Miksi venäläiset ääntävät muiden kielten H:n G:nä (esim. Adolf Gitler, Garri Potter).
Venäjän kielestä
''''''''''''''''
9425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Venäläiset myös kirjoittavat hyvin usein h:n g:nä:
Адольф Гитлер, Гарри Поттер, Герман Геринг
http://ru.wikipedia.org/wiki/Гитлер,_Адольф
http://ru.wikipedia.org/wiki/Гарри_Поттер
http://ru.wikipedia.org/wiki/Геринг,_Герман_Вильгельм
Kuten noistakin esimerkeistä näkyy, ei h:n korvautuminen g:llä ole ainoa äänteen muuntuminen kirjoitusjärjestelmästä toiseen siirryttäessä. Myös kahdennetuista kirjaimista toinen saattaa jäädä pois jne.
Tämä meidän Helsinkimme on jännä tapaus: kaupungin nimi on venäläisille joko Hel'sinki (Хельсинки) tai Gel'singfors (Гельсингфорс):
http://ru.wikipedia.org/wiki/Хельсинки
Miksi kysymyksesi kuuluu ”miksi”? Kun kyseessä ovat bysanttilaista perinnettä jatkavat venäläiset, on tuollainen kysymyssana aivan turha. He vain tekevät ja ajattelevat ikiomalla venäläisellä tavallaan, joka ei meille ei-venäläisille avaudu.
Tai voithan kysyä venäjäläisiltä itseltään, jos haluat tulla hullua hurskaammaksi.
En ole varma osaanko tulkita oikein tarkoituksesi, miten painot noissa kahdessa nimimuodossa asettuisivat, joten väärinkäsitysten poistamiseksi totean, että venäjäksi paino nimimuodossa Хельсинки on ensimmäisellä tavulla mutta nimimuodossa Гельсингфорс viimeisellä tavulla.
Olet epäilemättä oikeassa.
En mielestäni yrittänytkään esittää tavujen painotusta. Olen vain ollut jostain omaksuvinani, että venäjän kielen pehmennysmerkkiä ь tulee merkitä suomeksi translitteroitaessa merkillä '. Se ei siis ollut esityksessäni tavun painollisuuden merkkinä.
Kiitos siitä, että otit asian puheeksi.
Venäjän ns. yleiskielisessä translitteraatiossa ei pehmeää merkkiä merkitä. Tieteellisessä translitteraatiossa se tulisi merkitä tarkkeenomaisella yksinkertaisella indeksointipilkulla. Tosin melko usein esiintyy sekamuotoja, joissa käytetään muutoin yleiskielistä translitteraatiota mutta merkitään pehmeä merkki heittomerkillä (’).
Lisätietoja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8
Venäjän kielessä on kirjain х (suomalaisessa ja kansainvälisessä translitteraatiossa h, englantilaisessa kh), joka tarkoittaa soinnillista uvulaarista frikatiivia, samanlaista kuin esimerkiksi h:lla merkitty äänne suomen sanassa ”kihti”. Toisaalta venäjässä ei ole äännettä, joka vastaisi suomen /h/-foneemin sitä allofonia, joka esiintyy esimerkiksi sanan ”Helsinki” alussa. Nämä äänteet ovat foneettisesti varsin erilaisia, vaikka ne siis suomessa ovat allofoneja.
Venäläisessä kielitajussa esimerkiksi suomen sananalkuinen h on lähempänä g-äännettä kuin mainittua uvulaarista frikatiivia. Asiaan vaikuttaa myös se, että ukrainalaistyyppisessä ääntämyksessä venäjän g-foneemi edustuu lähinnä suomen sananalkuisen h:n tavoin.
Tässä on toisaalta horjuntaa, koska nykyisin usein korvataan esimerkiksi suomen h-kirjain kaavamaisesti х-kirjaimella.
Hyvä että tuo ukrainalainen (ja muutenkin "etelävenäläinen") ääntämistapa mainittiin. Me ukrainalaiset (monesti venäjääkin puhuessamme) ja "etelävenäläiset" sanovat esimerkiksi "havarit", ei "gavarit" ("puhua").
Taisipa tuo perestroikan isä M.G. olla myös eteläisiä h-miehiä puhuessaan. Eräs venäläinen pilkkanimi ukrainalaisille on muuten "hohol" (vrt. Gogol).
Luulisin kihti-sanassa olevan h-äänteen muistuttavan enemmänkin saksan ich-lautia kuin uvulaarista tai postvelaarista frikatiivia. Mielestäni "pahka" on parempi esimerkki kaivatusta äänteestä.
Tarkoituksesi oli varmasti kirjoittaa soinniton äännettä kuvatessasi.
Olet oikeassa; kirjoitin liian muistinvaraisesti, tarkistamatta, miten eri kielten frikatiiveja on tapana kuvata. Venäjän х kuvataan yleensä perusääntämykseltöön soinnittomaksi velaariseksi frikatiiviksi, IPA-merkki [x], joka voidaan tulkita samaksi kuin h suomen sanassa ”pahka” ja samaksi kuin saksan ach-äänne. Ääntämispaikka on siis suunnilleen sama kuin äänteissä [k] ja [g].