Sinä vain

En ole nähnyt hänen itkevän milloinkaan
mutta tiedän
että hänen silmiensä piilossa asuu
mykkien murheiden mantu.

Kaipaus
kokeneiden käsiensä kalliolla.

Ja minun sydämeni
epävakainen rytmitys
seilaa hänessä
onnellinen, onneton, onnellinen.

Rakas, rakkainpani
olisitko vain minulle edes hetken
viileän yön sylissä
lainehtisitko lantiollain
edes kuun keltaisen maidon ajan ?
24641
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

..sinua ja kaipausta jota tunnet
häntä kohtaan
kun tämän maailman eräs
näkymätön muuri kulkee välissä,
sydämet erottaen.
sinulla on noita helmiä runoissasi,
esim: "lainehtisikko lantiollain.."
wau!!! kyllä on mahtavaa!!!
hyvä linda!!!

Äänestä
  • itkeekö hän minua, mutta tiedän että varmasti it-
    kee. Herkkä, tunteva ainakin hän on.
    Helmiä. Sinä käytät jälleen sellaista kieltä ru-
    nostani että tunnen onnistuneeni vaikka tämä
    onkin vielä torson asteella mielestäni.

    Kiitos Sinulle, aina yhtä kannustavaa on palaut-
    teesi.

    Äänestä

...Hmmmm....
Miettii tässä oli ajatusta=)
Oli aikas muuten hyvä...Runo Linda=)

Äänestä
  • Ja mukavaa, että pitkästä aikaa Sinuakin näkee
    täällä.

    Ajatusta, ajatusta ehkä oli. En silti ole itse
    ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen.
    Mutta Sinua kiitän, että se sai kuitenkin jättä-
    mään käyntikorttisi.

    Äänestä

Sinä vain voit kirjoittaa näin..
..olipas hyvä!
Etenkin:
"minun sydämeni epävakainen rytmitys"
Hienoa Lindalinda!!

Äänestä
  • ' Sinä vain voit kirjoittaa näin '

    Tuossa lauseessasi on sellaista taikaa, jonka
    voimin jaksan kummasti tämänkin päivän.

    Kiitos !

    Äänestä

Alla tyynen kuoren
nukkuisko ikuista untaan?
Arvoituksellinen
on tuo vuori päällepäin ei näy
kytee kasvaa jotaki suurta.

"Ja minun sydämeni
epävakainen rytmitys
seilaa hänessä
onnellinen,onneton, onnellinen."

Tulivuorta kannamme sisällämme
mitä ois, jos esiin purkautuis?
Nuo patoutuneet kyyneleet

lindalindal1
runos vei katseleen nukkuvaa tulivuorta.
Joka vain uinuu, tulee päivä sylkee tulta.
Irti kaikki voimat
on vain tarve vapautua ahdistavista patoutumistaan.

Oi..mitää mää huokaan?
Aurinkoista kesäiltaa...Liisa

Äänestä
  • kuinka paljon sisällemme niitä mahtuukaan ja
    miten monta valvottua yötä ?

    Elämän karikoissa kulkemista, vuorien ylitystä
    ja kompastelua. Se tulivuoren purkautuminen,
    kun sen voi toisen sylissä tehdä - se on parhain
    tapa varmaankin. Ihmisen/rakkaan läsnäolo ja
    tuki.

    Kiitos Liisa, Sinun palautteesi on aina yhtä
    ajattelevainen ja lempeä.

    Äänestä

'
ovatko nämä viimeaikoina palstalle tuomasi runot uusia, vasta kirjoitettuja vai vanhoja kätköjä?

Jos ovat uusia (tai muutoin saman ajanjakson tuotantoa) niin niissä on nyt jotain aiemmista poikkeavaa. Ne on jotenkin kirkastuneita, selkeämpiä, tarkempia, laajempia, kuvaavampia kuin ennen.

Hienoja kuvia maalaat, joutuisin kopioimaan koko runon jos haluaisin kaikki kuvat mainita. Tällä kertaa mielisanani löytyvät viimeiseltä riviltä

Pidän myös tästä puhuttelun kohteen vaihdoksesta.

Pakkaa kassis vaan, Linda!

Äänestä
  • Eivät ole kätköistä nostettuja, vaan ihan viime
    aikojen tuotoksia. Vaikea itse ottaa kantaa sii-
    hen, miten ehkä aiemmistani poikkeavat. Mutta
    vallan ihanaa luettavaa on palautteesi, kun en
    itse oikein tunne tässä runossani onnistuneeni.
    Tuntuu kuin jotakin olisi jäänyt puuttumaan tai
    sitten muuten vaan ontuu.

    Hymyilytti ' pakkaa kassis vaan '

    Kiitos Roxette, Sinunkin sanomasi on mitä kannus-
    tavinta luettavaa.

    Äänestä

  • lindalinda1 kirjoitti:

    Eivät ole kätköistä nostettuja, vaan ihan viime
    aikojen tuotoksia. Vaikea itse ottaa kantaa sii-
    hen, miten ehkä aiemmistani poikkeavat. Mutta
    vallan ihanaa luettavaa on palautteesi, kun en
    itse oikein tunne tässä runossani onnistuneeni.
    Tuntuu kuin jotakin olisi jäänyt puuttumaan tai
    sitten muuten vaan ontuu.

    Hymyilytti ' pakkaa kassis vaan '

    Kiitos Roxette, Sinunkin sanomasi on mitä kannus-
    tavinta luettavaa.

    '
    Huomenta!

    Kirjoitat että tämä on torso, keskeneräinen etc.

    Nyt laitan tähän kaikki korjausehdotukseni, katsotaan oletko ollenkaan samaa mieltä ja mitä sen jälkeen ajattelet keskeneräisyydestä (jota elämä onneksi vielä on, sillä jos ei olisi, pitäisi kai kuolla):

    voisitko ajatella, että
    * silmiensä ja käsiensä jälkeen tulisi monikko
    * onko asuu:lle vaihtoehtoa (en keksinyt, ehkä vain on)
    * jättää ja-sanan pois, ehkä myös minun pois
    * vaihtaa lantiollain lantiollani (runomies ei tykkää!) - minusta edellinen kuulostaa vanhahtavalta tässä muutoin modernissa runossa

    Tahdon tällä näin lukijana sanoa, että se torsous ja keskeneräisyys josta puhut, saattaa olla ihan vain sitä, että jättäessään lukijalle - kiitos - tilaa, ei voi kaikkea sanoa niin eksaktisti. Tämä on hieno runo!

    Oletko muuten huomannut että kävijät ovat löytäneet jotain, joka on erityisesti miellyttänyt.

    Äänestä

  • rox.ette kirjoitti:

    '
    Huomenta!

    Kirjoitat että tämä on torso, keskeneräinen etc.

    Nyt laitan tähän kaikki korjausehdotukseni, katsotaan oletko ollenkaan samaa mieltä ja mitä sen jälkeen ajattelet keskeneräisyydestä (jota elämä onneksi vielä on, sillä jos ei olisi, pitäisi kai kuolla):

    voisitko ajatella, että
    * silmiensä ja käsiensä jälkeen tulisi monikko
    * onko asuu:lle vaihtoehtoa (en keksinyt, ehkä vain on)
    * jättää ja-sanan pois, ehkä myös minun pois
    * vaihtaa lantiollain lantiollani (runomies ei tykkää!) - minusta edellinen kuulostaa vanhahtavalta tässä muutoin modernissa runossa

    Tahdon tällä näin lukijana sanoa, että se torsous ja keskeneräisyys josta puhut, saattaa olla ihan vain sitä, että jättäessään lukijalle - kiitos - tilaa, ei voi kaikkea sanoa niin eksaktisti. Tämä on hieno runo!

    Oletko muuten huomannut että kävijät ovat löytäneet jotain, joka on erityisesti miellyttänyt.

    - toki monikko toimisi ihan hyvin
    - asuulle ei käsittääkseni löydy muuta
    vaihtoehtoa kuin asustaa
    - ja sanan kuin minun-kin voisi jättää pois ilman
    että se millään lailla heikentäisi tehoa
    - ja kyllä olet oikeassa siinä, että lantiollain
    on vanhahtava sana. Olen silloin tällöin
    viljellyt noita ' vanhanajan ' sanoja runoissani,
    eikä ne aina kyllä istu, ehkä ei nytkään.

    Ehkäpä juuri noiden asioiden vuoksi runoni ei ol-
    lut nappisuoritus, mutta niinhän se laatu vaihte-
    lee tässä itse kullakin.

    Kyllä, kyllä. Kävijät ovat löytäneet runostani
    jotain, johon ovat mieltyneet. Sitä on tietty
    miellyttävää lukea kun ei itse tunne onnistuneen-
    sa. Se on aina yhtä mielenkiintoista odottaa,
    kuinka lukijat runon ottavat.

    No, minä otin nöyränä vastaan korjausehdotuksesi
    ja tarkennuksesi. Kiitän myöskin siitä, että
    olet perehtynyt niin perinpohjin runooni. Luulen-
    pa ettei kovinkaan moni olisi noin
    perusteellista analyysiä tehnyt.

    Moninkertainen kiitokseni Sinulle.

    Äänestä

Yhä vieläkin ja taas uudestaan nämä sanasi sykähdyttävät.

Tää oli ehdottomasti paras!:
"Ja minun sydämeni
epävakainen rytmitys
seilaa hänessä
onnellinen, onneton, onnellinen. "

Äänestä
  • tietäisitpä vain, kuinka usein olet ollut ajatuk-
    sissani. Monasti käynyt mielessä, että kun olisi
    s-postiosoitteesi niin kirjoittaisi, että mihin
    kummaan olet oikein kadonnut.
    Sellaistakin ajatellut, että onko Sinulle tapah-
    tunut jotain. Mutta ihanaa nähdä, että olet sii-
    nä nyt suloisine sanoinesi.

    Tuo kohta johon viittaat. Roxette antoi siitä
    omat ehdotuksensa, ei ollenkaan huonoja. Sinua
    se miellytti eniten, sykähdyttävästi.

    Kiitos Mandy sanoistasi/olemassaolostasi.

    Äänestä

  • lindalinda1 kirjoitti:

    tietäisitpä vain, kuinka usein olet ollut ajatuk-
    sissani. Monasti käynyt mielessä, että kun olisi
    s-postiosoitteesi niin kirjoittaisi, että mihin
    kummaan olet oikein kadonnut.
    Sellaistakin ajatellut, että onko Sinulle tapah-
    tunut jotain. Mutta ihanaa nähdä, että olet sii-
    nä nyt suloisine sanoinesi.

    Tuo kohta johon viittaat. Roxette antoi siitä
    omat ehdotuksensa, ei ollenkaan huonoja. Sinua
    se miellytti eniten, sykähdyttävästi.

    Kiitos Mandy sanoistasi/olemassaolostasi.

    miten mieltä lämmittää että jonkun ajatuksissa olen tuonkin verran risteillyt, ei onneksi ole mitään tapahtunut, suvantovaihe vaan runoilussa ja nettailussakin ollut kaiketi meneillään. Mukamas niin kiire muissa asioissa.

    Kiitos linda, nimenomaan myöskin ihan vain siitä että olet olemassa :)

    Äänestä

  • AmandaK kirjoitti:

    miten mieltä lämmittää että jonkun ajatuksissa olen tuonkin verran risteillyt, ei onneksi ole mitään tapahtunut, suvantovaihe vaan runoilussa ja nettailussakin ollut kaiketi meneillään. Mukamas niin kiire muissa asioissa.

    Kiitos linda, nimenomaan myöskin ihan vain siitä että olet olemassa :)

    olet ollut aina lähellä sydäntäni tyttöseni, ja
    uskon että olet tiennyt ja vaistonnut sen myös
    itse. Niinhän ne kiireet vie immeistä, mutta en
    minäkään täältä vaan osaa pois olla. Viis päivää
    tässä olin viime viikolla, ja sitten jo
    kipittelin takaisin. Tätä kautta olen saanut niin
    monta ihanaa ystävää, joista jokusia olen jo ta-
    vannut ja parin viikon päästä tapaan lisää. Joten
    kyllä tämä kuuluu päiviini, vaikka en aina runoa
    toisikaan.

    Kiitos Mandy, ollaan puolin ja toisin varmaankin
    onnekkaita.

    Äänestä

luettavaa tuo teksti. Kaihoisaa..

Äänestä
  • kiitos, kiva kuulla että miellytti runoni.

    Äänestä

Itku helpottaa, useimmiten.
Miestenkin pitäisi pystyä itkemään,
mutta niin kuin runossasi sanoit,
tuskan näkee silmistä ilman itkuakin.

Tuo kolmas säkeistö mietitytti,
miksi epävakainen rytmitys,
onnellinen, onneton, onnellinen,
mutta hienosti sen kuvasit, wauh!

Viimeinen säkeistä on
kaunis, herkkä ja hyvin viimeistelty.

Hienoa Linda, kiitos!

Äänestä
  • miesten pitäisi todella pystyä itkemään meidän
    tavoin, mutta taitaa vaan olla niin että suurin
    osa heistä itkee vain sisäistä, kyyneletöntä it-
    kua. Ja sen tuskan voi todellakin lukea toisen
    silmistä.

    Kolmas säkeistö on lähinnä vain runollista ajat-
    telua, ei niinkään toden kanssa tekemisissä. Se
    vain mielestäni sopi siihen :)

    Pidän itsekkin muuten viimeisestä säkeestä jo-
    tenkin.

    Kiitos Sinulle Diinuskainen, että viivähdit het-
    ken runossani.

    Äänestä

Sanoa muutakaan..
runosi hiljaiseksi
saa..

Kiitoksia lind..

Äänestä
  • kuten runosi, palautteesikin on pikkuinen mutta
    sitäkin lämpöisempi.

    Kiitos !

    Äänestä

rakkahin
karuhohtalo oli kuivuttanut
vuosien varrella kyyneleeni
ei virranneet ulos ei sisäänpäin
en muista makua
suolaisten kyynelien.


silmissäni vain herkeämätön
kylmä katse
sydämmeni
nukkunut iäti on

kun sinut löysin
sait lämmölläsi
sydämmeni sykkimään
vereni virtaamaan
rakkauden palamaan
sydämmessäni.
tää tunne jotenkin
levollinen on
outo
niin outo kumminkin.

muistan viimetapaamisemme
lämpöiset kosketukset.
hellät suudelmat,
rakastelumme,niin ihanan,,
herkän:)

nyt tässä vain
hiljaa istun miettien,
miettien sinua
mitä sanoisit jos
luokseni sinut pysyvästi
pyytäisin,,?

Äänestä
  • Sinun nukkunut sydämesi
    kyynelettömän surulliset silmäsi
    vaelsivat vailla määränpäätä
    odottaen
    odottaen jotain joka herättäisi kaiken

    kaiken sen
    jonka vain rakastava ihminen kokee
    saaden veren sykkimään
    näkemään maailman toisin silmin

    odotuksesi ei ollut turhaa
    tuli päivä
    jolloin edessäsi oli odotettu
    kaipaamasi

    sydämesi
    se tietää paikkansa tänään
    kätesi
    ne ovat löytäneet tarkoituksen

    vaeltaakseen, nauttiakseen
    ja jokainen solusi
    on kuin kuohuvan kosken syke
    ihosi nautintojen taivas

    elämässä
    on niin paljon ratkaisemattomia kysymyksiä
    toiveita ja unelmia
    jotka eivät milloinkaan avaudu

    laukkaa ratsullasi
    läpi laaksojen ja vuorten
    auringonnoususta auringonlaskuun
    ehkäpä määränpääsi

    on lopulta luokseni löytää

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


haide kirjoitti:

En ole nähnyt hänen itkevän milloinkaan
mutta tiedän
että hänen silmiensä piilossa asuu
mykkien murheiden mantu.

Kaipaus
kokeneiden käsiensä kalliolla.

Ja minun sydämeni
epävakainen rytmitys
seilaa hänessä
onnellinen, onneton, onnellinen.

Rakas, rakkainpani
olisitko vain minulle edes hetken
viileän yön sylissä
lainehtisitko lantiollain
edes kuun keltaisen maidon ajan ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu