Heitetäänpäs tosi visainen pähkinä purtavaksi:
Ensin vähän lyriikkaa
--
j'veux qu'on rie
j'veux qu'on danse
j'veux qu'on s'amuse comme des fous
j'veux qu'on rie
j'veux qu'on danse
quand c'est qu'on m'mettra dans l'trou
--
Sitten kuvalinkki
http://plants.montara.com/ListPages/FamPages/showpix/papaveraS/esccal.JPEG
--
Väliltä puuttuu tietenkin yksi [tai useampi] yhdistävä lenkki.
Tehtävä: Yritä löytää jollakin tapaa looginen kielellinen yhteys tuosta runonpätkästä tuohon kuvaan!
Googlea saa tietenkin käyttää ihan vapaasti, ja runon suomentamisesta annetaan bonuksia...
Ensin vähän lyriikkaa
--
j'veux qu'on rie
j'veux qu'on danse
j'veux qu'on s'amuse comme des fous
j'veux qu'on rie
j'veux qu'on danse
quand c'est qu'on m'mettra dans l'trou
--
Sitten kuvalinkki
http://plants.montara.com/ListPages/FamPages/showpix/papaveraS/esccal.JPEG
--
Väliltä puuttuu tietenkin yksi [tai useampi] yhdistävä lenkki.
Tehtävä: Yritä löytää jollakin tapaa looginen kielellinen yhteys tuosta runonpätkästä tuohon kuvaan!
Googlea saa tietenkin käyttää ihan vapaasti, ja runon suomentamisesta annetaan bonuksia...
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ranska ei kuulu kielivalikoimiini, niin valitettavaa kuin se onkin.
Jacques Brel lienee lyriikan isä. Kappaleen nimi lienee Le Moribond eli "kuolemansairas". Sanoissa toistuu usein sana Printemps, joka on kai Lafayetten kova kilpailija. Keväisin kukkeimmillaan?
Unikkokasvit kuuluvat ymmärtääkseni Papaveraceae-heimoon. Niistä saanee tajuntaan ja aistimuksiin vaikuttavia aineita - mm. morfiinia (viittaa uneen?) ja heroiinia (viittaa sankaruuteen?). Unikko olisi ranskaksi sanakirjani mukaan coquelicot, mutta sellaista sanaa en Moribond-tekstistä löydä.
Viimeinen sana "trou" ei viitanne siihen kuuluisaan "normandialaiseen reikään". Olisikohan maahan avattu monttu, syvyys seitsemän jalkaa?
Olisikohan henkilö, jolle/josta Brel laulaa, ollut liikaa tekemisissä unikkouutteiden kanssa? Ns. nisti?
>Jacques Brel lienee lyriikan isä. Kappaleen nimi
>lienee Le Moribond eli "kuolemansairas".
Tämä on oikein.
Moribond voisi olla myös 'kuoleva, kuolemaa tekevä'.
>Sanoissa toistuu usein sana Printemps, joka on
>kai Lafayetten kova kilpailija. Keväisin
>kukkeimmillaan?
Oikein taas: printemps = 'kevät'
Lafayette?...
>Unikkokasvit kuuluvat ymmärtääkseni
>Papaveraceae-heimoon. Niistä saanee tajuntaan ja
>aistimuksiin vaikuttavia aineita - mm. morfiinia
>(viittaa uneen?) ja heroiinia (viittaa
>sankaruuteen?).
Hyvää järkeilyä ja upeita sanoja! Mutta heroiiini tai muutkaan oopiumjohdannaiset eivät kuitenkaan ole se oikea säie...
>Unikko olisi ranskaksi sanakirjani mukaan
>coquelicot, mutta sellaista sanaa en
>Moribond-tekstistä löydä.
Yhdistävistä teksteistä itsestään ei unikkoa löydykään. Oikeilla jäljillä kuitenkin ollaan!
>Viimeinen sana "trou" ei viitanne siihen
>kuuluisaan "normandialaiseen reikään". Olisikohan
>maahan avattu monttu, syvyys seitsemän jalkaa?
Kyllä, tässä on juuri se monttu.
>Olisikohan henkilö, jolle/josta Brel laulaa,
>ollut liikaa tekemisissä unikkouutteiden kanssa?
>Ns. nisti?
Enpä usko. Mutta unikkoa ei pidä vielä unohtaakaan.
>Ranska ei kuulu kielivalikoimiini, niin valitettavaa
>kuin se onkin. Jacques Brel lienee lyriikan isä.
>Kappaleen nimi lienee Le Moribond
Entäs jos vaihtaisi englantiin. Tai amerikkaan. Tai kanadaan?...
>>Sanoissa toistuu usein sana Printemps, joka on
>>kai Lafayetten kova kilpailija. Keväisin
>>kukkeimmillaan?
> Oikein taas: printemps = 'kevät'
> Lafayette?...
No tämä nyt oli vaan sellaista offtopicia. Eivätkös ne Printemps ja Lafayette nökötä siellä Boulevard Haussmannilla toistensa tuntumassa niin kuin Stockmann ja Sokos, NK ja Åhlens...
Sadismistaan kuuluisa markiisi de Sade (1740 - 1814) on kai kirjoittanut 1782 jutun papista (un Prêtre) ja kuolevasta (un Moribond)
http://membres.lycos.fr/gaisavoir/articles/sade.htm
Ainoa lyhyellä googlaamisella löytämäni Moribond/ Kanada-viittaus on jonkun quebeciläisvirtuoosin teksti Au Café Moribond
http://www.adomonde.qc.ca/roman/moribond.htm
Tekstien analysointi on vain minun ”ranskallani” kovin työlästä.
Tuo ”trou” tuo minulle mieleen de Saden aikalaisen, Pohjolan 1700-luvun chanson-kuninkaan, joka Fredmanin laulussaan nro 21 veisaa seuraavaan tapaan:
”Tycker du at grafven är för djup,
Nå välan så tag dig då en sup,
Tag dig sen dito en, dito två, dito tre,
Så dör du nöjdare.”
http://www.bellman.net/texter/fs21.html
Unohdin linkit noihin Printempsiin ja Lafayetteen, jos ne jotakuta kiinnostavat:
http://www.printemps.com/?sFlash=1
http://www.galerieslafayette.com/
Unikko lienee kaatuneitten muistopäivän (Remembrance Day, Remembrance Sunday) "virallinen" kukka, mutta kyseinen juhlapäivä ei ajoitu kevääseen. Taitaa siis olla taas ajatus harhapoluilla.
http://www.wikipedia.org/wiki/Remembrance_Sunday
"Poppies: Controversy, Symbolism And Beauty
War veterans and members of the Royal Canadian Legion have been selling scarlet plastic poppies for people to pin to their lapels as a symbol of remembrance of fallen soldiers for over 80 years. It's a tradition that has become so popular that the ..."
"In Flanders Fields
In Flanders fields the poppies blow
Between the crosses, row on row,
That mark our place; and in the sky
The larks, still bravely singing, fly
Scarce heard amidst the guns below.
We are the Dead. Short days ago
We lived, felt dawn, saw sunset glow,
Loved, and were loved, and now we lie
In Flanders fields.
Take up our quarrel with the foe:
To you from failing hands we throw
The torch; be yours to hold it high.
If ye break faith with us who die
We shall not sleep, though poppies grow
In Flanders fields."
"John McCrae is the author of the famed poem, In Flanders Field, written during the First World War."
* * *
Kuvalinkkisi unikko vain oli oranssinkeltainen, ei "scarlet".
Vaikuttaa siltä, että kuvassasi oleva unikko on
Tuliunikko eli Kaliforniantuliunikko (suom.), Californian Poppy eli Gold Poppy (engl.) Sömntuta (ruots.), Eschscholzia californica (lat.)
Tieteellisen nimen (Eschscholzia californica) takana on Tarton kirjanoppinut nimeltä Johann Friedrich Gustav von Eschscholtz (1793-1831). Eipä ole edes ainoa siellä jo vuosisatoja sitten maailmanluokan tiedettä tehnyt heppu!
Offtopicia tämäkin, sorry!
Google pukkaa läkähdyttävän määrän linkkejä silloinkin, kun hakuruutuun tökkää niinkin irrationaaliselta kuulostavan sanaparin kuin "moribund" ja "Canada".
...voisi tietenkin olla Rod McKuenin "Seasons in the Sun"?
Vancouverilainen Terry Jacks, "Former singer with the Poppy Family", on esittänyt mm. Jacques Brelin/Rod McKuenin hittikappaleen "Seasons in the Sun".
Terry Jacks
Biography
b. c.1953, Winnipeg, Canada.
"Jacks was a former member of the hit group Poppy Family, and a well-known session player. While working in the studio with the Beach Boys, he attempted to persuade them to record "Le Moribund", a song about a dying man by French composer Jacques Brel. When the group declined, Jacks himself recorded the English translation by Rod McKuen, retitled "Seasons In The Sun". A smash hit in Canada, it subsequently reached number 1 in both the US and UK charts. Although Jacks enjoyed one further hit with a cover of Brel's "If You Go Away", no other successes followed, and the singer moved into environmental work."
http://www.theiceberg.com/artist/3664/terry_jacks.html
Suomen kasviopissa käytettävä sana "heimo" taitaapi korvautua englannissa sanalla "family". Niinpä "unikkokasvien heimo", lat. "Papaveraceae", on englanniksi sama kuin Jacksin yhtyeen nimi "Poppy Family".
Tällä palstalla keskusteltiin äskettäin mm. tähdistöjen nimistä ("Eikka pukkaa kreikkaa"). Taivaankantta koristaa mm. Yksisarvisen tähdistö (lat. Monoceros). Veikeä otus nimeltä yksisarvinen on englanniksi "unicorn".
Kuulin pari päivää sitten suullisena hauskanoloisen Aku Ankka -siteerauksen (lehdessä käytetty suomen kieli on usein varsin vivahteikasta!). Jossain jutussa oli yksisarviseksi naamioitu hevonen. Juksauksen paljastuminen oli puettu sanalliseen muotoon "uniikki unikorni olikin korni ori".
korni ori / korni koni?
- "Niin, ja vittu kun nykyään Aku Ankan suomentajat käyttää niin pahoja sanoja. Ennen oli vaan "oho" ja "kääk" - mie vielä pääsin tästä varmuuteen, kun mie ostin tämän lapsuuden mukavan -80 vuosikerran Aku Ankkaa. Sitten kun myöhemmin 90-luvulla alko olemaan, että "uniikki unikorni olikin korni koni", niin perkele, en mie ala semmosesta tykkäämään. Ennen oli mukava, kun se kieli ei ollut liian värikästä. Mä olen kyllä itsekin joskus käyttänyt jotain värikkäitä ilmaisuja, mutta nykyään mä mielellään yritän saada vaan selkeän, arkikielisen ilmaisun asialle, minkä haluan esittää."
http://www.karppanen.com/an/bandi/rumba_15_11_1996.html
Yhdistävä tekijä oli kuin olikin Poppy Family!
Unikkojen heimo on englanniksi "poppy family"
http://plants.montara.com/ListPages/FamPages/Papavera.html
Terry Jacks levytti Brelin kappaleen "Moribond" englanniksi nimellä "Seasons in the Sun". Jacksin yhtye oli nimeltään The Poppy Family.
Lisätietoa tuosta yhtyeestä esim.
http://www.canoe.ca/JamMusicPopEncycloPagesP/poppy.html
Seasons in the Sun - "Meripojat auringossa" kuten se aikoinaan väännettiin - oli Terry Jacksin läpimurtohitti. Muita kappaleita tuolla albumilla mm. "Concrete Sea" ja "Fire in the Skyline". Poppy Familyn toisen solistin - Susan Jacksin - Suomessa tunnetuin kappale lienee "Which Way You're Going, Billy".
Tuohon laulu- ja soitinyhtyeeen nimeen kätkeytyy myös sanaleikki: pop > poppy
Onneksi olkoon vaikean tehtävän onnistuneesta ratkaisemisesta, Uniukko!!!
> Seasons in the Sun - "Meripojat auringossa"
Kaikkihan tuntevat varmaan "automiesten oopperan". Säveltäjä on sama kuin Helmenkalastajat-oopperalla, joka vilahti tällä palstalla hetki sitten ja tapahtumapaikka sama kuin Il Barbiere di Siviglia -oopperassa, joka sekin mainittiin täällä hiljattain.
"Automiesten oopperan" libreton ovat tehneet Henri Meilhac ja Ludovic Halévy - mutta kenen kirjoittaman romaanin pohjalta?
1) Oratorio "Vuodenajat"
2) Sarja pianolle "Vuodenajat"
3) Konserttosarja sooloviululle ja orkesterille "Neljä vuodenaikaa"
???
Nimikuuluja säveltäjiä kaikki kolme. Muitakin varmaan löytyy.
Jotta pysyttäisiin kielipalstan aiheissa, niin mitkähän nuo kohdan 3) neljä vuodenaikaa ovat säveltäjän äidinkielellä?
Sanalla "mus" lienee ruotsissa tietty sivumerkitys. Eräänlainen eufemismi sekin.
Niinpä olen kuullut väitettävän sellaistakin, että suomen sana "kykenemättömyys" olisi ruotsiksi äänteellisesti lähes sama! Se kirjoitetaan kuulemma "kuken är mätt på mus".
>"Automiesten oopperan" libreton ovat tehneet
>Henri Meilhac ja Ludovic Halévy - mutta kenen
>kirjoittaman romaanin pohjalta?
Carmenin libretto pohjautuu Prosper Mériméen romaaniin?
Veikkasitpas ihan menestyksekkäästi - congrats!
Jos säveltäjän äidinkieli oli italia, niin konserttosarjan nimi voisi olla "Quattro Stagioni". Jos näin ei ole, niin minä en tiedä mikä se on...
...mutta kuinkas ne vuodenajat italiaksi menivätkään? Kevät, kesä, syksy ja talvi. Niitä minä kyselin.
Quattro stagioni on yksi mielipizzoistani (vai pitäisikö täällä kielipalstalla puhua "pitsoista"? Minun suussani jälkimmäiset eivät ole niinkään maistuvia.
Ja niitä kahta muuta "Vuodenaikojen" säveltäjää minä olin myös vailla.
Kylläpä osaa olla passiivista porukkaa tällä palstalla - kukaan ei vaivaudu esittämään vastauksia!
Oratorion ”Vuodenajat” sävelsi (Franz) Joseph Haydn (1732-1809) ja pianosarjan ”Vuodenajat” Pjotr Iljitš Tšaikovski (1840-1893).
Venetsialaissyntyinen ”Il prete rosso” Antonio Vivaldi (1678-1741) ei Igor Stravinskin mukaan säveltänyt kuudettasataa konserttoa vaan ”saman konserton yli 500 kertaa”. Viulukonserttosarja ”Le quattro stagioni” joka tapauksessa koostuu konsertoista nimeltä ”La Primavera” (Kevät), ”L’Estate” (Kesä), L’Autunno” (Syksy) ja ”L’Inverno” (Talvi).
...tästä ne bonukset :o)
j'veux qu'on rie
j'veux qu'on danse
j'veux qu'on s'amuse comme des fous
j'veux qu'on rie
j'veux qu'on danse
quand c'est qu'on m'mettra dans l'trou
Saarikoskimaisesti suomennettuna:
tahdon että nauretaan
tahdon että tanssitaan
niinkuin hullut juhlitaan
tahdon että nauretaan
tahdon että tanssitaan
silloin kun mua kuopataan
--
S.E.& O.
...ja taitaapa siinä syntikkakin soida. Lieneekö myös melodia Jacques Brelin kynästä kuten ranskankielinen alkuperäissanoituskin?
http://users.cis.net/sammy/seasons.htm
No [IMO] tuo Jacksin melodia on yhtä kaukana alkuperäisestä Brelin melodiasta kuin engl. sanoituskin.
Alkuperäinen sävellys on rämäkkä marssi ja siinä ei juuri hempeillä. Brel esittää sen pikemminkin uhmakkaasti.
No sellaisena robustimpana minä olen Breliä aina pitänytkin - en vain satu tuntemaan tuota Moribondia/Moribundia.
Mitä tuohon tässä keskustelussa mainittuun Bellmanin Chansoniin nro 21 tulee, niin Fred Åkerström (1937-1985) on sen(kin) tulkkina jautaa.