Hei!!! Haluaisin kysyä että menikö tämä nyt siis miten oikein ja mitä tarkottaa... olen nuori eikä kokemusta ole ,mies vanhempi... ELI mennää kohta naimisiin ja nyt ostettiin asunto (miehellä myyty asunto eli hällä omaisuus eli puolet uudesta velasta) ni tehtiin siitä semmonen kauppakirja että miehellä 3/4 ja mulla 1/4 asunnosta mutta ei virallista avioehtoa... Uus velka eli puolet uuden asunnon hinnasta otettiin puoleksi! Meillä on yksi lapsi, mulla ei vakituista paikkaa, kohta menen 1,5vuodeksi töihin mutta miehellä on... Ni kaikki ok tässä tai siis reilu peli?
Menikö Oikein???
naimisiin ja asunto
41603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jotta avautuu, keksin luvut tilanteeseenne.
Ostitte 200.000 EUR talon, johon miehesi pistää 100.000 EUR edellisen myynnistä, ja otatte yhteistä lainaa 100.000 EUR.
Lainhuudoissa merkitään että omistat talosta 1/4 ja miehesi 3/4. Jos tosiaan makatte lainaa puoliksi, tämähän on ihan reilu juttu (sinä omistat osuuden mihin otit velkaa, hän vastaavasti)
Tosin, jos eroatte niin sinä tuossa kuviossa olet vahvoilla... vasti sitten kun sitä avio-oikeutta ruvetaan soveltamaan. Eli, sinuna olisin hiljaa avioehdosta, ellei ukko-rukka ymmärrä sitä vaatia.
Yksinkertaistamiseksi oletetaan että avioeroatte, ja yllä keksimäni luvut eivät ole muuttuneet ... EIKÄ kummallakaan ole muuta omaisuutta (autoa, venettä, kesämökkiä...) tai muita velkoja (kulutusluottoja, opintovelkoja, tms.). Jos keksit noitakin summia, voin laskea lähempänä ihmisten tavallista ositusta olevan "mallisuorituksen".
Eli, laskettaisiin kummankin nettovarallisuus yo. summista :
Mies => 200.000 x 0,75 - 100.000 x 0,50 = 100.000 EUR
Sinä => 200.000 x 0,25 - 100.000 x 0,50 = 0 EUR
Koska sinulla on avio-oikeus miehesi omaisuuteen, ja hän sinua rikkaampi ... hän joutuu maksamaan avioerossa sinulle tasinkoa 50.000 EUR jonka jälkeen nettovarallisuutenne ovat yhtäsuuret.
Omistussuhteisiin tai velkavastuisiin tällä ei ole vaikutusta.
Jos olisi avioehto, ei tasinkoa tarvitse maksaa.
Se on sitten itse kunkin pohdittavissa, mikä on vastaus kysymykseesi: "Menikö Oikein????"
No voi vittu... mut tuntien en pysty olemaan hiljaa ja joudutaa nyt se avioehto tekemään... en pysty salaamaan siltä mitää... mitä mä teen... elää nyt huonon omatunnon kans jo valmiiksi...
Nyt sitten hemmetin kiireesti vihille ja pidät turpasi kiinni siihen saakka.
Voit rauhoitella omatuntoasi sillä, että jos tässä nykytilanteessa vastaisitte omaisuuden yllpidosta ja remonteista yhdessä, niin miehesi saisi erossa arvonnoususta silti kolminkertaisesti sen, mitä sinä. Ja toisaalta eihän sinun ole erossa mikään pakko ottaa tasinkoa vastaan. Eli voit ihan hyvin päättää olla reilu sitten vasta.
... niin, olen avioehdon vankkumaton kannattaja (kuten noin 1/3 muutakin avioliittonsa solminutta), mutta en "tuputa", kukin tekee miten parhaaksi katsoo ... kunhan ymmärtää mistä sopii, tai jättää sopimimatta ... ja etenkin, mitä avio-oikeus avioerossa (tai kuolemassa) tarkoitaa. Sitä sanotaan sopimisen vapaudeksi.
Mutta kuten yllä viisassti ohjeistettiin... tasinkoa ei ole pakko vaatia avioerossa (se oli avio-oikeus, ei aviovelvollisuus toisen omaisuuteen). Jos esim. lähdet syyrialaisen sitransoittajan matkaan, ehkä moraalikäsityksesi mukaan menettelisitkin niin. Jos taas ukkosi vaihtaa jälleen nuorempaan 10 vuoden päästä ... ehkä tasingon vaatimiselle voisikin olla "oikeutus".
Tässä vaiheessa turha huonoa omaatuntoa potea ... avioehto kun astuu voimaan vain avioliiton päättyessä... tosin, kaikki avioliitot päättyvät (joko ero tai kuolema) ainakin maallisen taivalluksen osalta. Tosin, avioehdon VOI laatia pelkästään avioeron varalta (jolloin kuolinpesältä leski voi saada tasinkoa).