteissäsi on antanut ymmärtää aivan päinvastoin. Ei, neokatekumenaaleilla ei ole syytä uskotella olevansa parempia kuin muut. Mutta kun heidän päälle heitetään perättömäksi tietämääni paskaa ja omia "valistuneita" mielipiteitä, voin kyllä kokemuksesta aina esittää perustellun argumentin Tien puolesta.
>> Ja vielä olenko ymmärtänyt oikein, että teidän tehtävänne on käännyttää meidät toiset katolilaiset neokatekumenaaleiksi sekä kaikki luterilaiset ja ortodoksit siinä ohella.>>
Ei ollenkaan. Vain suolata muutama pakana. Sinuthan on jo pelastettu, joten asianharrastuksesta voit toki liittyä Tiehen, mutta se olisi Sinulle varmasti liian suuri sitoumus. Älä turhaan vaivaudu edes harkitsemaan. Tiessä ei tarvita täydellisiä, vaan niitä, jotka tunnustavat vajavaisuutensa. Ja jos joku täydelliseksi itsensä kuvitteleva joskus Tielle eksyisikin, hän kyllä äkkiä ymmärtää, että Tie ei ole hänen paikkansa. - Cefa per nome
Henri Sohvo kirjoitti:
Edellä puhuttiin kananpojista: Myllyjärvi on vähän kuin siitoskanala johon tuodaan munat haudottaviksi ja ne kuoriutuvat ja valmiit broilerit ajetaan autoilla pois.
Neokatekumeenaaleilla ei ole mitään syytä riemuita mistään pappisseminaarista. Yhtä paljon riemuun on aihetta, jos ostaa kaupasta valmiin ruukkukukan ja väittää saaneensa sen itse kukkimaan. Seminaarin tarkoitus on todennäköisesti ujuttaa vähitellen näitä neokatekumenaali"pappeja" myös tähän hiippakuntaan ja levittää tuo harhaoppi kaikkiin seurakuntiin. Siellä ei SCJ:lle, kalliin veren sisarille, dominikaaneille, ursuliineille tai muillekaan ole tilaa. Opus Dei saattaa saada jatkaa työtään sillä ehdolla että eivät sotkeennu Kastajien asioihin. Törkeintä seminaarissa on se, että se esiintyy hiippakunnallisena seminaarina! Mahtaa olla melkoinen seminaari. Ei löytyne tilaa kuin Kikon kavereille.Jos Myllyjärvelle tekee mieli?
- infok.
Tähänastisten viestien perusteella vaikuttaa siltä, että ainoa konkreettinen vahingonteko on ollut mahdollinen sopimaton messunviettotapa (en ollut paikalla, joskin olen katsonut Summorumin blogissa olevat videoklipit). En ole perehtynyt messun rubriikkeja koskeviin säännöksiin siinä määrin, että tietäisin ovatko tietyt soittimet ehdottomasti kiellettyjä. Jos sääntöjä vastaan on todella menty, on kantelu paikallaan. Jos makuasiasta on kyse, mitään ei voine tehdä.
Varsin paljon kannetaan murhetta Henrikin seurakunnassa tapahtuneista muutoksista. Neokatekumenaalien piikkiin tuskin voidaan panna kaikkea. Totean vain, että puheet "suomalaisesta katolisuudesta", samoin kuin "esi-isien uskosta" antavat vaikutelman asenteesta, jossa jokin muu on tärkeämpää kuin uskon ydin. Katolisuus on nimensä mukaisesti yleismaailmallista ja kosmopoliittista. Paikallisten perinteiden ylläpito jos mikä kuuluu meille maallikoille,(toivoakseni) rakkaudesta kotimaahamme ja kulttuuriimme, ei niinkään papistolle tai hierarkialle, jonka toki toivoisi suhtautuvan myötämielisesti oman kulttuurimme parhaimpiin piirteisiin.
Ei voida kieltää etteikö neokatekumenaalisessa liikkeessä olisi jossain määrin epäselvyyksiä. On olemassa kultinomaisia piirteitä, omalaatuisia liturgisia tapoja ja jopa erikoisia teologisia painotuksia. Kaikkiin näihin on Vatikaanissa kiinnitetty huomiota. Itse uskon että räikeimmät "omituisuudet" tulevat karsiutumaan ajan myötä.
Toisaalta ei myöskään voida kieltää, etteikö juuri neokatekumenaalisen liikkeen välityksellä varsin lukuisa määrä muutoin Kirkosta vieraantuneita ihmisiä olisi päässyt takaisin uskonelämään. Myöskään heidän uskonsa aitoutta tai oikeaoppisuutta ei minulla toistaiseksi ole ollut syytä epäillä. Ilmeisesti Kikon ja Carmenin tyylille on ollut ajassamme "psykologinen tilaus".
Siksi katson sen yhdeksi niistä lukuisista tavoista joilla Henki johtaa tässä päivässä Kirkkoaan. Soisipa Luoja että vielä osaisimme riitelemättä kulkea yhdessä!- eläkeläinen....
En haluaisi enää paljon keskustella tästä asiasta, mutta kyllä ne muutokset ko. srk:ssa alkoivat tapahtua sen myötä kun eräitä pappeja siirrettiin paikasta toiseen.
Pappien täytyy tehdä niin kuin käsketään ja mennä sinne minne ylemmältä taholta pyydetään menemään, vaikka he eivät haluaisikaan vaihtaa seurakuntaa.
Haluan vielä korostaa sitä, että neokatekumeenipapit ovat ihan hyväsydämisiä ja ahkeria pappeja (kiitos heille), enkä halua pahoittaa kenenkään papin mieltä, mutta aika ikävää on se, että vanhat tuttavat ovat kaikonneet viime vuosina näiden "siirtojen" myötä kuka minnekin ja se innostunut srk:n toimintaan osallistumisen henki, mikä vallitsi kantaväestön keskuudessa aikoinaan on kadonnut. - Pasi Toivonen
eläkeläinen.... kirjoitti:
En haluaisi enää paljon keskustella tästä asiasta, mutta kyllä ne muutokset ko. srk:ssa alkoivat tapahtua sen myötä kun eräitä pappeja siirrettiin paikasta toiseen.
Pappien täytyy tehdä niin kuin käsketään ja mennä sinne minne ylemmältä taholta pyydetään menemään, vaikka he eivät haluaisikaan vaihtaa seurakuntaa.
Haluan vielä korostaa sitä, että neokatekumeenipapit ovat ihan hyväsydämisiä ja ahkeria pappeja (kiitos heille), enkä halua pahoittaa kenenkään papin mieltä, mutta aika ikävää on se, että vanhat tuttavat ovat kaikonneet viime vuosina näiden "siirtojen" myötä kuka minnekin ja se innostunut srk:n toimintaan osallistumisen henki, mikä vallitsi kantaväestön keskuudessa aikoinaan on kadonnut.Kirkko ei kaadu yksittäisten henkilöiden mukana. "Osallistumisen hengen" ei myöskään pitäisi olla riippuvaista yksittäisistä henkilöistä kirkossa. Sama evankeliumi, sama sanoma ja samat sakramentit ovat esillä - olipa äänessä kuka tahansa. Neokatekumenaalit ovat minulle tuntematon ryhmä, jonka nimi ei kerro yhtään mitään ja joka muistuttaa lähinnä jotain naalieläintä. Mikäli ryhmä on Vatikaanin hyväksymä, on aika outoa, että porukat kapinoi ryhmää vastaan. Hienoa on, jos suomalaiset nuoret ovat löytäneet liikeen ja innostuneet sitä kautta opiskelemaan teologiaa.
- Mr. Monterrey
Pasi Toivonen kirjoitti:
Kirkko ei kaadu yksittäisten henkilöiden mukana. "Osallistumisen hengen" ei myöskään pitäisi olla riippuvaista yksittäisistä henkilöistä kirkossa. Sama evankeliumi, sama sanoma ja samat sakramentit ovat esillä - olipa äänessä kuka tahansa. Neokatekumenaalit ovat minulle tuntematon ryhmä, jonka nimi ei kerro yhtään mitään ja joka muistuttaa lähinnä jotain naalieläintä. Mikäli ryhmä on Vatikaanin hyväksymä, on aika outoa, että porukat kapinoi ryhmää vastaan. Hienoa on, jos suomalaiset nuoret ovat löytäneet liikeen ja innostuneet sitä kautta opiskelemaan teologiaa.
olla samanlaista kiistaa kuin ev.lut. kirkossa on eri herätysliiikkeiden välillä?
- Pasi Toivonen
Mr. Monterrey kirjoitti:
olla samanlaista kiistaa kuin ev.lut. kirkossa on eri herätysliiikkeiden välillä?
Näin varmaan onkin. Kiistan sijasta puhuisin enemmänkin korostuksista ja painotuseroista opetuksissa ja käytännöissä. Kaikki mahtuvat mukaan erilaisine tapoineen. Makuasioista ei kannata kiistellä.
- Mr. Monterrey
Pasi Toivonen kirjoitti:
Näin varmaan onkin. Kiistan sijasta puhuisin enemmänkin korostuksista ja painotuseroista opetuksissa ja käytännöissä. Kaikki mahtuvat mukaan erilaisine tapoineen. Makuasioista ei kannata kiistellä.
mieltä, että makuasioista ei KANNATTAISI kiistellä. Mutta kun kiistellään...
- armotonko
Saanko ulkopuolisena kysyä, miksi te riitelette?
Eikö katolisessa kirkossa ole selvää, mikä on uskon mukaista ja mikä sen vastaista? Eikö paavin esimerkki ja sanat ja teot olekaan teille merkittäviä?
Jos siis paavi hyväksyy "neukkujen" uskonnonopetusmateriaalien, niin eikö se ole hyvä? Ja toisaalta jos paavi hyväksyy heidän liturgiansa, niin eikö sekin silloin ole hyvä?
Vai onko niin, että "neukkujen" jutut ovat paavin mielestä juuri ja juuri hyväksyttävissä mutta eivät mitenkään kannustettavia muuten kuin siinä merkityksessä, että ne sentään ovat parempia kuin ei-katoliset uskonnot?
Voisin kuvitella jotakin tollaista. Onhan paavi sentään jumalanpalveluselämässä, liturgiassa, konservatiivi. Hänen toiveensa ja tavoitteensa eivät varmaan oikein ole sopusoinnussa "neukkujen" menojen kanssa? Viimeinen kysymykseni kuuluukin: mitä suuntaa Suomessa on seurakuntalaisten tarkoitus seurata: "neukkujen" vai paavin?- Cefa per nome
Vatikaanin vaatimat muutokset neokatekumenaalien liturgioihin jalkautetaan Neokatekumenaalisen Tien käytäntöön sovitun aikataulun mukaisesti vähitellen, ettei näitä ihan viimeisimpinä Tien kautta uskon löytäneitä karkoteta pois äkillisillä muutoksilla vastaomaksuttuun liturgiaan. Alkuaikoina mukaan tulleet ovat kyllä jo tottuneet piispojen ja kirkkoherrojen höykytykseen, joten heille näissä muutoksissa ei ole ongelmaa.
Paavi Johannes Paavali II:lla ei ollut tietääkseni mitään huomauttamista neokat. liturgioihin. Tätä heijasti myös hänen useissa puheissaan ilmennyt suosituksensa Neokatekumenaalisen Tien kautta tapahtuvalle uudelle evankelioinnille. Niinpä liturgioissa oli pitäydytty muutamissa standardimessusta poikkeavissa tavoissa, kunnes nyt Benediktus XVI:n käsky kävi ylhäältä. Tämä ei tarkoita, etteikö paavi nyt pitäisi koknaisuudessaan kannustettavina neokatekumenaalien toimintaa. Ennemminkin hän on halunnut karsia liturgioista juuri sellaiset käytännöt, jotka voisivat tradionalisteja eritoten hämmentää.
eläkeläiselle jne ikävänä uutisena: Nämä muutokset eivät kyllä mitenkään liity lauluihin tai niiden esitystapaan, vaan mm. eräisiin ehtoollisen jakotavan yksityiskohtiin sekä anafoorien vaihteluun yhden ja saman anafooran käytön sijasta. :) Siis ei mitään vallan mullistavaa omintakeisuutta sielläkään. - Pasi Toivonen
Cefa per nome kirjoitti:
Vatikaanin vaatimat muutokset neokatekumenaalien liturgioihin jalkautetaan Neokatekumenaalisen Tien käytäntöön sovitun aikataulun mukaisesti vähitellen, ettei näitä ihan viimeisimpinä Tien kautta uskon löytäneitä karkoteta pois äkillisillä muutoksilla vastaomaksuttuun liturgiaan. Alkuaikoina mukaan tulleet ovat kyllä jo tottuneet piispojen ja kirkkoherrojen höykytykseen, joten heille näissä muutoksissa ei ole ongelmaa.
Paavi Johannes Paavali II:lla ei ollut tietääkseni mitään huomauttamista neokat. liturgioihin. Tätä heijasti myös hänen useissa puheissaan ilmennyt suosituksensa Neokatekumenaalisen Tien kautta tapahtuvalle uudelle evankelioinnille. Niinpä liturgioissa oli pitäydytty muutamissa standardimessusta poikkeavissa tavoissa, kunnes nyt Benediktus XVI:n käsky kävi ylhäältä. Tämä ei tarkoita, etteikö paavi nyt pitäisi koknaisuudessaan kannustettavina neokatekumenaalien toimintaa. Ennemminkin hän on halunnut karsia liturgioista juuri sellaiset käytännöt, jotka voisivat tradionalisteja eritoten hämmentää.
eläkeläiselle jne ikävänä uutisena: Nämä muutokset eivät kyllä mitenkään liity lauluihin tai niiden esitystapaan, vaan mm. eräisiin ehtoollisen jakotavan yksityiskohtiin sekä anafoorien vaihteluun yhden ja saman anafooran käytön sijasta. :) Siis ei mitään vallan mullistavaa omintakeisuutta sielläkään.Musiikki on yksi tapa välittää kristillistä sanomaa. Siinä ei ole mitään pahaa eikä väärää sellaisenaan. Eri sukupolvet tykkäävät erilaisesta musiikista myös kirkoissa.
- Hansson
Pasi Toivonen kirjoitti:
Musiikki on yksi tapa välittää kristillistä sanomaa. Siinä ei ole mitään pahaa eikä väärää sellaisenaan. Eri sukupolvet tykkäävät erilaisesta musiikista myös kirkoissa.
Kaikki ikäpolvet pitävät gregoriaanisesta musiikista. Erilaisten rytmisten laulelmien ystäviä on sen sijaan vain osa ihmisistä, sukupolvesta riippumatta. Ei varmasti voi väittää, että jokin sukupolvi olisi erityisen ihastuksissaan neokatekumenaalisen liturgian musiikista.
- armotonko
Hansson kirjoitti:
Kaikki ikäpolvet pitävät gregoriaanisesta musiikista. Erilaisten rytmisten laulelmien ystäviä on sen sijaan vain osa ihmisistä, sukupolvesta riippumatta. Ei varmasti voi väittää, että jokin sukupolvi olisi erityisen ihastuksissaan neokatekumenaalisen liturgian musiikista.
Minä luulin, että Vatikaanin toinen konsiili jätti gregoriaanisen laulun liturgiaan edelleenkin. Jos näin on, silloinhan sillä pitäisi olla etusija muuhun musiikkkiin nähden. Eikö seminaareissa silloin pitäisi keskittyä siihen?
- Elvis Napoleon
Hansson kirjoitti:
Kaikki ikäpolvet pitävät gregoriaanisesta musiikista. Erilaisten rytmisten laulelmien ystäviä on sen sijaan vain osa ihmisistä, sukupolvesta riippumatta. Ei varmasti voi väittää, että jokin sukupolvi olisi erityisen ihastuksissaan neokatekumenaalisen liturgian musiikista.
"Erilaisten rytmisten laulelmien ystäviä on sen sijaan vain osa ihmisistä, sukupolvesta riippumatta."
Tarkoitatko roketti rollia?
Kuules fossiili, jopa gregoriaaniset vedetään jo kompin kera, että menis läpi meillä nuorilla (43v).
Ymmärrän, että Vatikaanissa hermostollisesta sairaudesta johtuva jalka vispaa eri tahtiin. - Mitä tuo tarkoitti?
Cefa per nome kirjoitti:
Vatikaanin vaatimat muutokset neokatekumenaalien liturgioihin jalkautetaan Neokatekumenaalisen Tien käytäntöön sovitun aikataulun mukaisesti vähitellen, ettei näitä ihan viimeisimpinä Tien kautta uskon löytäneitä karkoteta pois äkillisillä muutoksilla vastaomaksuttuun liturgiaan. Alkuaikoina mukaan tulleet ovat kyllä jo tottuneet piispojen ja kirkkoherrojen höykytykseen, joten heille näissä muutoksissa ei ole ongelmaa.
Paavi Johannes Paavali II:lla ei ollut tietääkseni mitään huomauttamista neokat. liturgioihin. Tätä heijasti myös hänen useissa puheissaan ilmennyt suosituksensa Neokatekumenaalisen Tien kautta tapahtuvalle uudelle evankelioinnille. Niinpä liturgioissa oli pitäydytty muutamissa standardimessusta poikkeavissa tavoissa, kunnes nyt Benediktus XVI:n käsky kävi ylhäältä. Tämä ei tarkoita, etteikö paavi nyt pitäisi koknaisuudessaan kannustettavina neokatekumenaalien toimintaa. Ennemminkin hän on halunnut karsia liturgioista juuri sellaiset käytännöt, jotka voisivat tradionalisteja eritoten hämmentää.
eläkeläiselle jne ikävänä uutisena: Nämä muutokset eivät kyllä mitenkään liity lauluihin tai niiden esitystapaan, vaan mm. eräisiin ehtoollisen jakotavan yksityiskohtiin sekä anafoorien vaihteluun yhden ja saman anafooran käytön sijasta. :) Siis ei mitään vallan mullistavaa omintakeisuutta sielläkään."Vatikaanin vaatimat muutokset neokatekumenaalien liturgioihin jalkautetaan Neokatekumenaalisen Tien käytäntöön sovitun aikataulun mukaisesti vähitellen,"
Eikös Vatikaani antanut asiassa siirtymäajan, joka meni jo kauan sitten?Onko asia siis niin, että neokatekumenaalinen tie ei kuunnellut asiassa kirkkoa, vaan päätti itse omasta "siirtymäajastaan"?
Joku voisi muuten ystävällisesti lähestyä piispaa tässä asiassa ja pyytää häntä varmistamaan, että liturgioissa toimitaan kirkon ohjeistuksen mukaisesti. - raikas paita
Pasi Toivonen kirjoitti:
Musiikki on yksi tapa välittää kristillistä sanomaa. Siinä ei ole mitään pahaa eikä väärää sellaisenaan. Eri sukupolvet tykkäävät erilaisesta musiikista myös kirkoissa.
On olemassa kirkko musiikki ja muu "musiikki". Jos halua muuta niin menkööt muualle. Kirkossa kirkollista, ja sillä sipuli.
- Vasta kääntynyt
Olen melko vasta katoliseksi kääntynyt suomalainen. Tunnen tulleeni huijatuksi. Nykyinen katolinen kirkko ei ole lainkaan sitä mitä odotin. Sanoisin että minulle myytiin paskaa paketissa. Helpommalla olisin päässyt kun olisin liittynyt suoraan helluntaiuskoon tai muuhun vapaaseen suuntaan. Mistään katolisista hartausmuodoista ei maassamme näy merkkiäkään (Marian tahraton sydän, laupeuden ruusukko yms.). Messumusiikki on kuoro- ja urkumusiikkia lukuunottamatta ala-arvoista vanhojen tätien kiekumista, samaa kökköä sain tarpeeksi jo luterilaisena. Diakonivihkimyksen musiikki oli pohjanoteeraus. Vaikuttaa siltä että syntyperäisillä katolilaisilla on syntyperäisenä lahjana julmetun huono maku. Mitä tekemistä neokatekumenaalisella tiellä on Suomessa? Tämä on mielestäni hirveän hyvä kysymys. Suomessa katoliseen kirkkoon liitytään samoista syistä kuin ortodoksiseenkin. Ei siksi että saattaisiin tanssi a afrikkalaisia tansseja kirkossa.
- infok.
"Suomessa katoliseen kirkkoon liitytään samoista syistä kuin ortodoksiseenkin. "
Pyhien toimitusten ulkoasu tai tympääntyminen luterilaisuuteen eivät yksinään ole riittävä syy liittyä kumpaankaan kirkkokuntaan. Tämä ei ole mikään harrastuskerho. Sinulla oli varmaan riittävästi aikaa katsella ympärillesi, etkö todella pannut merkille kritisoimiasi asioita ennen kun tulit katolilaiseksi?
Jos koet jonkin tietyn hartaudenharjoituksen erittäin läheiseksi, miksi et ryhdy edistämään sen leviämistä maassamme? Pelkällä kiukuttelemalla ja haukkumisella ei voida asioita parantaa. - Pasi Toivonen
Kielenkäytöstä päätellen oli hyvä, että erosit luterilaisesta kirkosta. "Sanoisin että minulle myytiin paskaa paketissa." Tuo oli törkeäasti sanottu. Sinulle ei ole kukaan myynyt yhtään mitään - eikä varsinkaan mitään lantaa. Katolisella kirkolla on oma rikas liturgiansa, jota voi varmasti vaihdella paikallisin sävyin. Messua ei arvioida sen musiikin tai puhujan kaunopuheisuuden mukaan. Kiinnität huomiota minusta vääriin asioihin. Keskity sanomaan ja sakramentteihin, rukoukseen ja hiljaisuuteen sekä symboleihin. On hienoa, että kuoroihmisiä löytyy vielä. Neokatekumenaalit on ilmeisesti yksi katolinen järjestö, joka saa toimia Suomessa siinä kuin muutkin. Afrikassa tanssitaan kirkoissa todellakin. Monikulttuurisuus on rikkaus kirkossa.
- kaulahuivifin
Kielenkäytöstä päätellen oli hyvä, että erosit luterilaisesta kirkosta. "Sanoisin että minulle myytiin paskaa paketissa." Tuo oli törkeäasti sanottu. Sinulle ei ole kukaan myynyt yhtään mitään - eikä varsinkaan mitään lantaa.
Katolisella kirkolla on oma rikas liturgiansa, jota voi varmasti vaihdella paikallisin sävyin. Messua ei arvioida sen musiikin tai puhujan kaunopuheisuuden mukaan. Kiinnität huomiota minusta vääriin asioihin. Keskity sanomaan ja sakramentteihin, rukoukseen ja hiljaisuuteen sekä symboleihin. On hienoa, että kuoroihmisiä löytyy vielä.
Neokatekumenaalit on ilmeisesti yksi katolinen järjestö, joka saa toimia Suomessa siinä kuin muutkin. Afrikassa tanssitaan kirkoissa todellakin. Monikulttuurisuus on rikkaus kirkossa.
Jokainen voi vaihtaa kirkkoaa miten haluaa. Eri asiat kiinnostavat ja viehättävät eri kirkoissa. Tuskin kuitenkaan mikään paranee vaihtamalla. Antoisampaa on lähteä mukaan vaikuttamaan ja muuttamaan asioita oman huonoksi koetun kirkon sisällä. Muutos on hidasta ja ehkä vain harvat kannattavat mitään muutosta. Tärkeintä onkin olla itse liikkeellä ja tietää tehneensä jotain itselleen merkittävää. Mikäli ihminen päätyy erilaiseen teologiseen tulkintaan, on luonnollista hakeutua toiseen kirkkokuntaan. Täydellistä kirkkoa ei ole. Kaikissa on hyvää ja huonoa.
Minä olen tavannut kirkonvaihtajissa paljon ainakin jonkinverran pettyneitä ihmisiä. Sama Jumala ja sama Jeesus vaikuttaa kaikissa kristillissä kirkoissa. Luulen, että tulevaisuudessa esim. evankeliset eli luterilaiset kirkot omaksuvat yhä enemmän katolisia perinteitä seremonioihinsa ja toimintaan sekä lisäävät merkittävästi taiteen käyttöä kristillisen sanoman välittämisessä, mitä tapahtuu jo nytkin paljon mm. kirkkokonserteissa ja joululaulutilaisuuksissa. - Kiljuva jalopeura
Luulisin, että toisaalta seurakunnan kuorolla, toisaalta kirkkoherralla on suurin vaikutus siihen, millaista musiikkia messussa lauletaan. Meidän seurakunnassa kuoronjohtaja kysyy kirkkoherralta, mitä lauluja tämä haluaa seuraavan sunnuntain messuun yhteislauluiksi. Kuoro taas harjoittelee itsenäisesti tiettyjä vaativampia lauluja kommuunion aikana laulettavaksi. Useimmiten kai kysytään sitten kirkkoherran mielipidettä, haluaako hän näistä kuoron repertuaariin kuuluvista juuri jotakin tiettyä musiikkia tiettynä sunnuntaina.
Voit puhua kirkkoherralle messujen musiikista. Se ei välttämättä/todennäköisesti vaikuta mitään. Yksi mahdollisuus vaikuttaa on tehdä kirjallinen aloite seurakuntaneuvostolle. Se kannattaa kirjoittaa aika konkreettiseksi: tehdä ehdotuksia musiikin tason parantamiseksi sekä selkeästi kertoa, millainen musiikki sinua kiusaa ja miksi. - Anonyymi
Pasi Toivonen kirjoitti:
Kielenkäytöstä päätellen oli hyvä, että erosit luterilaisesta kirkosta. "Sanoisin että minulle myytiin paskaa paketissa." Tuo oli törkeäasti sanottu. Sinulle ei ole kukaan myynyt yhtään mitään - eikä varsinkaan mitään lantaa. Katolisella kirkolla on oma rikas liturgiansa, jota voi varmasti vaihdella paikallisin sävyin. Messua ei arvioida sen musiikin tai puhujan kaunopuheisuuden mukaan. Kiinnität huomiota minusta vääriin asioihin. Keskity sanomaan ja sakramentteihin, rukoukseen ja hiljaisuuteen sekä symboleihin. On hienoa, että kuoroihmisiä löytyy vielä. Neokatekumenaalit on ilmeisesti yksi katolinen järjestö, joka saa toimia Suomessa siinä kuin muutkin. Afrikassa tanssitaan kirkoissa todellakin. Monikulttuurisuus on rikkaus kirkossa.
Ja ennen kaikkea keskity siihen, että messussa ja eukaristiassa kohtaat ristiinnaulitun Kristuksen, joka on pelastajamme.
- piispat
On hyvä muistaa, että nykyinen piispamme ei ole se, joka toi neokatekumenaalit Suomeen, vaan kunnia(?) tästä kuuluu aiempaan aikaan. Nykyinen piispamme on vain yrittänyt toimia parhaansa mukaan vaikeassa tilanteessa: Neo-pappeja haluaa Suomeen, muita kovin vähän.
Kyseinen liike on nähdäkseni Suomessa täysin väärässä paikassa:
- Heidän tarkoituksensa on tuoda takaisin kirkon piiriin siitä kaukana olevia KATOLILAISIA. Italiassa näitä on pilvin pimein, Suomessa kovin vähän, ainakaan heidän ajatuksilleen avoimia tapauksia.
- Suomessa katolilaiset ja kirkkoon liittyvät painottavat usein sen perinteitä: harrasta tunnelmaa messussa, ainakin ulkomailla nähtyjä kauniita kirkkoja, kirkkomusiikkia, eukaristista hurskautta, jne. Monelle onkin todellinen kauhistus, kun he törmäävät neokatekumenaalien tapaan tehdä asioita. Yleistäen voi sanoa, että Suomalaiset ja italialaiset ovat kovin erilaisia esim. juuri ajatuksissaan hiljaisuudesta ja arvokkuudesta.
- Esim. Italiassa ei ole katastrofi, jos oma seurakunta on painottunut neoittain. Sitten voi marssia korttelin kauemmas ja löytää tavallisemman seurakunnan. Suomessa taasen seurakuntia on vähän ja kirkkoherran painotuksilla on valtava merkitys. Ei liene liioiteltua sanoa, että Oulussa seurakuntalaiset ovat lähestulkoon tien kulkijoita tahtomattaankin. Esim. messun musiikkia ja kirkon arkkitehtuuria on täysin mahdotonta paeta.
- Niin kauan kun lähetysperheet puhuvat suomea todella huonosti ja pitäytyvät lähinnä omissa piireissään, en ymmärrä, mitä annettavaa liikkeellä todella voi olla. He eivät tunnu tuntevan lähes ollenkaan maatamme, sen kieltä, kulttuuria tai katolisuutta. On ylipäänsä erikoista, että suurperheen vanhempien oletetaan omistavan niin paljon aikaansa muulle, kuin perhe-elämälle.
- Katekeesissa käyneenä voin todeta, että pappien puheenvuorot ovat olleet aivan "normaaleita", siis saarnoihin verrattavia. Sen sijaan maallikoiden opetukset ovat olleet aivan jotain muuta. Olisikin suotavaa, että henkilöiden tulisi tuntea kirkon opetus, ennen kuin he yrittävät opettaa muita. Osittain kyse on todella erikoisista painotuksista ja suoraan Italiasta kopioidusta materiaalista, joka ei sovellu Suomeen. Osittain kyse näyttäisi olevan siitä, että puhuja vain luulee tietävänsä, mistä puhuu.
Arvostan suuresti kaikkien Suomeen tulleiden pappien työtä. En kuitenkaan pidä lainkaan siitä asenteesta, jolla muiden toiveita ylenkatsotaa ja kohdellaan vähempiarvoisina. Minä uskon täysin, että jos neokatekumenaalit saisivat päättä, esim. Henrikin päämessu sellaisena kuin sen olemme tunteneet, olisi pian mennyttä aikaa. Olen siis itsekin vahvasti sitä mieltä, että jotain pitäisi tehdä. Minun puolestani kaikki kukat saavat kukkia Suomessa. Nyt kuitenkin vaarana näyttäisi olevan, että enemmin tai myöhemmin olemme kaikki vankeina samassa puutarhassa.- kaulahuivifin
Viestisi herättää yllättävän paljon kysymyksiä näin evankelisen näkökulmasta. "Neo-pappeja haluaa Suomeen, muita kovin vähän." Miksi näin? Suomi on kehittynyt ja omaleimainen maa.
"Suomessa katolilaiset ja kirkkoon liittyvät painottavat usein sen perinteitä: harrasta tunnelmaa messussa, ainakin ulkomailla nähtyjä kauniita kirkkoja, kirkkomusiikkia, eukaristista hurskautta, jne. " Olen aina luullut, että suomalaiset katolilaiset viehättyvät erityisesti katolisesta opista ja rippikäytännöstä. Hartaan tunnelman tavoittaa muissakin kirkoissa ja niiden tilaisuuksissa.
"On ylipäänsä erikoista, että suurperheen vanhempien oletetaan omistavan niin paljon aikaansa muulle, kuin perhe-elämälle" Kuka olettaa? Kirkolla on omat palvelijansa, jotka hoitavat sen työt. Lutherin eräs opetus oli, että omasta perheestä huolehtiminen on arkista jumalanpalvelusta.
"Sen sijaan maallikoiden opetukset ovat olleet aivan jotain muuta" Opettavatko maallikot kirkossa? Eikö opetustehtävä kuulu papeille? Maallikot voivat aina käyttää tukenaan Katolista katekismusta. Eikö sitä käytetä?
"En kuitenkaan pidä lainkaan siitä asenteesta, jolla muiden toiveita ylenkatsotaa ja kohdellaan vähempiarvoisina." Tuskin kukaan näin tekee. Myöhemmin toteat, että annat kaikkien kukkien kukkia, kuitenkaan kaikkialla ei saisi olla neokatekumenaaleja. Hieman ristiriitaista. Kirkko saa sitä, mitä se tilaa. Kai aktiivikatolilaiset voivat perustaa dominikaanien tai fransiskaanien sääntökuntia Suomeen, jos haluatte niitä lisää tänne. Ja aina voi itseä liittyä mukaan. - eläkeläinen...
Vielä kerran kirjoitan samasta asiasta.
Minkä ihmeen takia neokatekumenaalit eivät valloita esim. Brasiliaan, Filippiinejä ym., koska ko. maissa katolilaiset sankoin joukoin eroavat katolisesta kirkosta ja liittyvät helluntailaisiin tai muihin hurmahenkisiin karismaattisiin liikkeisiin.
Monet suomalaiset taasen ovat saaneet tarpeekseen erilaisista karismaattisista liikkeistä, joten on hölmöä roudata Suomeen sankoin joukoin italialaisia perheitä käännyttämään meitä.
Tunnen tasan yhden suomalaisen neokatekumenaalin ja tuskin suomalaisia hänen lisäkseen kovin monta on ko. yhteisössä. Eiköhän heistä suurin osa ole italialaisia ns. lähetystyöntekijöitä (arvelen), jotka ovat tulleet käännyttämään Suomen kansaa. Italiassakin on hulvattomampaa menoa kansan keskuudessa kuin konsanaan meillä täällä Suomessa, joten eiköhän sielläkin olisi italialaisilla lähetystyöntekijöillä puuhaa yllin kyllin, kun käännyttäisivät omaa kansaansa uskon tielle.
Suomalaisena katolilaisena tunnen olevani muukalainen omassa seurakunnassani, joten jotain todella pitäisi tehdä ennen kuin kaikki suomalaiset ja suomen kieli ovat kadonneet omasta seurakunnastani. Näin on valitettavasti jo osin tapahtunut. - kaulahuivifin
kaulahuivifin kirjoitti:
Viestisi herättää yllättävän paljon kysymyksiä näin evankelisen näkökulmasta. "Neo-pappeja haluaa Suomeen, muita kovin vähän." Miksi näin? Suomi on kehittynyt ja omaleimainen maa.
"Suomessa katolilaiset ja kirkkoon liittyvät painottavat usein sen perinteitä: harrasta tunnelmaa messussa, ainakin ulkomailla nähtyjä kauniita kirkkoja, kirkkomusiikkia, eukaristista hurskautta, jne. " Olen aina luullut, että suomalaiset katolilaiset viehättyvät erityisesti katolisesta opista ja rippikäytännöstä. Hartaan tunnelman tavoittaa muissakin kirkoissa ja niiden tilaisuuksissa.
"On ylipäänsä erikoista, että suurperheen vanhempien oletetaan omistavan niin paljon aikaansa muulle, kuin perhe-elämälle" Kuka olettaa? Kirkolla on omat palvelijansa, jotka hoitavat sen työt. Lutherin eräs opetus oli, että omasta perheestä huolehtiminen on arkista jumalanpalvelusta.
"Sen sijaan maallikoiden opetukset ovat olleet aivan jotain muuta" Opettavatko maallikot kirkossa? Eikö opetustehtävä kuulu papeille? Maallikot voivat aina käyttää tukenaan Katolista katekismusta. Eikö sitä käytetä?
"En kuitenkaan pidä lainkaan siitä asenteesta, jolla muiden toiveita ylenkatsotaa ja kohdellaan vähempiarvoisina." Tuskin kukaan näin tekee. Myöhemmin toteat, että annat kaikkien kukkien kukkia, kuitenkaan kaikkialla ei saisi olla neokatekumenaaleja. Hieman ristiriitaista. Kirkko saa sitä, mitä se tilaa. Kai aktiivikatolilaiset voivat perustaa dominikaanien tai fransiskaanien sääntökuntia Suomeen, jos haluatte niitä lisää tänne. Ja aina voi itseä liittyä mukaan.Tämän päivän Suomea katsellessa, uskon, että mielenkiinto teologisiin aisoihin on katoamassa. Ihmiset hankkivat sisältöä elämäänsä työstä ja vapaa-ajasta, matkailusta ja elämysviihteestä sekä päihteistä. Ihmiset eivät näe arvoa kirkon jäsenmaksuille ja kirkollisveroille. Kamppailu ajankäytöstä kovenee ja samoin kilpailu taloudessa. Elintason noustessa vielä lisää uskonto alkaa tuntua entistäkin turhemmalta. Ateistinen liikehdintä voimistuu lisäten painetta eduskunnalle muuttaa juhlakäytäntöjä. Samaa kehitystä vauhdittaa maahanmuutto ja maahanmuuttajat. Tulevaisuudessa uskovat ovat "hulluja" ja "omituisia".
Jotta kirkot voisivat vaikuttaa kehitykseen, niiden on kehitettävä uusia työtapoja. Neokatekumenaalien käytännöt näyttävät olevan normaaleja toimintatapoja evankelisessa eli luterilaisessa kirkossa. Nuorten hengellinen musiikki lisääntyy messuissa pitäen mielenkiintoa paremmin yllä. - eläkeläinen....
Edellinen piispa antoi neokatekumenaaleille luvan tulla Suomeen, nykyinen piispa on nimittänyt seurakuntaani ko. yhteisön pappeja eli nykyisen piispan aikana seurakuntani on annettu neokatekumenaalien hoitoon.
- kaulahuivifin
eläkeläinen... kirjoitti:
Vielä kerran kirjoitan samasta asiasta.
Minkä ihmeen takia neokatekumenaalit eivät valloita esim. Brasiliaan, Filippiinejä ym., koska ko. maissa katolilaiset sankoin joukoin eroavat katolisesta kirkosta ja liittyvät helluntailaisiin tai muihin hurmahenkisiin karismaattisiin liikkeisiin.
Monet suomalaiset taasen ovat saaneet tarpeekseen erilaisista karismaattisista liikkeistä, joten on hölmöä roudata Suomeen sankoin joukoin italialaisia perheitä käännyttämään meitä.
Tunnen tasan yhden suomalaisen neokatekumenaalin ja tuskin suomalaisia hänen lisäkseen kovin monta on ko. yhteisössä. Eiköhän heistä suurin osa ole italialaisia ns. lähetystyöntekijöitä (arvelen), jotka ovat tulleet käännyttämään Suomen kansaa. Italiassakin on hulvattomampaa menoa kansan keskuudessa kuin konsanaan meillä täällä Suomessa, joten eiköhän sielläkin olisi italialaisilla lähetystyöntekijöillä puuhaa yllin kyllin, kun käännyttäisivät omaa kansaansa uskon tielle.
Suomalaisena katolilaisena tunnen olevani muukalainen omassa seurakunnassani, joten jotain todella pitäisi tehdä ennen kuin kaikki suomalaiset ja suomen kieli ovat kadonneet omasta seurakunnastani. Näin on valitettavasti jo osin tapahtunut.Olen samaa mieltä. Kun suomalainen luterilainen liittyy katoliseen kirkkoon, hän varmasti odottaa kohtaavansa katolisen perinteen aidoimmat ja parhaimmat piirteet, ne, jotka protetantit poistivat kirkoista. Mikäli katolinen kirkko haluaa saada toimintansa täällä kestävälle pohjalle, sen kannattaisi pitäytyä mahdollisimman vanhalle pohjalle. Se on varmasti teille eduksi ja hyödyksi ja tekee teistä omaleimaisen ja erilaisen kirkkoyhteisön. Kaikki kehitys ei aina ole hyvästä.
- vihollista?
kaulahuivifin kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Kun suomalainen luterilainen liittyy katoliseen kirkkoon, hän varmasti odottaa kohtaavansa katolisen perinteen aidoimmat ja parhaimmat piirteet, ne, jotka protetantit poistivat kirkoista. Mikäli katolinen kirkko haluaa saada toimintansa täällä kestävälle pohjalle, sen kannattaisi pitäytyä mahdollisimman vanhalle pohjalle. Se on varmasti teille eduksi ja hyödyksi ja tekee teistä omaleimaisen ja erilaisen kirkkoyhteisön. Kaikki kehitys ei aina ole hyvästä.
Miksi sinä kaulahuivi kirjoitat luterilaisena näin myönteisesti katolisista? Sinä autat ihmisiä liittymään katoliseen kirkkoon ja eromaan luterilaisesta kirkosta. Etkö huomaa, että teet väärin kotiikirkkoasi kohtaan?
- eläkeläinen....
kaulahuivifin kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Kun suomalainen luterilainen liittyy katoliseen kirkkoon, hän varmasti odottaa kohtaavansa katolisen perinteen aidoimmat ja parhaimmat piirteet, ne, jotka protetantit poistivat kirkoista. Mikäli katolinen kirkko haluaa saada toimintansa täällä kestävälle pohjalle, sen kannattaisi pitäytyä mahdollisimman vanhalle pohjalle. Se on varmasti teille eduksi ja hyödyksi ja tekee teistä omaleimaisen ja erilaisen kirkkoyhteisön. Kaikki kehitys ei aina ole hyvästä.
olet täysin oikeassa. Kiitos Sinulle tuestasi tässä "taistelussa".
- eläkeläinen...
vihollista? kirjoitti:
Miksi sinä kaulahuivi kirjoitat luterilaisena näin myönteisesti katolisista? Sinä autat ihmisiä liittymään katoliseen kirkkoon ja eromaan luterilaisesta kirkosta. Etkö huomaa, että teet väärin kotiikirkkoasi kohtaan?
Kyllä se on Jumala, joka kutsuu ihmistä liittymään katoliseen kirkkoon eikä ystäväni "kaulahuivin" kirjoitus.
Miksi olen sinun vihollinen rakas ystäväin? - kaulahuivifin
vihollista? kirjoitti:
Miksi sinä kaulahuivi kirjoitat luterilaisena näin myönteisesti katolisista? Sinä autat ihmisiä liittymään katoliseen kirkkoon ja eromaan luterilaisesta kirkosta. Etkö huomaa, että teet väärin kotiikirkkoasi kohtaan?
Katolisesta kirkosta on puhuttava myönteiseen ja ekumeeniseen sävyyn. Se ei ole mikään vihollinen. Ymmärrän kyllä pointtisi. Luterilaiset ovat oppineet näkemään epäkohtia katolisessa kirkossa, mutta ajat ovat muuttuneet ja raja-aiadat poistuneet. Minusta kaikkien pitäisi kuulua suosiolla yhteen katoliseen kirkkoon.
Katoliset ovat tulkinneet protestanttien dogmaattisia muotoiluja ekumeenisessa ja myönteisessä hengessä. Luterilaiset ovat myös tarkistaneet teologisen tutkimuksen valossa oma dogmejaan ja löytäneet enemmän yhteistä katolisen dogmin kanssa. Nyt puhutaan erilaisista näkökulmista pääasioiden pysyessä samoina.
Minusta jokaisen ihmisen on parasta kuulua siihen kirkkoon, minkä mieltää itselleen parhaimmaksi. Itse kuulun evankeliseen kirkkoon ja olen siihen tyytyväinen, vaikka en sen kaikkia opetuksia ja käytäntöjä hyväksykään. Elämää ei kannata hukata muiden vihaamiseen - eikä varsinkaan muiden uskovien mollaamiseen. Elämä voi tarjota paljon enemmän. - Henrikiläinen
Minusta arviosi on täysin oikea. Neopapit ja ns. lähetysperheet kyllä vaahtoavat kovasti siitä, että he ovat täällä julistamassa evankeliumia. Tosiasiassa kuitenkin kummatkin tuntuvat pitäytyvän sangen tiiviisti omissa porukoissaan. Tilanne on melkein surkuhupaisa.
Piispa Wrobel on antanut neokatekumenaatille ja kaikille muillekin vapaat kädet. Vuosikausiin tässä hiippakunnassa ei tosiasiassa ole ollut piispaa, siis todellista paimenta, joka kuuntelisi laumaansa, tuntisi sen ja osaisi ohjata kirkkoa laumansa parasta ajatellen. Ainoa suomalainen pappimme on edelleenkin (parhaassa iässä) kappalainen, kun taas kielitaidottomia neokatekumenaaleja siirrellään kirkkoherroina seurakunnasta toiseen.
Neokatekumenaatti on pilannut kerran elävän ja ilmapiiriltään esimerkillisen suomalaisen katedraaliseurakunnan. Olen kuullut, että kirkkokahveilla suomalaiset on laskettavissa joskus jopa yhden käden sormin. Liturgian taso on romahtanut, niinkuin on musiikinkin. Mitään toimintaa messujen lisäksi seurakunnalla ei edes ole. Kirkkoherran ja muiden pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen sirkuksen ylläpitämiseen, josta taas me tavikset emme ole osallisia.
Minusta neokatekumenaatti voisi hyvin osoittaa olevansa täällä TODELLA lähetystehtävissä ja pitää huolta kaikista pienimmistä diasporan seurakunnista. Katedraaliseurakunta on kuin koko hiippakunnan näyteikkuna ja se kuva, jonka se tällä hetkellä välittää on erittäin masentava. Eli totuudenmukaisen masentava. - mutta missä vaihtoehdot
eläkeläinen.... kirjoitti:
Edellinen piispa antoi neokatekumenaaleille luvan tulla Suomeen, nykyinen piispa on nimittänyt seurakuntaani ko. yhteisön pappeja eli nykyisen piispan aikana seurakuntani on annettu neokatekumenaalien hoitoon.
Tuo on toki totta.... Piispalla ei kuitenkaan liene montakaan muuta vaihtoehtoa. Mielestäni kyseinen kirkkoherra on monessa asiassa mies paikallaaan. Onvain kurjaa, että hän ei ymmärrä liikkeensä huonoja puolia ja sopimattomuuttaa Suomeen, etenkin katedraaliin.
On täysin käsittämätöntä, että kauniin katedraalimme sijasta ryhmä haluaa viettää liturgiaansa seurakuntasalissa. - täyttä höpötystä
Henrikiläinen kirjoitti:
Minusta arviosi on täysin oikea. Neopapit ja ns. lähetysperheet kyllä vaahtoavat kovasti siitä, että he ovat täällä julistamassa evankeliumia. Tosiasiassa kuitenkin kummatkin tuntuvat pitäytyvän sangen tiiviisti omissa porukoissaan. Tilanne on melkein surkuhupaisa.
Piispa Wrobel on antanut neokatekumenaatille ja kaikille muillekin vapaat kädet. Vuosikausiin tässä hiippakunnassa ei tosiasiassa ole ollut piispaa, siis todellista paimenta, joka kuuntelisi laumaansa, tuntisi sen ja osaisi ohjata kirkkoa laumansa parasta ajatellen. Ainoa suomalainen pappimme on edelleenkin (parhaassa iässä) kappalainen, kun taas kielitaidottomia neokatekumenaaleja siirrellään kirkkoherroina seurakunnasta toiseen.
Neokatekumenaatti on pilannut kerran elävän ja ilmapiiriltään esimerkillisen suomalaisen katedraaliseurakunnan. Olen kuullut, että kirkkokahveilla suomalaiset on laskettavissa joskus jopa yhden käden sormin. Liturgian taso on romahtanut, niinkuin on musiikinkin. Mitään toimintaa messujen lisäksi seurakunnalla ei edes ole. Kirkkoherran ja muiden pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen sirkuksen ylläpitämiseen, josta taas me tavikset emme ole osallisia.
Minusta neokatekumenaatti voisi hyvin osoittaa olevansa täällä TODELLA lähetystehtävissä ja pitää huolta kaikista pienimmistä diasporan seurakunnista. Katedraaliseurakunta on kuin koko hiippakunnan näyteikkuna ja se kuva, jonka se tällä hetkellä välittää on erittäin masentava. Eli totuudenmukaisen masentava.Tuo kirkkokahvihuhu ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Toki kahveilla on väkeä yhtä monesta maasta kuin seurakunnassa muutenkin, mutta eivät ne suomalaiset sieltä minnekään ole hävinneet. Neokatekumenaalit eivät käy päämessussa, joten ei siellä kirkkokahveilla heitä näy.
Minä en lainkaan allekirjoita piispan kritiikki tässä asiassa. Hän on mielestäni etsinyt pappeja, jotka ovat uskollisia kirkon opetukselle. Hän ei vain taida tietää neoihin liittyviä ongelmia. Olen myös voinut keskustella piispan kanssa aina kun olen halunnut. Ehkäpä olisikin viisasta, että ihmiset lähestyisivät piispaa tässä asiassa huoliensa kanssa, muistaen, että piispa ei voi muuttaa mahdottomia asioita. Hänellä on valtaa siihen, mitä neot saavat tehdä. Hän ei kuitenkaan kykene esim. tyhjästä saamaan Suomeen lisää pappeja. - Pasi Toivonen
Henrikiläinen kirjoitti:
Minusta arviosi on täysin oikea. Neopapit ja ns. lähetysperheet kyllä vaahtoavat kovasti siitä, että he ovat täällä julistamassa evankeliumia. Tosiasiassa kuitenkin kummatkin tuntuvat pitäytyvän sangen tiiviisti omissa porukoissaan. Tilanne on melkein surkuhupaisa.
Piispa Wrobel on antanut neokatekumenaatille ja kaikille muillekin vapaat kädet. Vuosikausiin tässä hiippakunnassa ei tosiasiassa ole ollut piispaa, siis todellista paimenta, joka kuuntelisi laumaansa, tuntisi sen ja osaisi ohjata kirkkoa laumansa parasta ajatellen. Ainoa suomalainen pappimme on edelleenkin (parhaassa iässä) kappalainen, kun taas kielitaidottomia neokatekumenaaleja siirrellään kirkkoherroina seurakunnasta toiseen.
Neokatekumenaatti on pilannut kerran elävän ja ilmapiiriltään esimerkillisen suomalaisen katedraaliseurakunnan. Olen kuullut, että kirkkokahveilla suomalaiset on laskettavissa joskus jopa yhden käden sormin. Liturgian taso on romahtanut, niinkuin on musiikinkin. Mitään toimintaa messujen lisäksi seurakunnalla ei edes ole. Kirkkoherran ja muiden pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen sirkuksen ylläpitämiseen, josta taas me tavikset emme ole osallisia.
Minusta neokatekumenaatti voisi hyvin osoittaa olevansa täällä TODELLA lähetystehtävissä ja pitää huolta kaikista pienimmistä diasporan seurakunnista. Katedraaliseurakunta on kuin koko hiippakunnan näyteikkuna ja se kuva, jonka se tällä hetkellä välittää on erittäin masentava. Eli totuudenmukaisen masentava."Ainoa suomalainen pappimme on edelleenkin (parhaassa iässä) kappalainen, kun taas kielitaidottomia neokatekumenaaleja siirrellään kirkkoherroina seurakunnasta toiseen." Tätä asiaa kyllä ihmettelen. Katolisen kirkon pitäisi ehdottomasti nostaa syntyperäinen suomalainen kappalainen näkyvämpään asemaan Suomessa, jopa piispaksi asti. Ulkomaalaiset ovat aina ulkomaalaisia eivätkä he ymmärrä suomalaisuutta niin hyvin kuin toinen suomalainen.
"Mitään toimintaa messujen lisäksi seurakunnalla ei edes ole." Tätä on vaikea uskoa. Evankelisella kirkolla on toimintaa kaikenikäisille ja evanekeliumia kuulutetaan erilaisissa tilaisuuksissa, mikä on minusta hyvä asia. Usein asialla ovat tavalliset seurakuntalaiset. Silti evankelista kirkkoa moititaan, ettei se tee mitään.
Onkohan ihmisten tietous ja asenne kirkkoihin samalla tasolla kuin politiikkaan ja puolueisiin, kun ihmiset arvuuttelevat eri puolueiden ohjelmia ja kuvittelevat niiden kuluttavan kaikki verot vain omaksi hyväkseen saamatta aikaan mitään hyvää? - Mr. Monterrey
täyttä höpötystä kirjoitti:
Tuo kirkkokahvihuhu ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Toki kahveilla on väkeä yhtä monesta maasta kuin seurakunnassa muutenkin, mutta eivät ne suomalaiset sieltä minnekään ole hävinneet. Neokatekumenaalit eivät käy päämessussa, joten ei siellä kirkkokahveilla heitä näy.
Minä en lainkaan allekirjoita piispan kritiikki tässä asiassa. Hän on mielestäni etsinyt pappeja, jotka ovat uskollisia kirkon opetukselle. Hän ei vain taida tietää neoihin liittyviä ongelmia. Olen myös voinut keskustella piispan kanssa aina kun olen halunnut. Ehkäpä olisikin viisasta, että ihmiset lähestyisivät piispaa tässä asiassa huoliensa kanssa, muistaen, että piispa ei voi muuttaa mahdottomia asioita. Hänellä on valtaa siihen, mitä neot saavat tehdä. Hän ei kuitenkaan kykene esim. tyhjästä saamaan Suomeen lisää pappeja.eivät käy päämessussa". Melkoista meininkiä!? Millainen on katolilainen (yksilö tai hengellinen suuntaus) joka ei käy päämessussa??
- Lapsustossu
täyttä höpötystä kirjoitti:
Tuo kirkkokahvihuhu ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Toki kahveilla on väkeä yhtä monesta maasta kuin seurakunnassa muutenkin, mutta eivät ne suomalaiset sieltä minnekään ole hävinneet. Neokatekumenaalit eivät käy päämessussa, joten ei siellä kirkkokahveilla heitä näy.
Minä en lainkaan allekirjoita piispan kritiikki tässä asiassa. Hän on mielestäni etsinyt pappeja, jotka ovat uskollisia kirkon opetukselle. Hän ei vain taida tietää neoihin liittyviä ongelmia. Olen myös voinut keskustella piispan kanssa aina kun olen halunnut. Ehkäpä olisikin viisasta, että ihmiset lähestyisivät piispaa tässä asiassa huoliensa kanssa, muistaen, että piispa ei voi muuttaa mahdottomia asioita. Hänellä on valtaa siihen, mitä neot saavat tehdä. Hän ei kuitenkaan kykene esim. tyhjästä saamaan Suomeen lisää pappeja."Muistakaa, että piispa ei voi muuttaa mahdottomia asioita".
Hups!
Mihin se Jumalaan uskominen katosikaan? - henkan takapenkistä
täyttä höpötystä kirjoitti:
Tuo kirkkokahvihuhu ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Toki kahveilla on väkeä yhtä monesta maasta kuin seurakunnassa muutenkin, mutta eivät ne suomalaiset sieltä minnekään ole hävinneet. Neokatekumenaalit eivät käy päämessussa, joten ei siellä kirkkokahveilla heitä näy.
Minä en lainkaan allekirjoita piispan kritiikki tässä asiassa. Hän on mielestäni etsinyt pappeja, jotka ovat uskollisia kirkon opetukselle. Hän ei vain taida tietää neoihin liittyviä ongelmia. Olen myös voinut keskustella piispan kanssa aina kun olen halunnut. Ehkäpä olisikin viisasta, että ihmiset lähestyisivät piispaa tässä asiassa huoliensa kanssa, muistaen, että piispa ei voi muuttaa mahdottomia asioita. Hänellä on valtaa siihen, mitä neot saavat tehdä. Hän ei kuitenkaan kykene esim. tyhjästä saamaan Suomeen lisää pappeja.paikkansa, suomalaisia vanhoja katolilaisia on päämessun jälkeen kirkkokahvilla enää pieni pöydällinen verrattuna muutaman vuoden takaiseen aikaan.
- liittyvät tuohon?
henkan takapenkistä kirjoitti:
paikkansa, suomalaisia vanhoja katolilaisia on päämessun jälkeen kirkkokahvilla enää pieni pöydällinen verrattuna muutaman vuoden takaiseen aikaan.
Jos tämä on totta, en kykene ymmärtämään, mitä tekemistä neoilla on tämän asian kanssa.
- Cefa per nome
eläkeläinen... kirjoitti:
Vielä kerran kirjoitan samasta asiasta.
Minkä ihmeen takia neokatekumenaalit eivät valloita esim. Brasiliaan, Filippiinejä ym., koska ko. maissa katolilaiset sankoin joukoin eroavat katolisesta kirkosta ja liittyvät helluntailaisiin tai muihin hurmahenkisiin karismaattisiin liikkeisiin.
Monet suomalaiset taasen ovat saaneet tarpeekseen erilaisista karismaattisista liikkeistä, joten on hölmöä roudata Suomeen sankoin joukoin italialaisia perheitä käännyttämään meitä.
Tunnen tasan yhden suomalaisen neokatekumenaalin ja tuskin suomalaisia hänen lisäkseen kovin monta on ko. yhteisössä. Eiköhän heistä suurin osa ole italialaisia ns. lähetystyöntekijöitä (arvelen), jotka ovat tulleet käännyttämään Suomen kansaa. Italiassakin on hulvattomampaa menoa kansan keskuudessa kuin konsanaan meillä täällä Suomessa, joten eiköhän sielläkin olisi italialaisilla lähetystyöntekijöillä puuhaa yllin kyllin, kun käännyttäisivät omaa kansaansa uskon tielle.
Suomalaisena katolilaisena tunnen olevani muukalainen omassa seurakunnassani, joten jotain todella pitäisi tehdä ennen kuin kaikki suomalaiset ja suomen kieli ovat kadonneet omasta seurakunnastani. Näin on valitettavasti jo osin tapahtunut.>>Minkä ihmeen takia neokatekumenaalit eivät valloita esim. Brasiliaan, Filippiinejä ym., koska ko. maissa katolilaiset sankoin joukoin eroavat katolisesta kirkosta>>
Niin, mitä siis luulet että noissa maissa tapahtuu neo-rintamalla? ;) - oma liturgia
Mr. Monterrey kirjoitti:
eivät käy päämessussa". Melkoista meininkiä!? Millainen on katolilainen (yksilö tai hengellinen suuntaus) joka ei käy päämessussa??
joka vietetään lauantai-iltana. Siksi heitä ei näy päämessussa sunnuntaina.
- tietämätön turkulainen
Henrikiläinen kirjoitti:
Minusta arviosi on täysin oikea. Neopapit ja ns. lähetysperheet kyllä vaahtoavat kovasti siitä, että he ovat täällä julistamassa evankeliumia. Tosiasiassa kuitenkin kummatkin tuntuvat pitäytyvän sangen tiiviisti omissa porukoissaan. Tilanne on melkein surkuhupaisa.
Piispa Wrobel on antanut neokatekumenaatille ja kaikille muillekin vapaat kädet. Vuosikausiin tässä hiippakunnassa ei tosiasiassa ole ollut piispaa, siis todellista paimenta, joka kuuntelisi laumaansa, tuntisi sen ja osaisi ohjata kirkkoa laumansa parasta ajatellen. Ainoa suomalainen pappimme on edelleenkin (parhaassa iässä) kappalainen, kun taas kielitaidottomia neokatekumenaaleja siirrellään kirkkoherroina seurakunnasta toiseen.
Neokatekumenaatti on pilannut kerran elävän ja ilmapiiriltään esimerkillisen suomalaisen katedraaliseurakunnan. Olen kuullut, että kirkkokahveilla suomalaiset on laskettavissa joskus jopa yhden käden sormin. Liturgian taso on romahtanut, niinkuin on musiikinkin. Mitään toimintaa messujen lisäksi seurakunnalla ei edes ole. Kirkkoherran ja muiden pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen sirkuksen ylläpitämiseen, josta taas me tavikset emme ole osallisia.
Minusta neokatekumenaatti voisi hyvin osoittaa olevansa täällä TODELLA lähetystehtävissä ja pitää huolta kaikista pienimmistä diasporan seurakunnista. Katedraaliseurakunta on kuin koko hiippakunnan näyteikkuna ja se kuva, jonka se tällä hetkellä välittää on erittäin masentava. Eli totuudenmukaisen masentava.Neokatekumenaalikirkkoherran seurakuntaan koskaan kuulumattomana haluaisin tietää, miten ns. lähetysperheiden toiminta oikein seurakunnassa näkyy. Ovatko he perustaneet tietyille ikä- tai harrastusryhmille tarkoitettuja piirejä, jotka kokoontuvat säännöllisesti? Ovatko jotkut tällaiset kokoontuvat piirit tukahduttaneet aiempien, ei-neokatekumenaalisten piirien toiminnan?
Sanot, että kirkkoherran ja pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen "sirkuksen" ylläpitämiseen. Mitä se on käytännössä? Vierailevatko papit näiden neo-perheiden kodeissa vai pyöriikö sirkus seurakunnan tiloissa juuri noina harrastus- ym. piireinä?
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, ettei piispa Wróbel tunnu tietävän (eikä välittävän?), mitä seurakunnissa tapahtuu. - perään kuulutan
kaulahuivifin kirjoitti:
Katolisesta kirkosta on puhuttava myönteiseen ja ekumeeniseen sävyyn. Se ei ole mikään vihollinen. Ymmärrän kyllä pointtisi. Luterilaiset ovat oppineet näkemään epäkohtia katolisessa kirkossa, mutta ajat ovat muuttuneet ja raja-aiadat poistuneet. Minusta kaikkien pitäisi kuulua suosiolla yhteen katoliseen kirkkoon.
Katoliset ovat tulkinneet protestanttien dogmaattisia muotoiluja ekumeenisessa ja myönteisessä hengessä. Luterilaiset ovat myös tarkistaneet teologisen tutkimuksen valossa oma dogmejaan ja löytäneet enemmän yhteistä katolisen dogmin kanssa. Nyt puhutaan erilaisista näkökulmista pääasioiden pysyessä samoina.
Minusta jokaisen ihmisen on parasta kuulua siihen kirkkoon, minkä mieltää itselleen parhaimmaksi. Itse kuulun evankeliseen kirkkoon ja olen siihen tyytyväinen, vaikka en sen kaikkia opetuksia ja käytäntöjä hyväksykään. Elämää ei kannata hukata muiden vihaamiseen - eikä varsinkaan muiden uskovien mollaamiseen. Elämä voi tarjota paljon enemmän.Olen ollut kohta 40v katolisen kirkkomme jäsen. En näe tarvetta kiihkoilla tässä asiassa. Tärkeintä on, että ilmoitetaan etukäteen, jos messu vietetään neokatekumenaalien tapaan. Näin vain halukkaat tulevat messuun ja muut katsovat toisen ajankohdan, jolloin on ns."kunnon messu", johon olemme tottuneet. Ongelmaksi tullee diaspora paikkakunnat. Tämän vuoksi esim. Jyväskylän uuden kirkkoherran tulisi pitäytyä maakunnissa ei neokatekumenaalisissa messuissa, koska väellä ei juuri ole valinnan varaa. Tai tietysti on. Jäädä pois messusta! Luulenpa kaikkiaan, että Kristus itkee riitaisan seurakuntaväen tähden uhratessaan itsensä alttarilla.
- suurestikin
tietämätön turkulainen kirjoitti:
Neokatekumenaalikirkkoherran seurakuntaan koskaan kuulumattomana haluaisin tietää, miten ns. lähetysperheiden toiminta oikein seurakunnassa näkyy. Ovatko he perustaneet tietyille ikä- tai harrastusryhmille tarkoitettuja piirejä, jotka kokoontuvat säännöllisesti? Ovatko jotkut tällaiset kokoontuvat piirit tukahduttaneet aiempien, ei-neokatekumenaalisten piirien toiminnan?
Sanot, että kirkkoherran ja pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen "sirkuksen" ylläpitämiseen. Mitä se on käytännössä? Vierailevatko papit näiden neo-perheiden kodeissa vai pyöriikö sirkus seurakunnan tiloissa juuri noina harrastus- ym. piireinä?
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, ettei piispa Wróbel tunnu tietävän (eikä välittävän?), mitä seurakunnissa tapahtuu.Ongelmana on se, että neopuuhat ovat piispalle (niin kuin suurimmalle osalle meistä) täysin vieraita. Ei hän ole kärpäsenä katossa joka ainoassa paikassa, eikä hänellä ole resursseja muuttaa kaikkea, minkä ehkä haluaisi. Esim. jos piispa päättäisi siirtää kaikki neot pois kirkkoherran tehtävistä, mitäs sitten tehtäisiin... Osa hiippakuntalaisista jakelee auliisti ajatuksiaan piispasta. Ovatkohan nämä henkilöt jutelleet piispan kanssa huolistaan tai ylipäänsä mistään? Piispa voi olla hiukan ujo, mutta on joka kerta ottanut keskustelunaiheeni todella vakavasti.
Neoilla ei ole moisia kerhoja, joista joku kyseli. Päinvastoin, heidän lapsiaan näkyy vain vähän missään. Suurin osa ei käy perheenä edes omissa liturgioissa, vaan lapset ovat kotona jonkun muun kanssa, kun vanhemmat menevät liturgiaan. Minä en tiedä, kuihduttavatko he muuta seurakunnan elämää vaiko eivät.
Ongelma on mielestäni enemmän se, että kaikki "yhteisön" rakentaminen tapahtuu neojen sisällä. Asenne tuntuu olevan, että on neokatekumenaaliyhteisö... ja sitten kaikki muut. Nämä kaikki muut ovat ainakin joidenkin yksittäisten (??) neolähettien mielestä kristittyjä, jotka eivät ole ymmärtäneet uskoa ja siis todellisesti elä sitä. Papeilta en ole kuullut näitä tämäntyyppisiä sammakkoja, sen sijaan osa opettavista maallikoista on käynyt korkeintaan Kiko-koulua, mitä tulee heidän ymmärrykseensä uskosta. Tästä ei voi tietenkään syyttää koko liikettä, mutta se on silti valitettava asia. - exotsir
perään kuulutan kirjoitti:
Olen ollut kohta 40v katolisen kirkkomme jäsen. En näe tarvetta kiihkoilla tässä asiassa. Tärkeintä on, että ilmoitetaan etukäteen, jos messu vietetään neokatekumenaalien tapaan. Näin vain halukkaat tulevat messuun ja muut katsovat toisen ajankohdan, jolloin on ns."kunnon messu", johon olemme tottuneet. Ongelmaksi tullee diaspora paikkakunnat. Tämän vuoksi esim. Jyväskylän uuden kirkkoherran tulisi pitäytyä maakunnissa ei neokatekumenaalisissa messuissa, koska väellä ei juuri ole valinnan varaa. Tai tietysti on. Jäädä pois messusta! Luulenpa kaikkiaan, että Kristus itkee riitaisan seurakuntaväen tähden uhratessaan itsensä alttarilla.
Suvaitsevaisuutta perään kuulutan minäkin. Tilanne ei pappien lukumäärän suhteen hiippakunnassamme ole todellakaan kehuttava. Kaikkien sääntökuntien ja eri järjestöjen papit noudattavat kuitenkin normaalin messukaavan sääntöjä.
Ei isä Paolo Berti ainakaan Henrikissä toimittanut katedraalissa muita kuin ns. normaalimessuja. Enkä usko hänen myöskään Jyväskylässä muuttavan mitään. Henrikillä on kaksi diaspora-messua kuukaudessa enkä ole koskaan nähnyt niissä sen enempää kuin katedraalissakaan toimitettavan mitään muuta kuin normaali messun.
Tämä diakoniksi vihkimistilaisuus on tietääkseni ainoa kerta jolloin katedraalissa on vietetty neokatekumenaalista tilaisuutta. Seurakuntasalissa heillä on oma messunsa ja siihen ei pitäisi olla mitään huomautettavaa. - aiempaan
Cefa per nome kirjoitti:
>>Minkä ihmeen takia neokatekumenaalit eivät valloita esim. Brasiliaan, Filippiinejä ym., koska ko. maissa katolilaiset sankoin joukoin eroavat katolisesta kirkosta>>
Niin, mitä siis luulet että noissa maissa tapahtuu neo-rintamalla? ;)kysymykseen siirtymäajoista...?
- Yitzak
Henrikiläinen kirjoitti:
Minusta arviosi on täysin oikea. Neopapit ja ns. lähetysperheet kyllä vaahtoavat kovasti siitä, että he ovat täällä julistamassa evankeliumia. Tosiasiassa kuitenkin kummatkin tuntuvat pitäytyvän sangen tiiviisti omissa porukoissaan. Tilanne on melkein surkuhupaisa.
Piispa Wrobel on antanut neokatekumenaatille ja kaikille muillekin vapaat kädet. Vuosikausiin tässä hiippakunnassa ei tosiasiassa ole ollut piispaa, siis todellista paimenta, joka kuuntelisi laumaansa, tuntisi sen ja osaisi ohjata kirkkoa laumansa parasta ajatellen. Ainoa suomalainen pappimme on edelleenkin (parhaassa iässä) kappalainen, kun taas kielitaidottomia neokatekumenaaleja siirrellään kirkkoherroina seurakunnasta toiseen.
Neokatekumenaatti on pilannut kerran elävän ja ilmapiiriltään esimerkillisen suomalaisen katedraaliseurakunnan. Olen kuullut, että kirkkokahveilla suomalaiset on laskettavissa joskus jopa yhden käden sormin. Liturgian taso on romahtanut, niinkuin on musiikinkin. Mitään toimintaa messujen lisäksi seurakunnalla ei edes ole. Kirkkoherran ja muiden pappien kaikki energia menee neokatekumenaalisen sirkuksen ylläpitämiseen, josta taas me tavikset emme ole osallisia.
Minusta neokatekumenaatti voisi hyvin osoittaa olevansa täällä TODELLA lähetystehtävissä ja pitää huolta kaikista pienimmistä diasporan seurakunnista. Katedraaliseurakunta on kuin koko hiippakunnan näyteikkuna ja se kuva, jonka se tällä hetkellä välittää on erittäin masentava. Eli totuudenmukaisen masentava.Seurakunnissa seurakuntalaistenhengellinen tila on melko rappiolla.Neokatekumenaalinen tie haluaa auttaa seurakuntia, ei väkisin vaan tie on täysin vapaa. Virallisissa kirkonmenoissa toimitaan kirkon sääntöjen mukaisesti; neokatekumenaalisessa eukaristiassa toimitaankirkon ohjeiden mukaisesti, mutta itse messua ja laulua säestetään kitaralla. Messussa korostuu aito hengellisyys ja pyhän hengen läsnäolo; onko tämä väärin?
Normaali kirkon messu on hyvin pinnalista, jossa aito hengellisyys monesti puuttuu. - Yitzak
oma liturgia kirjoitti:
joka vietetään lauantai-iltana. Siksi heitä ei näy päämessussa sunnuntaina.
Milloin messuun pitäisi kulloinkin osallistua?
Käypä lauantai-illan messussa ja koe aito hengellisyysja pyhän hengen läsnäolo! - Anonyymi
kaulahuivifin kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Kun suomalainen luterilainen liittyy katoliseen kirkkoon, hän varmasti odottaa kohtaavansa katolisen perinteen aidoimmat ja parhaimmat piirteet, ne, jotka protetantit poistivat kirkoista. Mikäli katolinen kirkko haluaa saada toimintansa täällä kestävälle pohjalle, sen kannattaisi pitäytyä mahdollisimman vanhalle pohjalle. Se on varmasti teille eduksi ja hyödyksi ja tekee teistä omaleimaisen ja erilaisen kirkkoyhteisön. Kaikki kehitys ei aina ole hyvästä.
Näistä syistä kannattaisi alkaa käyttämään Missale Aboensea messukirjana ja saisimme käyttöömme latinalaisen, tridenttisen messun. Perinteet kunniaan!
- eläkeläinen...
niin neokatekumenaaleille kuin myös kaikille muille keskusteluun osallistuneille. "Nähdään" syksyllä.
- Kiljuva jalopeura
Täällä on sanottu, että neokatekumenaalit elävät seurakunnissa omissa porukoissaan. He viettävät omaa sunnuntaimessua lauantai-iltana eivätkä osallistu seurakunnan päämessuun. Heillä ei ole seurakunnissa kaikille tarkoitettuja keskustelu- tai harrasrtuspiirejä. He uskovat elävänsä enemmän evankeliumin mukaan kuin muut katolilaiset Suomessa.
Sinä itse moitit toisessa keskustelussa niitä katolilaisia, jotka eivät läsnäolollaan osoittaneet tukeaan neokatekumenaaliseminaarin kolmelle pappiskandidaatille heidän diakonivihkimyksessään.
Kysyisin sinulta, millä tavoin neokatekumenaalit tukevat suomalaista katolisuutta? Millä tavoin he osoittavat arvostusta ja kunnioitusta meidän omalle kulttuurillemme?
Oletko osallistunut pyhän Henrikin tai pyhän Hemmingin pyhiinvaellukseen? Oletko osallistunut Hattulassa Pyhän Ristin ylentämisen rukoushetkeen? Oletko rukoillut Kökarissa fransiskaaniluostarin raunioilla? Oletko käynyt Turussa katolisella hautausmaalla rukoilemassa aiempien katolisten sukupolviemme puolesta? Oletko tutustunut hiippakuntamme historiaan lukemalla sitä käsitteleviä kirjoja?
Mikä on neokatekumenaalien visio suomalaiset katolisuuden tulevaisuudesta? Mihin te oikein täällä pyritte?- Cefa per nome
>>Täällä on sanottu, että neokatekumenaalit elävät seurakunnissa omissa porukoissaan. He viettävät omaa sunnuntaimessua lauantai-iltana eivätkä osallistu seurakunnan päämessuun.>>
Neokatekumenaalinen Tie on erityisesti suunnattu keinoksi kutsua kirkon yhteyteen ja tukea tiiviimmän yhteisöllisyyden keinoin niitä ihmisiä, joilta kirkkoyhteys on jostain syystä katkennut. Siksi tyypillinen vähän aikaa Tietä seurannut henkilö ei koe vielä, että hänen hengelliset tarpeensa täyttyisivät tavallisessa messussa, jossa uskonveljet jäävät hänelle tuntemattomiksi. Tiessä yhteisöllisyys, omista ongelmista avautuminen ja sen kautta uskonveljien tunteminen sekä toisaalta vaikeneminen toisen veljen asioista tämän oman yhteisön ulkopuolella ovat tärkeitä luottamuksen ja hengellisen kasvun edellytyksiä. Tavoitteena ei ole eristäytyminen, vaan lisäravinnon antaminen sitä tarvitseville.
Tie ei toki ole suljettu seurakuntayhteydessä jo olevilta: mukaan pääsee seuraamalla alkukatekeesin 16 tapaamista ja loppuretriitin.
>> He uskovat elävänsä enemmän evankeliumin mukaan kuin muut katolilaiset Suomessa. >>
Tuosta rohkenen olla aivan eri mieltä. Tie on hyvin konkreettisesti, vuosikausia kestävin etapein tapahtuvaa LASKEUTUMISTA kohti oman vajavaisuuden tuntemista ja tunnustamista eikä nousua jollekin jalustalle.
>> Kysyisin sinulta, millä tavoin neokatekumenaalit tukevat suomalaista katolisuutta? >>
Kutsumalla katekeeseihin ja kirkon yhteyteen ihmisiä, jotka ovat etääntyneet kirkosta.
>>Millä tavoin he osoittavat arvostusta ja kunnioitusta meidän omalle kulttuurillemme?>>
Toisin kuin täällä on väitetty, esim. katedraaliseurakunnassa neokatekumenaalisen kirkkoherran tulon jälkeen messujen määrää on LISÄTTY eikä niihin ole tuotu neokatekumenaalista kitaransoittoa tai kättentaputuksia. Diakoniksi vihkiminen oli tapaus erikseen, koska se ei ollut vakiomessun yhteydessä vaan ylimääräinen erillinen tapahtuma, ja koska kaikki diakonit, heidän rehtorinsa ja suurin osa paikallaolijoista oli neokatekumenaaleja.
En ole osallistunut vielä hiippakunnan retriitteihin ja vaelluksiin. Tyypillisenä neokatekumenaalina olen itsekin tullut kaukaa kirkosta ja minunkaan hengellisyyteni ei ole suomalaista yksilöpainotteista hengellisyyttä, vaan saan uskossani tukea uskonveljistä, jotka tuntevat minut. Retriittejä on meilläkin. Ja viikottain yksi Sanan liturgia lauantai-illan messun lisäksi: siinä on kaukaa tulleelle jo tarpeeksi!
>>Mikä on neokatekumenaalien visio suomalaiset katolisuuden tulevaisuudesta?>>
Visiosta toisella kertaa - liekö sitä onkaan? - töitäkin pitää tehdä! - ja neoajatukset
Cefa per nome kirjoitti:
>>Täällä on sanottu, että neokatekumenaalit elävät seurakunnissa omissa porukoissaan. He viettävät omaa sunnuntaimessua lauantai-iltana eivätkä osallistu seurakunnan päämessuun.>>
Neokatekumenaalinen Tie on erityisesti suunnattu keinoksi kutsua kirkon yhteyteen ja tukea tiiviimmän yhteisöllisyyden keinoin niitä ihmisiä, joilta kirkkoyhteys on jostain syystä katkennut. Siksi tyypillinen vähän aikaa Tietä seurannut henkilö ei koe vielä, että hänen hengelliset tarpeensa täyttyisivät tavallisessa messussa, jossa uskonveljet jäävät hänelle tuntemattomiksi. Tiessä yhteisöllisyys, omista ongelmista avautuminen ja sen kautta uskonveljien tunteminen sekä toisaalta vaikeneminen toisen veljen asioista tämän oman yhteisön ulkopuolella ovat tärkeitä luottamuksen ja hengellisen kasvun edellytyksiä. Tavoitteena ei ole eristäytyminen, vaan lisäravinnon antaminen sitä tarvitseville.
Tie ei toki ole suljettu seurakuntayhteydessä jo olevilta: mukaan pääsee seuraamalla alkukatekeesin 16 tapaamista ja loppuretriitin.
>> He uskovat elävänsä enemmän evankeliumin mukaan kuin muut katolilaiset Suomessa. >>
Tuosta rohkenen olla aivan eri mieltä. Tie on hyvin konkreettisesti, vuosikausia kestävin etapein tapahtuvaa LASKEUTUMISTA kohti oman vajavaisuuden tuntemista ja tunnustamista eikä nousua jollekin jalustalle.
>> Kysyisin sinulta, millä tavoin neokatekumenaalit tukevat suomalaista katolisuutta? >>
Kutsumalla katekeeseihin ja kirkon yhteyteen ihmisiä, jotka ovat etääntyneet kirkosta.
>>Millä tavoin he osoittavat arvostusta ja kunnioitusta meidän omalle kulttuurillemme?>>
Toisin kuin täällä on väitetty, esim. katedraaliseurakunnassa neokatekumenaalisen kirkkoherran tulon jälkeen messujen määrää on LISÄTTY eikä niihin ole tuotu neokatekumenaalista kitaransoittoa tai kättentaputuksia. Diakoniksi vihkiminen oli tapaus erikseen, koska se ei ollut vakiomessun yhteydessä vaan ylimääräinen erillinen tapahtuma, ja koska kaikki diakonit, heidän rehtorinsa ja suurin osa paikallaolijoista oli neokatekumenaaleja.
En ole osallistunut vielä hiippakunnan retriitteihin ja vaelluksiin. Tyypillisenä neokatekumenaalina olen itsekin tullut kaukaa kirkosta ja minunkaan hengellisyyteni ei ole suomalaista yksilöpainotteista hengellisyyttä, vaan saan uskossani tukea uskonveljistä, jotka tuntevat minut. Retriittejä on meilläkin. Ja viikottain yksi Sanan liturgia lauantai-illan messun lisäksi: siinä on kaukaa tulleelle jo tarpeeksi!
>>Mikä on neokatekumenaalien visio suomalaiset katolisuuden tulevaisuudesta?>>
Visiosta toisella kertaa - liekö sitä onkaan? - töitäkin pitää tehdä!Tässä keskustelussa on tullut mielenkiintoisesti esille se seikka, että todellakin kirkon normaaliopetus ja neokatekumenaalien painotukset ovat toisistaan kovin kaukana. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Cefa per nomen kirjoittamat viestit. Sanon täydessä ystävyyden hengessä: Hän on käynyt neokatekeesin niin, että hänen vastauksensa ainakin minulle vahvistavat, että neot ajattelevat niin kuin kuvittelinkin. Tämä siis on toteamus, ei syytös mistään.
"Neokatekumenaalinen Tie on erityisesti suunnattu keinoksi kutsua kirkon yhteyteen ja tukea tiiviimmän yhteisöllisyyden keinoin niitä ihmisiä, joilta kirkkoyhteys on jostain syystä katkennut."
Suomessa kuitenkin tilaisuuksiin kutsutaan messussa käyviä, jopa niin, että todistuspuheenvuoro pidetään messussa, ennen loppusiunausta. Toisin sanoen, kukaan ei "pääse karkuun" kuulemasta jonkun veljensä tai sisarensa aiemmasta elämästä ja kuinka hän on (tien kautta) muuttunut. Missään vaiheessa ei mainita, että tilaisuudet, joihin hän kutsuu ovat neokatekumenaalien järjestämiä.
"Siksi tyypillinen vähän aikaa Tietä seurannut henkilö ei koe vielä, että hänen hengelliset tarpeensa täyttyisivät tavallisessa messussa, jossa uskonveljet jäävät hänelle tuntemattomiksi."
Tämä on toki valitettavaa, mutta tosiasia on, että kirkon opetuksen mukaan yhteytemme on tosi siinä, että olemme osallisia samasta messu-uhrista. Se tilanne on samalla intiimi ja yhteisöllinen. Sosiaalisemman puolen, omasta elämästä kertomisen ja rukousten pyytämisen toisilta, jne. voi mainiosti hoitaa messun jälkeen. Edellisestä saisin myös sen kuvan, että "kypsemmät" neokatekumenaalisen tien kulkijat siirtyvät myöhemmin käymään enemmän seurakunnan tavallisissa messuissa. Kuitenkaan tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.
"Tavoitteena ei ole eristäytyminen, vaan lisäravinnon antaminen sitä tarvitseville."
Lisäravinto tarkoittaisi mielestäni, että jotain nautitaan muun lisäksi. Tässä tapauksessahan näin ei ole, vaan "perusravinto" nautitaan nimen omaan eristäytyneinä. Kaiken lisäksi tunne ravinnontarpeesta näyttää loppuvan tuohon. Todellakin on harvinaista nähdä kyseisen tien jäseniä sen tilaisuuksien ulkopuolella.
"Tie ei toki ole suljettu seurakuntayhteydessä jo olevilta: mukaan pääsee seuraamalla alkukatekeesin 16 tapaamista ja loppuretriitin."
Aivan... ja kyseisissä käyminen käytännössä tarkoittaa, että on liittynyt tiehen. Ja niin kuin sanoin jo aiemmin, alkukatekeesissa käyminen tarkoittaa, että joutuu kuuntelemaan pappien aivan ok juttujen lisäksi joidenkin maallikoiden erittäin kyseenalaisia opetuksia.
>>Millä tavoin he osoittavat arvostusta ja kunnioitusta meidän omalle kulttuurillemme?>>
"Toisin kuin täällä on väitetty, esim. katedraaliseurakunnassa neokatekumenaalisen kirkkoherran tulon jälkeen messujen määrää on LISÄTTY eikä niihin ole tuotu neokatekumenaalista kitaransoittoa tai kättentaputuksia."
Suuri osa siitä, että Henrikin messut ovat sellaisia kuin ovat, johtuu pienestä porukasta, joka jaksaa taistella asian puolesta. Oletteko esim. huomanneet, minkätasoista on neokatekumenaalien palveleminen messussa. Jos katedraalissamme ei olisi tässä ei-neoja vastuussa, tilanne olisi aivan katastrofaalinen.
"En ole osallistunut vielä hiippakunnan retriitteihin ja vaelluksiin."
Yhdestä henkilöstä on turha vetää johtopäätöksiä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla, onko sinua rohkaistu osallistumaan kyseisiin. Jos ei, pidän sitä todella suurena ongelmana.
"Tyypillisenä neokatekumenaalina olen itsekin tullut kaukaa kirkosta ja minunkaan hengellisyyteni ei ole suomalaista yksilöpainotteista hengellisyyttä, vaan saan uskossani tukea uskonveljistä, jotka tuntevat minut."
Huh huh! Aika laajasti nyt kyllä yleistät... Kuten sanoin jo aiemmin, uskoa voi elää yhteisössä messun ulkopuolella.
"Retriittejä on meilläkin. Ja viikottain yksi Sanan liturgia lauantai-illan messun lisäksi: siinä on kaukaa tulleelle jo tarpeeksi!"
Tämähän taas vain vahvistaa muiden aiempia kirjoituksia... Välimatkat voivat olla yksi syy, joka johtaa eristäytymiseen muun seurakunnan toiminnasta. Yhtään vähemmän todeksi se ei siltikään tee sitä, että neot eivät elä aktiivisesti muuta seurakunnan elämää.
Vieläkin muuten mielelläni kuulisin niistä siirtymäsäännöksistä. Uskollisia vaiko ei? - Kiljuva jalopeura
Cefa per nome kirjoitti:
>>Täällä on sanottu, että neokatekumenaalit elävät seurakunnissa omissa porukoissaan. He viettävät omaa sunnuntaimessua lauantai-iltana eivätkä osallistu seurakunnan päämessuun.>>
Neokatekumenaalinen Tie on erityisesti suunnattu keinoksi kutsua kirkon yhteyteen ja tukea tiiviimmän yhteisöllisyyden keinoin niitä ihmisiä, joilta kirkkoyhteys on jostain syystä katkennut. Siksi tyypillinen vähän aikaa Tietä seurannut henkilö ei koe vielä, että hänen hengelliset tarpeensa täyttyisivät tavallisessa messussa, jossa uskonveljet jäävät hänelle tuntemattomiksi. Tiessä yhteisöllisyys, omista ongelmista avautuminen ja sen kautta uskonveljien tunteminen sekä toisaalta vaikeneminen toisen veljen asioista tämän oman yhteisön ulkopuolella ovat tärkeitä luottamuksen ja hengellisen kasvun edellytyksiä. Tavoitteena ei ole eristäytyminen, vaan lisäravinnon antaminen sitä tarvitseville.
Tie ei toki ole suljettu seurakuntayhteydessä jo olevilta: mukaan pääsee seuraamalla alkukatekeesin 16 tapaamista ja loppuretriitin.
>> He uskovat elävänsä enemmän evankeliumin mukaan kuin muut katolilaiset Suomessa. >>
Tuosta rohkenen olla aivan eri mieltä. Tie on hyvin konkreettisesti, vuosikausia kestävin etapein tapahtuvaa LASKEUTUMISTA kohti oman vajavaisuuden tuntemista ja tunnustamista eikä nousua jollekin jalustalle.
>> Kysyisin sinulta, millä tavoin neokatekumenaalit tukevat suomalaista katolisuutta? >>
Kutsumalla katekeeseihin ja kirkon yhteyteen ihmisiä, jotka ovat etääntyneet kirkosta.
>>Millä tavoin he osoittavat arvostusta ja kunnioitusta meidän omalle kulttuurillemme?>>
Toisin kuin täällä on väitetty, esim. katedraaliseurakunnassa neokatekumenaalisen kirkkoherran tulon jälkeen messujen määrää on LISÄTTY eikä niihin ole tuotu neokatekumenaalista kitaransoittoa tai kättentaputuksia. Diakoniksi vihkiminen oli tapaus erikseen, koska se ei ollut vakiomessun yhteydessä vaan ylimääräinen erillinen tapahtuma, ja koska kaikki diakonit, heidän rehtorinsa ja suurin osa paikallaolijoista oli neokatekumenaaleja.
En ole osallistunut vielä hiippakunnan retriitteihin ja vaelluksiin. Tyypillisenä neokatekumenaalina olen itsekin tullut kaukaa kirkosta ja minunkaan hengellisyyteni ei ole suomalaista yksilöpainotteista hengellisyyttä, vaan saan uskossani tukea uskonveljistä, jotka tuntevat minut. Retriittejä on meilläkin. Ja viikottain yksi Sanan liturgia lauantai-illan messun lisäksi: siinä on kaukaa tulleelle jo tarpeeksi!
>>Mikä on neokatekumenaalien visio suomalaiset katolisuuden tulevaisuudesta?>>
Visiosta toisella kertaa - liekö sitä onkaan? - töitäkin pitää tehdä!Kiitos vastauksesta. Luin sitä hyvin samanlaisin miettein kuin nimimerkki "ja neoajatukset".
Et ole ymmärtänyt katolisuudesta paljoa, jos pidät suomalaista katolisuutta yksilöpainotteisena hengellisyytenä. Elämme yhteydessä koko pyhien yhteisöön, taistelevaan kirkkoon kaikkialla maailmassa, kärsivään kirkkoon kiirastulessa ja riemuitsevaan kirkkoon taivaassa. Tämän yhteyden huipentuma on pyhä messu.
Kuten mainittu toinen nimimerkki minäkin kysyn: kuuluuko neokatekumenaaliyhteisön jäsenten kunnioittaa suomalaisia perinteitä? Rohkaistaanko sinua osallistumaan hiippakunnan pyhiinvaelluksiin? Oletteko te yhteisönä Helsingin hiippakunnan sisällä enemmän sidoksissa suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen katoliseen perinteeseen vai yhteisösi ulkomaisten perustajien kulttuurisiin näkemyksiin, tapoihin ja perinteisiin? Miten se näkyy?
Jos neokatekumenaalit saisivat hiippakunnan haltuunsa/valtaansa, s.o. jos piispa ja kaikki kirkkoherrat tulisisvat teidän tienne piiristä, miten asiat sinun mielestäsi muuttuisivat hiippakunnassa? - Cefa per nome
Kiljuva jalopeura kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Luin sitä hyvin samanlaisin miettein kuin nimimerkki "ja neoajatukset".
Et ole ymmärtänyt katolisuudesta paljoa, jos pidät suomalaista katolisuutta yksilöpainotteisena hengellisyytenä. Elämme yhteydessä koko pyhien yhteisöön, taistelevaan kirkkoon kaikkialla maailmassa, kärsivään kirkkoon kiirastulessa ja riemuitsevaan kirkkoon taivaassa. Tämän yhteyden huipentuma on pyhä messu.
Kuten mainittu toinen nimimerkki minäkin kysyn: kuuluuko neokatekumenaaliyhteisön jäsenten kunnioittaa suomalaisia perinteitä? Rohkaistaanko sinua osallistumaan hiippakunnan pyhiinvaelluksiin? Oletteko te yhteisönä Helsingin hiippakunnan sisällä enemmän sidoksissa suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen katoliseen perinteeseen vai yhteisösi ulkomaisten perustajien kulttuurisiin näkemyksiin, tapoihin ja perinteisiin? Miten se näkyy?
Jos neokatekumenaalit saisivat hiippakunnan haltuunsa/valtaansa, s.o. jos piispa ja kaikki kirkkoherrat tulisisvat teidän tienne piiristä, miten asiat sinun mielestäsi muuttuisivat hiippakunnassa?>> Elämme yhteydessä koko pyhien yhteisöön, taistelevaan kirkkoon kaikkialla maailmassa, kärsivään kirkkoon kiirastulessa ja riemuitsevaan kirkkoon taivaassa.>>
Tottakai sama yhteys pätee neokatekumenaaleillekin. Tiellä se rukouksien ja mietiskelyn ohella jopa puetaan sanoiksi katekeeseissä, lukukappaleiden kehotuksissa ja lauluissa, johon itsekin osallistutaan sillä äänellä, jonka Luoja on ylistykselleen antanut - aina avuksi niille, joilla pelkkä rukous ja keskustelu Jumalan ja pyhien kanssa antaa vielä aika vähän ja on vähemmän konkretisoitunut muuksi kuin yksilölliseksi uskonnollisuudeksi. Muista, Tiellä ei olla niin valmiita mietiskelijöitä ja yhteydenpitäjiä kuin suomalaisia perinteitä noudattava hiljainen, toisinaan laulamatonkin kirkkosali on täynnä.
Kirkkosalissa ilmeisen inhimillisen kontaktin puuttumisen kautta puhun yksilöpainotteisesta hengellisyydestä. Näen monta, jotka eivät tervehdi ketään, puhu kenenkään kanssa, eivät mene myöskään kirkkokahveille, tai jos menevätkin, ei sielläkään toki aina haeta yhteyttä uskonveljiin, vaan kahvia ja pullaa. Jos se on yhteyttä, hyvä niin ja se heille riittäköön.
Hienoa toki, jos omaan hengellisyyteen ei lähimmäistä tarvita ja kaikki sanomasi yhteydenpito onnistutaan hoitamaan omissa aivoissa ja hengessä pyhien läsnäolon kautta. Heikommalle veljelle se taas ei ole yhtä hienoa. Tiellä näin korkeaa hengellisyyttä ei kuvitella saavutettavan hetkessä, minkä vuoksi uskossa vanhemmat tukevat nuorempiaan tarjoten tueksi joskus rohkaisevaa sanaakin tai todistuksia pelkkien rukousten sijasta. Messussa "omiksi tarpeikseen" meditoivat seurakuntalaiset eivät sitä tukea anna eikä kukaan heiltä toisaalta sitä vaadikaan.
Jos messussa kävijät tuntevat tarvitsevansa muutenkin kuin ruumiillisesti läsnäolevan yhteisön tukea, tätä tukea heille myös tarjotaan kutsuen heitä osallistumaan katekeeseihin. Tämä ei ole kenellekään pakollista, kuten ei mikään muukaan messun ulkopuolinen riento. Se on tapa palvella seurakuntaa sen heikoimpien veljien tarpeista lähtien, eikä ole keneltäkään siihen osallistumattomalta pois.
>> Rohkaistaanko sinua osallistumaan hiippakunnan pyhiinvaelluksiin? >>
Ei, mutta en ole messuissa käydessäni kuullut että muitakaan seurakuntalaisia ROHKAISTAISIIN osallistumaan, vaan kyseessä on tavallinen ilmoitusasia. Tuleehan minullekin kotiin Fides retki- ja retriitti-ilmoituksineen.
>> enemmän sidoksissa suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen katoliseen perinteeseen vai yhteisösi ulkomaisten perustajien kulttuurisiin näkemyksiin, tapoihin ja perinteisiin? >>
Kaikella kunnioituksella: en hae kirkosta kulttuuria tai tapoja, vaan Jumalan Sanaa ja sakramentteja. Mitä väliä näillä kysymyksilläsi on, kun mahdollisia kulttuurillisia eroja ei edes olla kellekään tavallisiin messuihin osallistuville tuputtamassa? - Kiljuva jalopeura
Cefa per nome kirjoitti:
>> Elämme yhteydessä koko pyhien yhteisöön, taistelevaan kirkkoon kaikkialla maailmassa, kärsivään kirkkoon kiirastulessa ja riemuitsevaan kirkkoon taivaassa.>>
Tottakai sama yhteys pätee neokatekumenaaleillekin. Tiellä se rukouksien ja mietiskelyn ohella jopa puetaan sanoiksi katekeeseissä, lukukappaleiden kehotuksissa ja lauluissa, johon itsekin osallistutaan sillä äänellä, jonka Luoja on ylistykselleen antanut - aina avuksi niille, joilla pelkkä rukous ja keskustelu Jumalan ja pyhien kanssa antaa vielä aika vähän ja on vähemmän konkretisoitunut muuksi kuin yksilölliseksi uskonnollisuudeksi. Muista, Tiellä ei olla niin valmiita mietiskelijöitä ja yhteydenpitäjiä kuin suomalaisia perinteitä noudattava hiljainen, toisinaan laulamatonkin kirkkosali on täynnä.
Kirkkosalissa ilmeisen inhimillisen kontaktin puuttumisen kautta puhun yksilöpainotteisesta hengellisyydestä. Näen monta, jotka eivät tervehdi ketään, puhu kenenkään kanssa, eivät mene myöskään kirkkokahveille, tai jos menevätkin, ei sielläkään toki aina haeta yhteyttä uskonveljiin, vaan kahvia ja pullaa. Jos se on yhteyttä, hyvä niin ja se heille riittäköön.
Hienoa toki, jos omaan hengellisyyteen ei lähimmäistä tarvita ja kaikki sanomasi yhteydenpito onnistutaan hoitamaan omissa aivoissa ja hengessä pyhien läsnäolon kautta. Heikommalle veljelle se taas ei ole yhtä hienoa. Tiellä näin korkeaa hengellisyyttä ei kuvitella saavutettavan hetkessä, minkä vuoksi uskossa vanhemmat tukevat nuorempiaan tarjoten tueksi joskus rohkaisevaa sanaakin tai todistuksia pelkkien rukousten sijasta. Messussa "omiksi tarpeikseen" meditoivat seurakuntalaiset eivät sitä tukea anna eikä kukaan heiltä toisaalta sitä vaadikaan.
Jos messussa kävijät tuntevat tarvitsevansa muutenkin kuin ruumiillisesti läsnäolevan yhteisön tukea, tätä tukea heille myös tarjotaan kutsuen heitä osallistumaan katekeeseihin. Tämä ei ole kenellekään pakollista, kuten ei mikään muukaan messun ulkopuolinen riento. Se on tapa palvella seurakuntaa sen heikoimpien veljien tarpeista lähtien, eikä ole keneltäkään siihen osallistumattomalta pois.
>> Rohkaistaanko sinua osallistumaan hiippakunnan pyhiinvaelluksiin? >>
Ei, mutta en ole messuissa käydessäni kuullut että muitakaan seurakuntalaisia ROHKAISTAISIIN osallistumaan, vaan kyseessä on tavallinen ilmoitusasia. Tuleehan minullekin kotiin Fides retki- ja retriitti-ilmoituksineen.
>> enemmän sidoksissa suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen katoliseen perinteeseen vai yhteisösi ulkomaisten perustajien kulttuurisiin näkemyksiin, tapoihin ja perinteisiin? >>
Kaikella kunnioituksella: en hae kirkosta kulttuuria tai tapoja, vaan Jumalan Sanaa ja sakramentteja. Mitä väliä näillä kysymyksilläsi on, kun mahdollisia kulttuurillisia eroja ei edes olla kellekään tavallisiin messuihin osallistuville tuputtamassa?Noilla kysymyksilläni yhteisösi kulttuurisista sidonnaisuuksista on paljonkin väliä.
Meille suomalaisille katolilaisille omat perinteemme ovat rakkaita. Meillä on keskiaikaiset kivikirkot ja dominikaani- ja fransiskaaniluostarien jäänteet, jotka kertovat esi-isiemme uskosta. Heidän muistonsa on meille elävä. Rengon ja Rymättylän kautta lähdettiin pitkälle vaellukselle Santiago de Compostelaan. Hattulaan vaellettiin Jeesuksen ristin fragmentin takia naapurimaistakin. Köyliössä pyhä Henrik koki marttyyrikuoleman, ja Turun tuomiokirkossa olivat hänen kunnioitettavat reliikkinsä samoin kuin autuaan Hemmingin reliikit.
Seurakunnan messussa pyhiinvaelluksistamme tiedotetaan ilmoitusasioina, kuten sanot. Me seurakuntalaiset kyllä ystäväpiirissämme kehotamme toisiamme osallistumaan niihin kiittääksemme niistä ihmisistä, jotka kristillisyyttä ovat tässä maassa rakentaneet ja kunnioittaaksemme esi-isiemme uskoa.
Minusta on surullista, jos hiippakuntaamme on asettunut yhteisö, joka ei halua olla osallinen tämän suomalaisen katolisen perinteen vaalimiseen ja joka ei rohkaise jäseniään elämään suomalaista katolisuutta yhdessä koko hiippakunnan kanssa.
Katolisuuteen kuuluu yhteys paikalliseen kulttuuriin, näin Vatikaanin Ii konsiili nimenomaisesti on opettanut. - yaps
Kiljuva jalopeura kirjoitti:
Noilla kysymyksilläni yhteisösi kulttuurisista sidonnaisuuksista on paljonkin väliä.
Meille suomalaisille katolilaisille omat perinteemme ovat rakkaita. Meillä on keskiaikaiset kivikirkot ja dominikaani- ja fransiskaaniluostarien jäänteet, jotka kertovat esi-isiemme uskosta. Heidän muistonsa on meille elävä. Rengon ja Rymättylän kautta lähdettiin pitkälle vaellukselle Santiago de Compostelaan. Hattulaan vaellettiin Jeesuksen ristin fragmentin takia naapurimaistakin. Köyliössä pyhä Henrik koki marttyyrikuoleman, ja Turun tuomiokirkossa olivat hänen kunnioitettavat reliikkinsä samoin kuin autuaan Hemmingin reliikit.
Seurakunnan messussa pyhiinvaelluksistamme tiedotetaan ilmoitusasioina, kuten sanot. Me seurakuntalaiset kyllä ystäväpiirissämme kehotamme toisiamme osallistumaan niihin kiittääksemme niistä ihmisistä, jotka kristillisyyttä ovat tässä maassa rakentaneet ja kunnioittaaksemme esi-isiemme uskoa.
Minusta on surullista, jos hiippakuntaamme on asettunut yhteisö, joka ei halua olla osallinen tämän suomalaisen katolisen perinteen vaalimiseen ja joka ei rohkaise jäseniään elämään suomalaista katolisuutta yhdessä koko hiippakunnan kanssa.
Katolisuuteen kuuluu yhteys paikalliseen kulttuuriin, näin Vatikaanin Ii konsiili nimenomaisesti on opettanut.Eikö näin et jos paavi sanoo et pitää käyvä kirkossa sunnuntaina ni sillon myös pitää käyvä kirkossa sunnuntaina?
- Yitzak
Neokatekumenaalisen tien tarkoituksena on auttaa hiipakuntaa ja piispaa katolilaisuudessa alkukirkon mukaisesti. Neokatekumenaalinen tie ei ole protestanttinen tie.Käykääpä neokatekumenaalissa eukaristiassa ja kokekaa aito tosi hengellinen eukaristia! Tällaista syvää hengellisyyttä et koe kirkossa!
- Kikuli-Carmeeni
Täytyy sanoa että tämän viestiketjun aloittaja on ollut profeetallinen kaksi vuotta sitten! Tänään kolahti postilöörästäni uusin Fides ja siitä ei löydy mitään muuta kuin neokatekumenaalien saastaa jolla ei ole mitään tekemistä katolisuuden kanssa. Tai jos onkin, kenen valopään idea on tuoda neokathihhuleita maahan jossa ei ole mitään katolista perinteen häivääkään??? Vielä hirvittävämpi kuppa ovat karismaatikot jotka ovat neokatteja potenssiin 2. Jos hörhöily miellyttää, menkää helluntaiseurakuntiin, älkää tulko saastuttamaan heikkoa katolista kirkkoamme!!!
Nimim. Kiitti mulle riitti - Kirkkokarin kävijä
Kikuli-Carmeeni kirjoitti:
Täytyy sanoa että tämän viestiketjun aloittaja on ollut profeetallinen kaksi vuotta sitten! Tänään kolahti postilöörästäni uusin Fides ja siitä ei löydy mitään muuta kuin neokatekumenaalien saastaa jolla ei ole mitään tekemistä katolisuuden kanssa. Tai jos onkin, kenen valopään idea on tuoda neokathihhuleita maahan jossa ei ole mitään katolista perinteen häivääkään??? Vielä hirvittävämpi kuppa ovat karismaatikot jotka ovat neokatteja potenssiin 2. Jos hörhöily miellyttää, menkää helluntaiseurakuntiin, älkää tulko saastuttamaan heikkoa katolista kirkkoamme!!!
Nimim. Kiitti mulle riittiOlen samaa mielipidettä edellisen kirjoittajan kanssa. Olen nähnyt monta vuosikymmentä
katolista elämää Suomessa. Ennen konsiilia oli hyvä aika ja vähän sen jälkeenkin mutta kun papisto muuttui liberaalihollantilaisiksi alkoi kirkkokahvien nauttiminen olla apostolaatin keskeisin muoto. Mutta silloin oli sentään elämää vielä. Nyt ei ole mitään elämää enää, toiselta puolelta maapalloa rahdataan tänne Espoon korpiin poikia kasvatettavaksi papeiksi liikkeelle, joka ei tunne katolista kirkkoa ja sen perinnettä ja uskoa enempää kuin se pappi "Marja-Terttu" joka leikkautti munansa pois. Saatanallista jos suoraan sanotaan. En missään nimessä vastusta sitä arvokasta työtä jota neokatekumenaalisen ja karismaattiliikkeen papit ovat suomessa tehneet. Pois se heistä. Kyse on siitä että katolista uskoa ei istuteta Suomeen rimputuksilla ja rämpytyksillä, saati sitten jeesustelusaarnoilla! Pitää puhua kuten piispa Verschuren puhui, ei niinkuin herännäissaarnaajat. Lopuksi haluan vielä sanoa, että mitä ihmettä tämä touhu on, että Suomeen kotiutuneita (lopultakin) pappeja lähetetään sitten heti pois? Tämä on nimenomaan lahkolaisten piirre. Ei saa juurtua mihinkään, ei saa rakastua maahan. Mihin perunasi kylvät, sieltä se revitään pois. Miksi tänne tuotetaan seminaristeja kuin lentotomaatteja? Tulevat niin eksoottisista maista etten ole sellaisista edes kuullut puhuttavan! Jotain on siinä pahan kerran pielessä. - Hoosi-Klaus
Kirkkokarin kävijä kirjoitti:
Olen samaa mielipidettä edellisen kirjoittajan kanssa. Olen nähnyt monta vuosikymmentä
katolista elämää Suomessa. Ennen konsiilia oli hyvä aika ja vähän sen jälkeenkin mutta kun papisto muuttui liberaalihollantilaisiksi alkoi kirkkokahvien nauttiminen olla apostolaatin keskeisin muoto. Mutta silloin oli sentään elämää vielä. Nyt ei ole mitään elämää enää, toiselta puolelta maapalloa rahdataan tänne Espoon korpiin poikia kasvatettavaksi papeiksi liikkeelle, joka ei tunne katolista kirkkoa ja sen perinnettä ja uskoa enempää kuin se pappi "Marja-Terttu" joka leikkautti munansa pois. Saatanallista jos suoraan sanotaan. En missään nimessä vastusta sitä arvokasta työtä jota neokatekumenaalisen ja karismaattiliikkeen papit ovat suomessa tehneet. Pois se heistä. Kyse on siitä että katolista uskoa ei istuteta Suomeen rimputuksilla ja rämpytyksillä, saati sitten jeesustelusaarnoilla! Pitää puhua kuten piispa Verschuren puhui, ei niinkuin herännäissaarnaajat. Lopuksi haluan vielä sanoa, että mitä ihmettä tämä touhu on, että Suomeen kotiutuneita (lopultakin) pappeja lähetetään sitten heti pois? Tämä on nimenomaan lahkolaisten piirre. Ei saa juurtua mihinkään, ei saa rakastua maahan. Mihin perunasi kylvät, sieltä se revitään pois. Miksi tänne tuotetaan seminaristeja kuin lentotomaatteja? Tulevat niin eksoottisista maista etten ole sellaisista edes kuullut puhuttavan! Jotain on siinä pahan kerran pielessä.Mennään nyt provoon, kun noin kauniisti provosoidaan.
Tänään lauantaina 28.8. olin Pyhän Henrikin katedraalissa viettämässä messua. Neokatekumenaalinen isä Marino johti messun ilman mitään erikoisuuksia. Jos nyt jotain erikoisuutta hakemalla hakee, niin isä Marino saarnaa minun mielestäni AINA ajatuksia herättävästi. Nyt saarnan aiheena oli päivän lukukappaleet (parhaimmasta paikasta kieltäytyminen hääjuhlan aikana). Kokonaisuutena sanon, että rukoilin jonkun verran ja otin vastaan Pyhän Katolisen kirkon tarjoamat sakramentit.
Yritän käydä kirkossa mahdollisimman usein. Valitettavasti aina en voi sunnuntaivelvollisuutta täyttää, mutta yritän ainakin. Kirkossa on joskus ahdasta, mutta lauantait ovat hyviä päiviä. Näin olen viettänyt katolilaista elämääni sen kolmen vuoden ajan, jonka katolilaisena olen ollut.
Voimakas neokatekumenaalinen liike ei näyttäydy kaltaiselleni tavikselle millään tavalla. Eikä kirkon penkiltä huomaa mitään erityistä; ei riitoja; eikä muuten huonoa piispaa. Katolinen kirkko toimii
suomessa erinomaisesti: sakramentteja jaetaan ja vastaanotetaan.
Tämä keskustelupalsta on täynnä henkilöitä, jotka haluavat jostain syystä tuoda ristiriitoja esille. Naurettavinta kaikessa on, että ristiriidat on keksitty. Olen aikaisemminkin sanonut, että monet tämän palstan hullut menevät hulluutensa kanssa hautaan. Riittävän kauan kun on kiihkoillut turhista, niin ei voi enää luovuttaa. Elämän voi saada elämän leivästä, mutta jotkut täyttävät sydämensä kiihkoilulla keksityistä aiheista. - Veino Reenis
Hoosi-Klaus kirjoitti:
Mennään nyt provoon, kun noin kauniisti provosoidaan.
Tänään lauantaina 28.8. olin Pyhän Henrikin katedraalissa viettämässä messua. Neokatekumenaalinen isä Marino johti messun ilman mitään erikoisuuksia. Jos nyt jotain erikoisuutta hakemalla hakee, niin isä Marino saarnaa minun mielestäni AINA ajatuksia herättävästi. Nyt saarnan aiheena oli päivän lukukappaleet (parhaimmasta paikasta kieltäytyminen hääjuhlan aikana). Kokonaisuutena sanon, että rukoilin jonkun verran ja otin vastaan Pyhän Katolisen kirkon tarjoamat sakramentit.
Yritän käydä kirkossa mahdollisimman usein. Valitettavasti aina en voi sunnuntaivelvollisuutta täyttää, mutta yritän ainakin. Kirkossa on joskus ahdasta, mutta lauantait ovat hyviä päiviä. Näin olen viettänyt katolilaista elämääni sen kolmen vuoden ajan, jonka katolilaisena olen ollut.
Voimakas neokatekumenaalinen liike ei näyttäydy kaltaiselleni tavikselle millään tavalla. Eikä kirkon penkiltä huomaa mitään erityistä; ei riitoja; eikä muuten huonoa piispaa. Katolinen kirkko toimii
suomessa erinomaisesti: sakramentteja jaetaan ja vastaanotetaan.
Tämä keskustelupalsta on täynnä henkilöitä, jotka haluavat jostain syystä tuoda ristiriitoja esille. Naurettavinta kaikessa on, että ristiriidat on keksitty. Olen aikaisemminkin sanonut, että monet tämän palstan hullut menevät hulluutensa kanssa hautaan. Riittävän kauan kun on kiihkoillut turhista, niin ei voi enää luovuttaa. Elämän voi saada elämän leivästä, mutta jotkut täyttävät sydämensä kiihkoilulla keksityistä aiheista."Voimakas neokatekumenaalinen liike ei näyttäydy kaltaiselleni tavikselle millään tavalla."
Se näyttäytyy koska se ei näyttäydy. Maamme on täynnä neokatekumenaalisia pappeja jotka eivät tunne Suomea, osaa suomea tai pysty suomalaista katolista identiteettiä luomaan, kun heillä ei katolista identiteettiä ole itselläänkään vaan neo-baptisti-identiteetti. He eivät tunne kirkkohistoriaa (paitsi Kikon suosittamat kohdat, Augustinuksen ja alkukirkon tietenkin 1960-luvun), eivät liturgiaa (osaavat hädin tuskin lukea messun kirjasta suoraan) eivätkä kirkon traditiota (paitsi miltä osin isä Mario Pestalozzi ja isä Carmen Hernandez on valikoineet siitä opiskeltavat osat). Saarnoissa puhutaan protestanttiseen tapaan. O n g e l m a n ydin on se, että hyvää tahtovat seminaristit ja papit kasvatetaan uuskastajien uskoon ja heidän sivistyksensä jää Espoon korvessa todella ohueksi. Hommat hoituvat kuten edellinen kirjoittaja sanoi mutta mikä on sen syvyys ja hedelmä? Verschurenin kirkkoon ei nykymenolla ole paluuta mikä on sääli. - Skopee25
Veino Reenis kirjoitti:
"Voimakas neokatekumenaalinen liike ei näyttäydy kaltaiselleni tavikselle millään tavalla."
Se näyttäytyy koska se ei näyttäydy. Maamme on täynnä neokatekumenaalisia pappeja jotka eivät tunne Suomea, osaa suomea tai pysty suomalaista katolista identiteettiä luomaan, kun heillä ei katolista identiteettiä ole itselläänkään vaan neo-baptisti-identiteetti. He eivät tunne kirkkohistoriaa (paitsi Kikon suosittamat kohdat, Augustinuksen ja alkukirkon tietenkin 1960-luvun), eivät liturgiaa (osaavat hädin tuskin lukea messun kirjasta suoraan) eivätkä kirkon traditiota (paitsi miltä osin isä Mario Pestalozzi ja isä Carmen Hernandez on valikoineet siitä opiskeltavat osat). Saarnoissa puhutaan protestanttiseen tapaan. O n g e l m a n ydin on se, että hyvää tahtovat seminaristit ja papit kasvatetaan uuskastajien uskoon ja heidän sivistyksensä jää Espoon korvessa todella ohueksi. Hommat hoituvat kuten edellinen kirjoittaja sanoi mutta mikä on sen syvyys ja hedelmä? Verschurenin kirkkoon ei nykymenolla ole paluuta mikä on sääli.Miksi Suomessa pitää olla neokatekumenaalilöytöjen kasvatuslaitos vaikka meillä ei ole kotimaisia pappiskutsumuksia?
Miksi neokatpappeja pitää tuoda "hautomoon" Suomeen?
Miksi piispa Wrobel suosi neokatekumenaaleja?
Miksi Henrikissä pidetään katekeesia jossa on mahdollisuus lähteä neokatekumenaaliselle tielle?
Miksi Henrikin kirkossa nähdään yhä useammin Kikon tekemää taidetta? Katso esim. katekeesin mainos ja piispa Buckxin valmistuttama ambo?
Miksi italiankielisiin messuihin tulee miehiä joilla on useiden paavien kieltämiä soittimia?
Miksi jotkin piispat eivät päästä neokatekumenaaleja hiippakuntiinsa?
Miksi piispa Sippo ei ole karkoittanut neokatekumenaaleja maasta vaan antanut heidän valloittaa Jyväskylänkin? - Oulu-87
Skopee25 kirjoitti:
Miksi Suomessa pitää olla neokatekumenaalilöytöjen kasvatuslaitos vaikka meillä ei ole kotimaisia pappiskutsumuksia?
Miksi neokatpappeja pitää tuoda "hautomoon" Suomeen?
Miksi piispa Wrobel suosi neokatekumenaaleja?
Miksi Henrikissä pidetään katekeesia jossa on mahdollisuus lähteä neokatekumenaaliselle tielle?
Miksi Henrikin kirkossa nähdään yhä useammin Kikon tekemää taidetta? Katso esim. katekeesin mainos ja piispa Buckxin valmistuttama ambo?
Miksi italiankielisiin messuihin tulee miehiä joilla on useiden paavien kieltämiä soittimia?
Miksi jotkin piispat eivät päästä neokatekumenaaleja hiippakuntiinsa?
Miksi piispa Sippo ei ole karkoittanut neokatekumenaaleja maasta vaan antanut heidän valloittaa Jyväskylänkin?Tossa onki kunnon kysymyksiä!!!!! Alkakaas pistää vastauksia neokat-tyypit ja neokat-pappien fanittaja-pellet. Ite sanoisin mun Oulun kokemuksien perusteella (maahanmuuttaja-nuori) et neokatit pois Suomesta! meil oli mun kotimaassa aika tiukka katolinen kirkko mutta kun tulin tänne luulin että noi on luterilaisia.
- perinteinen katolil
Skopee25 kirjoitti:
Miksi Suomessa pitää olla neokatekumenaalilöytöjen kasvatuslaitos vaikka meillä ei ole kotimaisia pappiskutsumuksia?
Miksi neokatpappeja pitää tuoda "hautomoon" Suomeen?
Miksi piispa Wrobel suosi neokatekumenaaleja?
Miksi Henrikissä pidetään katekeesia jossa on mahdollisuus lähteä neokatekumenaaliselle tielle?
Miksi Henrikin kirkossa nähdään yhä useammin Kikon tekemää taidetta? Katso esim. katekeesin mainos ja piispa Buckxin valmistuttama ambo?
Miksi italiankielisiin messuihin tulee miehiä joilla on useiden paavien kieltämiä soittimia?
Miksi jotkin piispat eivät päästä neokatekumenaaleja hiippakuntiinsa?
Miksi piispa Sippo ei ole karkoittanut neokatekumenaaleja maasta vaan antanut heidän valloittaa Jyväskylänkin?Erittäin hyviä kysymyksiä.
Toivon Katolisen kirkon Suomessa palaavan ja pidättäytyvän niihin uskonnonharjoittamisen muotoihin, jotka perinteisesti ovat meidän "omiamme". On ikävää ja yhteisyyttä rapauttavaa, että ulkoa tuodaan vieras, tekemällä tehty järjestö tänne, kummallisine tapoineen, puolisuljettuine kokoontumisineen ja omine messuineen.
Liike toi pappisseminaarinsa tänne, mikä on tosi outoa maassa, jossa katolisuus on pieni vähemmistöuskonto ja jossa katolilaiset pyrkivät ylläpitämään yhteisöllisyyttä, omaa identiteettiä ja omia perinteitä. Tämän liikkeen pappeja on nyt jo kolmessa seurakunnassa kirkkoherroina, pappeja jotka kuuluvat meille vieraaseen katoliseen ryhmään, jolla on vahva sitoutuneisuus meille vieraaseen toimintaan.
Maasta neokatteja ei voi karkoittaa, mutta heidän pappiensa ei pitäisi toimia kirkkoherroina. - Parrakas mieshenkilö
perinteinen katolil kirjoitti:
Erittäin hyviä kysymyksiä.
Toivon Katolisen kirkon Suomessa palaavan ja pidättäytyvän niihin uskonnonharjoittamisen muotoihin, jotka perinteisesti ovat meidän "omiamme". On ikävää ja yhteisyyttä rapauttavaa, että ulkoa tuodaan vieras, tekemällä tehty järjestö tänne, kummallisine tapoineen, puolisuljettuine kokoontumisineen ja omine messuineen.
Liike toi pappisseminaarinsa tänne, mikä on tosi outoa maassa, jossa katolisuus on pieni vähemmistöuskonto ja jossa katolilaiset pyrkivät ylläpitämään yhteisöllisyyttä, omaa identiteettiä ja omia perinteitä. Tämän liikkeen pappeja on nyt jo kolmessa seurakunnassa kirkkoherroina, pappeja jotka kuuluvat meille vieraaseen katoliseen ryhmään, jolla on vahva sitoutuneisuus meille vieraaseen toimintaan.
Maasta neokatteja ei voi karkoittaa, mutta heidän pappiensa ei pitäisi toimia kirkkoherroina.Yhdyn ylläoleviin. Neokatekumenaalipapit hoitavat hommansa hyvin ja antaumuksella. Siinä ei ole mitään valittamista. Ongelma on, kun heillä ei ole perinteen tuntemusta. He muistuttavat paljon luterilaisia pappeja. Hoitavat hommansa ja siinä sitten se. Eipä muuta. Heidän sydämensä on lauantai-illan cenaculo-seurakuntasalien kitarasoinnuissa ja pääsiäisyön alttarinympäritanssissa. Mitä tekemistä tällä on Carlingin, Bucxin, von Christiersonin ja Cobbenin katolisen kirkon kanssa? Ei mitään. Ei kerrassaan mitään. Katolinen Kirkko Suomessa voisi vaihtaa nimensä Neokatekumenaaliseksi Tieksi Suomessa. Niin totaalinen on Tien valta Suomessa. Mitä ongelmaa tässä sitten on? Ongelma on se että kirkko kuolee. Ulkomaalaiset ja muutama suomalainen käyvät velvollisuusmessuissa, mutta mitään muuta ei ole. Extra Viam Neocatechumenalem Nulla Vita. Siinä ei enää yhdet tai kahdet piippakuntajuhlat auta.
- Hoosi-Klaus
Parrakas mieshenkilö kirjoitti:
Yhdyn ylläoleviin. Neokatekumenaalipapit hoitavat hommansa hyvin ja antaumuksella. Siinä ei ole mitään valittamista. Ongelma on, kun heillä ei ole perinteen tuntemusta. He muistuttavat paljon luterilaisia pappeja. Hoitavat hommansa ja siinä sitten se. Eipä muuta. Heidän sydämensä on lauantai-illan cenaculo-seurakuntasalien kitarasoinnuissa ja pääsiäisyön alttarinympäritanssissa. Mitä tekemistä tällä on Carlingin, Bucxin, von Christiersonin ja Cobbenin katolisen kirkon kanssa? Ei mitään. Ei kerrassaan mitään. Katolinen Kirkko Suomessa voisi vaihtaa nimensä Neokatekumenaaliseksi Tieksi Suomessa. Niin totaalinen on Tien valta Suomessa. Mitä ongelmaa tässä sitten on? Ongelma on se että kirkko kuolee. Ulkomaalaiset ja muutama suomalainen käyvät velvollisuusmessuissa, mutta mitään muuta ei ole. Extra Viam Neocatechumenalem Nulla Vita. Siinä ei enää yhdet tai kahdet piippakuntajuhlat auta.
Näköjään hiljattain on tässä ketjussa tullut aika kovaa kritiikkiä neokatekumenaaleja kohtaan. Pappeja on kritisoitu oppineisuuden ohkaisuudesta ja näköalattomuudesta; tien jäseniä noin yleisesti eräänlaisesta epäsovinnaisesta käyttäytymisestä; lisäksi on tullut esille Kikon taide ja muu "epäsopiva" toiminta.
Kaiken kritiikin ja erityisesti sen laadun perusteella voin sanoa, että me puhumme arvoista. Vaikka neokatekumenaalinen liike ja sen toiminta kuuluu 100% Pyhän Katolisen kirkon piiriin ja koko liikkeellä on Jeesuksen maanpäällisen sijaisen siunaus, silti löytyy katolisia, jotka jostain syystä halveksivat neokatekumenaaleja. Miksi halveksua katolista pappia, joka Kristuksen morsiamena jakaa pyhiä sakramentteja? Miten voi tulla edes (pieneen) mieleen esittää, että neokatekumenaaliset Kristuksen morsiamet eivät voisi olla kirkkoherroja.
Olkaamme kuuliaisia kirkolle ja kunnioittakaamme sen kaikkia haaroja. On erinomaisen hyvä, jos Suomessa on edes yksi seminaari. On kohtuutonta toivoa kaikkien pappien olevan omien arvojen mukaisia. Se mikä kelpaa piispa Teemulle ja Pyhälle Isälle, kelpaa myös meille kuuliaisille. Vai....? Maanläheisesti ajateltuna voi todeta, että katoliselta papilta vaaditaan tässä maailmassa eniten. Ei ole mitään merkitystä minka oksan haarasta pappi on lähtöisin, sillä onhan hän pappi. Luther muuten oli kärkäs kritisoimaan katolisen kirkon piirteitä, mutta ei siitä sen enempää. No sen verran kuitenkin, että säännöllinen neokatekumenaalien arvon kieltäminen, on loukkaus katolisen kirkon opetusta ja arvoa kohtaan.
On päivän selvää, että suvaitsemattomuus neokatekumenaaleja kohtaan johtuu HALUSTA ERIARVOISTAA ihmisiä. Omat arvot ja niiden mukainen toiminta halutaan nostaa PAREMMALLE jalustalle. Tämä tuntuu mukavalta, sillä on omalle egolle mielyttävämpää nähdä muut alempina, arvosteltavimpina, sivistymättömimpinä jne. Olen täysin varma, että katolisessa kirkossa on ihmisiä, jotka saavat hengellisen ravintonsa negatiivisesta jyrkkyydestä, ylenkatseesta ja ylpeydestä. Kirkko monine jyrkkine tulkintoineen antaa maaperän tälläiselle ainekselle. Se maaperä, josta totuuden puu kasvaa, antaa myös kasvupaikan niille rikkaruohoille, jotka eivät kasva suuruutta ja korkeuksia kohden. Hyvästä maasta kasvaa suuruuksia vain kirkkauden voimalla. Neokatekumenaalien säälimätön pilkka ja arvostelu ovat rikkaruohomaisuuksia.
Entäpä jos Kristuksen rakkaus säteilisi meistä kanssaihmisiimme? Olisimmeko niin jyrkkiä ja eripuraan taipuvaisia. Vai tarvitsemmeko jonkun ryhmän, johon kohdistamme turhan ja kohtuuttoman ylenkatseemme?
Itse olen tyytyväinen, uskoontullut rivikatolinen. Saan Kristuksesta ja kirkosta kaiken, mitä tarvitsen. - kiljuva jalopeura
Hoosi-Klaus kirjoitti:
Näköjään hiljattain on tässä ketjussa tullut aika kovaa kritiikkiä neokatekumenaaleja kohtaan. Pappeja on kritisoitu oppineisuuden ohkaisuudesta ja näköalattomuudesta; tien jäseniä noin yleisesti eräänlaisesta epäsovinnaisesta käyttäytymisestä; lisäksi on tullut esille Kikon taide ja muu "epäsopiva" toiminta.
Kaiken kritiikin ja erityisesti sen laadun perusteella voin sanoa, että me puhumme arvoista. Vaikka neokatekumenaalinen liike ja sen toiminta kuuluu 100% Pyhän Katolisen kirkon piiriin ja koko liikkeellä on Jeesuksen maanpäällisen sijaisen siunaus, silti löytyy katolisia, jotka jostain syystä halveksivat neokatekumenaaleja. Miksi halveksua katolista pappia, joka Kristuksen morsiamena jakaa pyhiä sakramentteja? Miten voi tulla edes (pieneen) mieleen esittää, että neokatekumenaaliset Kristuksen morsiamet eivät voisi olla kirkkoherroja.
Olkaamme kuuliaisia kirkolle ja kunnioittakaamme sen kaikkia haaroja. On erinomaisen hyvä, jos Suomessa on edes yksi seminaari. On kohtuutonta toivoa kaikkien pappien olevan omien arvojen mukaisia. Se mikä kelpaa piispa Teemulle ja Pyhälle Isälle, kelpaa myös meille kuuliaisille. Vai....? Maanläheisesti ajateltuna voi todeta, että katoliselta papilta vaaditaan tässä maailmassa eniten. Ei ole mitään merkitystä minka oksan haarasta pappi on lähtöisin, sillä onhan hän pappi. Luther muuten oli kärkäs kritisoimaan katolisen kirkon piirteitä, mutta ei siitä sen enempää. No sen verran kuitenkin, että säännöllinen neokatekumenaalien arvon kieltäminen, on loukkaus katolisen kirkon opetusta ja arvoa kohtaan.
On päivän selvää, että suvaitsemattomuus neokatekumenaaleja kohtaan johtuu HALUSTA ERIARVOISTAA ihmisiä. Omat arvot ja niiden mukainen toiminta halutaan nostaa PAREMMALLE jalustalle. Tämä tuntuu mukavalta, sillä on omalle egolle mielyttävämpää nähdä muut alempina, arvosteltavimpina, sivistymättömimpinä jne. Olen täysin varma, että katolisessa kirkossa on ihmisiä, jotka saavat hengellisen ravintonsa negatiivisesta jyrkkyydestä, ylenkatseesta ja ylpeydestä. Kirkko monine jyrkkine tulkintoineen antaa maaperän tälläiselle ainekselle. Se maaperä, josta totuuden puu kasvaa, antaa myös kasvupaikan niille rikkaruohoille, jotka eivät kasva suuruutta ja korkeuksia kohden. Hyvästä maasta kasvaa suuruuksia vain kirkkauden voimalla. Neokatekumenaalien säälimätön pilkka ja arvostelu ovat rikkaruohomaisuuksia.
Entäpä jos Kristuksen rakkaus säteilisi meistä kanssaihmisiimme? Olisimmeko niin jyrkkiä ja eripuraan taipuvaisia. Vai tarvitsemmeko jonkun ryhmän, johon kohdistamme turhan ja kohtuuttoman ylenkatseemme?
Itse olen tyytyväinen, uskoontullut rivikatolinen. Saan Kristuksesta ja kirkosta kaiken, mitä tarvitsen.Viestisi sisältää juuri niitä aineksia, joista kritiikissä neokatekumenaaleja kohtaan on kysymys.
Puhutaan nimenomaan arvoista. Katolisella kirkolla Suomessa on luovuttamattomia arvoja, joista neok.-papit eivät ole kiinnostuneita. Meillä on katolinen historia 1000-luvulta alkaen, pyhä Henrik ja autuas Hemminki, on keskiaikaiset kirkot, luostarit ja pyhiinvaellukset. On katolisuuden paluu 1800-luvulla ja sen suomalaistuminen itsenäisyyden aikana, pyhiinvaellusten elpyminen. On katedraali ja 1900-luvun kirkot, jotka on rakennettu Suomelle ja aikakaudelleen ominaisten rakennustyylien mukaan.
Näistä katolisista arvoista Suomessa neok.-kirkkoherrat eivät ole kiinnostuneita. He toteuttavat oman, meidän perinteillemme vieraan liikkeensä toimintamalleja, ja jopa ovat tuoneet meille vieraan kirkkoarkkitehtuurin (Oulun kirkko, joka on suomalaisen silmiin omituinen ja ruma). He palvelevat oman yhteisönsä jäseniä omissa messuissa. Muun seurakunnan messut toimitetaan pienemmällä panostuksella. Vai väitätkö, että seurakunnan yhteisiin sunnuntaimessuihin panostettaisiin esim. kutsumalla nuoria poikia messupalvelijoiksi, niin kuin kirkossamme tehtiin 1900-luvulla? Välittävätkö neok.-kirkkoherrat yhtä paljon muiden ryhmien (nuoret, ikääntyvät, karitatiivisesti innostuneet jne.) tukemisesta seurakunnissa kuin neokatekumenaaliryhmien hyysäämisestä?
Sanot olevasi "uskoontullut" rivikatolilainen. Tuo on kielenkäyttöä, joka on vierasta katolisuudelle. Katolilainen elää uskoaan jokapäiväisessä elämässä ja saa sille ravintoa kokoonnuttaessa sunnuntaimessuun yhdessä muiden katolilaisten kanssa ja erityisesti pyhistä sakramenteista. Uskoontulemisesta puhutaan protestanttisissa lahkoissa, jotka korostavat yksityistä ja henkilökohtaista enemmän kuin yhteisöllisyyttä. Valitettavasti neokatekumenaalit toimivat monella tavalla kuin protestanttinen lahko, vaikka liikkeen opetus onkin katolisen kirkon opetusta (silloin kun papit sitä oppia julistavat; maallikkojulistus voi olla aika arveluttavaa).
Olen lujasti sitä mieltä, että katolisten kirkkoherrojen tulisi olla suomalaiset perinteet tuntevia ja niitä kunnioittavia, ei ulkomailta tuodun nuoren, hengeltään ja arvoiltaan oudon liikkeen edustajia. Meillä suomalaisilla katolilaisilla on oikeus ei-kikolaisiin kirkkoherroihin. Tämä ei ole kunnioituksen puutetta ryhmäänne kohtaan eikä eriarvoistamista. Me vain haluamme, että meitä suomalaisia katolilaisia kunnioitetaan ja että kirkkoherrat ovat kaikkien meidän, ei ensisijaisesti jonkin puolisuljetun ryhmän pappeja. - Hoosi-Klaus
kiljuva jalopeura kirjoitti:
Viestisi sisältää juuri niitä aineksia, joista kritiikissä neokatekumenaaleja kohtaan on kysymys.
Puhutaan nimenomaan arvoista. Katolisella kirkolla Suomessa on luovuttamattomia arvoja, joista neok.-papit eivät ole kiinnostuneita. Meillä on katolinen historia 1000-luvulta alkaen, pyhä Henrik ja autuas Hemminki, on keskiaikaiset kirkot, luostarit ja pyhiinvaellukset. On katolisuuden paluu 1800-luvulla ja sen suomalaistuminen itsenäisyyden aikana, pyhiinvaellusten elpyminen. On katedraali ja 1900-luvun kirkot, jotka on rakennettu Suomelle ja aikakaudelleen ominaisten rakennustyylien mukaan.
Näistä katolisista arvoista Suomessa neok.-kirkkoherrat eivät ole kiinnostuneita. He toteuttavat oman, meidän perinteillemme vieraan liikkeensä toimintamalleja, ja jopa ovat tuoneet meille vieraan kirkkoarkkitehtuurin (Oulun kirkko, joka on suomalaisen silmiin omituinen ja ruma). He palvelevat oman yhteisönsä jäseniä omissa messuissa. Muun seurakunnan messut toimitetaan pienemmällä panostuksella. Vai väitätkö, että seurakunnan yhteisiin sunnuntaimessuihin panostettaisiin esim. kutsumalla nuoria poikia messupalvelijoiksi, niin kuin kirkossamme tehtiin 1900-luvulla? Välittävätkö neok.-kirkkoherrat yhtä paljon muiden ryhmien (nuoret, ikääntyvät, karitatiivisesti innostuneet jne.) tukemisesta seurakunnissa kuin neokatekumenaaliryhmien hyysäämisestä?
Sanot olevasi "uskoontullut" rivikatolilainen. Tuo on kielenkäyttöä, joka on vierasta katolisuudelle. Katolilainen elää uskoaan jokapäiväisessä elämässä ja saa sille ravintoa kokoonnuttaessa sunnuntaimessuun yhdessä muiden katolilaisten kanssa ja erityisesti pyhistä sakramenteista. Uskoontulemisesta puhutaan protestanttisissa lahkoissa, jotka korostavat yksityistä ja henkilökohtaista enemmän kuin yhteisöllisyyttä. Valitettavasti neokatekumenaalit toimivat monella tavalla kuin protestanttinen lahko, vaikka liikkeen opetus onkin katolisen kirkon opetusta (silloin kun papit sitä oppia julistavat; maallikkojulistus voi olla aika arveluttavaa).
Olen lujasti sitä mieltä, että katolisten kirkkoherrojen tulisi olla suomalaiset perinteet tuntevia ja niitä kunnioittavia, ei ulkomailta tuodun nuoren, hengeltään ja arvoiltaan oudon liikkeen edustajia. Meillä suomalaisilla katolilaisilla on oikeus ei-kikolaisiin kirkkoherroihin. Tämä ei ole kunnioituksen puutetta ryhmäänne kohtaan eikä eriarvoistamista. Me vain haluamme, että meitä suomalaisia katolilaisia kunnioitetaan ja että kirkkoherrat ovat kaikkien meidän, ei ensisijaisesti jonkin puolisuljetun ryhmän pappeja.On kovasti esitetty, että niiden kirkkoherrojen ja pappien, etenkin neokatekumenaalien, pitäisi tuntea syvästi a) suomalainen katolinen kulttuuriperintö ja b) tomia näiden arvojen ja perinteiden mukaisesti. Edelleen on kerrottu, että on vähintään harmillista, jos Suomessa toimitaan esim. alunperin Espanjassa syntyneen neokatekumenaalisen tien pohjalta.
Voi voi....kirjeitä joulupukille. On kohtuutonta toivoa kuuta taivaalta. On kohtuutonta vaatia niiltä papeilta, jotka kuuluvat johonkin sääntökuntaan tai vastaavaan, että heidän pitäisi hylätä tomintamallinsa, koska ovat tulleet Suomeen ja koska suomalaiset haluavat suomalaisen kulttuurinperinnön mukaista käytäntöä.
Minun mielestä voimme olla kiitollisia jokaikisestä papista mistä tahansa hän tulee, jos hän vain sijoittuu seuraavan alaryhmän alle: katolinen. Saakoot kernaasti tuoda omia perinteitä mukanaan. Kirkkomme on katolinen eli yleismaailmalllinen tai jotain sinne päin. Ne suomalaiset miehet, jotka ovat vihaisia moisista ja joille asia on hyvin tärkeä, voivat itse ryhytä papeiksi ja diakoneiksi. Vakavasti tyytymättömät naiset sen sijaan voivat liittyä sääntökuntiin, joita on riittävästi. Omalla toiminnallaan voi sitten tuoda esille suomalaista kulttuuriperintöä.
Tämän luettua jokainen ymmärtää kohta, että neokatekumenaalien säälimättömän pilkan taustalla eivät ole tälläiset tekosyyt. Etenkin, koska esim Henrikissä neokatekumenaalinen monsig. Marino on hoitanut hommansa olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Messua pukkaa, rippiä pukkaa ja kaikkea pukkaa. On vain itsestä kiinni kuinka rikasta tai köyhää hengenelämä on.
Koska neokatekumenaalisen tien asema kirkossamme on vailla mitään epäselvyyksiä ja avoin sekä pitkään jatkuva pilkka on lopulta kirkon ja paavin auktoriteetin kyseenalaistamista, tarvitaan tekosyitä peittämään ne todelliset syyt, jotka ovat neokatekumenaalisen tien rienaamisen taustalla.
MINUN MIELESTÄ: Neokatekumenaaleja arvostellaan ja pilkataan, koska ilmeisesti tänäkin päivänä ja varsinaisesti liikkeen alkuajoista lähtien, liikkeeseen mukaan tulleet eivät ole olleet yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa, väittäisin jopa, että päinvastoin. Lisäksi olen ymmärtänyt, että toimintaan liittyy tietynlainen suvaitsevaisuus, ymmärrys ja langenneiden paluu kirkon yhteyteen. Kaikesta tästä puuttuu sellainen statuksenomainen hienous ja arvostus, joita ne katoliset liikkeet saavat osakseen, joissa on menestyviä, ei-langenneita, koulutettuja ja ehkä siksi hieman konservatiivisia henkilöitä. On niin inhimillistä haluta olla hieno ja parempi ja siksi omaksua konservatiiviset arvot. Ehkä sarvipäälläkin on näissä tunteissa jotain tekemistä. Näiden syiden vuoksi neokatekumenaaleja pilkataan. Eriarvoisuus ja viiteryhmät. Ihmisen oma ryhmä ja viiteryhmä. Nämä antavat todellisia vastauksia.
Itse en ole neokatekumenaali ja tunnen näöltä vain yhden henkilön, joka varmuudella sellainen on. Hän on suuresti kunnioittamani isä Marino. Lisäksi olen seurannut vähän aikaa Marco Pasinaton toimintaa - kuinka lahjakas ja pätevä nuori mies. Taitaa muuten olla neokatekumenaali hänkin. Jos muut ovat lähellekään heidän tasoa, niin voi vinetto....asiat ovat hyvin. Nyt joku tietysti heittää, että miten voin laukoa mielipiteitäni neokatekumenaalien arvostelusta, koska en tiedä heistä paljoakaan. Helposti! On vaan niin ilmiselvää mistä kaikki johtuu. Jeesus Kristus ei nostanut itseään sille tasolle, että alkoi pilkkaamaan muita. Kyllähän me tiedämme ne syyt, jotka estävät meitä itse olemasta Jeesuksen kaltainen. Jokainen löytää ne sydämestään.
Sitten vielä muutama sana onko katolista olla uskoontullut. Voidaanko näin sanoa? No, minä käytän suomea ja suomalaisen kulttuuriperinnön sanavarastoa - aiemmin olin muuten tapaluterilainen. Sitten yhtenä päivänä sain kutsun katoliseen kirkkoon, koska "löysin" Jumalan läheisyyden ja halun elää siinä. Tietysti jollain muullakin tavalla asian voi ilmaista, mutta mun mielestä yksinkertaisinta on puhua uskoontulemisesta. Jos jotakuta tämä käsite loukkaa, niin voin välttää sen käyttöä. Tälläiset käsitteiden käytöt ova niiiin pieniä juttuja tässä Jumalan läheisyydessä elämisessä. Edelleen näen tälläisten "tyylisuuntausten" keskinäiset kahnaukset täysin tarpeettomina. Minun mielestä jo pelkästään Pyhän Katolisen kirkon sakramentit muodostavat uskonelämästä suuren, suuren osan.
Oulun kirkosta sen verran, että minun mielestä se on kaunis. En tiennyt, että se on neokatekumenaalisen tyylisuunnan mukaan rakennettu. Minä luulin, että se edustaa lappalaisten tyylisuuntausta ja kulttuuria. - p. v. Münchhausen
Hoosi-Klaus kirjoitti:
On kovasti esitetty, että niiden kirkkoherrojen ja pappien, etenkin neokatekumenaalien, pitäisi tuntea syvästi a) suomalainen katolinen kulttuuriperintö ja b) tomia näiden arvojen ja perinteiden mukaisesti. Edelleen on kerrottu, että on vähintään harmillista, jos Suomessa toimitaan esim. alunperin Espanjassa syntyneen neokatekumenaalisen tien pohjalta.
Voi voi....kirjeitä joulupukille. On kohtuutonta toivoa kuuta taivaalta. On kohtuutonta vaatia niiltä papeilta, jotka kuuluvat johonkin sääntökuntaan tai vastaavaan, että heidän pitäisi hylätä tomintamallinsa, koska ovat tulleet Suomeen ja koska suomalaiset haluavat suomalaisen kulttuurinperinnön mukaista käytäntöä.
Minun mielestä voimme olla kiitollisia jokaikisestä papista mistä tahansa hän tulee, jos hän vain sijoittuu seuraavan alaryhmän alle: katolinen. Saakoot kernaasti tuoda omia perinteitä mukanaan. Kirkkomme on katolinen eli yleismaailmalllinen tai jotain sinne päin. Ne suomalaiset miehet, jotka ovat vihaisia moisista ja joille asia on hyvin tärkeä, voivat itse ryhytä papeiksi ja diakoneiksi. Vakavasti tyytymättömät naiset sen sijaan voivat liittyä sääntökuntiin, joita on riittävästi. Omalla toiminnallaan voi sitten tuoda esille suomalaista kulttuuriperintöä.
Tämän luettua jokainen ymmärtää kohta, että neokatekumenaalien säälimättömän pilkan taustalla eivät ole tälläiset tekosyyt. Etenkin, koska esim Henrikissä neokatekumenaalinen monsig. Marino on hoitanut hommansa olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Messua pukkaa, rippiä pukkaa ja kaikkea pukkaa. On vain itsestä kiinni kuinka rikasta tai köyhää hengenelämä on.
Koska neokatekumenaalisen tien asema kirkossamme on vailla mitään epäselvyyksiä ja avoin sekä pitkään jatkuva pilkka on lopulta kirkon ja paavin auktoriteetin kyseenalaistamista, tarvitaan tekosyitä peittämään ne todelliset syyt, jotka ovat neokatekumenaalisen tien rienaamisen taustalla.
MINUN MIELESTÄ: Neokatekumenaaleja arvostellaan ja pilkataan, koska ilmeisesti tänäkin päivänä ja varsinaisesti liikkeen alkuajoista lähtien, liikkeeseen mukaan tulleet eivät ole olleet yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa, väittäisin jopa, että päinvastoin. Lisäksi olen ymmärtänyt, että toimintaan liittyy tietynlainen suvaitsevaisuus, ymmärrys ja langenneiden paluu kirkon yhteyteen. Kaikesta tästä puuttuu sellainen statuksenomainen hienous ja arvostus, joita ne katoliset liikkeet saavat osakseen, joissa on menestyviä, ei-langenneita, koulutettuja ja ehkä siksi hieman konservatiivisia henkilöitä. On niin inhimillistä haluta olla hieno ja parempi ja siksi omaksua konservatiiviset arvot. Ehkä sarvipäälläkin on näissä tunteissa jotain tekemistä. Näiden syiden vuoksi neokatekumenaaleja pilkataan. Eriarvoisuus ja viiteryhmät. Ihmisen oma ryhmä ja viiteryhmä. Nämä antavat todellisia vastauksia.
Itse en ole neokatekumenaali ja tunnen näöltä vain yhden henkilön, joka varmuudella sellainen on. Hän on suuresti kunnioittamani isä Marino. Lisäksi olen seurannut vähän aikaa Marco Pasinaton toimintaa - kuinka lahjakas ja pätevä nuori mies. Taitaa muuten olla neokatekumenaali hänkin. Jos muut ovat lähellekään heidän tasoa, niin voi vinetto....asiat ovat hyvin. Nyt joku tietysti heittää, että miten voin laukoa mielipiteitäni neokatekumenaalien arvostelusta, koska en tiedä heistä paljoakaan. Helposti! On vaan niin ilmiselvää mistä kaikki johtuu. Jeesus Kristus ei nostanut itseään sille tasolle, että alkoi pilkkaamaan muita. Kyllähän me tiedämme ne syyt, jotka estävät meitä itse olemasta Jeesuksen kaltainen. Jokainen löytää ne sydämestään.
Sitten vielä muutama sana onko katolista olla uskoontullut. Voidaanko näin sanoa? No, minä käytän suomea ja suomalaisen kulttuuriperinnön sanavarastoa - aiemmin olin muuten tapaluterilainen. Sitten yhtenä päivänä sain kutsun katoliseen kirkkoon, koska "löysin" Jumalan läheisyyden ja halun elää siinä. Tietysti jollain muullakin tavalla asian voi ilmaista, mutta mun mielestä yksinkertaisinta on puhua uskoontulemisesta. Jos jotakuta tämä käsite loukkaa, niin voin välttää sen käyttöä. Tälläiset käsitteiden käytöt ova niiiin pieniä juttuja tässä Jumalan läheisyydessä elämisessä. Edelleen näen tälläisten "tyylisuuntausten" keskinäiset kahnaukset täysin tarpeettomina. Minun mielestä jo pelkästään Pyhän Katolisen kirkon sakramentit muodostavat uskonelämästä suuren, suuren osan.
Oulun kirkosta sen verran, että minun mielestä se on kaunis. En tiennyt, että se on neokatekumenaalisen tyylisuunnan mukaan rakennettu. Minä luulin, että se edustaa lappalaisten tyylisuuntausta ja kulttuuria.sehän se. Yhtähyvin voi lähestyä joulupukkia kuin piispaa, jos on kiinnostunut pappeudesta. Olen kanssasi tässä asiassa täysin samaa mieltä. Muutoinhan meillä olisi tukku hienoja suomalissyntyisiä pappeja täällä. Mutta kun ei ole. Katolisessa kirkossa kun ei noin vain voi ryhtyä papiksi. Ongelmahan on, ainakin tähän asti, ollut se, että piispa vain ei halua pappeja tänne! Erityisesti ei suomalaisia! Paitsi silloin jos ovat kiinnostuneita SCJ:stä ja muttavat Puolaan seminaariin ja jos silloinkaan kelpaa. Ongelmahan ei ole ollut kutsumukset eikä raha. Ongelma on ollut ihan joku muu. Toivottavasti tilanne muuttuu tulevaisuudessa ja joskus saamme tänne "normaalin" piispan.
Ohjeeni ihmisille on mennä messuun sunnuntaina ja käyttäytyä kuin tädin kiltti mussukka ja pitää suu kiinni ja kun haluaa karkkia mennä ulkomaille nauttimaan siitä. - Pirjo-Kalevi Pornia
Hoosi-Klaus kirjoitti:
On kovasti esitetty, että niiden kirkkoherrojen ja pappien, etenkin neokatekumenaalien, pitäisi tuntea syvästi a) suomalainen katolinen kulttuuriperintö ja b) tomia näiden arvojen ja perinteiden mukaisesti. Edelleen on kerrottu, että on vähintään harmillista, jos Suomessa toimitaan esim. alunperin Espanjassa syntyneen neokatekumenaalisen tien pohjalta.
Voi voi....kirjeitä joulupukille. On kohtuutonta toivoa kuuta taivaalta. On kohtuutonta vaatia niiltä papeilta, jotka kuuluvat johonkin sääntökuntaan tai vastaavaan, että heidän pitäisi hylätä tomintamallinsa, koska ovat tulleet Suomeen ja koska suomalaiset haluavat suomalaisen kulttuurinperinnön mukaista käytäntöä.
Minun mielestä voimme olla kiitollisia jokaikisestä papista mistä tahansa hän tulee, jos hän vain sijoittuu seuraavan alaryhmän alle: katolinen. Saakoot kernaasti tuoda omia perinteitä mukanaan. Kirkkomme on katolinen eli yleismaailmalllinen tai jotain sinne päin. Ne suomalaiset miehet, jotka ovat vihaisia moisista ja joille asia on hyvin tärkeä, voivat itse ryhytä papeiksi ja diakoneiksi. Vakavasti tyytymättömät naiset sen sijaan voivat liittyä sääntökuntiin, joita on riittävästi. Omalla toiminnallaan voi sitten tuoda esille suomalaista kulttuuriperintöä.
Tämän luettua jokainen ymmärtää kohta, että neokatekumenaalien säälimättömän pilkan taustalla eivät ole tälläiset tekosyyt. Etenkin, koska esim Henrikissä neokatekumenaalinen monsig. Marino on hoitanut hommansa olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Messua pukkaa, rippiä pukkaa ja kaikkea pukkaa. On vain itsestä kiinni kuinka rikasta tai köyhää hengenelämä on.
Koska neokatekumenaalisen tien asema kirkossamme on vailla mitään epäselvyyksiä ja avoin sekä pitkään jatkuva pilkka on lopulta kirkon ja paavin auktoriteetin kyseenalaistamista, tarvitaan tekosyitä peittämään ne todelliset syyt, jotka ovat neokatekumenaalisen tien rienaamisen taustalla.
MINUN MIELESTÄ: Neokatekumenaaleja arvostellaan ja pilkataan, koska ilmeisesti tänäkin päivänä ja varsinaisesti liikkeen alkuajoista lähtien, liikkeeseen mukaan tulleet eivät ole olleet yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa, väittäisin jopa, että päinvastoin. Lisäksi olen ymmärtänyt, että toimintaan liittyy tietynlainen suvaitsevaisuus, ymmärrys ja langenneiden paluu kirkon yhteyteen. Kaikesta tästä puuttuu sellainen statuksenomainen hienous ja arvostus, joita ne katoliset liikkeet saavat osakseen, joissa on menestyviä, ei-langenneita, koulutettuja ja ehkä siksi hieman konservatiivisia henkilöitä. On niin inhimillistä haluta olla hieno ja parempi ja siksi omaksua konservatiiviset arvot. Ehkä sarvipäälläkin on näissä tunteissa jotain tekemistä. Näiden syiden vuoksi neokatekumenaaleja pilkataan. Eriarvoisuus ja viiteryhmät. Ihmisen oma ryhmä ja viiteryhmä. Nämä antavat todellisia vastauksia.
Itse en ole neokatekumenaali ja tunnen näöltä vain yhden henkilön, joka varmuudella sellainen on. Hän on suuresti kunnioittamani isä Marino. Lisäksi olen seurannut vähän aikaa Marco Pasinaton toimintaa - kuinka lahjakas ja pätevä nuori mies. Taitaa muuten olla neokatekumenaali hänkin. Jos muut ovat lähellekään heidän tasoa, niin voi vinetto....asiat ovat hyvin. Nyt joku tietysti heittää, että miten voin laukoa mielipiteitäni neokatekumenaalien arvostelusta, koska en tiedä heistä paljoakaan. Helposti! On vaan niin ilmiselvää mistä kaikki johtuu. Jeesus Kristus ei nostanut itseään sille tasolle, että alkoi pilkkaamaan muita. Kyllähän me tiedämme ne syyt, jotka estävät meitä itse olemasta Jeesuksen kaltainen. Jokainen löytää ne sydämestään.
Sitten vielä muutama sana onko katolista olla uskoontullut. Voidaanko näin sanoa? No, minä käytän suomea ja suomalaisen kulttuuriperinnön sanavarastoa - aiemmin olin muuten tapaluterilainen. Sitten yhtenä päivänä sain kutsun katoliseen kirkkoon, koska "löysin" Jumalan läheisyyden ja halun elää siinä. Tietysti jollain muullakin tavalla asian voi ilmaista, mutta mun mielestä yksinkertaisinta on puhua uskoontulemisesta. Jos jotakuta tämä käsite loukkaa, niin voin välttää sen käyttöä. Tälläiset käsitteiden käytöt ova niiiin pieniä juttuja tässä Jumalan läheisyydessä elämisessä. Edelleen näen tälläisten "tyylisuuntausten" keskinäiset kahnaukset täysin tarpeettomina. Minun mielestä jo pelkästään Pyhän Katolisen kirkon sakramentit muodostavat uskonelämästä suuren, suuren osan.
Oulun kirkosta sen verran, että minun mielestä se on kaunis. En tiennyt, että se on neokatekumenaalisen tyylisuunnan mukaan rakennettu. Minä luulin, että se edustaa lappalaisten tyylisuuntausta ja kulttuuria.Tuu käymään mun luona nii näytän mistä mun Ristuksen rakkaus sykkii ja kuinka Gioia di Dioa toteutetaan käytännössä.
Autuas Kiko "Skitta" Slummilainen, pyhä Ex-Nunna Karmee olkoot esirukoilijoitamme. - Noni, johan oli
Pirjo-Kalevi Pornia kirjoitti:
Tuu käymään mun luona nii näytän mistä mun Ristuksen rakkaus sykkii ja kuinka Gioia di Dioa toteutetaan käytännössä.
Autuas Kiko "Skitta" Slummilainen, pyhä Ex-Nunna Karmee olkoot esirukoilijoitamme.Toivottavasti se sykkii kanssa oikeassa paikassa, niin ei täältä tarvitse sitä mallia näyttää. Typeryyttä tällä palstalla on jo näytetty riittävästi. Mitä tulee Ouluun kirkkoon, niin olen itsekin kuvitellut sen pohjoista ulottuvutta kuvaavan. Mitä tulee pappeihin, sen kun papiksi vaan, vaikka itse Muumi-Mamma kieltäisi. Jos on oma pää ja kutsu Jumalalta, siinä ei piispan nyrpeä nonverbaalinen kehonkieli kovin paljon pitäisi painaa. Omasta halusta ja halusta palvella muita ihmisiä hartaudella Jumalan pyynnöstä on tärkein, eikä piispan pyynnöstä.
- Konservatiivinen sie
perinteinen katolil kirjoitti:
Erittäin hyviä kysymyksiä.
Toivon Katolisen kirkon Suomessa palaavan ja pidättäytyvän niihin uskonnonharjoittamisen muotoihin, jotka perinteisesti ovat meidän "omiamme". On ikävää ja yhteisyyttä rapauttavaa, että ulkoa tuodaan vieras, tekemällä tehty järjestö tänne, kummallisine tapoineen, puolisuljettuine kokoontumisineen ja omine messuineen.
Liike toi pappisseminaarinsa tänne, mikä on tosi outoa maassa, jossa katolisuus on pieni vähemmistöuskonto ja jossa katolilaiset pyrkivät ylläpitämään yhteisöllisyyttä, omaa identiteettiä ja omia perinteitä. Tämän liikkeen pappeja on nyt jo kolmessa seurakunnassa kirkkoherroina, pappeja jotka kuuluvat meille vieraaseen katoliseen ryhmään, jolla on vahva sitoutuneisuus meille vieraaseen toimintaan.
Maasta neokatteja ei voi karkoittaa, mutta heidän pappiensa ei pitäisi toimia kirkkoherroina."Toivon Katolisen kirkon Suomessa palaavan ja pidättäytyvän niihin uskonnonharjoittamisen muotoihin, jotka perinteisesti ovat meidän "omiamme". On ikävää ja yhteisyyttä rapauttavaa, että ulkoa tuodaan vieras, tekemällä tehty järjestö tänne, kummallisine tapoineen, puolisuljettuine kokoontumisineen ja omine messuineen."
Ilmeisesti neokatekumenaaleista täällä valittavat tahot ovat niitä samoja, jotka sitten toisaalla iloitsevat "ekumeenisesta Teemu-piispasta" ja puolustavat häntä henkeen ja vereen. Suoraan sanoen ihmettelen mikseivät he sitten puhu moisista ongelmista tälle iki-ihanalle piispalle. Ilmeisesti sen takia, että he(kin) tietävät (joskaan eivät tunnusta), että mitään ei joka tapauksessa tulisi tapahtumaan, sillä piispa ei eväitään liikuta suuntaan eikä toiseen.
Mitä taas tulee neokatekumenaaleihin, ilman heitä pappeja seurakunnissamme olisi tuskin ollenkaan. Muistatteko viime vuosikymmeninä tänne raahatut puolalais-liberaalis-flegmaattiset SCJ-papit? Kuinka monta heistä on yhä tänä päivänä täällä? Kuinka moni on jättänyt koko pappeuden? Ovatko he parempi vaihtoehto?
Nykypiispan kaudella tänne ei ole tulossa yhtä ainutta uutta sääntökuntaa, sillä vanhan kunnon SCJ-läisenä Sippo ei tule niitä tänne päästämään, saatikka kutsumaan ja etsimään. Minusta neokatekumenaalit ovat näin ollen hiippakuntamme pelastus. En ole koskaan osallistunut heidän omiin messuihinsa, mutta olen kuullut niistä niin paljon, etten edes halua osallistua. Tavalliset messut he sen sijaan viettävät ihan asiallisesti.
Hyvät ihmiset, hyväksykää tosiasiat! Joko hyväksytte neokatekumenaalit ja iloitsette heistä tai sitten annatte hiippakunnan vaipua ruususen uneen, jossa sitä palvelee kourallinen epävarmoja puolalaisia liberaali-SCJ-läisiä, joiden ainoana vaikuttimena on pitää täällä hallitseva SCJ-läänitys voimassa. - Konservatiivinen sie
p. v. Münchhausen kirjoitti:
sehän se. Yhtähyvin voi lähestyä joulupukkia kuin piispaa, jos on kiinnostunut pappeudesta. Olen kanssasi tässä asiassa täysin samaa mieltä. Muutoinhan meillä olisi tukku hienoja suomalissyntyisiä pappeja täällä. Mutta kun ei ole. Katolisessa kirkossa kun ei noin vain voi ryhtyä papiksi. Ongelmahan on, ainakin tähän asti, ollut se, että piispa vain ei halua pappeja tänne! Erityisesti ei suomalaisia! Paitsi silloin jos ovat kiinnostuneita SCJ:stä ja muttavat Puolaan seminaariin ja jos silloinkaan kelpaa. Ongelmahan ei ole ollut kutsumukset eikä raha. Ongelma on ollut ihan joku muu. Toivottavasti tilanne muuttuu tulevaisuudessa ja joskus saamme tänne "normaalin" piispan.
Ohjeeni ihmisille on mennä messuun sunnuntaina ja käyttäytyä kuin tädin kiltti mussukka ja pitää suu kiinni ja kun haluaa karkkia mennä ulkomaille nauttimaan siitä." Ongelmahan on, ainakin tähän asti, ollut se, että piispa vain ei halua pappeja tänne! Erityisesti ei suomalaisia! Paitsi silloin jos ovat kiinnostuneita SCJ:stä ja muttavat Puolaan seminaariin ja jos silloinkaan kelpaa."
Sinäpä sen sanoit! Lue viestini alempaa. - Hoosi-Klaus
Konservatiivinen sie kirjoitti:
"Toivon Katolisen kirkon Suomessa palaavan ja pidättäytyvän niihin uskonnonharjoittamisen muotoihin, jotka perinteisesti ovat meidän "omiamme". On ikävää ja yhteisyyttä rapauttavaa, että ulkoa tuodaan vieras, tekemällä tehty järjestö tänne, kummallisine tapoineen, puolisuljettuine kokoontumisineen ja omine messuineen."
Ilmeisesti neokatekumenaaleista täällä valittavat tahot ovat niitä samoja, jotka sitten toisaalla iloitsevat "ekumeenisesta Teemu-piispasta" ja puolustavat häntä henkeen ja vereen. Suoraan sanoen ihmettelen mikseivät he sitten puhu moisista ongelmista tälle iki-ihanalle piispalle. Ilmeisesti sen takia, että he(kin) tietävät (joskaan eivät tunnusta), että mitään ei joka tapauksessa tulisi tapahtumaan, sillä piispa ei eväitään liikuta suuntaan eikä toiseen.
Mitä taas tulee neokatekumenaaleihin, ilman heitä pappeja seurakunnissamme olisi tuskin ollenkaan. Muistatteko viime vuosikymmeninä tänne raahatut puolalais-liberaalis-flegmaattiset SCJ-papit? Kuinka monta heistä on yhä tänä päivänä täällä? Kuinka moni on jättänyt koko pappeuden? Ovatko he parempi vaihtoehto?
Nykypiispan kaudella tänne ei ole tulossa yhtä ainutta uutta sääntökuntaa, sillä vanhan kunnon SCJ-läisenä Sippo ei tule niitä tänne päästämään, saatikka kutsumaan ja etsimään. Minusta neokatekumenaalit ovat näin ollen hiippakuntamme pelastus. En ole koskaan osallistunut heidän omiin messuihinsa, mutta olen kuullut niistä niin paljon, etten edes halua osallistua. Tavalliset messut he sen sijaan viettävät ihan asiallisesti.
Hyvät ihmiset, hyväksykää tosiasiat! Joko hyväksytte neokatekumenaalit ja iloitsette heistä tai sitten annatte hiippakunnan vaipua ruususen uneen, jossa sitä palvelee kourallinen epävarmoja puolalaisia liberaali-SCJ-läisiä, joiden ainoana vaikuttimena on pitää täällä hallitseva SCJ-läänitys voimassa.Olipa yllätys, että piispa Teemu on syyllinen siihen, että seurakunnissamme on neokatekumenaalisia pappeja. (Kuulkaas nyt hullut ja muut avohoito-tapaukset!) Teemu on ollut piispana vasta vuoden. Hän ei ole ennättänyt luomaan sellaista salaliittoa, joka on estänyt suomalaisten pääsemisen papeiksi.
Olen ihan varma, että jokainen suomalainen, joka haluaa katoliseksi papiksi ja on siihen kelvollinen, pääsee jonkun seminaarin kautta Suomeen. Eipä vaan taida löytyä. Mieluummin julistetaan "totuuksia" tälläkin foorumilla. - Tapakonservatiivi
Hoosi-Klaus kirjoitti:
Olipa yllätys, että piispa Teemu on syyllinen siihen, että seurakunnissamme on neokatekumenaalisia pappeja. (Kuulkaas nyt hullut ja muut avohoito-tapaukset!) Teemu on ollut piispana vasta vuoden. Hän ei ole ennättänyt luomaan sellaista salaliittoa, joka on estänyt suomalaisten pääsemisen papeiksi.
Olen ihan varma, että jokainen suomalainen, joka haluaa katoliseksi papiksi ja on siihen kelvollinen, pääsee jonkun seminaarin kautta Suomeen. Eipä vaan taida löytyä. Mieluummin julistetaan "totuuksia" tälläkin foorumilla.Piispana Sippo on ollut vasta vuoden, mutta itse asiassa hän on johtanut hiippakuntaa kesäkuusta 2008 eli reippaasti yli kaksi vuotta. Tänä aikana hän on siirtänyt mm. Jyväskylän seurakunnan neokatekumenaalien hoitoon. Huhujen mukaan seuraavaksi niin tulee tapahtumaan Kouvolan seurakunnalle.
Että silleen... - p . v. Münchhausen
Hoosi-Klaus kirjoitti:
Olipa yllätys, että piispa Teemu on syyllinen siihen, että seurakunnissamme on neokatekumenaalisia pappeja. (Kuulkaas nyt hullut ja muut avohoito-tapaukset!) Teemu on ollut piispana vasta vuoden. Hän ei ole ennättänyt luomaan sellaista salaliittoa, joka on estänyt suomalaisten pääsemisen papeiksi.
Olen ihan varma, että jokainen suomalainen, joka haluaa katoliseksi papiksi ja on siihen kelvollinen, pääsee jonkun seminaarin kautta Suomeen. Eipä vaan taida löytyä. Mieluummin julistetaan "totuuksia" tälläkin foorumilla.att snacka paska. Förstås du?
Omassa puheenvuorossa tarkoitin myös kahta edeltävää piispaa, mukaanlukien ex-yleisvikaari Jan Artsia hoveineen.
Nähdään myöhemmin tänään messussa jahka ennätän tuossa nukkumaan. - Anonyymi
Konservatiivinen sie kirjoitti:
"Toivon Katolisen kirkon Suomessa palaavan ja pidättäytyvän niihin uskonnonharjoittamisen muotoihin, jotka perinteisesti ovat meidän "omiamme". On ikävää ja yhteisyyttä rapauttavaa, että ulkoa tuodaan vieras, tekemällä tehty järjestö tänne, kummallisine tapoineen, puolisuljettuine kokoontumisineen ja omine messuineen."
Ilmeisesti neokatekumenaaleista täällä valittavat tahot ovat niitä samoja, jotka sitten toisaalla iloitsevat "ekumeenisesta Teemu-piispasta" ja puolustavat häntä henkeen ja vereen. Suoraan sanoen ihmettelen mikseivät he sitten puhu moisista ongelmista tälle iki-ihanalle piispalle. Ilmeisesti sen takia, että he(kin) tietävät (joskaan eivät tunnusta), että mitään ei joka tapauksessa tulisi tapahtumaan, sillä piispa ei eväitään liikuta suuntaan eikä toiseen.
Mitä taas tulee neokatekumenaaleihin, ilman heitä pappeja seurakunnissamme olisi tuskin ollenkaan. Muistatteko viime vuosikymmeninä tänne raahatut puolalais-liberaalis-flegmaattiset SCJ-papit? Kuinka monta heistä on yhä tänä päivänä täällä? Kuinka moni on jättänyt koko pappeuden? Ovatko he parempi vaihtoehto?
Nykypiispan kaudella tänne ei ole tulossa yhtä ainutta uutta sääntökuntaa, sillä vanhan kunnon SCJ-läisenä Sippo ei tule niitä tänne päästämään, saatikka kutsumaan ja etsimään. Minusta neokatekumenaalit ovat näin ollen hiippakuntamme pelastus. En ole koskaan osallistunut heidän omiin messuihinsa, mutta olen kuullut niistä niin paljon, etten edes halua osallistua. Tavalliset messut he sen sijaan viettävät ihan asiallisesti.
Hyvät ihmiset, hyväksykää tosiasiat! Joko hyväksytte neokatekumenaalit ja iloitsette heistä tai sitten annatte hiippakunnan vaipua ruususen uneen, jossa sitä palvelee kourallinen epävarmoja puolalaisia liberaali-SCJ-läisiä, joiden ainoana vaikuttimena on pitää täällä hallitseva SCJ-läänitys voimassa.Entäpä jos neokatekumenaalit, kaikista puutteistaan huolimatta, olisivat kuitenkin estämässä katolilaisten joukkopakoa vapaisiin suuntiin?
- Sakke(101)
Kun latina poistetaan seurakunnan messuista ja muut perinteiset katoliset tavat haihtuvat ilmaan olemme menossa kohti täydellistä integraatioprosessia neokatekumenaaliseen spiritualiteettiin. Kun eroja ei sitten ole seurakunnan perinteisessä liturgiassa ja heidän herännäisjumalanpalveluksessa on helppo yhdistää molemmat.
Latina pois yhdestä messusta ja sitten vähän muualtakin. Ei ne seurakunnan perinteet ole niin tärkeitä? - Anonyymi
Vaikka neokatekumenaalit ovatkin epämääräinen joukko omine yksityisine messuineen yms, niin entäpä jos he kuitenkin estäisivät katolilaisten joukkopakoa vapaisiin suuntiin?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .894600Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631403133Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503125Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032202Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2311348Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111223- 761207
- 671097
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301084Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että112999