Ihmiskunnan teknologinen kehitys on ollut viime vuosikymmeninä huimaa. Mutta onko tämä kehitys seurausta siitä, että ihminen olisi älykkäämpi noin keskimäärin, kuin ennen? Jos otettaisiin ihmisiä vaikkapa antiikin ajoilta nykypäivään, olisiko heillä keskimäärin sama äo, kuin nykyajan ihmisillä? Lapsethan oppisivat varmaankin aivan samoin kuin nykyisinkin, mutta tarkoitankin lähinnä että "viisastaako" tämä kehitys nimenomaan aikuisia.
Onko ihminen nykyisin älykkäämpi?
,.,.,.
151206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Wikipedia tietää kertoa, että nykyään elävät Homo sapiensit eroavat älyllisesti 5000 vuotta sitten eläneistä lajitovereistaan enemmän kuin nämä 5000 vuotta sitten eläneet sapiensit 30 000 vuotta sitten eläneistä Homo neanderthalensiksista. Itse kyllä suhtaudun äärimmäisellä varauksella tähän tietoon.
Äly on samanlainen ominaisuus kuin lihasvoima. Mitä enemmän sitä joutuu käyttämään, sitä enemmän se kehittyy. Kivikauden ihminen ei joutunut koskaan samanlaiseen loputtomaan informaatiopommitukseen jonka keskellä jokainen nykytenava kasvaa. Mitä enemmän ympäristöstä tulee ärsykkeitä, sitä enemmän keho niihin reagoi, geenien aktiivisuutta myöten. Lisäksi älyn kehitys on riippuvainen ravinteista. Koskaan ei ole ihmisellä ollut asiat niin hyvin ruoan suhteen kuin nykyaikana, joten lapsella on varaa kasvattaa aivojen kapasiteetti geenien sallimaan maksimiin asti. Ihmiskuntaan on elinolojen helpottumisen myötä tullut koko ajan enemmän ja enemmän geneettistä kohinaa, mutta mitään merkittävää geneettistä muutosta älyyn ei ole ehtinyt tapoahtua.
Toisin sanoen, 5000 vuotta sitten ihmiset eivät olleet yhtä älykkäitä kuin nyt, vaikka mitään merkittävää perinnöllistä syytä siihen ei ole, vain kasvuolosuhteiden ero.
Ei ole mitään syytä epäillä ihmisten olleen muinoin myös älynlahjoiltaan jokseenkin samanlaisia kuin nykyään.
Kokonaan toinen asia on nykyajan nopeatempoisuus ja valtava informaatiomäärä, joka asettaa ihmiselle jo aivan pienestä pitäen täysin toiset lähtökohdat ja vaatimukset henkiselle kasvulle. Olihan ennenkin kaupunkielämä nopeatempoista ja monissa tarinoissa oli keskeisenä teemana kaupunkilaisten ja maalaisten erittäin suuret erovaisuudet. Maalaiset olivat hitaita ja kaupunkilaiset nopeita kaikessa: liikkeissään, puheissaan ja nokkeluudessaan.
No, luultavasti Rooman asukas kahdentuhannen vuoden takaa puhuisi hämäläisen sikafarmarin pyörryksiin, jos vain yhteinen kieli löytyisi. ;)
"Maalaiset olivat hitaita ja kaupunkilaiset nopeita kaikessa: liikkeissään, puheissaan ja nokkeluudessaan."
Olen tavannut maaseudulla ihmisiä jotka puhuvat nopeasti. Tosin sisältöä siinä puheessa on yhtä vähän kuin eräiden kaupunkilaisten puheessa.
On hämmästyttävää miten paljon joidenkin täytyy puhua pystyäkseen ilmaisemaan sen ettei heillä ole mitään asiaa! Onkohan tuo sitten merkki älystä vaiko sen puutteesta?
Ja ettäkö liikkeet nopeampia kaupungissa kuin maalla? Sanoisin että paremminkin päinvastoin!
Ihmislajin henkiset ominaisuudet kuten älykkyys ovat epäilemättä heikentyneet viime vuosikymmeninä. Suunta on huononemaan päin.
Ennen älykkyys oli etu luonnonvalinnassa. Nykyään sen sijaan eniten jälkeläisiä on tyhmimmällä roskasakilla. Terveydenhuollossa pidetän väkisellä hengissä kaiken maailman vajaita hourimoita, jotka ennen olisi kampattu hautaan... ja tietysti heillä on oikeus hankkia jälkeläisiä. Nykyään kemikaalit, säteily ym huonontaa ihmisen perimää...
SEURAUS voi olla ainoastaan ihmiskunnan älykkyyden romahdus.
Kivikauden ihminen hyötyi älystä suuresti, se paransi hänen mahdollisuuksiaan säilyä hengissä ja jatkaa sukua. Hyvästä muistista oli paljon hyötyä kun kirjoitustaito oli tuntematon.
Nykyään tavallinen pulliainen ei älyä tarvitse. Hän elää haasteettomassa, turvallisessa maailmassa. Tai toisin sanoen maailman todelliset haasteet ovat niin suuria ettei niihin oikein mikään äly riitä.
Samaa mieltä.
Tekniikan kehittäminen on tavallaan tyhmentänyt ihmistä. Mikä selittää sen, että moraali ja arvot rapistuvat, tai ovat jo rapistuneet? Onko kysymys kulttuureista, jolla ei ole yhteyttä älykkyyteen? Onko siis kulttuureista riippuen hyvää ja rakentavaa älykkyyttä ja toisaalta pahaa ja tuhoavaa älykkyyttä? Voivatko molemmat lisääntyä = paljuuntua samoilla edellytyksillä?
No kun sinäkin olet täällä.
Ei suinkaan. Älykkyyttä voi mitata monilla tavoilla, ja suurin osa niistä ei ole lainkaan puolueettomia. Esim. nykyiset älykkyysosamäärätestit olisivat varmasti olleet aivan mahdottomia vielä 200 vuotta sitten Suomessakin. Sen sijaan aivojen rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moniin tuhansiin vuosiin - en ole kuullut yhdestäkään ihmisheimosta, joka olisi jotenkin selvästi tyhmempi kuin keskiverto (esim. aboriginaalit, jotka ilmeisesti lähtivät omille teilleen parikymmentä tuhatta vuotta sitten). Kulttuurista kehitystä onkin sitten paljon vaikeampi mitata, onko ihminen esimerkiksi tyhmä jos se ei osaa matematiikkaa? tai filosofiaa?
Aboriginaalien keskimääräinen älykkyysosamäärä on 62.
aboriginaalien keskimääräinen älykkyysosamäärä EI ole 62. Tämän tietäisit jos heitä olisi edes nähnyt. Jos ihmisen älykkyysosamäärä on 62 sen näkee päälle päin. Australian aboriginaalit ovat aivan selvästi normaaleja kirkaspäisiä ihmisiä.
Antiikin ajalta jos napataan Sokrates tai Platon, niin tuskimpa nykymaailmassa kovinkaan moni pystyy heitä älyllisesti "selättämään". Ihmiskunta on keskimäärin yhtä tyhmää kuin se on jo pitkään ollut, vain muutamien yksilöiden kyvykkyys vie kulttuurievoluutiota eteenpäin. Nykypäivän Suomessa on se hyvä tilanne, että typerämmät pölkkypäät ;) elättävät ja pyörittävät yhteiskuntaa, jolloinka kaikilla joilla on älyllisesti jotain annettavaa yhteiskunnalla pystyvät antamaan oman panoksensa kuolematta nälkään.
päätellen devoluutio on iskenyt 2000-luvulla pahasti kiihtyen vuosikymmenen loppua kohden :)
http://www.ilmatar.net/~np/niilopedia/index.php?title=Devoluutio&redirect=no
ollut jo luolamiehellä. Aivot tarttee vaan opettelua.