Joudun viikon varoajalla sektioon, mikä tuli ihan täytenä yllätyksenä minulle, joten en tiedä sektiosta käytännössä mitään eikä neuvolasta irtoa aikoja :(
Joten:
1. miten nopeasti teillä on maito noussut ja milloin saitte imettää ekan kerran?
2. miten nopeesti lapsi "virkosi" mahasta oton jälkeen?
3. minkälainen vointi oli itselläsi leikkauksen jälkeen ja kuinka pian pystyit istumaan tai kävelemään? Entä onnistuko miten vauvanhoito sairaalassa ja paljonko henkilökunta auttaa?
Olen tosi kiitollinen tiedoista, koska ihan sokkona olen joutumassa leikkaukseen enkä tiedä, mitä odottaa :(
Sektion jälkeen?
8
3369
Vastaukset
- santtura
maito nousi kunnolla toisen päivän illalla. Imetyksen harjoittelun aloitin jo heti leikkauksen jälkeen kun pääsin heräämöstä.
Vauva oli virkeä, jäntevä ja kiljui pari sekuntia vatsasta noston jälkeen.
Vointi oli todella hyvä, kun muisti pyytää kipulääkettä. Sitä ei tarvinut haavan takia, mutta jälkisupistukset olivat kamalia, ja ilman lääkettä tuntui kuin haava olisi revennyt. Lääkkeiden kanssa ei ollut kipua laisinkaan. Sängystä pääsin ylös seuraavana aamuna ja oikeastaan jo sen jälkeen pystyin kävelemään ja hoitamaan vauvaa täysin normaalisti. Sängyssä kääntyminen ja sieltä nouseminen olivat hieman hankalia aluksi.
Henkilökunta oli todella avuliasta. Aina he eivät ehkä tajua kertoa kaikkea, minkä haluaa tietää, eli kannattaa kysellä mahdollisimman paljon, ettei jälkeenpäin jää mikään häiritsemään.. Vauvan sain joka yö hoitoon imetyksiä lukuunottamatta, joten sain aika hyvin levättyä.
Haava parani viikossa todella siistiksi, eikä särkylääkettä tarvinnut parin ensimmäisen päivän jälkeen ollenkaan. Inhottavinta koko leikkauksessa oli puudutteen laitto selkään...yök...
Ei yhtään haittaa vaikka sektioon menisin uudestaankin..- _Sonsku_
minkämoinen olotila heräämössä, onko sitä jotenkin "huuruissa"? Entäs antaako ne lapselle korviketta vai äidinmaitoa syntymän jälkeen?
- santtura
_Sonsku_ kirjoitti:
minkämoinen olotila heräämössä, onko sitä jotenkin "huuruissa"? Entäs antaako ne lapselle korviketta vai äidinmaitoa syntymän jälkeen?
ei ollut mitenkään huuruinen olo, ihan normaali. Ehkä vaan vähän epätodellinen kun sitä pikkuhiljaa alkoi tajuamaan, että on juuri saanut lapsen :D Tosin tämä on yksilöllistä, samoin kuin se, miten kipulääkkeet vaikuttaa. Mä taisin kaikessa päästä helpolla kun mikään ei ollut ylivoimaisen kivuliasta missään vaiheessa ja toivuin kokonaan todella nopeasti.
Mies kävi punnaamassa ja mittaamassa vauvan ja tuli sitten mun seuraksi heräämöön. Olivat antaneet korviketta vauvalle kun oli heti ollut nälkäinen. Vauvan sain heti viereen kun tulin osastolle eli pari tuntia leikkauksesta.Ja sitten pääsikin heti harjoittelemaan imetystä. Ei sieltä muuta kuin pari tipaa tullut, mutta se riitti vauvalle. Ekan yön vauva oli kokonaan hoitolassa ja sain nukkua koko yön rauhassa.
Aika nopeasti puudutteet katosivat ja sitten tuntui kyllä tosi inhottavalts kun kätilöt tuli vähän väliä painelemaan vatsaa, jotta kohtu supistuisi kunnolla. Se, että vastaleikattuun mahaan upotetaan 20 sentin syvyyteen nyrkki, ei tunnu todellakaan kivalta. Mulla tosin ei kohtu supistunut heti, joten joutuivat painelemaan muutamaan kertaan. Muuten ei kyllä sattunut ja pystyin sängyssä varovasti liikuskelemaan ja nousemaan istumaankin (osastolla).
Tärkeää onkin, että kun pääsee sitten jaloilleen, liikkuu tarpeeksi(rauhallisesti), ja kevyesti venyttää ja pitää selkää suorassa niin haava ei ala kiristää eikä tule kiinnikkeitä.
Kysele vaan, jos tulee muutakin mieleen :D - mamma2008
_Sonsku_ kirjoitti:
minkämoinen olotila heräämössä, onko sitä jotenkin "huuruissa"? Entäs antaako ne lapselle korviketta vai äidinmaitoa syntymän jälkeen?
hyvä olo kun sai kipulääkkeitä ja sillon kohdun painelukaan ei tuntunu pahalta.
alussa vauva saa tietty korviketta mut heti rintamaitoa kun sitä vaan tulee.
mulla on matalat nännit joten rintakumia joudun käyttämään, sen kans onnistuu oikein hyvin.
- Kl@r@
Hei Sonsku!
Minulle tehtiin sektio, ja se onnistui todella hyvin.
Vauva alkoi äännellä jo kun sitä nostettiin ulos vatsasta. Toisilla se voi kestää kauemmin, mutta yleensä se tapahtuu aika pian.
Maitoa nousi heti seuraavana päivänä,mutta en pystynyt heti imettämään kunnolla koska olin vuode potilas.
Seuraavana päivänä leikkauksesta otettiin katetri pois ja pääsin itse käymään vessassa, hoitajan kanssa, ylös noustessa näin kaiken kahtena, huimasi paljon, koska olin menettäny verta jonkin verran.
Ylös nouseminen oli kaikkein vaivalloisinta, ja 3 ensimmäistä päivää vaikempia,liikkumisen kannalta. Pystyin pitämään vauvaa istuaalteen sylissä.
Hoitajat toivat vauvan aina syömään, mutta ensimmäisinä päivinä en pystynyt hoitaman vauvaa yksin kokonaan.
Kaikkein inhottavin mikä sektion jälkeen oli ilman kertyminen vatsaan, leikkauksessa sitä kertyy sinne kuulemma, ja se oli tuskallista.
Haava ei ollut kipeä, kun siihen sai tehokkaat särkylääkkeet, niitä pitää vaan pyytää ja vaatia.
3.pv jälkeen pystyin hoitamaan jo vauvan itse, olin sairaalssa 7 pv. yhteensä.
Hyvin se menee ja paljon onnea pienokaisen johdosta! - mamma2008
Hei!
Itse just joitakin vkoja sitte kyselin samaa kun jouduin kans sektioon. se pelotti ja jännitti mutta meni lopulta tosi hyvin. tiedän noi fiilikset ja siksi heti vastasin kun näin kirjoituksesi.
mulla maito nousi vasta kunnolla kun kotiin päästiin. oltiin 3 yötä sairaalassa. imetin sielläkin mutta vain tippoja tuli ja saa osin yhä korvikemaitoa koska nukun yöt. maitoo kyl tulee päivisinkin 1 dl verran tihkuu ylimäärästä rintakuppeihin, osta sellaiset niin saat kaiken maidon talteen.
nyt sektiostani on 2 ja puol vkoa ja en enää tartte kipulääkkeitä.
alussa sain buranaa ja panadolia sekä oxynormia kapseleina. tekee ummetusta tuo viimeisin samoin operaatio itse joten pyydä laksatiiveja sairaalasta ja osta kotiin jo nyt valmiiks purkki niitä. lisäksi vauvalle relatippoja, cuplatonia ja jekovit d vitamiinitippoja valmiiks niin onhan sit ostettu!
kandee ostaa kaikki valmiiks vauvaa varten: pampers newbornit tms. sinkkipasta, amme, mahd ceridal öljyä tms.
Joten:
1. miten nopeasti teillä on maito noussut ja milloin saitte imettää ekan kerran?
ks edellä: imetin jo sairaalas samantien kun pääsin heräämöstä. ihanaa kun saa vauvan rinnalle.
2. miten nopeesti lapsi "virkosi" mahasta oton jälkeen?
samantien virkosi, huusi ja sain 9 pistettä, yks piste meni ihon sinisyydestä kuten miltei aina sektiolapsilla.
3. minkälainen vointi oli itselläsi leikkauksen jälkeen ja kuinka pian pystyit istumaan tai kävelemään? Entä onnistuko miten vauvanhoito sairaalassa ja paljonko henkilökunta auttaa?
ekana iltana piti nousta mutten pystynyt kun oksetti, hb oli 90 luokkaa joten lepäsin seuraavaan aamuun. sit autettiin ylös ja menin suihkuun. pari pvää olin kipee, sitten jo kävelin reippaasti käytävillä. onnistui vauvanhoito jo seuraavana pvänä. henkilökunta auttaa kaikessa, mulle oltiin tosi kivoja.
osta kotiin kaikkee valmiiks (meillä ei ollu ihan kaikkee...) vaunut, riepuja, vaipat, hoitopöytä, talkkia, sinkkipastaa, perusvoidetta, nenänniistin, rintakumi jos nännit ei ole tarpeeks pystyssä et vauva saa niistä otteen, nan äidinmaidonvastiketta tai mitä merkkiä vaan (toi on mahaystävällistä) , tuttipulloja, kotikaljaa (mallas auttaa maitoa nousemaan rintoihin), itelles buranaa ja panadolia tai ketorinia ja panadolia, keittomaisia ruokia tai ruokaa valmiiks pakkaseen (sektion jälkeen tai muutenki ei jaksa heti olla ruoanlaittopuuhissa).
siinä muutamia vinkkejä. spinaali kandee ottaa ennemmin kun yleisanestesia ja niinhän ne suosittelee. spinaali ei ollu niin paha kun luulin, meni nopeesti kaikki. mua alettiin puuduttaan puolelta ja kymmentävaille synty poika!
ekan yön kätilöt hoisi häntä kun olin vuoteessa mutta tokast yöstä lähtien hoisin itse. kotona maito nousi kunnolla rintoihin ja nyt tarttee kuulla vaan kun vauva huutaa niin tulee jo maitoo.. sitkeesti vaan imetät vaik vauva rähjäis rinnalla, kyllä se oppii imemään kun treenaa. pullosta ottais tietty mielummin kun helpolla se sieltä valuu. .. mut jos haluaa imettää niin se kandee opetella kunnolla. mulla nyt on lähteny jo 10 kiloa! joten vauvakiloistaki pääsee eroon kunnolla jos imettää ja kattoo mitä syö.
terkkuja ja onnea sektioon. jos on lisäkysyttävää niin vastaa tähän viestiin niin kerron lisää.
t. mamma2008 - ...
Tuohon maitoon en voi vastata koska sain estolääkityksen heti.
Minulle sanottiin leikkausvaiheessa, että älä pelästy, vaikka vauva ei heti huudakkaan, sektio vauvat kun syntyvät minuutissa, ei tunneissa kuten normaalisti. Vauvani osoitti mieltään heti masusta oton jälkeen.
Itse joudun muutaman kerran tuumimaan, että olenko muka saanut vauvan, aikasemmat synnytykset olleet alateitse.
Kävelemään pääsi aika pian, itselläni heikko olo, varmaankin alahaisen hemon takia, lääkärit ottivat seuraavana päivänä katetrin pois ja pääsin itse vessaan.
Kohtu ei meinannut supistua joten sain siihen jotain lääkettä. Muuten vain buranaa ja ja ja ipuprofeenia (?) sä saat varmasti paremmat lääkkeet.
Kun juot vettä ym, juo varovasti ettei vaan mene väärään kurkkuun koska se yskiminen :D Se on jotain kamalaa, ei tiennyt itkeäkkö vai nauraa.
Aika pian sitä kuitenkin oli jo kunnossa, sängystä nouseminen oli kamalaa ja muistan että itse nousin käsien varassa viellä kauan, ihan vain tavan vuoksi, ennen kun edes sit tajusin, että HEI muhunhan ei edes satu :D
Toisille sektio tehdään nukutuksessa, toisille puudutuksessa, minulla puudut ja se sen laitto tuntui erittäin iljettävältä.
Henkilökunta oli kokoaika erittäin ihanaa, ruokakin tuotiin suoraan huoneeseen.. Muistan kun ruokaa oltiin viemässä huoneeseeni kun kävelin käytävällä vastaan, nainen nauroi "Eikä, sun tarttis olla sängyssä, täällä on hyvä pallvelu" Sen jälkeen kävinkin muiden äitejen kanssa syömässä.
Laitoksella auttoivat illalla ennen sektioo tukisukat jalkaan, ja jalasta sitten myös pois.
Ihanat seksikkäät sukat, siihen päälle viellä laitoksen verkkopikkarit :D
Hyvin se menee!!
Onnea ja Voimia.- mamma sektion läpikäyneenä
Esikoistyttäreni syntyi suunnitellulla sektiolla viikolla 39. Naistenklinikalla oli tosi fantastinen leikkaustiimi. Tunsin olevani hyvissä käsissä ja mies piti kädestä koko ajan. Olimme etukäteen sopineet , että hän pitää sitten lasta kun siinä itse on makuulla ja vahvasti lääkitty.
Lääketieteelliset syyt sektioon olivat perätila , huikea verenpaine , kohdun ahdas rakenne ja maksantoimintahäiriö. Hieman kai ikä , ensisynnyttäjällä vaikutti. Olen erittäin kiitollinen kaikesta. Lapseni on terve ja olen hengissä:) Kirurgi joutui tosissaan tekemään töitä kun lapsellani oli kovin ahdasta. Alatiesynnytyksessä mahdollisuuteni olisivat olleet huonommat...Tietenkin kannatan "normaalia synnytystä" , mutta onneksi nykyisin myös kaltaiseni tapaukset pystytään pelastamaan elämälle. Itse sektiossa ei kipua tarvitse pelätä. Minultakin kysyttiin moneen kertaan tunnenko mitään ennen leikkaamista. Istukka oli hajonnut , joten verta meni paljon , mutta tämä on aina mahdollista. Tunnelma oli rauhallinen koska kyseessä ei ollut hätäsektio , jossa aina on kiire sikiön ahdingon takia. Itse kävin sektioon valmentautumisen läpi Naistenlkinikalla , jossa fysioterapeutti kertoi oikeat tavat nostaa , liikkua jne. alkuviikkoina. Neuvola jätti minut täysin oman onneni varaan , höpöttivät vain alatievaiheita , vaikka tiesivät tilanteestani. Kirjallisuutta löytyy , samoin kannaatta jutella sektion läpikäyneiden kanssa. Itse sain morfiinia , muita kipulääkkeitä. Lopuksi itse vähentelin kun ei sattunut niin paljon. KIpu on yksilöllistä. Osastolla jouduin olemaan 7vrk , mutta olin osastolla jo useaan otteesseen ennen maksan takia.
Mistään kisasta ei ole kysymys. Mielestäni sektio on silloin oikea ratkaisu jos nykylääketieteen valossa tiedetään normaalista poikkeavia syitä , jotka vaarantaisivat selkeästi äidin tai lapsen elämän , tai vakava vammautumisen riski. Kotona on hyvä olla alussa apua , mitä tahansa koska lasta painavampaa ei saa nostaa. Sairaalasta saa kyllä hyvät ohjeet kotiutumiseen.
Imetin lastani 1 vuoden , alussa annettiin sairaalassa korviketta. Laskelmieni mukaan sain kipulääkkeitä , verenpaine , maksalääkkeitä noin tusinan vuorokaudessa , joten pidin tätä ratkaisua erittäin hyvänä:)
Äitiyttä ei mitata synnytystavalla , imettämisen määrällä tai vaikka vaippa/kestoilu valinnoilla. Sinä itse olet paras mahdollinen äiti lapsellesi. Yhteinen taival vasta alkaa kun lapsi on maailmassa.
Yritän tässä kovasti tsempata itseäni kun näyttää todennäköiseltä pikku kakkosen osalta myös.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1396639
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1495719- 1234891
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.434480Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?523882- 623061
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.522956Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m242392- 352248
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢152187