Tarvitsisin käännösapua seuraavan sanaparin kanssa: "chuck factor". (Aihealueena on metsä- ja paperiteollisuus...)
Koko lause: "The winding core assembly achieves a chuck factor of at least 0,85."
Eli tyyliin: "Kelausydinkokoonpano saavuttaa chuck factorin=, joka on ainakin 0,85."
Koko lause: "The winding core assembly achieves a chuck factor of at least 0,85."
Eli tyyliin: "Kelausydinkokoonpano saavuttaa chuck factorin=, joka on ainakin 0,85."
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ja tietääkö kukaan, mikä on oikea käännös sanalle "chuck" sen ollessa paperikoneen osa?
Onko "kiinnitysistukka" ok...?
Kiinnitysistukka kuvaa varmaankin aivan oikein osan tarkoitusta. Se SAATTAA olla jopa oikea sana, mutta alan ammattilaisilla voi olla takataskussaan jokin muukin termi, jota minä en maallikkona osaa arvata.
Esimerkiksi porakoneessa istukka on se osa, johon pora (terä) kiinnitetään.
Asiaa pitäisi varmaankin kysyä asiantuntijoilta.
Saksaksi käyttävät näköjään termiä ”Einspannfaktor”. Kiinnityskerroin? Jännityskerroin?
Englannin ’chucking’ = (työkappaleen) kiinnittäminen. Tässä on ilmeisesti kyse paperirullan ydinholkin kiinnittämisestä koneeseen sitä varten, että paperia aletaan kelata sen ympärille.
”Die einfachste Methode besteht sicher darin, die theoretisch berechneten Eigenfrequenzen mit einem Einspannfaktor k zu multiplizieren. Diese Vorgehensweise wird seit langem vom finnischen Hülsenhersteller Ahlstrom (jetzt Sonoco-Alcore) praktiziert. Der Einspannfaktor wurde von Ahlstrom mit Chuck Factor bezeichnet. Aber auch in der früheren Publikation ders Bundesverbandes Druck aus dem Jahre 1988 [2] ist die gleiche Vorgehensweise dokumentiert. Die Autoren schreiben von einem "Erfahrungswert 0,66". Da sie den Schwingungsnullpunkt ganz innen angenommen haben, somit bei zP = 1,0 kann man mit den jetzigen Bezeichnungen auch sagen, der Einspannfaktor betrug bei den damaligen Versuchsdaten (Hülsenlänge bis ca. 3m, Hülseninnendurchmesser 76 mm, ...) k1,0 = 0,66. Dieser Wert erscheint auch aus heutiger Sicht plausibel.”
http://www.karl-haller.de/Papierrolle/Papierrollen.htm
"Kelausydinkokoonpano saavuttaa chuck factorin=, joka on ainakin 0,85."
Tuo esittämäsi lause saattaisi olla minun kääntämänäni esimerkiksi
”Kelausydinasetelmalla päästään vähintään jännityskertoimeen 0,85.”
tai
”Kelausydinasetelmalla saavutettava jännityskerroin on vähintään 0,85.”
Ongelmaksi jää ainakin se, mitä suomenkielistä termiä alan asiantuntija käyttäisi tuon ’jännityskertoimen’ tilalla...
Kiitos...joo...
Tarkoitatko "ydinholkilla" "ydinosaa" = "core member"...?
Mitään "istukkakerrointa" ei kai ole olemassa, vai onko...? (Eli kun on kyseessä tämä "chuck factor")
chuck = istukka (sanakirjan mukaan)
Einspann = istukka (sanakirjan mukaan)
Ainakaan Google Translator ei osannut kääntää sen paremmin fuck- kuin chactor-sanaakaan.
Olettaisin, että kyseessä on rullauskoneen hylsyn kiinnityksen kertoimesta.
Sanoja
winding: rullain, rullauskone, leikkuri, pituusleikkuri
core: hylsy
assembly: asennus, kokoonpano, asennustapa
chuck: rullan istukka, kiinnitysistukka, rullatappi
Reel cone, core plug (GB),
chuck, bung (US)
(= Metal core inserted into the
ends of the reel core to make it
run concentrically on the reel
spindle or between the reel
arms)
Rullaistukka,
Kiinnitysistukka,
Hylsytappi
factor: kerroin
http://www.voithpaper.com/media/vp_fi_twogether18_16_vari_pitten.pdf
http://paperindustryweb.com/tnt.htm
sanastoa:
http://w3.upm-kymmene.com/upm/internet/cms/upmmma.nsf/lupgraphics/UPM_Glossary_FINAL.pdf/$file/UPM_Glossary_FINAL.pdf
Onko "chuck" = kiinnitysistukka siis se osa, jonka päällä/ympärillä paperirulla sitten pyörii..?
Kääntäisitkö sinä sanan "core member" "ydinosa" VAI "hylsyosa"...?
Entä "chuck factor"...?
"Istukkakerroin" kuulostaa aika oudolta...mites olisi "kiristys/kiinnityskerroin"...?
Tänks.
Vielä tuosta chuck factorista:
Se chuck factor on määritelty näin:
http://www.patentstorm.us/patents/7204451/description.html
eli
Aside from problems such as chew-out, the failure of the chuck to firmly grip the core can lead to other undesirable effects. In particular, it has been discovered that it can lead to a reduction in the "chuck factor" of the core, which is
defined as the resonant frequency of the core when chucked, divided by the resonant frequency of the core when free. It is desirable for the chuck factor to be as high as possible without risking excessive vibration. The natural frequency of vibration
of a core corresponds to that core's resonant frequency and may be calculated using the formula:
××π××× ##EQU00001## where F is the natural frequency of the core while chucked, Cr is the relative chuck factor, E is the modulus of elasticity of the core along its length, I is the moment of inertia, m is
the mass of the core, and L is the length of the core.
"Efficient winding requires that the natural frequency of the chucked core be higher than the core rotational speed during winding and unwinding, where the natural frequency depends upon the above factors and the way it is supported by the chucks. A safety factor of 15 to 20% is typically taken into account, as there should be assurance that the maximum rotational frequency of the core while chucked will remain less than the natural frequency of the core. Current winding cores generally produce
chuck factors of about 0.70 to 0.80, which limits the percent safety factor and winding speed of the core without risking excessive vibration."
Eli kyseessä on istukkaan kiinnitetyn hylsyn ja vapaan hylsyn värähtelytaajuuksien suhteesta.
Koska kyseessä on näin erikoinen termi, voi vakiintuneen suomenkielisen termin löytäminen olla vaikeaa. Eli käyttäisin tuota englanninkielistä termiä.
Lauseen voisi kääntää:
Rullaimen hylsyn valmistustavalla saavutetaan rullaimen istukan kiinnityskerroimelle (chuck factor) vähintään arvo 0,85.
Tarkoitatko "rullaimella" "kelaa"..?
Miten kääntäisit sanan "winding core" = "kelausydin" vai "kelaushylsy"...?
Tai siis onko sana "kelausydin" ihan huono käännös..?
Paperia rullataan ja kaapelia kelataan. Jos tuote on paperirulla, puhutaan rullan hylsystä tai pitemmällä termillä paperirullan sisähylsystä.
Jos tuote on kaapelikela voisi varmaan käyttää termiä kelausydin tai kelaushylsy tai puhua kelan ytimestä.
Jotkut puhuvat pahviputkista tai tuupeista, varsinkin tekstiiliteollisuudessa.
Joo, kiitos taas.
Tässä minun "tapauksessani" kyse on kaikista näistä materiaaleista (ja niiden rullaamisesta/kelaamisesta):
polymeerikalvo, paperi, kutomaton ja kudottu tekstiili, metallikalvo ja metallilevy/ohutlevy.
Että onko mielestäsi se "rullata" edelleen parempi sana kuin "kelata"...?
Ja onko se rullaus/kelauskoneen ydin tosiaan ONTTO ja PAHVISTA tehty...? (Ilmeisesti siksi, että se olisi tarpeeksi kevyt...?)
Sinä kun näkyisit tietävän asioista ja haluat (onneksi) auttaa, niin voisitko vielä sanoa, mitä termipari "chew-out" mielestäsi tarkoittaa..?
Lause:
"In an extreme situation, the slippage can lead to "chew-out" wherein the core is essentially destroyed by the chuck."
Onko se vain jonkin asteen "epäjärjestys" (paperin) muodostuksessa..?
Kiitos jo etukäteen.
Tuo "chew-out" näyttäisi tarkoittavan istukan kiinnityksen irtoamista, siis chew = purenta, kiinnitys, out = irti. Termillä "chew-out" on kuitenkin myös eräitä slangi-merkityksiä, jotka tarkoittavat jotain vihaisen torjuvaa elettä. Voisi suomenkielessä kääntää vaikka "ulos sylkäisyksi" tai jotain sinnepäin. Tässä tapauksessa ongelma voisi olla tuon sivumerkityksen tulkitseminen.
Eli lause:
"In an extreme situation, the slippage can lead to "chew-out" wherein the core is essentially destroyed by the chuck."
Äärimmäisessä tapauksessa luistaminen voi johtaa "ulos-sylkäisyyn" (tai "purennan irtoamiseen"), jossa istukka tuhoaa hylsyn.
Näyttäisi tavalliselta hylsytehtaan tuotevalikoimalta. Tosin teräsrullien rullaamisesta kartonkihylsyn ympärille en ole kuullut.
Tuossa linkki hylsytehtaan tuotevalikoimiin:
http://www.piippopack.com/tuotteet/hylsyt/
Tuos sana rullata tai kelata on varmaan ihan tehdaskohtainen. Paperin kelaamisesta en ole kuullut, mutta lankaa tai johtoja voi sekä rullata että kelata. Riippuu toimialasta ja tuotteista. Yleispätevää vastausta ei varmaankaan edes ole.
Hylsyiksi kutsutaan esim. paperirullien rullausytimiä ja yleisesti ne on kartonkirainasta viistoon moneen kerrokseen liimaamalla valmistettuja.
Kyseinen käännösongelman kohde mielestäni liittyy rotaatiopainokoneeseen ja siinä rullanvaihtajan (aukirullaajan) kelausnopeuteen. Tosin kysyjä mainitsi kohteen olevan paperikoneen.?? Paperitehtaassa kyse ei kuitenkaan olisi paperikoneesta, vaan pituusleikkurista, jossa paperikoneen tai päällystyskoneen ja/tai kalanterin jälkeen tampuuriraudan ympärillä oleva täysleveä paperiraina leikataan tilattuihin leveyksiin, rullataan hylsyille tilatun kokoisiksi keloiksi, siirretään rullanpakkauskoneelle suojapaperiin käärittäväksi ja edelleen varastoon odottamaan maailmalle lähetystä.
Fysiikkaa
Kun halutaan pitää rotaatiopainokoneen nopeus vakiona, niin ongelmalliseksi rullan aukikelauksessa muodostuu tilanne halkaisijan pienentyessä lähelle hylsyä ja pyörimisnopeuden samanaikaisesti kasvaessa lähelle kriittistä kierroslukua. Tällöin rulla alkaa värähdellä ja saattaa hajota, jolloin osien sinkoutuessa ympäristöön syntyy vaaratilanne. Pyörimisnopeuden ylittäessä kriittisen kierrosluvun värähtely vaimenee alkaakseen uudelleen suuremmalla kierrosluvulla. Ongelmana lienee alin kriittinen kierrosluku.
Turvallisuussyistä käyttäjän tulee tietää millä kierrosluvulla, tai kehänopeudella, alin kriittinen kierrosluku esiintyy. Tämä voidaan todeta kokeilemalla tai matemaattisesti laskemalla. Mielestäni käännösongelman nimitykset liittyivät matemaattisen määrittelyn terminologiaan. Kyse oli hylsyn kiinnitystavan vaikutuksesta kuormitusotaksumiin otettavaan laskennalliseen hylsy/rulla-pituuteen.
Tähän seikkaan viittasi myös nimimerkki ”factor”.
Tai sitten kyse on jostain muusta. Nämä käännöksien kysyjät ovat yleensä hyvin salaperäisiä alkuperäistekstin kohteen suhteen ja siksi vastaukset ovat usein pelkkiä arvauksia.
Tämäkin keskustelu olisi pitänyt käydä jollain toisella palstalla.
Saattaa ongelma liittyä paperitehtaaseen ja paperikoneeseenkin. Paperitehtaissa on nimittäin uudelleenrullaimia, joissa rulla kiinnitetään hylsyn päistä.
http://www.vacon.com/Default.aspx?Id=468135
Myös eräitten paperilaatujen rullaus ei onnistu tavallisella pituusleikkurilla, jossa rulla on kantotelojen päällä. Tällaisia on esim. itsekopioituvat paperit ja tarralaminaatit. Tällöinkin käytetään uudelleenrullaimen tapaisia pituusleikkureita.
Jos tuo värähtely on ongelma, niin senhän voi helposti poistaa. Jos joku tilaa systeemin, niin se voisi olla suunniteltuna vaikka seuraavaksi päiväksi.
Sinänsä hassua, miten eri aloilla pyritään väkisin tulemaan toimeen olemassa olevilla järjestelmillä, eikä suinkaan käydä tilaamassa paikallista keksijää ratkaisemaan asiaa.