Huippuälykkäät ihmiset hallitsevat yleensä
useita vieraita kieliä sujuvasti.(Matematiikan
lisäksi!)
useita vieraita kieliä sujuvasti.(Matematiikan
lisäksi!)
Nerot ovat hyviä
vieraissa kielissä!
111423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näiden faktorien lisäksi kaikki muutkin faktorit toimii.
ovat kielellisestikin älykkäitä (älykkyyttä on monenlaista)...sinänsä kielen opettelu vaatii hyvää muistia ja etenkin ahkeruutta!
-Älykkyyttä on muisti osa-alueineen.
Episodinen eli tapahtumamuisti sisältää muistikuvia niistä tapahtumista jotka olemme kokeneet ja eläneet.
Semanttinen eli tietomuisti puolestaan koostuu asiatiedosta.
Kolmas muistin osa-alue on proseduraalinen eli taitomuisti, joka liittyy monimutkaisten liikesarjojen oppimiseen. Taitomuisti ei liity mihinkään sanallisesti muistettavaan asiaan.
Työmuistiksi kutsutaan sitä muistin osa-aluetta, jota käytämme parhaillamme, juuri nyt. Se on tietoisen työskentelyn alue, johon saamme koko ajan uutta tietoa ulkopuoleltamme. Työmuistiin kaivamme mahdollisesti tietoja vanhoista muistilokeroista ja näin ollen luomme uutta synteesiä. Työmuistin kapasiteetti on rajallinen. Se on lyhytkestoinen, emmekä kykene pitämään siinä useaa asiaa yhtä aikaa. Luodaksemme pysyviä muistoja meidän täytyy tallentaa tiedot ja johtopäätökset pitkäkestomuistiin eli säilömuistiin.
Muisti varmasti auttaa kielien opiskelussa, ehkä myöskin älykkyys testeissä, ja varmasti monissa muissakin asioissa.
Mielikuvitus on mielestäni myöskin älykkyyttä.
atomipomminkin.
Hänen aivonsa lienee yhä karkuteillä (varastettu).
LOL PEELO AMISPEELORITARI TULEE JA PELASTAA KEMIAN KÖYSISTÄ!!!
ei ollut kieli- eikä matematiikkanero, vaikka häntä pidetään neron arkkityyppinä.
Toki kuitenkin uskon että monet neroina/huippuälykkäinä pidetyt henkilöt kuitenkin ovat keskimääräistä parempia kielissä.
Minunkin äo-tulokseni monissa vähintäänkin kohtalaisen luotettavissa testeissä on reilusti yli 140 (sd 15) ja power testeistä saan usein 160 , joskin joillakin alueilla, kuten esim kuulonvaraisessa muistissa, sanalistan oppimisessa ja sanasujuvuudessa menestyn keskimääräistä selvästi heikommin jotka taas ovat osittain syynä lievähköön vaikeuteeni oppia vieraita kieliä.
Einsteinin älykkyys ei näyttäytynyt erityispiirteenä esim. koulumaailmassa juurikaan. Hänestä tulikin keskinkertainen insinööri. Mutta hän sai päähänsä tutkia erästä mahdollisuutta..
Ko. henkilössä todennäköisesti yhdistyivätkin joihinkin älyllisiin piirteisiin tietynlaisen persoonallisuuden ominaispiirteet, joiden takia hän eteni kiinnostuksen kohteissaan johdonmuksesti, pitkällä aikajänteellä. Hänen elämäntyönsä olikin johdonmukainen, jossa saavutukset olivat mittavia ja syvältä luotaavia.
..pahan mokan. Einstein opiskeli lopulta fyysikoksi, mutta aiempi koulu/opiskeluhistoria on vaihteleva - huono kielissä joka tapauksessa, mutta ilmeisesti motivaation puutteessa ei loistanut aina muutoinkaan.
Minusta tuntuu pikemminkin siltä, että kielellinen älykkyys ei edellytä ahkeruutta. Se voi olla kenties sisäsyntyinen, ihmisestä itsestään ehkä intuitiiviselta tuntuva tapa käyttää kieltä ilman, että on sinänsä kiinnostunut kielioppisäännöistä.
Sama voi olla sitäkin, että esim. koulumaailmassa ei ehkä aina ymmärrä sitä, miksi kieltä tajutakseen pitäisi tankata kaikenlaisia ohjesääntöjä, jos ko. kieltä käyttäessään tulee kerta toisensa jälkeen muutenkin ymmärretyksi. Sosiaalisissa tilanteissa nonverbaliikalla on joka tapauksessa niin suuri rooli, ettei kieliopillisiin sataprosenttisiin suorituksiin pyrkiminen ole edes tarpeen.