Oon ensi vuoden abi ja kysyisin miten tota matikkaa kannattaa kerrata. En ole vielä aloittanut matikan opiskelua (kirjoitan nyt syksyllä), mutta nyt tekisi mieli vähän alotella. Toisaalta en tiedä miten lukisi niin jotenkin lukeminen jää:S Kannattaako lukea kaikki kurssikirjas uudelleen läpi ne samat tuut vanhat esimerkit mitkä on koluttu 1000 kertaa silloin kurssin aikana (toisaalta nyt olen unohtanut kaiken). Vai kannattaisiko lukea kertauskirjaa ja abin matematiikkaa, jossa on lyhyt yhteenveto alussa asiasta ja sitten vaan laskisi mahdollisimman paljon. Kiitos neuvoista!!!
Vinkkejä matematiikan opiskeluun!
Lukiopoika....
122333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
... lukea kertauskirjaa ja tehdä siitä tehtäviä. Kannattaa myös tehdä vanhoja YO-tehtäviä netistä: ei pakosti kokonaisia kokeita, vaan erilaisia tehtäviä eri vuosilta, joita voisit kuvitella tekeväsi kokeessa.
Kertauskirja riittää siksi, että jos se ei olisi tarpeeksi, huomaisit sen viimeistään tehtäviä tehdessä ja lukisit/kysyisit asiasta muualta.
Jos sulla on oikeita pelkoja tai vaikeuksia useamman aihealueen kanssa, voit hankkia yksityistunteja asioiden selvittämiseen (esim. minulta). Oon juuri saanut neljännen vuoden opiskelut Cambridgessa pakettiin ja tuun Helsinkiin ensi viikon alussa.
opiskella Cambridgessa? Pääsitkö sinne suoraan lukiosta vai luitko matematiikkaa ensin jossain Suomen yliopistoista?
... SYKin IB-lukiosta, haastattelun ja numeroiden perusteella. Täällä on erittäin perinteinen systeemi, hyvine ja huonoine puolineen.
Eläminen keskittyy Collegeihin (niitä on n. 36 ympäri kaupunkia), on luentoja ja sitten melkein koko krediitti saadaan yhtenä koeviikkona vuoden lopuksi.
Opiskelu on tiiveissä 8 viikon rupeamissa, joita on 3.5 vuodessa. Eli kuusi kuukautta vuodesta on 'lomaa'.
Rikkaammissa Collegeissa asumisen ja ruoan taso on erinomaista, ja elinympäristö on historiallinen (Newtonin ynnä muiden kanssa eletään samoissa paikoissa). Undergrad-vuosina on pareittain läksyjentarkastamistunteja.
Sunnuntaina taitaa olla viimeinen päiväni täällä opiskelijana. Ei sitä varmaan osaa kunnolla kaivata, ennen kuin sen on menettänyt.
Millainen lukiotodistus sulla sitten oli? Onko sulla jotai enkunkielistä taustaa näin muuten vai mistä oot oppinu enkkuu noin hyvin:S?
Lisäksi paljonko lukion aikana käytit aikaasi läksyihin?
... lukiossa helppoa, sillä IB on kaksivuotinen kurssi, mutta lukio on kolmevuotinen. Mukana on siis valmistava vuosi, joka täytti yläasteen ja lukion välisen raon hyvin. Näin ollen asioiden kertauksen määrä oppitunneilla oli suurta.
Sain IB:ltä 44/45, vaikka 24 riittää läpipääsyyn tietyin ehdoin. Pitää katsoa tilannetta myös siltä kantilta, että kukaan mun luokalta ei saanut huonoja tuloksia, koska siellä on niin hyvä opetuksen taso. Keskiarvo oli 39. Huonoimmat tai laiskimmat oppilaat, jotka harvoin tulivat oppitunneille saattoivat saada paremmat lukiotulokset kuin toisen IB-lukion parhaat.
Jotta tähän onnekkaaseen ryhmään pääsi, olisi pitänyt tehdä oppia tekemään läksyjä viimeistään yläasteen kasiluokalla. Kun läksyjä on ensin oppinut tekemään, ei niitä aina edes tarvitse tehdä. IB:llä läksyjen hyödyllisyys vaihtelee aineittain, esim. matikassa harvoin tein niitä, koska tajusin asiat heti päässä.
Lukion pitäisi kokonaisuudessaan tuntua vaivattomalta ja helpolta. Jos näin ei ole, opetuksen tasossa tai oppilaiden lähtötasossa on jotain häikkää. SYK:n tulokset ovat maan parhaimmat siksi, että opettajat osaavat toistolla iskostaa tärkeimmät asiat opiskelijoihin -- niin, että he pärjäävät, vaikka eivät tekisi mitään.
Usealla lukioluokastani oli taustaa ulkomailla asumisesta (ja enkkutaustaa), myös minulla. Mulla on brittipassi. IB on englanninkielinen lukiojärjestelmä, eli se paikkaa mahdollisia puutteita kielessä. Mutta englannin taito ei ole tärkein asia hakiessasi ulkomaille yliopistoon.
Tärkein etu IB:ssä verrattuna YO-kokeisiin on perinteistä koulunkäyntiä muistuttava jatkuvuus: ei ole pätkittäisiä kurssivalintoja, vaan kaikki istuvat kurssit alusta loppuun saman opettajan ohjauksessa. Tällöin ohjaajilla on enemmän joustavuutta reagoida oppilaiden tarpeisiin ja välttää hukka-aikaa. Opettajat voivat myös olla rennompia ja humoristisempia -- mikä on todella tärkeä asia.
Hyvät opettajat ovat opiskelijan ystäviä siinä missä kurssikaverit. Mulla on yksi opettaja facebook-ystävänä -- hän aikoinaan lupasi tarjota päivällisen kaikille parhaan arvosanan ekonomiassa saaneille. Yleensä 1-2 oli onnistunut, mutta meidän vuonna 16 teki saman! Siinä oli ahtamista, kun illastimme pienessä kämpässä... :)
... yksi juttu: toivon mukaan olet säästänyt ne ratkaisusi niihin tuhansia kertoja tehtyihin kurssitehtäviin, jotta voit nopeasti katsoa ne läpi. Jos tehtävät ovat kaikki samanlaisia, voit toki harjoitella kurssitehtäviäkin niin, että teet kustakin kappaleesta yksi tai kaksi vaikeinta tehtävää kokonaan uusiksi.
Voit tietysti avata täällä keskustelun, jossa pyydät harjoitusprobleemia, täällä on kirjoittajia joilla on välillä joutoaikaa, ja pian sinulla olisi varmaan mukava ongelmapaketti koossa.
Tässä esimerkki, 1. kurssin asioista
Ratkaise yhtälö (pitkä matematiikka)
|x 1| |x-1|=x^2
--
Täällä palstalla potenssi merkitään ^-merkillä, neliöjuuri sqr(x) tai sqrt(x), /- plusmiinus, * kertomerkki, / jakolasku, jos alaindeksejä x_1 tarkoittaisi äks ykköstä.
Kiitos neuvoista kaikille.
Menisikö tuo näin:
|x 1| |x-1|=x^2
Kun X>1
x 1 x-1=x^2
2x=x^2
x^2-2x=0 eli x=0 tai x=2
Kun -1
Kun X>1
x 1 x-1=x^2
2x=x^2
x^2-2x=0 eli x=0 tai x=2 (valitaan vain x=2, koska piti olla x>1)
Kun -1
Jos sinulla on vähänkin enemmän aikaa matematiikalle, niin wikipedia on erittäin hyvä lähde kokonaisuuksien kannalta. Uskon, että yliopistotasoisen matematiikan katselu ja ymmärtäminen on hyödyllisintä vanhojen yo-kokeiden tullessa toisena. Normaalit lukiotehtävät kannattanee jättää huomiotta, vaikka et osaisi ratkaista vanhoja yo-kokeita.
Pari kuukautta sitten katselin Arkhimedeen kappaleita Suomen wikistä demojen havainnollistamiseksi, niin särmien ja kärkien lukumäärät olivat väärin. Ei siis kannata ihan sokeasti luottaa niihin. Englanninkieliseen luotan enemmän. www.mathworld.com on ainoa netin matikkalähde mihin itse täysin luotan.
Se riippuu siitä, mihin tähtäät.
Minun matematiikan opettaja oli tunnetusti huono, mutta kirjoitin hänestä huolimatta laudaturin tekemällä kahden kirjasarjan harjoitustehtävät.
Jos tavoitteet ovat matalammalla (tilastollinen oletukseni) niin ajattele siltä kantilta, että olennaista on se mitä ne kysyvät yo-kokeessa. Eli lasket vaan niitä aiempia yo-tehtäviä läpi ja keskityt mielestäsi hankalimpiin osa-alueisiin. Aseta itsellesi tavoitetaso ja vedä vähän yli, kun kuitenkin fibaat jotain kokeessa.
"Toisaalta en tiedä miten lukisi niin jotenkin lukeminen jää"
Minun mielestäni matematiikka on kuin sipulin kuorimista. Itketään ja ymmärrys tulee vähä vähältä. Siinä vaiheessa, kun sinulle ei ole jäänyt mitään käteen, olet ymmärtänyt matematiikan täysin :) (vaatii yliopisto-opintoja).