nousukiidon aikana MD11 matkustajakone poltaa kerosiinia n. 20tn. 3500 dieselhenkilöautoa kuluttaa suunnilleen saman verran 100 kilometrin mittaisella ajomatkalla. Polttoaineena diesel on kuitenkin puhtaampaa kuin kerosiini eli kansanomaisesti sanottuna lamppuöljy.
Tieliikenteen tuottamat päästöt ovat todella pienet verrattuna esim. lentoliikenteeseen
Nyt vaan kynät heilumaan ja laskemaan mitkä ovat esim. Hki-Vantaan lentoliikenteen kokonaispäästöt vuorokautta kohden. Saatua lukua voitte sitten verrata vaikkapa Suomen tieliikenteen kokonaispäästöihin vrk kohden.
Tieliikenteen tuottamat päästöt ovat todella pienet verrattuna esim. lentoliikenteeseen
Nyt vaan kynät heilumaan ja laskemaan mitkä ovat esim. Hki-Vantaan lentoliikenteen kokonaispäästöt vuorokautta kohden. Saatua lukua voitte sitten verrata vaikkapa Suomen tieliikenteen kokonaispäästöihin vrk kohden.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Helsinki-Vantaa oli vähän pieni ilmaliikennealue, joten laajensin laskelman kästtämään koko Suomen ilmaliikennealueen.
Ilmaliikenteen kokonaispäästöt ovat 1122000 tonnia ja tieliikenteen 12232000 tonnia vuodessa. Liikenteen kokonaispäästöt ovat 17030000 tonnia vuodessa.
Ilmaliikenne aiheuttaa 7 % liikenteen kokonaispäästöistä ja tieliikenne 72 %.
http://www.lipasto.vtt.fi/lipasto/paasto06.htm
Täytyy vielä lisätä että, jos laskelmiin otetaan mukaan lentoliikenteen päästöt määränpäähän asti, niin lentoliikenteen päästöt kasvavat. Nämä päästöt ovat laskelmissa skipattu sen maan päästöiksi, jonka alueella lento tapahtuu.
tuottavat 1,000,000tn Hki-Vantaan lentoliikenteessä. Tarkoittanee sitä että laskelmissa, joihin viittaat on huomioitu vain matkanopeudessa tuotetut päästöt. MD11 kulutus n. 7,5tn/h.
Tämän lisäksi kerosiini on epäpuhtaampaa polttoainetta kuin diesel ja syydetään ilmakehään ilman minkäänlaisia suotimia.
tieliikenne kokonaisuutena niin tilanne näyttää aika toiselta, yksityisautoilun päästöt ovatkin vain n.20% tieliikennepäästöistä, siinä vertailussa kohtuullisen tarpeeton lentoliikenne on jo aikamoinen saastuttaja?
"syydetään ilmakehään ilman minkäänlaisia suotimia. "
???Minkäslaisen "suodattimen" meinasit rakentaa suihkumoottoriin???
Tarvitsen vähän enemmän tietoa.
Mistä löytyy suikukoneiden polttoaineen kulutus nousukiidossa ja suihkukoneiden päästöt nousuteholla ja kuinka paljon nousuja Helsinki-Vantaalla tehdään milläkin koneella.
"???Minkäslaisen "suodattimen" meinasit rakentaa suihkumoottoriin???"
Jaa, että suodatin tai katalysaattori suihkumoottoriin? Ei siihen on kyllä aika vähän mahdollisuuksia ja lisäksi mikään suodatin ei vaikuta fossiilia polttavan kapineen luonnollisesti tuottaman hiilidioksidipäästöön.
Suihkumoottorihan on alunperin kehitetty sotalentokoneeseen tuottamaan mahdollisimman paljon työntövoimaa mahdollisimman pienessä tilassa ja kevyellä massalla, piittaamatta mistään muusta. Näistä lähtökohdista kun lähdetään kehittämään jotakin "ympäristöystävällistä" tekniikkaa, niin kehitystä saadaan tehdä kyllä komeilla päästövahennysprosenteilla pitkään, mutta silti edelleenkin päästöt ovat suuria (koska lähtökohta on tolkuton). Eikä niitä koskaan voida saada kovinkaan pieniksi. MIKSI?
Lentokoneen päästöjä (eli energiantarvetta) ei voi saada ikinä kovin pieneksi jos:
1. LentoNOPEUS pitää olla suuri
2. Lentokoneen kokonaisMASSA pitää olla suuri
3. Koneen lentoKORKEUS pitää olla suuri
Selityksiä ja simpppeleitä laskelmia:
1. Suuri lentonopeus = suuri ilmanvastus. Tämä on fakta, josta ei voi juuri enää tinkiä. Nykykoneet ovat aerodynamiikaltaan huippuluokkaa ja siihen on olemassa erinomaisen hyvät syyt, vaikka polttoaine on ollut pitkään lähes ilmaista. Hyvä tapa suhteuttaa lentokoneen (tai vaikka autonkin) ilmanvastusta on työntää moottoritiellä käsi ulos auton ikkunasta. -pistääkö ilmavirta vastaan? No, jos tuntuu vastus kovalta, niin mieti sitä, että lentokone lentää autoon verrattuna noin 9x nopeudella (noin 900km/h). Lisäksi vastusvoima kasvaa nopeuden suhteen kolmanteen potenssiin, eli periaatteessa lentononeen nopeudessa jos työntäisit kätösen ulos, niin voima olisi 9^3=729 kertainen. -pistääkö ilmavirta vastaan? :) No, todellisuudessa lentokoneet nousevat matkalentoa varten 10km korkeuteen, jotta ympäröivän ilman tiheys saadaan pienemmäksi. Silloin myös ilmanvastus on pienempi. 10km korkeudessa ilmanvastus on noin neljäsosa verrattuna maan pinnan läheisyydessä toteutuvaan ilmanvastukseen. Kuitenkin voima on 729/4=182, eli noin 182 kertainen verrattuna siihen moottoritiekokeiluun. Tämä on siis lähtökohta kun aletaan puhua lentokoneen energiankulutuksesta.. Lopullinen syy suureen lentonopeuteen on tietysti se, että turistien ja tavaroiden pitää liikkua niin nopeasti, että alle viikon reissulla ehtii planeetan toiselle puolelle ja takaisin.
2. Lentokoneen kokonaismassa on suuri vaikka sitä ollaan kaikin mahdollisin keinoin yritetty saada mahdollisimman pieneksi (ja edelleen kannattaa muistaa, että tämä kehitystyö on kannattanut tehdä, vaikka kerosiini on ollut lähes ilmaista). Lentokone painaa, koska se tarvitsee ensinnäkin mielettömästi polttoainetta (järjetön ilmanvastus, moottorien huono hyötysuhde), koska koneen rakenteiden pitää olla vahvoja (suuret voimat esim. ilmakuopissa, laskuissa ja myös peruslennossa), koska rakenteiden pitää olla monimutkaisia (sisäänvedettävät jousitetut laskutelineet, suuri määrä liikkuvia ohjainpintoja siivissä ja peräsimissä ym.). Kun verrataan esimerkiksi junaan, niin lentokone on lähtökohtaisesti todella todella huono massan suhteen. Lentokoneen pitää kuljettaa iso polttoainelastinsa mukanaan koko matkan ajan (junassa energia tulee sähköjohdosta, eikä se energia paina junassa yhtään mitään). Lentokoneen pitää nostaa koko massansa 10km lentokorkeuteen ja lisäksi tuota massaa pitää kannatella koko lennon ajan moottoriteholla ilmassa. Juna taas lepää tai rullaa raiteillaan vaikka sen moottoreihin ei tulisi sähköverkosta milliamppeeriakaan.. Sitten tässä voitaisiin puhua myös lentorahdista, turistien vyötärönympäryksistä, tuliaismääristä ym. Niiden vaikutushan on lentokoneessa suuri, koska kone ja sen energiataloudellisuus on hyvin herkkä massan lisäyksille. Junassa taas vaikkapa tonni lisäkuormaa ei vaikuta juuri mihinkään. Lentokone tarvitsee myös pakollista "turvallisuusmassaa", eli polttoainetta pitää olla mukana enemmän kuin on ajateltu tarve, koska pitää varautua matka-ajan pitenemiseen ruuhkien tai sään takia.
3. Lentokorkeudesta on edellä ollut, jo maininta ilmanvastuksen yhteydessä. Lentokorkeus on siis oltava "taloudellisessa" matkalennossa noin 10km, koska silloin ilman tiheys on 1/4 maan pinnassa olevan ilman tiheydestä. Energiankulutuksen (= polttoainetaloudellisuus = saastuttavuus) mielessä lentokoneen nostaminen 10km korkeuteen on kyllä kannattavaa lentokoneen järjettömän suuren ilmanvastuksen vuoksi, mutta onko se muuten järkevää? Ajattelepa lihasvoimaa ja itseäsi (helpompi suhteuttaa asioita ihmisten todellisuuteen näin). Oletetaan, että olet tulossa kotiin Madridin lomareissulta ja sinun pitäisi tehdä osa lentoneen työstä omin voimin. Lennon aluksi eteen tuleva 10km nousu portaita pitkin kapsakkien ja tuliaisten kanssa voisi olla esimerkki. Paljonko menisi aikaa portaiden nousuun.. 1 päivä/1km voisi olla realistinen nousutahti, eli sinun pitäisi käyttää 10 täyttä päivää kapuamiseen (jos olet hyväkuntoinen). Kuulostaako energiatehokkaalta? Paljonko haluaisit maksaa jollekulle, joka tekisi tämän työn puolestasi 3000km kävelyn (=100 päivän urakka 30km/päivä)? Olisiko sellainen 250€ kohtuullinen korvaus?
Lentolipppu Madridiin näyttää maksavan 250€. Minusta sen lentolipun ottaminen on aivan törkeän ilmaista, aivan törkeän saastuttavaa ja aivan törkeän ajattelematonta. Tolkku puuttuu tästä lentomatkustuksesta ihan täysin.
Lähteitä:
Virtausmekaniikasta, http://en.wikipedia.org/wiki/Drag_(physics)
Saastelennot halvalla, http://www.supersaver.fi
"yksityisautoilun päästöt ovatkin vain n.20% tieliikennepäästöistä"
En tunne tilastoja tästä, mutta kuulostaa aika omituisen pieneltä tämä 20% (määrällinen?) päästöosuus yksityisautoliikenteelle. Etenkin jos suhteutettaisiin kuljetettavan hyötykuorman massa päästöihin, niin oletan, että henkilöautoliikenne näyttelee todella merkittävää valtaosaa päästöistä.
Henkilöautohan painaa tyypillisesti luokkaa 1500kg ja keskimäärin mukana oleva ihmismäärä (1,2hlö) painaa sen 1,2*80kg=96kg. Eli kuljetettavan hyötykuorman osuus on luokkaa 6% kuljettimen massasta, mikä on todella käsittämättömän surkean pieni luku. Jollei tavaraliikenteen kuljetuksissa päästä ihan minimissään viisinkertaiseen hyötysuhteeseen tähän henkilöautotolkuttomuuteen verrattuna, niin toiminta on sillä alalla suorastaan ala-arvoisen tehotonta.
Onneksi raakaöljyn hinta nousee lähitulevaisuudessa vielä reippaasti (lähde: tuorein kauppalehti). Ehkä sitten saadaan edes hitunen tolkkua näihin järjettömyyksiinin.
""yksityisautoilun päästöt ovatkin vain n.20% tieliikennepäästöistä"
En tunne tilastoja tästä, mutta kuulostaa aika omituisen pieneltä tämä 20% (määrällinen?) päästöosuus yksityisautoliikenteelle."
Hänellä on varmaan suhdelukuna KOKO liikenteen päästöt eikä pelkästään tieliikenteen.
En tiedä onko pelkästään yksityisautoilun päästöistä pidetty tilastoja. Voi olla hankalaa. Henkilöautoliikenteestä on kuitenkin pidetty ja voi ajatella siitä suurimman osan olevan yksityisautoilua.
VTT:n LIISA 2006 laskentajärjestelmän luvuista saadaan seuraavat päästöt yksityisautoilulle.
Päästö________________%-osuus kok.päästöistä
hiilimonoksidi____________86,79
hiilivety_________________69,87
typpioksidi_______________47,91
hiukkas___________________42,16
metaani___________________73,99
typpioksiduuli____________90,01
rikkidioksidi_____________56,52
hiilidioksidi_____________59,5
kasvihuonekaasu___________61,03
polttonesteenkulutus______59,58
energiankulutus___________59,51
http://lipasto.vtt.fi/lipasto/liisa/paastodata.htm
Eli oikeat prosenttiluvut ovat aivan muuta.
"En tiedä onko pelkästään yksityisautoilun päästöistä pidetty tilastoja. Voi olla hankalaa. Henkilöautoliikenteestä on kuitenkin pidetty ja voi ajatella siitä suurimman osan olevan yksityisautoilua."
Yksityisautoilun osuuden määritys henkilöautoliikenteestä on melko hankalaa, sillä henkilöautoja on hyvin paljon ammatti- ja viranomaiskäytössä: poliisi ja pelastuslaitos, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat, valtion ja kuntien laitosten autot, taksit, vartiointi ja kiinteistöhuolto jne. Näitä autoja on varovaisestikin arvioiden kymmeniä tuhansia ja niillä ajetaan paljon. Vastaavasti yksityiskäytössä on paljon autoja joilla ajetaan vain muutama tuhat kilometriä vuodessa.
Mitä tulee tuohon VTT:n laskelmaan, en sitä voi käydä kiistämään, mutta hieman se epäillyttää kuitenkin. Siinä kun on saatu henkilöautojen energiankulutukseksi n. 60% tieliikenteen kulutuksesta, sillä vuonna 2007 Suomessa käytettiin moottoribensiiniä n. 1,9Mt ja dieseliä n. 2,2Mt /1/. Kuitenkin tuosta bensiinistä on osansa käyttäneen veneet, mopot ja moottoripyörät sekä laaja valikoima erilaisia pienkoneita. Toisaalta kyllähän nykyään on jo merkittävä määrä diesel-käyttöisiä henkilöautojakin.
/1/ http://www.oil-gas.fi/files/342_OljyjamaakaasuSuomessa.pdf
"Yksityisautoilun osuuden määritys henkilöautoliikenteestä on melko hankalaa, sillä henkilöautoja on hyvin paljon ammatti- ja viranomaiskäytössä: poliisi ja pelastuslaitos, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat, valtion ja kuntien laitosten autot, taksit, vartiointi ja kiinteistöhuolto jne. Näitä autoja on varovaisestikin arvioiden kymmeniä tuhansia ja niillä ajetaan paljon. Vastaavasti yksityiskäytössä on paljon autoja joilla ajetaan vain muutama tuhat kilometriä vuodessa."
Nämä ammatti- ja viranomaiskäytössä olevat autot on suurimmaksiosaksi mahdollista tunnistaa. Eikä niitä liikenteessä näy minun mielestäni merkittävää määrää. Mutta olisi mielenkiintoista tietää millaisia lukuja saadaan näille ammattikäytössä oleville henkilöautoille.
"Mitä tulee tuohon VTT:n laskelmaan, en sitä voi käydä kiistämään, mutta hieman se epäillyttää kuitenkin. Siinä kun on saatu henkilöautojen energiankulutukseksi n. 60% tieliikenteen kulutuksesta,"
Henkilöautoilla oli ajettu 83 % kaikista ajetuista kilometreistä ja energiankulutus oli kuitenkin vain 60 %. Minusta tämä käy hyvin yhteen enkä näe siinä mitään epäilyttävää.
V-tun nörtit, vai kävelet portaita päivässä kilometrin. Ja sitten uskot pääseväsi 30km eteenpäin vielä. mene armeijaan, ne tekee susta MIEHEN.