Pseudo-tiede, eli näennäis- tai valhe-tiede, on tieteen retoriikkaan puettua poliitista propagandaa. Pseudotiede on hämännyt monia koska se saattaa ulkoisesti näyttää uskottavalta, käytetäänhän siinä paljon sivityssanoja. Pseudo-tieteessä saattaa olla tieteelliseltä kuulostavia hienoja termejä, mutta jos näitä sivistyssanojen taakse kätkettyjä väitteitä tutkitaan hieman tarkemmin huomataan esimerkiksi että päättelyketju ei ole aukotonta (implikaatiovirheitä), todisteet puuttuvat, johtopäätökset on perustettu pelkkiin mielivaltaisiin/huonoihin oletuksiin, esitetään mielipiteitä faktoina, ei viitata alkuperäislähteisiin, ynnä muuta sellaista josta seuraa että päätelmät ovat virheellisiä tai päätelmien validiteetti on kyseenalainen.
Suomessa pseudo- eli näennäistiedettä edustaa lähinnä yliopistojen humanistis-yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat (kasvatustieteet, sosiologia, yhteiskuntatieteet, psykologia). Varsinkin ihmis- ja yhteiskuntatieteet ovat houkuttelevia kohteita puolueaktiiveille ja manipulaattoreille koska näillä aloilla on suuri merkitys yhteiskunnallisessa argumentoinnissa. Suomalaisissa yliopistoissa politrukki valitsee rehtorit ja professorit, joten tutkimustulokset eivät ole puolueettomia.
Jos yliopistossa on kansleri, hän on yliopiston ylin viranomainen. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti. Esityksen presidentille tekee hallitus/valtioneuvosto valittuaan yhden kolmesta yliopiston kollegion asettamasta ehdokkaasta. Alkujaan Helsingin yliopiston ja sen edeltäjien kansleri oli Ruotsin kuninkaan ja sittemmin keisarin nimittämä edustaja autonomisessa yliopistossa. Akatemian ja valtiovallan avioliitto on siis vanha.
Aika isolla osalla yliopistojen rehtoreista on puoluetausta ja he valitsevat professoreiksi omaa mielipidettään, poliittisia intohimojaan ja omaa poliittista katsomustaan edustavia professoreja. Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisia tutkimustuloksia yliopisto tuottaa, ja ennenkaikkea siihen minkälaisia tutkimustuloksia yliopisto ei tuota. He voivat estää nuorten tutkijoiden uralla etenemisen jos kokevat nämä ideologisiksi vastustajikseen. Tai he voivat jättää työsopimuksen uusimatta. Tällainen mekanismi "hyvinvointiyhteiskunnassa" on pohjimmiltaan yksi peitetty poliittisen sensuurin muoto. Yksityiset yliopistot ja yksityiset tutkimusryhmät toimivat lähtökohdista joista voidaan parhaiten tuottaa luotettavaa tieteellistä tieotoa yhteiskuntatieteiden ja psykologian osaalueilla. Valtiollisten yliopistojen yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat ovat käytännössä pseudo-tiedettä ja nolla-tutkimusta tuottavia laitoksia joilla akateemisesti koulutetut huijarit kuppaavat rahaa veronmaksajilta.
Yliopistolaistos on sosialistisen teorian mukainen verorahojen-kiskonta-laitos jolla rahanahneet humanistit pyrkivät pääsemään virkoihin ja ylläpitämään monopoliaan kunta- ja valtiosektorin ammatteihin. He haluavat ettei yliopistoja yksityistetä koska julkinen rahoitus takaa sen että veronmaksajien on pakko maksaa heille veroa, niin että he pääsevät taloudellisesti hyötymään ihmisistä.
Markkinataloudessa yksityiset opetusalan yritykset vastaavat yliopisto-opetuksesta.
Kommunismissa valtio tuottaa koulutuksen, yliopistot ja AMK:t. Valtio maksaa professorien palkant ja näin se pääsee tuottamaan propagandaansa jota typerä kansa pitää "tieteellisenä". Jo Karl Marx sanoi että tiedettä on käytettävä kommnunismin levittämiseen. Siksi meillä on kommunistinen (julkinen) yliopistolaitos.
He haluavat että yliopistojen rahoitus tapahtuu verovaroilla, niin että ihmisten on pakko maksaa heille rahaa. Siksi he eivät halua että yliopistoja yksityistetään koska he haluavat hyväksikäyttää veronmaksajia.
Markkinataloudessa yksityiset opetussalan yritykset tuottavat koulutuspalvelut ja ylläpitävät yliopistoja. Markkinataloudessa on vapaat, riippumattomat yliopistot koska markkinataloudessa tieteen vapautta pidetään tärkeänä.
Liberalistit ehdottavat että yliopistot yksityistetään ja säästyneet varat ohjataan opintoseteleihin jotka kansalaiset saavat itse käyttää. Yliopistojen yksityistäminen on mahdollista kansalaispalkka järjästelmässä kun opiskelu tapahtuu yksityisissä yliopistoissa opintoseteleillä.
Liberalistit pyrkivät myös kaikkien näennäistieteellisten/akateemisten tutkintojen mitätöimiseen (mm sosialogia, sosionomia..) ja niiden poistamiseen eri virkojen ja ammattien virkakelpoisuus vaatimuksista. Tai yliopistojen käyneet akateemiset saavat pitää tutkintonsa, mutta he eivät voi toimia korkeakoulutusta vaativissa viroissa siksi että heidän tutkintonsa eivät ole päteviä.
Lastentarhan opettajat saavat kyllä pitää tutkintonsa (kasvatustieteiden maisteri), mutta nuo tutkinnot eivät enää ole ensisijainen pätevyyskriteeri kun lastentarhanopettajia valitaan, vaan kunnat päättävät itse ja ensisijaisesti valitaan sairaanhoitajan, merkonomin tai jonkin muun koulutuksenomaavia henkilöitä.
Luulenpa että kuka tahansa voi hoitaa lastentarhanopettajan virkaa paremmin kuin se joka on osallistunut epätieteelliseen "kasvatustieteidenmaisterin" koulutusohjelmaan.
Eli humanistit saavat pitää epätieteelliset tutkintonsa, mutta niistä ei ole hyötyä virkoihin valittaessa koska ne perustuvat epätieteelliseen poliittiseen propagandaan, eivät tieteeseen.
Sen sijaan siirtymäkaudella AMK-tutkinnot hyväksytään.
Suomalaisissa yliopistoissa ei ole korkealaatuista tieteellistä tutkimusta yhteiskuntatieteiden tai psykologian osalta, vaan enemminkin poliittisesti motivoitua propagandaa. Ainoastaan jotkin yksityiset tieteenharrastajat edustavat tieteellisempää näkemystä. Miten sitten julkisrahoitteiseen kommunistiseen yliopistolaitokseen tulee suhtautua? No siten että meidän tulee pitää yliopistolaitosta osana sosialistista rahan-jako-koneistoa, hyvänä lypsylehmänä, ja julkisten varojen levittäjänä, joten siitä kannattaa pyrkiä hyötymään ja lypsämään rahaa sen viroista. Sen kautta jaetaan miljardikaupalla rahaa ja he kykenevät vaikuttamaan jonkin verran ihmisten mielipiteisiin
Yliopistot on julkisrahoitteisia instituutioita joiden tärkein tehtävä on kerätä verovaroja ja saada lisää virkoja. Eli he haluavat hyötyä veronmaksajista ja he haluavat kerätä verorahaa ja saada lisää virkoja.
Suomessa pseudo- eli näennäistiedettä edustaa lähinnä yliopistojen humanistis-yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat (kasvatustieteet, sosiologia, yhteiskuntatieteet, psykologia). Varsinkin ihmis- ja yhteiskuntatieteet ovat houkuttelevia kohteita puolueaktiiveille ja manipulaattoreille koska näillä aloilla on suuri merkitys yhteiskunnallisessa argumentoinnissa. Suomalaisissa yliopistoissa politrukki valitsee rehtorit ja professorit, joten tutkimustulokset eivät ole puolueettomia.
Jos yliopistossa on kansleri, hän on yliopiston ylin viranomainen. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti. Esityksen presidentille tekee hallitus/valtioneuvosto valittuaan yhden kolmesta yliopiston kollegion asettamasta ehdokkaasta. Alkujaan Helsingin yliopiston ja sen edeltäjien kansleri oli Ruotsin kuninkaan ja sittemmin keisarin nimittämä edustaja autonomisessa yliopistossa. Akatemian ja valtiovallan avioliitto on siis vanha.
Aika isolla osalla yliopistojen rehtoreista on puoluetausta ja he valitsevat professoreiksi omaa mielipidettään, poliittisia intohimojaan ja omaa poliittista katsomustaan edustavia professoreja. Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisia tutkimustuloksia yliopisto tuottaa, ja ennenkaikkea siihen minkälaisia tutkimustuloksia yliopisto ei tuota. He voivat estää nuorten tutkijoiden uralla etenemisen jos kokevat nämä ideologisiksi vastustajikseen. Tai he voivat jättää työsopimuksen uusimatta. Tällainen mekanismi "hyvinvointiyhteiskunnassa" on pohjimmiltaan yksi peitetty poliittisen sensuurin muoto. Yksityiset yliopistot ja yksityiset tutkimusryhmät toimivat lähtökohdista joista voidaan parhaiten tuottaa luotettavaa tieteellistä tieotoa yhteiskuntatieteiden ja psykologian osaalueilla. Valtiollisten yliopistojen yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat ovat käytännössä pseudo-tiedettä ja nolla-tutkimusta tuottavia laitoksia joilla akateemisesti koulutetut huijarit kuppaavat rahaa veronmaksajilta.
Yliopistolaistos on sosialistisen teorian mukainen verorahojen-kiskonta-laitos jolla rahanahneet humanistit pyrkivät pääsemään virkoihin ja ylläpitämään monopoliaan kunta- ja valtiosektorin ammatteihin. He haluavat ettei yliopistoja yksityistetä koska julkinen rahoitus takaa sen että veronmaksajien on pakko maksaa heille veroa, niin että he pääsevät taloudellisesti hyötymään ihmisistä.
Markkinataloudessa yksityiset opetusalan yritykset vastaavat yliopisto-opetuksesta.
Kommunismissa valtio tuottaa koulutuksen, yliopistot ja AMK:t. Valtio maksaa professorien palkant ja näin se pääsee tuottamaan propagandaansa jota typerä kansa pitää "tieteellisenä". Jo Karl Marx sanoi että tiedettä on käytettävä kommnunismin levittämiseen. Siksi meillä on kommunistinen (julkinen) yliopistolaitos.
He haluavat että yliopistojen rahoitus tapahtuu verovaroilla, niin että ihmisten on pakko maksaa heille rahaa. Siksi he eivät halua että yliopistoja yksityistetään koska he haluavat hyväksikäyttää veronmaksajia.
Markkinataloudessa yksityiset opetussalan yritykset tuottavat koulutuspalvelut ja ylläpitävät yliopistoja. Markkinataloudessa on vapaat, riippumattomat yliopistot koska markkinataloudessa tieteen vapautta pidetään tärkeänä.
Liberalistit ehdottavat että yliopistot yksityistetään ja säästyneet varat ohjataan opintoseteleihin jotka kansalaiset saavat itse käyttää. Yliopistojen yksityistäminen on mahdollista kansalaispalkka järjästelmässä kun opiskelu tapahtuu yksityisissä yliopistoissa opintoseteleillä.
Liberalistit pyrkivät myös kaikkien näennäistieteellisten/akateemisten tutkintojen mitätöimiseen (mm sosialogia, sosionomia..) ja niiden poistamiseen eri virkojen ja ammattien virkakelpoisuus vaatimuksista. Tai yliopistojen käyneet akateemiset saavat pitää tutkintonsa, mutta he eivät voi toimia korkeakoulutusta vaativissa viroissa siksi että heidän tutkintonsa eivät ole päteviä.
Lastentarhan opettajat saavat kyllä pitää tutkintonsa (kasvatustieteiden maisteri), mutta nuo tutkinnot eivät enää ole ensisijainen pätevyyskriteeri kun lastentarhanopettajia valitaan, vaan kunnat päättävät itse ja ensisijaisesti valitaan sairaanhoitajan, merkonomin tai jonkin muun koulutuksenomaavia henkilöitä.
Luulenpa että kuka tahansa voi hoitaa lastentarhanopettajan virkaa paremmin kuin se joka on osallistunut epätieteelliseen "kasvatustieteidenmaisterin" koulutusohjelmaan.
Eli humanistit saavat pitää epätieteelliset tutkintonsa, mutta niistä ei ole hyötyä virkoihin valittaessa koska ne perustuvat epätieteelliseen poliittiseen propagandaan, eivät tieteeseen.
Sen sijaan siirtymäkaudella AMK-tutkinnot hyväksytään.
Suomalaisissa yliopistoissa ei ole korkealaatuista tieteellistä tutkimusta yhteiskuntatieteiden tai psykologian osalta, vaan enemminkin poliittisesti motivoitua propagandaa. Ainoastaan jotkin yksityiset tieteenharrastajat edustavat tieteellisempää näkemystä. Miten sitten julkisrahoitteiseen kommunistiseen yliopistolaitokseen tulee suhtautua? No siten että meidän tulee pitää yliopistolaitosta osana sosialistista rahan-jako-koneistoa, hyvänä lypsylehmänä, ja julkisten varojen levittäjänä, joten siitä kannattaa pyrkiä hyötymään ja lypsämään rahaa sen viroista. Sen kautta jaetaan miljardikaupalla rahaa ja he kykenevät vaikuttamaan jonkin verran ihmisten mielipiteisiin
Yliopistot on julkisrahoitteisia instituutioita joiden tärkein tehtävä on kerätä verovaroja ja saada lisää virkoja. Eli he haluavat hyötyä veronmaksajista ja he haluavat kerätä verorahaa ja saada lisää virkoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sosialismissa suurin osa kertyneistä verovaroista käytetään virkamiesten palkkoihin. Sosialismin päämääränä on hyväksikäyttää ja hyötyä veronmaksajista. Verotusta perustellaan tietysti "solidaarisuudella" tai "hyväntekeväisyydellä", tottakai. Kyseessä on verottamiseen ja veronmaksajien hyväksikäyttämiseen perustuva eräänlainen parasiitti- eli lois-strategia. Sosialistit voidaan voittaa vain hyödyntämällä vastaavaa lois-strategiaa heitä vastaan. Oikeistolaisten tahojen on hyödynnettävä sosialistista virka-järjestelmää ja pyrittävä hyväksikäyttämään virkoja, AY-liikettä, sosiaaliturvaa ja muita sosialismiin sisäänrakennettuja instituutioita. Järjestelmän johdonmukainen hyväksikäyttäminen tulee johtamaan sosialistijärjestelmän sortumiseen koska mikään parasiittilaji ei tule toimeen imemälä verta toisistaan.
"Markkinataloudessa on vapaat, riippumattomat yliopistot koska markkinataloudessa tieteen vapautta pidetään tärkeänä."
Sotket taloudellisten toimijoiden idean ja yliopiston toimintaperiaatteen keskenään. Markkinatalous pyrkii taloudellisen hyödyn maksimointia, kun klassisen yliopiston toimintaperiaatteena on jakaa tietoa monipuolisesti ja monesta eri näkökulmasta.
Taloudellinen tiedon on vain yksi yliopiston opetustehtävistä, päämääristä. Sen sijaan esimerkiksi kauppakorkeakoulun tehtävänä
on ensisijaisesti jakaa taloudellista tietoa. Kuitenkin tällöin ei voida puhua varsinaisesti
yliopistosta sen historiallisessa merkityksessä, vaan aivan oikein "korkeakoulusta".
Tämä herättää usein julkisessa keskustelussa sekaannusta. Meillehän on tulossa uusi innovaatiokorkeakoulu. Mitä valitat?
Markkinataloudessa kuka tahansa voi periaatteessa perustaa yliopiston, ja niitä olisikin useampia. Siinä ei pääse poliitikot rahoituksellaan estämään/haittaamaan/manipuloimaan tutkimusta.
Eri yliopistot sitten kritisoivat toistensa tutkimuksia mikä tarkoittaa ristiinvarmennusta.
EI ENÄÄ YHTÄÄ UUTTA "INNOVAATIO"-YLIOPISTOA SUOMEEN KUN ENTISETKIN PITÄISI LAKKAUTTAA!
Jos itseylistävä nimi kertoo siitä kuka taustalla puuhastelee.
Jaa, että yksityinen rahoitus takaa ajattelun "vapauden". Onhan selvää, että tällöin
korkeakouluopetus on riippuvainen rahoittajastaan. Siinä meille "riippumatonta"
tutkimusta kerrakseen.
En keksi mitään järkevää syytä, miksi nykyinen
yliopistojärjestelmä ei toimisi.
"Eri yliopistot sitten kritisoivat toistensa tutkimuksia mikä tarkoittaa ristiinvarmennusta."
Yliopistojen tehtävänä ei ole sanella totuutta.
Tästä johtuen tutkimustuloskista on tapana keskustella´kriittisesti.
Mutta tietysti jos näkemyksesi taustalla on vallan ja vallankäyttäjien tematiikka marxilaisesa hengessä ja uskot siihen vahvasti, niin kukapa siitä päätäsi kääntäisi. Vähiten minä.
Yliopistoilla on aina rahoittaja: yksityinen tai julkinen. Riippumattomaksi yksityisen järjestelmän tekee juuri se että rahoittajatahoja on monia. Nykysysteemissä sen sijaan samat puolueet vuodesta toiseen ohjaavat rahavirtoja yliopistoille. Niinpä yliopistoista on tullut puolueiden äänitorvia.
Ei kyse ole toimivuudesta, yliopistolaitos toimii omalla tavallaan mutta se ei ole asian ydin. Ydin on omistusoikeus, ja ne perusteet joilla kansalaisia voidaan verottaa. Opetustoiminta ei kuulu valtion tehtäviin. Väärin perustein kerätyt rahat on palautettava veronmaksajille.
Mistä muuten johtuu että julkisrahoitteinen yliopistolaitos ei koskaan olemassaolonsa aikana ole opettanut tieteellisempää näkemystä "hyvinvointivaltiosta", eli sitä näkemystä jonka mukaan "hyvinvointivaltio on rahanahneiden sosialistien/virkamiesten organisoimaa rahankeruuta ja pyrkimystä hyväksikäyttää yrittäjiä ja saada heistä hyötyä"?
Tuohan on lähestulkoon taloustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen itsestäänselvyys!
Mistä luulette että se johtuu että emme ole vuosikymmeniin kuulleet tieteellisempää näkemystä hyvinvointivaliosta ja yliopistolaitoksesta itsestään. Olemme vain kuulleet vasemmistolaisen "otamme yrittäjien rahat koska autamme köyhiä ja kaikkia muitam ja olemme altruistisia hyväntkeijöitä".
Kysymys ei ole siitä etteikö tuotakin huonostiperusteltua näkemystä saisi esittää, vaan kyse on siitä että meillä on vain yksi äänitorvi.
Miksi erilaiset näkemyskset eivät ole edustettuna yliopistolaitoksessamme? Johtuuko se siitä että yliopistolaitoksemme kannattaa avointa tiedettä, vai siitä että yliopistolaitos on puolueellinen ja poliittisesti värittynyt?