Törmäsin äsken sanaan 'emäyhtiö'. Se kuulosti niin rumalta, että rupesin miettimään tämän alan sanastoa yleensäkin.
Ensimmäinen kysymys kuuluu: Onko 'emoyhtiö' vai 'emäyhtiö' parempi ilmaisu?
Toinen kysymys on se, onko käsiteparille 'emoyhtiö - tytäryhtiö' olemassa parempi vastine. Nuo nimitykset kun tuntuvat kävelevän puujaloilla, minun mielestäni ainakin.
Ensimmäinen kysymys kuuluu: Onko 'emoyhtiö' vai 'emäyhtiö' parempi ilmaisu?
Toinen kysymys on se, onko käsiteparille 'emoyhtiö - tytäryhtiö' olemassa parempi vastine. Nuo nimitykset kun tuntuvat kävelevän puujaloilla, minun mielestäni ainakin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
on pääliike-sivuliike, tai pääfirma-sivufirma, pääyhtiö-sivuyhtiö, mutta emoyhtiö-tytäryhtiö kuvaa asiaa varmaan meidän tavallisten ihmisten mielestä juuri oikein. Entäs "äidinkieli", "isänmaa", häiritsevätkö nekin "puujaloillaan" sinun tasa-arvoista ajetteluasi? Tarviiko kaikki asiat muuttaa joko vieraskieliseksi tai tasa-arvo-sanaiseksi? nimim. "mitä väliä"
En ole mikään tasa-arvoihminen. Pois se minusta! Olen muuten vaan viimeisen vuoden ajan opetellut uudelleen suomea.
Vieläkin tulee päivittäin vastaan sellaisia ilmaisuja, jotka eivät meinaa mahtua korvasta sisään. Varmaan suomenkielisen varatuomari-isäni peruja... Kotona meille kakaroille ajettiin päähän korrekti kapulasuomi niin tiukkaan, että vaikutus tuntuu vieläkin.
Nimimerkki 'Westina Cant'.
Tokko "emäyhtiö" kirjoitusvirhettä kummempaa selitystä kaipaa.
Emoyhtiö/tytäryhtiö -sanat ovat olleet mukana talousalan terminologiassa kaiketi jo pitkään, mutta sisällön puolesta ne täsmentyivät vasta 1980-luvun alkupuolella, silloin voimaanastuneissa osakeyhtiö- ja osuuskuntalaeissa.
Kaipailit vastineita, tämän enempää ei kyllä tule mieleen: "emo" ja "tytär"
vielä, missä tuo kirjoitusvirhe sijaitsee?
Virheillä on tapana kertautua - typeryydellä on tapana tiivistyä. Kurkkasin Googlesta, se antoi emäyhtiö -haulle 177 osumaa. Monenkirjavia osumia, linkki Wikisanakirjan suomen kielen sanalistalle, kuin myös linkki erään hamsteriyhdistyksen keskustelufoorumille.
Tämän ketjun aloittaja ei "kaipaillut", vaan korkeintaan kaipasi vastineita sanaansa. Lisäksi hän ei ole ehtinyt kaivata niitä moneen kertaan, joten älä siis frekventatoi häntä verbilläsi.
Minun korvani on tottunut emoyhtiö-sanaan ja tunnustan sitä itsekin käyttäväni (esimerkiksi käännöksissäni). 'Emäyhtiö' kuulostaa vieraalta.
On aika yleistä, että synonyymeistä yhtä käytetään tietyissä yhdyssanoissa ja toista toisissa.
Vanhemmissa tietosanakirjoissa ja anatomiaa käsittelevissä tietokirjoissa saattaa emä-sanaan törmätä merkityksessä 'kohtu'. Näkyypä tuo olevan huomioitu Wiki-sanakirjassakin:
http://runeberg.org/pieni/4/0194.html
http://fi.wiktionary.org/wiki/emä
Kuulostaako sana 'emovale' kohtuuttomalta?
Kysyt hyviä kysymyksiä, vaikka kaikki eivät ihan näytä tätä ymmärtävän.
”Emäyhtiö” on nykyisin parituhatta kertaa harvinaisempi kuin ”emoyhtiö”, mutta se mainitaan Suomen kielen perussanakirjassakin. Vielä kiinnostavampaa on, että vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa näistä sanoista mainitaan vain ”emäyhtiö”.
En tiedä, miksi emo-alkuinen vaihtoehto on yleistynyt niin vahvasti, vaikka siinä tuntuu (ainakin minusta) olevan asiatyyliin tällaiseen yhteyteen huonosti sopivaa hellittelyä. Voi puhua kanaemosta, ja äitiäkin voi sanoa emoksi, mutta asiatyylin metaforailmauksissa on yleensä emä-alku: emäkaupunki, emälaiva, emämaa, emäseurakunta jne.
Äitiyden metafora on kyllä tässä, kuten monessa muussakin asiassa, varsin epäonnistunut. Voi vielä sanoa, että kaupunki ikään kuin synnyttää toisen kaupungin, tytärkaupungin, mutta emäyhtiön (emoyhtiön) ja tytäryhtiön suhde on jotain muuta. Emäyhtiö ennen muuta omistaa tytäryhtiön ja omistuksen kautta hallitsee sitä.
Toisaalta metafora on jo niin haalennut ja toisaalta myös vakiintunut, että lienee turha yrittää etsiä ja saada käyttöön osuvampia nimityksiä.
Ajankohtaan liittyen: muuan savolaisäijä kertoi antaneensa varsan potkaista emäänsä juhannuspäivän aamuna. Tarkoitti krapularyypyn ottamista.