Otetaan pullollinen tyhjiötä. Pullosta on pumpattu kaikki tunnettu materia pois niin hyvin kuin mahdollista. Pullo on käynyt vaikkapa lähiavaruudessa sukkulan mukana, jossa sen on annettu tyhjetä avaruuteen. Siihen on ammennettu tyhjiötä ja korkki suljettu.
Tarkastelemme nyt samaista pulloa maapallolla. Sitä on lähes mahdotonta erottaa pullosta, joka on täynnä ilmaa, koska tunnetut fysiikan lait toimivat lähes samalla tavalla tyhjiön läpi kuin suhteellisen harvan ilman läpi.
Painovoima vaikuttaa ja erilaiset säteilyt siirtyvät pullon läpi.
Mitä siis tapahtuu tyhjiössä vs. ilmakehässä?
1)
Ilmassa valon etenemisnopeus pienenee verrattuna tyhjiöön, koska ilmakehän kaasuatomit puuttuvat peliin jollain tavalla. Voidaan vaikkapa teorettisesti ajatella, että jokaisen kaasuatomin kohdalla valo tekee pienen lisälenkin taikka mutkan ja se hidastaa sen etenemistä (mahdollisesti se kiertelee ytimiä?). Elikkä sen matka tavallaan kasvaa atomien johdosta?
Jos tuollainen oletus pitää paikkansa, niin valon nopeuden hidastumisen pitää olla jossain suhteessa ilmanpaineeseen taikka atomien määrään pullon sisällä. Koska jokainen atomi hidastaa sitä juuri tietyllä pienellä määrällä ja nopeus ilmakehässä on vakio, mutta alhaisempi, kuin tyhjiönopeus. Tuskin tätäkään on tutkittu: "Mitä kaasun tiheys vaikuttaa valon etenemisnopeuteen".
Todennäköistä kuitenkin on, että kun mennään yhä korkeammalle ilmakehässä ja kaasu harvenee, niin portaattomasti avaruuden tyhjiöön tultaessa valon nopeus saavutta tyhjiönopeutensa.
2)
Toinen mielenkiintoinen havainto on, että pullon läpi menevät valonsäteet eivät ?ilmeisestikään? häiritse toisiaan. ´Tarkoittaa sitä, että pullon läpi voi katsella kahta valonlähdettä kahdesta eri suunnasta ilman, että toisen poistaminen mitenkään vaikuttaa toiseen (tämä kyllä voi olla marginaalinen päätelmä). Vaikutus ainakin on niin vähäinen, että sitä ei huomaa. [Tässä nyt unohdetaan lasipullon lasin aiheuttamat heijastumat ja ilmiöt, keskitytään pullon sisällön vaikutukseen]
jne. jne....
Siis kyllähän tätä perustutkimusta on vielä tekemättä vaikka kuinka paljon. Tuollaisesta tyhjiöpullostakin saa irti vaikka kuinka paljon uusia päätelmiä ja ideoita.
Tarkastelemme nyt samaista pulloa maapallolla. Sitä on lähes mahdotonta erottaa pullosta, joka on täynnä ilmaa, koska tunnetut fysiikan lait toimivat lähes samalla tavalla tyhjiön läpi kuin suhteellisen harvan ilman läpi.
Painovoima vaikuttaa ja erilaiset säteilyt siirtyvät pullon läpi.
Mitä siis tapahtuu tyhjiössä vs. ilmakehässä?
1)
Ilmassa valon etenemisnopeus pienenee verrattuna tyhjiöön, koska ilmakehän kaasuatomit puuttuvat peliin jollain tavalla. Voidaan vaikkapa teorettisesti ajatella, että jokaisen kaasuatomin kohdalla valo tekee pienen lisälenkin taikka mutkan ja se hidastaa sen etenemistä (mahdollisesti se kiertelee ytimiä?). Elikkä sen matka tavallaan kasvaa atomien johdosta?
Jos tuollainen oletus pitää paikkansa, niin valon nopeuden hidastumisen pitää olla jossain suhteessa ilmanpaineeseen taikka atomien määrään pullon sisällä. Koska jokainen atomi hidastaa sitä juuri tietyllä pienellä määrällä ja nopeus ilmakehässä on vakio, mutta alhaisempi, kuin tyhjiönopeus. Tuskin tätäkään on tutkittu: "Mitä kaasun tiheys vaikuttaa valon etenemisnopeuteen".
Todennäköistä kuitenkin on, että kun mennään yhä korkeammalle ilmakehässä ja kaasu harvenee, niin portaattomasti avaruuden tyhjiöön tultaessa valon nopeus saavutta tyhjiönopeutensa.
2)
Toinen mielenkiintoinen havainto on, että pullon läpi menevät valonsäteet eivät ?ilmeisestikään? häiritse toisiaan. ´Tarkoittaa sitä, että pullon läpi voi katsella kahta valonlähdettä kahdesta eri suunnasta ilman, että toisen poistaminen mitenkään vaikuttaa toiseen (tämä kyllä voi olla marginaalinen päätelmä). Vaikutus ainakin on niin vähäinen, että sitä ei huomaa. [Tässä nyt unohdetaan lasipullon lasin aiheuttamat heijastumat ja ilmiöt, keskitytään pullon sisällön vaikutukseen]
jne. jne....
Siis kyllähän tätä perustutkimusta on vielä tekemättä vaikka kuinka paljon. Tuollaisesta tyhjiöpullostakin saa irti vaikka kuinka paljon uusia päätelmiä ja ideoita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kokeellinen tiede tekee uutta murrostaan ja tavalliset ihmiset voivat pähkäillä ja kokeellisesti
havainnoida eri ilmiöitä. Internetin avulla on helppo saavuttaa syvällisin nykytietämys jostakin ilmiöstä ja lähteä kokeellisesti hahmottamaan.
On itsensä aliarvioimista vetoamalla siihen että jättää nämä asiat viisaammille sillä samanlaisia ihmisiä ne tutkijatkin ovat.
Itseopiskeleva motivoitunut henkilö voi helposti saavuttaa nykytutkijan tason ja mennä köykäisesti ohitsekin koska moni tutkija on asemassaan asenteella olen täällä vain töissä.
N.Tesla oli fyysikko ja monikos fyysikko tänäpäivänä rakentaisi itse oikosulkumoottorin vaikka opettaja tunnilla sanookin että ilman kommutattoria ei ole mahdollista rakentaa mottia sillä se olisi ikiliikkuja. Teslalle kävi juuri näin.
Tiedemaailman ongelma on siinä että jos haluat kohota asemassasi etkä halua kerettiläisen leimaa on syytä pysyä ruodussa. Tornado tutkijat eivät uskalla alkaa tutkimaan tornadosähkögeneraattoria
koska se olisi kuolinisku uralle.
Kysymys kuuluukin onko tiedemaailma henkisen halvaatumisen tilassa ja suunnannäyttäjinä ovat googletiedemihet.
Netti täällä maaseudulla on ollut vain vähän aikaa, joten tällä hetkellä ei juuri ole googletiedemiehiä. Ehkäpä vielä juuri tälläiset googletiedemiehet ovat hituraisia hankkimaan nettiä. Itse olet muuten aijemmissa kommenteissa useasti viitannut "kuukkelointi ei taida auttaa".
Googletiedemiehillä on kyllä suuria vaikeuksia suodattaa vain se olennainen, nimittäin itse en koskaan ole törmännyt aijemmin niin suureen määrään vääriä käsityksiä ja oletuksia kuin täällä netissä. Vikipedia on yllättävän hyvin valmistunut, vaikka siellä jokainen voi kirjoittaa mitä mieltä "hän" on kyseisestä asiasta.
Netissä on muuten jokaisen kylähullun helppo levittää omaa sanomaansa :))
Kiteytys. Netti ollut vielä lyhyen aikaa markkinoilla. Netissä liikaa asiaa asian vierestä ja paljon vääriä käsityksiä. Netti on jokaisen oma äänitorvi, myös minun :))
Mikä ihmeen alemmuuskompleksi Skömyllä on tieteellisissä asioissa. Täällä hän julistaa, että Googlesta saa helposti syvimmän tietämyksen aiheesta kuin aiheesta, mutta ensimmäinen argumentti henkilöä kohtaan hänellä on juuri "mut sää oot tollanen google-pelle". No, se taitaa kyllä pitää paikkansa, että googlettamalla itseään tiedemieheksi luulevat ovat melkoisia pellejä. Ensin pitää opiskella perustiedot (joita tosiaan nuo Google-pellet lähtevät haastamaan vaikka ne ovat täysin selkeitä asioita), sitten opiskella tieteentekoa: miten järjestetään luotettavia kokeita, kontrollointi, mittausmenetelmä, tulostenkäsittely jne. ja mitä niistä voi päätellä (implisiittisesti). Ja nämä taidot hallitsevia tuo Skömy epäilee - tai itse asiassa taitaa vihata vain sen vuoksi, että katsoo ko. ihmiset itsensä yläpuolelle (auktoriteettikammo, näjetsen). Kyllä tiedemiehet osaavat duuninsa. Siitä ei ole pelkoa. Sopisiko tähän se "suutari pysyköön lestissään". En minäkään kuvittele, että osaisin tehdä kengät kun olen niin monet jalkaani solminut. Joillakin on vaan suuret kuvitelmat itsestään.
Ei ensimmäinen koeyritelmä tuota mitään tulosta (vai onko esimerkkejä) kun vaan kuvitellaan, että "tällä tavalla tehdään tiedettä" tietämättä mitään perusteista, nykytietämyksestä tai tieteellisyydestä.
Tempaisen tähän yhdeksi esimerkiksi Faradayn. Slummista tullut hemmon tutkimuksista maxwell väänsi
kaavansa.
Ahaa, Faraday oli siis ensimmäinen ihminen, joka etsi Googlesta syvällisimmän nykytietämyksen ja ryhtyi suunnittelemaan järeitä kokeita itsekseen ?
Miksi sitten Wikipediassa lukee, että hän sai (henkilökohtaista) opetusta professorismieheltä nimeltä Humphrey Davy ?
Lisäksi niin, kuvitteletko, ettei tieteessä ole edetty noiden päivien jälkeen ? Aivan, vaatimukset tänä päivänä ovat vielä kovemmat ennen kun voidaan puhua tieteellisestä työstä.
Nykyään todella tiedon saa netistä ja krjoista ja itse asiassa tiedemaailman betonoitunut ilmapiiri estää uudet näkemykset. 80 vuotta virheellistä kvanttimekaniikan todennäköisyystulkintaa ja 100 vuotta väärin tulkittuja suhteellisuusteorian aika-avaruuskäsityksiä. Tarvitaan maalaisälyä jota ei olla fysiikan koulutuksen aivopesussa mankeloitu väärille urille.
>
Ei.
Jokainen aine vastustaa fotonin sähkö- ja magneettivektorin pyörimistä. Kuinka vahva tämä vastustus on, vaikuttaa valon nopeuteen materiaalissa. Tyhjiössähän ei tällaista vastusta ole, joten valo kulkee siellä "äärimmäistä nopeutta". Ja kyllä valon nopeus on mitattu monissa monissa aineissa, varmasti myös alipaineisessa ilmassa (vaikka muutos ilman ja tyhjiön välillä on pieni).
Avaruudessa ei ole pahemmin tyhjiötä: vahintään vetyä löytyy harvakseen. Ilmakehän kaasuatomit eivät mitenkään vaikuta valon etenemisnopeuteen, jne., jne. ...
Kylähulluja riittää ...
Kummallista jos joku kyseenalaistaa niin leimataan kylähulluksi?
Allekirjoitan edelleen että tiedettä voi tehdä myös yliopiston ulkopuolella jopa paremmin tuloksin.
Mittausjärjestelyt ja virhelaskenta ei ole ongelma vaan suurin ongelma on siinä että pitää tietää mitä on etsimässä. Epäilyt voidaan vahvistaa vain kokeellisesti ei oikotietä onneen ole.
Kaikki tieto mikä on yliopiston seinien sisällä on
aivan helposti hankittavissa kotikonstein.
Tieteessä mitään ei saa ilmaiseksi joten työtä joutuu tekemään ja jos tuo työ on ihmiselle suurinta nautintoa niin tuloksia saattaa syntyä. Ei pelkkä yliopistokoulutus takaa yhtään mitään.
Innovatiivisessa ongelmanratkaisussa otetaan työryhmiin mukaan monesti asiaa täysin tuntematon henkilö.
Näitäkin keskusteluja lueskelee varmasti moni tutkija etsiessään ns hulluja ajatuksia seinän noustessa eteen..