Eli neuropsykologisessa testissä sain tulokseksi "jonkun verran keskimääräistä hyvätasoisempi" tai jotain tuonne päin, en muista tarkkaa ilmaisua.Ja neuropsykologin puheiden mukaan tuo tarkoittaa siis kai älykkyyttä tai ainakin puhui että olisin keskivertoa älykkäämpi jne. Nyt jälkeenpäin alkoi suunnattomasti vaivata että mitäköhän tuo mahtaa tarkoittaa älykkyysosamääränä edes suunnilleen?
Neuropsykologisissa testeissähän määritetään myös jokaiselle lähtötaso ammatin yms. mukaan joten en ole varma sitten onko tuo minun tulos sitten kaikkien yleistä normaalia keskitasoa jonkun verran parempi vai yliopisto-opiskelijan(joka oli kai määritetty lähtötasokseni) keskitasoa jonkun verran parempi? Luulisin että lähtötasoon on verrattu, mutta aika uskomattomalta tuntuu itsestä tuloksen kannalta että näin voisi olla. Mikähän ylipäätänsä on yliopisto-opiskelijoiden keskimäärinen äo?
Google ei oikein auta tarpeeksi, mutta jos joku täällä sattuis tietämään näistä niin olisin kiitollinen, edes arvauksista.
...niin ja kuinkahan paljon muuten tuon testin tulokseen mahtaa vaikuttaa se jos sen tekee täysin nukkumattoman yön jälkeen?
Neuropsykologisissa testeissähän määritetään myös jokaiselle lähtötaso ammatin yms. mukaan joten en ole varma sitten onko tuo minun tulos sitten kaikkien yleistä normaalia keskitasoa jonkun verran parempi vai yliopisto-opiskelijan(joka oli kai määritetty lähtötasokseni) keskitasoa jonkun verran parempi? Luulisin että lähtötasoon on verrattu, mutta aika uskomattomalta tuntuu itsestä tuloksen kannalta että näin voisi olla. Mikähän ylipäätänsä on yliopisto-opiskelijoiden keskimäärinen äo?
Google ei oikein auta tarpeeksi, mutta jos joku täällä sattuis tietämään näistä niin olisin kiitollinen, edes arvauksista.
...niin ja kuinkahan paljon muuten tuon testin tulokseen mahtaa vaikuttaa se jos sen tekee täysin nukkumattoman yön jälkeen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"mitäköhän tuo mahtaa tarkoittaa älykkyysosamääränä edes suunnilleen?"
Tuskin kovinkaan paljon jos et snaijaa että "jonkun verran" on kovin epämääräinen ilmaisu ;-)
:D ajattelin jos neuropsykologeilla ois vaikka selvät sovitut, potilaiden korvaan tarkoituksella varsin epämääräiseltä kuulostavat, luokitukset tyyliin: hieman keskimääräistä hyvätasoisempi, jonkun verran keskimääräistä..., paljon keskimääräistä, harvinaisen paljon..., poikkeuksellisen paljon....yms. - ja jokaisella epämääräisellä luokituksella olis siis vain psykologien salaisessa tiedossa oma tarkka numeraalinen skaalansa. Ja sitten jostain syystä joku sen selvittänyt mutta ei salaisuuden säilyttämisvelvollinen eksyisi tänne...
No joo tuo yliopisto-opiskelijoiden keskimääräinen äo kiinnosti ennenkaikkea.
No, jos olet pyrkinyt yliopistoon ja päässyt, niin se voisi kertoa jotain sinusta? Yliopisto-opiskelijat ovat yleensä keskimääräistä älykkäämpiä, koska kerran haluavat älyllisiä haasteita. Äo voisi silloin olla Suomessa olevalla testillä mitattuna vaikkapa 115-135. Nukkumaton yö ei vaikuta aktiivisessa tilassa tehdyn testin tekemiseen mielestäni juurikaan.
Muutoin itseanalyysisi on.. hmm mielenkiintoinen.
Älykäs tunnistaa itsessään älykkyyden ominaisuuksia luonnostaan, vertailemalla intressejään omasta elämästään muiden vastaaviin.
Joko olet hyvin nuori ja älykäs, etkä osaa määritellä vielä itseäsi tässä asiassa riittävästi.. joten vaikka olisitkin älykäs, niin et elä ja ole sellaisessa ympäristössä, johon voisit verrata itseäsi.
Yleensä selväati älykkäät ohjautuvat elämässään älyllisten asioiden, että samankaltaisten ihmisten seuraan.
Ajattelinkin että ne testit varmaan mittasi vaan jotain matemaattista päättelykykyä jolla ei ole mitään tekemistä arjen kanssa. Olen lähinnä humanisti enkä todellakaan tunne itseäni älykkääksi opiskelukavereiden joukossa, itseasiassa usein tunnen itseni usein jopa tyhmäksi -minulla on paljon huonompi muisti ja suurien kokonaisuuksien hahmottamiskyky. Intressini yleisesti ovat monilta osin aika poikkeavat, mutta olen vain omituinen persoona.
"Jonkun verran" on siis selvästi aika vähän ja määritelty sellaisen "älykkyyden" perusteella mikä ei vastaa todellista, ei nimittäin edes pitkällä aikavälillä omassa elämässäni "menestyminen" todista kyllä yhtään mitään älykkyyden puolesta, pikemminkin päinvastoin.
Jos erehtyy väärään seuraan pitemmäksi aikaa, huomaa aika pian, ettei saa jutuilleen vastakaikua ja tulee olo, että täytyy hakeutua pois sellaisten seuraan, ketkä ymmärtävät "samaa ajatustenjuoksua".
psykologi minusta erääseen lausuntoon. Ehkä sekin on "hieman" keskimääräistä älykkäämmälle annettu lausunto?
Luin joskus, että väitöskirjan tehneillä osamäärä olisi keskimäärin 125. Eli ei hirviän suuri. Ei yliopistossa pärjää jos ei tee töitä. Riippumatta älykkyydestä. On kait siitä hyötyä toki.