Tahtitieteilijä Valataoja on sanonut että hän on pettynyt ettei Marsiin ole tehty miehitettyjä lentoja, koska tehtiinhän Kuuhun useita matkoja ilman tietokoneitakin jo neljäkymmentä vuotta sitten .
Itse ajattelen samaa Nasan uusimmasta "Mars-seisojasta", takapakkia on menty koska onhan sillä huristellut liikkuviakin kulkuneuvoja.
Nasalla kävi kyllä hyvä mäihä kun sattui sitä "jäätä" löytymään niiltä sijoiltaan.
Itse ajattelen samaa Nasan uusimmasta "Mars-seisojasta", takapakkia on menty koska onhan sillä huristellut liikkuviakin kulkuneuvoja.
Nasalla kävi kyllä hyvä mäihä kun sattui sitä "jäätä" löytymään niiltä sijoiltaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"tehtiinhän Kuuhun useita matkoja ilman tietokoneitakin jo neljäkymmentä vuotta sitten"
Suunnittelussa, valmistuksessa ja lennonjohdossa oli mm. useita IBM System/360 -keskustietokoneita:
http://en.wikipedia.org/wiki/IBM_360
The Apollo Guidance Computer (AGC)
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer
The Apollo Primary Guidance, Navigation and Control System (PGNCS)
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_PGNCS
The Apollo On-board Computers
http://history.nasa.gov/afj/compessay.htm
Tales from the lunar module guidance computer
http://www.doneyles.com/LM/Tales.html
Voiko noita sanoa tietokoneiksi? itse astronautit vertasivat tietokoneiden tehoa Casio kelloon.
Pääkysymys oli kuitenkin Mars-seisojan liikkumattomuus, ja että kanattaako sellaista ylipäätään lähettää matkaan.
Tämän on tarkoitus nimenomaan kauhoa maaperää ja anyloida tuloksia. Roverit kuvasivat ympäristöään.
voi että olisi varmaan vaikeaa asentaa rovereihin kauhaa!!??
järkevä selitys sille että, miksi ei lähetetty sitä liikkuvaa kauhojaa, hhe, heh
niitä liikkuvia täysautomaattirobotteja jotka toi koepaloja Maahan.
Neuvostoliiton Luna 16 onnistui ensimmäisenä robottiluotaimena tuomaan Kuusta näytteitä Maahan 1970.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luna_16
Mutta on hieman liioittelua puhua "täysautomaattisesta" robotista, koska se ei sellainen ollut. Melko isossa roolissa oli myös kauko-ohjaus, eli eri toiminnot käynnistettiin Maasta lähetetyillä käskyillä.
Robottien piti laskeutumisvaiheessa olla aivan täysautomaattisia koska fadioviiveen takia aluksia ei voi ohjata reaaliajassa.
Jos oletetaan että kaikki käskyt robotin toimista annetaan Maasta käsin pitäisi koko laskeutumisvaiheen hyvin hidas, ja onko tämä mahdollista, millä esim, fobotin tuottamaa kuvaa Kuun pinnalta keritään analysoimaan eri korkeuksilta.
kuu on aina 0,38 miljoona kilometrin päässä.
Mars on lähimmillään käväisemässä 50 miljoonan kilometrin päässä ja kauimmillaan yli 400 miljoonan
kilsan päässä jolloin on vielä aurinko välissä.
Miehitetty kuulento lienee useimmille ihmisille riittävä todiste siitä että "avaruus on valloitettu" (niin naurettavaa kuin se onkin).
Lähes kaikki tietävät mikä kuu on, so. löytävät kuun taivaalta. Marsista ei voi sanoa samaa, vaikka se usein näkyy paljain silmin suurkaupungeissakin.
Maan pinnalla käytettävän sotilastekniikan kehittelyn kannalta miehitetty lento Marsiin tuskin toisi mitään lisiä kuulentoon verrattuna.
Riskit ovat isoja miehitetyssä lennossa Marsiin. Miehistön suojaamiseen säteilyltä ei ole olemassa riittävää käytännöllistä ratkaisua.
Itse asiassa aivan ensimmäiset puolijohdepohjaiset vähääkään pienemmät tietokoneet olivat Apollo-lennoilla. Mieleen tulee kuuluisa 1202-hälytys. 1202 oli tietokoneen antamaa hälytysnumero Apollo 11:n kuuhun laskeutumisen loppuvaiheessa, mutta siitäkin huolimatta: "You are go!" sanoi lennonjohto ja niinpä ensimmäinen laskeutuminen tapahtui kesällä 1969.
Ja mikroprosessorihan kehitettiin heti sittemmin 70-luvun alussa.