mokkula englanniksi

Dongle-sana tarkoittaa vanhastaan ja normaalisti edelleen muuta, nimittäin ohjelman mukana tulevaa laitetta, joka tarvitaan, jotta ohjelmaa voi käyttää. Tällaista järjestelyä käytetään ohjelmien luvattoman käytön estämiseen (erityisesti laittomien kopioiden käytön estämiseen).

Katso vaikka ATK-sanakirjasta (jossa on näppärä vaikka vähän väännähtävä suomennos ”tonkeli”*)) tai lunttaa
http://www.webopedia.com/TERM/d/dongle.html

Huolimattomassa sanomalehti-, Suomi24- tms. kielessä tekniikan sanoja tietysti saatetaan käytellä miten sattuu.

*) ”Miksi ohjelma ei toiminut? No tonkeli oli ronkeli.”

Yucca kirjoitti:

Dongle-sana tarkoittaa vanhastaan ja normaalisti edelleen muuta, nimittäin ohjelman mukana tulevaa laitetta, joka tarvitaan, jotta ohjelmaa voi käyttää. Tällaista järjestelyä käytetään ohjelmien luvattoman käytön estämiseen (erityisesti laittomien kopioiden käytön estämiseen).

Katso vaikka ATK-sanakirjasta (jossa on näppärä vaikka vähän väännähtävä suomennos ”tonkeli”*)) tai lunttaa
http://www.webopedia.com/TERM/d/dongle.html

Huolimattomassa sanomalehti-, Suomi24- tms. kielessä tekniikan sanoja tietysti saatetaan käytellä miten sattuu.

*) ”Miksi ohjelma ei toiminut? No tonkeli oli ronkeli.”

Lue lisää

Voihan noita sanakirjoja värkätä kuka tahansa, ja keksiä uusia sääntöjä ja merkityksiä vanhoille asioille.
Mokkulaksi tuotakin joissain ohjelmissa tarvittavaa vehjettä on kutsuttu.
Mokkula kuin mokkula. Ensimmäisen kerran kuulin mokkulasta puhuttavan joskus 35 vuotta sitten, eikä tuolloin ollut tietoakaan mistään mikrotietokoneen liittämisestä internettiin, kun ei ollut olemassa mikrotietokoneita eikä nettiä eikä ohjelmia, joiden käyttämiseen tarvittaisiin mokkula. Eikä muuten ATK-sanakirjaa. Kukahan senkin on keksinyt.

Mokkulisti. kirjoitti:

Voihan noita sanakirjoja värkätä kuka tahansa, ja keksiä uusia sääntöjä ja merkityksiä vanhoille asioille.
Mokkulaksi tuotakin joissain ohjelmissa tarvittavaa vehjettä on kutsuttu.
Mokkula kuin mokkula. Ensimmäisen kerran kuulin mokkulasta puhuttavan joskus 35 vuotta sitten, eikä tuolloin ollut tietoakaan mistään mikrotietokoneen liittämisestä internettiin, kun ei ollut olemassa mikrotietokoneita eikä nettiä eikä ohjelmia, joiden käyttämiseen tarvittaisiin mokkula. Eikä muuten ATK-sanakirjaa. Kukahan senkin on keksinyt.

Lue lisää

Minun ammatti-ikäni, joka muuten on jo varsin pitkä, aina Elliot 803 -tietokoneesta lähtien, kaikenlaiset moduulit ovat olleet mokkuloita. On ollut liitäntämokkuloita, on ollut ohjelmamokkuloita.

Mokkulisti. kirjoitti:

Voihan noita sanakirjoja värkätä kuka tahansa, ja keksiä uusia sääntöjä ja merkityksiä vanhoille asioille.
Mokkulaksi tuotakin joissain ohjelmissa tarvittavaa vehjettä on kutsuttu.
Mokkula kuin mokkula. Ensimmäisen kerran kuulin mokkulasta puhuttavan joskus 35 vuotta sitten, eikä tuolloin ollut tietoakaan mistään mikrotietokoneen liittämisestä internettiin, kun ei ollut olemassa mikrotietokoneita eikä nettiä eikä ohjelmia, joiden käyttämiseen tarvittaisiin mokkula. Eikä muuten ATK-sanakirjaa. Kukahan senkin on keksinyt.

Lue lisää

Minulla on 19 vuoden takainen versio Tietotekniikan liiton julkaisemasta ATK-sanakirjasta. Toivoa sopii, että uudemmat laitokset eivät ole aivan niin pöpejä kuin tuo minun hyllystäni löytyvä. En ole kuitenkaan tohtinut tuoreempiin painoksiin tutustuakaan.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000024744263

Yucca kirjoitti:

Dongle-sana tarkoittaa vanhastaan ja normaalisti edelleen muuta, nimittäin ohjelman mukana tulevaa laitetta, joka tarvitaan, jotta ohjelmaa voi käyttää. Tällaista järjestelyä käytetään ohjelmien luvattoman käytön estämiseen (erityisesti laittomien kopioiden käytön estämiseen).

Katso vaikka ATK-sanakirjasta (jossa on näppärä vaikka vähän väännähtävä suomennos ”tonkeli”*)) tai lunttaa
http://www.webopedia.com/TERM/d/dongle.html

Huolimattomassa sanomalehti-, Suomi24- tms. kielessä tekniikan sanoja tietysti saatetaan käytellä miten sattuu.

*) ”Miksi ohjelma ei toiminut? No tonkeli oli ronkeli.”

Lue lisää

Tuohon linkkiin ei kannata uskoa. Meillä on ollut kaksi tai kolme tietokonetta kerrallaan jo melkein 10 vuotta, eikä niissä ole ollut rinnakkaisporttia. Dongleja on kyllä ollut useampia, ja nytkin on käytössä muutama.

Laittomien kopioiden käytön estämiseen tarkoitetut donglet olivat kaiketi niitä ensimmäisiä dongleja. Sen jälkeen niitä on tullut kasapäin lisää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin.

Millähän minä avaan auton ovet ellen avaimella?

Närkästynyt kansalainen kirjoitti:

Tuohon linkkiin ei kannata uskoa. Meillä on ollut kaksi tai kolme tietokonetta kerrallaan jo melkein 10 vuotta, eikä niissä ole ollut rinnakkaisporttia. Dongleja on kyllä ollut useampia, ja nytkin on käytössä muutama.

Laittomien kopioiden käytön estämiseen tarkoitetut donglet olivat kaiketi niitä ensimmäisiä dongleja. Sen jälkeen niitä on tullut kasapäin lisää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin.

Millähän minä avaan auton ovet ellen avaimella?

Lue lisää

>Millähän minä avaan auton ovet ellen avaimella?

Jossakin Savon sydänmailla 1980-luvulla: pari nuorta sveitsiläisturistia oli hätää kärsimässä. He olivat pysähtyneet Suomesta vuokratulla Toyota Carinallaan valokuvaamaan tienvarren näkymiä. Ovet olivat menneet lukkoon ja avaimet roikkuivat auton sisällä virtalukossa. Olin käymässä äitini luona. Äitiäni tultiin hakemaan tulkiksi – hänen tiedettiin osaavan auttavasti englantia. Äitini usutti minut puolestaan asialle, arvellen minun osaavan kommunikoida jopa vieraiden omallakin kielellä.

Otin samalla työkalupakin mukaani. No, kylän seppäkin oli hälytetty hätiin oman arsenaalinsa kanssa. Siinä me sitten yritimme murtautua Toyotaan kilpaa. Minä voitin, vaikkei minulla aikaisempaa kokemusta moisista puuhista juuri ollutkaan!

En minä sitä värkkiä dongleksi nimittäisi, jonka minä letkunkiristimestä linjapihdeillä muotoilin, ikkunan ja tiivisteen välisestä raosta sisään tungin ja jonka kärjellä sain takaoven lukon painikkeen houkutelluksi ylös...

Huojentuneet turistiparat olisivat väkisinkin tunkeneet taskuihini paperirahaa, mutta enhän minä toki moisesta mitään, ei ei!

Närkästynyt kansalainen kirjoitti:

Tuohon linkkiin ei kannata uskoa. Meillä on ollut kaksi tai kolme tietokonetta kerrallaan jo melkein 10 vuotta, eikä niissä ole ollut rinnakkaisporttia. Dongleja on kyllä ollut useampia, ja nytkin on käytössä muutama.

Laittomien kopioiden käytön estämiseen tarkoitetut donglet olivat kaiketi niitä ensimmäisiä dongleja. Sen jälkeen niitä on tullut kasapäin lisää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin.

Millähän minä avaan auton ovet ellen avaimella?

Lue lisää

>Millähän minä avaan auton ovet ellen avaimella?

Olen ajanut eräällä ranskalaismerkillä viimeiset 20 vuotta ja nykyisellä autoyksilölläni kohta 12 vuotta. Mitäpä sitä hyvää turhaan vaihtamaan!

Minulla on autooni kaksi avainta. Toisen avaimen kahvaosa on vähän paksumpi. Sen sisuksiin on kätketty pieni koodattu infrapunalähetin nappiparistoineen. Avaan autoni keskuslukituksen painamalla tuossa avaimen kahvaosassa olevaa pientä painiketta.

Olen käyttänyt avaintani kohta 12 vuotta tietämättä kutsua sitä dongleksi. Mutta tästedes taidankin tietää!

Muisteleiksen kirjoitti:

>Millähän minä avaan auton ovet ellen avaimella?

Olen ajanut eräällä ranskalaismerkillä viimeiset 20 vuotta ja nykyisellä autoyksilölläni kohta 12 vuotta. Mitäpä sitä hyvää turhaan vaihtamaan!

Minulla on autooni kaksi avainta. Toisen avaimen kahvaosa on vähän paksumpi. Sen sisuksiin on kätketty pieni koodattu infrapunalähetin nappiparistoineen. Avaan autoni keskuslukituksen painamalla tuossa avaimen kahvaosassa olevaa pientä painiketta.

Olen käyttänyt avaintani kohta 12 vuotta tietämättä kutsua sitä dongleksi. Mutta tästedes taidankin tietää!

Lue lisää

"Olen käyttänyt avaintani kohta 12 vuotta tietämättä kutsua sitä dongleksi".

Älä hyvä ihminen alakaan kutsua avaintasi dongleksi. Mutta mietipä voiko sitä kutsua avaimeksi, kun se ei takuulla muistutakaan maailman ensimmäistä avainta.

Harmistunut kansalainen kirjoitti:

"Olen käyttänyt avaintani kohta 12 vuotta tietämättä kutsua sitä dongleksi".

Älä hyvä ihminen alakaan kutsua avaintasi dongleksi. Mutta mietipä voiko sitä kutsua avaimeksi, kun se ei takuulla muistutakaan maailman ensimmäistä avainta.

Lue lisää

Tämän ompi näköinen:
http://www.tradeinpost.com/peugeot3.jpg

Kuvassa on aihio, jonka metalliosaan ei ole jyrsitty vielä haittoja. Se transponderiosa on tuo musta muovimötikkä.

Ollaanpa sitten kutsumatta avaimeksi, ainakin sinun ollessa kuulomatkan päässä.

Muisteleiksen kirjoitti:

Tämän ompi näköinen:
http://www.tradeinpost.com/peugeot3.jpg

Kuvassa on aihio, jonka metalliosaan ei ole jyrsitty vielä haittoja. Se transponderiosa on tuo musta muovimötikkä.

Ollaanpa sitten kutsumatta avaimeksi, ainakin sinun ollessa kuulomatkan päässä.

Lue lisää

avain on suunnilleen tämännäköinen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkötys

kaapeloitsija kirjoitti:

avain on suunnilleen tämännäköinen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkötys

Minä sanoisin tuota kuvassa näkyvää Bencheriä avainnusosaksi! Se vaatii kaverikseen elektroniikkaosan, jolloin saadaan ns. automaattiavain. Kun avainnusosan vartta pukkaa toiseen suuntaan peukalolla, pukkaa elektroniikka tulemaan pisteitä. Etusormella vastakkaiseen suuntaan painettaessa tulee viivaa. Pitää vain oppia heiluttelemaan vartta vaakasuorassa sopivaan tahtiin, niin saadaan aikaan sähkötystä (jota jotkut kutsuvat vieroksumallani sanalla ”morsetus”). :•)

Vastaavanlaisen vekottimen olen taannoin omistanutkin.

Sitä ennen minulla oli ihan oikea avain (eli ”pumppu”, kuten asiaan vihkiytyneet sitä kutsuvat). Sen varsi liikkuu pystysuorassa suunnassa (tai tarkemmin sanoen on nivelöity keinumaan vaakasuoran akselin suhteen). Pisteet ja viivat on sillä muodostettava jokainen erikseen, pienellä ranneliikkeellä. Ostin avaimeni 1964. Se muistutti hyvinkin paljon tämän kuvan avainta:
http://www.mtechnologies.com/srs/39001b.jpg

Vibroplex-tyyppiset mekaaniset puoliautomaattiavaimet jätettäköön tämän esseen ulkopuolelle.

Muisteleiksen kirjoitti:

Minä sanoisin tuota kuvassa näkyvää Bencheriä avainnusosaksi! Se vaatii kaverikseen elektroniikkaosan, jolloin saadaan ns. automaattiavain. Kun avainnusosan vartta pukkaa toiseen suuntaan peukalolla, pukkaa elektroniikka tulemaan pisteitä. Etusormella vastakkaiseen suuntaan painettaessa tulee viivaa. Pitää vain oppia heiluttelemaan vartta vaakasuorassa sopivaan tahtiin, niin saadaan aikaan sähkötystä (jota jotkut kutsuvat vieroksumallani sanalla ”morsetus”). :•)

Vastaavanlaisen vekottimen olen taannoin omistanutkin.

Sitä ennen minulla oli ihan oikea avain (eli ”pumppu”, kuten asiaan vihkiytyneet sitä kutsuvat). Sen varsi liikkuu pystysuorassa suunnassa (tai tarkemmin sanoen on nivelöity keinumaan vaakasuoran akselin suhteen). Pisteet ja viivat on sillä muodostettava jokainen erikseen, pienellä ranneliikkeellä. Ostin avaimeni 1964. Se muistutti hyvinkin paljon tämän kuvan avainta:
http://www.mtechnologies.com/srs/39001b.jpg

Vibroplex-tyyppiset mekaaniset puoliautomaattiavaimet jätettäköön tämän esseen ulkopuolelle.

Lue lisää

Ei tuo nyt ihan automaattinen ole, eikä siitä taida automaattista tulla, vaikka siihen elektroniikkaakin lisäisi.
Minä muuten en ole koskaan omistanut omaa pumppua. Lainapumpulla, sellaisella Ericssonin vehkeellä pumppailin arviolta 40 vuotta. Lopetin pumppaamisen, ja palautin pumpun kuvittelemalleni omistajalle. Hän totesi, että ei omista ko. pumppua, mutta ei sitä voida palauttaa omistajalleen. Oli kuulemma lainassa Aero Oy:n Kalevan kipinältä.

kaapeloitsija kirjoitti:

Ei tuo nyt ihan automaattinen ole, eikä siitä taida automaattista tulla, vaikka siihen elektroniikkaakin lisäisi.
Minä muuten en ole koskaan omistanut omaa pumppua. Lainapumpulla, sellaisella Ericssonin vehkeellä pumppailin arviolta 40 vuotta. Lopetin pumppaamisen, ja palautin pumpun kuvittelemalleni omistajalle. Hän totesi, että ei omista ko. pumppua, mutta ei sitä voida palauttaa omistajalleen. Oli kuulemma lainassa Aero Oy:n Kalevan kipinältä.

Lue lisää

Kaleva (OH-ALL).

kaapeloitsija kirjoitti:

Ei tuo nyt ihan automaattinen ole, eikä siitä taida automaattista tulla, vaikka siihen elektroniikkaakin lisäisi.
Minä muuten en ole koskaan omistanut omaa pumppua. Lainapumpulla, sellaisella Ericssonin vehkeellä pumppailin arviolta 40 vuotta. Lopetin pumppaamisen, ja palautin pumpun kuvittelemalleni omistajalle. Hän totesi, että ei omista ko. pumppua, mutta ei sitä voida palauttaa omistajalleen. Oli kuulemma lainassa Aero Oy:n Kalevan kipinältä.

Lue lisää

Kalevaahan etsiskeltiinkin alkukesästä – tuloksetta.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Alasammutun Kalevan etsinnät alkavat Viron rannikolla/1135236672735

Olemattomiin ovat minulla jääneet pumppailut sitten vuosien 1969–1970, jolloin käytin Tasavallan Sotaväeltä käyttööni kuittaamaani pumppua. Antokokeessa ranne hyytyi jossakin 110:n tienoille ja 120:n vastaanottokokeessa tuli pari virhettä liikaa. Satasen tasoilla kuitenkin sain vähän ennen kotiuttamista pari ylimääräistä lomapäivää (ne radioviestittäjän luokkakokeet, 2. ja 1. luokka, oli tullut suoritetuksi koulutuksen varhaisemmissa vaiheissa).

Joskus 15-kesäisenä olisivat 120:n tasotkin varmaan onnistuneet, pumpullakin. Niihin aikoihin käytin kuitenkin automaattiavainta ja vastaanotto oli selväkielisanomien lukemista ”päähän”, niitä paperille kirjoittamatta.

Tosi sähköttäjien seurassahan tuolla 120:n nopeudella (merkkiä sekunnissa) ei tietenkään ole mitään jakoa!

Vieläköhän kuudenkympin tasokokeet mahtaisivat onnistua näin vuosikymmenien jälkeen – vai pitäisiköhän tyytyä tavoittelemaan neljääkymppiä?
:•)

>Hankin silloin skannerini kaveriksi tekstinlukuohjelman
>(OCR, optical character recognition), joka vaati toimiakseen
>tietokoneen rinnakkaisportiin asennettavan palikan,...

Sellaisia käytettiin aikoinaan luvattoman kopioinnin estämiseksi. Muistan siitä käytetyn myös nimeä porttivahti.