tässä tuli mieleen, että kun lajien synty on selitetty eristettyjen populaatioiden synnyllä niin miten ihmeessä valtamerikalalajit ovat kehittyneet? On järkevää että jotkut nisäkkäät ovat saattaneet eriytyä eri lajeiksi vuoristojen välissä yms. Mutta miten esim. valtamerikalat joilla selvästikään ei ole ollut liikerajoitteita toisiinsa nähden ovat voineet eriytyä? Luulisi että kanta on pysynyt koko ajan lisääntymiskelpoisina keskenään. Näin ollen lajeja pitäisi olla vain yksi jos kaikki ovat kehittyneet samasta alkulajista.
Uskon täysin evoluutioon, kiinnostaa vain tietää tämä.
Uskon täysin evoluutioon, kiinnostaa vain tietää tämä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän tuo eriytyminen toimi kaloilla ihan samalla tavalla kuin muillakin eläimillä. Tuskin esimerkiksi Tyynenmeren ja Atlantin kalayhdyskunnat ovat juurikaan (jos lainkaan) tekemisissä keskenään. Vaikka kalat pääsevät liikkumaan vapaasti, niillä on rajattu elinpiiri.
Ei maantieteellinen eristyminen ole ainut tapa lajiutua. Joskus lajiutuminen saattaa tapahtua jopa tasan samalla alueella, populaation eri osien alkaessa eriytyä toisistaan, kunnes paitsi niiden elintavat, myös lopulta myös feno- ja genotyypit poikkeavat toisistaan. Erottajana voi olla ruokailualue, lisääntymisalue, lisääntymistavat tms ero. Näin samallakin alueella voi syntyä joukoittain uusia lajeja.
Meristä puhuttaessa tosin täytyy muistaa etteivät meret suinkaan ole pelkkää elämää kuhisevaa "vetten sademetsää" vaan suurin osa valtameristä on pikemminkin kosteaa aavikkoa, vähäravinteista aluetta, jolla vain harvat ja valitut jaksavat kituuttaa. Elämä on suurimmaksi osin keskittynyt tiettyihin osiin valtamerta, jossa ravinteita on eniten ja ravintoketju rikkain. Hyvin monet kalalajit esiinytyvät vain lähellä mannerjalustaa ja silloinkin vain tietyissä lämpöoloissa ja merivirtauksissa. Lajit voivat joutua maantieteelliseen isolaatioon, jos esimerkiksi niiden poikasia tulee virran mukana temmatuksi uudelle alueelle, jonka erottaa alkuperäisestä lajille elinkelvoton merialue.