Olen muuttanut omaan kämppään vanhempien luota ja maito on jäänyt usein jääkaappiin vanhentumaan. Onko se välttämätöntä? Syön suunnilleen pari siivua juustoa päivässä ja yhden jogurtin, tarviiko lisäksi jotain muuta maitopohjaista?
Tarviiko maitoa juoda?
ninni''
112361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sovi, "maito on vasikoitten juoma", sanoi lääkäri minulle kerran,
ei maitoa ole pakko juoda, kunhan syö tarpeeksi muuta esim juustoa ym maitotuotteita. Tai korvaa kaiken muilla terveellisillä ruuilla, jota maito ei välttämättä ole.
suoraan navetasta eikä sitä ole käsitelty mitenkään. Onneksi on maatila lähellä josta sitä saa. Viilitkin syntyy itse tehtynä ja hyvää on. Maito on mitä terveellisintä ruokaa.
Maidon juonti piti opetella uudestaan, kun ei ollut ruokajuomavaihtoehtoja – ei edes vettä voinut valita siihen aikaan!
Olin ollut jo useamman vuoden juomatta maitoa ennen Inttiin menoani.
Siviiliin pääsyn (1970) jälkeen eli 38 viimeksi kuluneen vuoden aikana olen juonut maitoa maitona yhteenlaskettuna litran tai pari.
Piimää saatan satunnaisesti juoda. Viiliä ja jogurttia syön, mutta en mitenkään päivittäin. Juustoa syön melko runsaasti.
Minulle maidottomuus on itsestäänselvyys. Maito on pikkulapsille ehdottomasti juoma paikallaan, mutta aikuinen ihminen ei sitä kaipaa, päinvastoin.
jotain kalsiumpitoista. Pari juustoviipaletta ja yksi jugurtti eivät taida aivan riittää. Maidon korvaamiseksi pitäisi syödä muita maitotuotteita enemmän tai sitten esim. pikkukaloja (muikku, silakka) ruotoineen tai kalsiumpitoisia kasviksia.
Finelin sivuilta voit tutkia, mistä ruoka-aineista löytyy kalsiumia:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2023&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi
mutta muista ottaa tablettina esim.bioteekin tehokalkki on hyvä.
Lens. Silmän linssi. Käännösta GU SS kirjaston metaboliaa käsittävästä käsikirjasta 2000-05-09
Kaihin syntymistä on tutkittu laajalti: Galaktoosiaineenvaihdunnan osuudesta
Koe-eläimiä, joille on syötetty 50% galaktoosia, on käytetty tutkimuksissa apuna. Näille kehittyy kaihi 2-3 viikossa. GALAKTOOSILLA on kriittinen massansa ja koe-eläimen ikä merkitsi myös tässä koetilanteessa. Helpoiten kehittyi kaihi niille koe-eläimille, jotka olivat altistuneet GALAKTOOSLLE jo sikiöaikana . Hitain kaihin kehitys tuli iäkkäille koeläimille GALAKTOOSIA syötettäessä. Sukupuoli oli myös merkityksellinen seikka. Naaraseläimet saivat helpommin kaihin. Prolaktiinihormooni kiihdytti kaihin kehittymistä naaraseläimillä GALAKTOOSI-dieetin aikana.
GALAKTOOSIN indusoimaa kaihikehitystä jarrutti seuraavat seikat:
hyvin rasvapitoinen dieetti,
progesteroni,
hypofysectomia
GALAKTOOSI-pitoinen dieetti nostaa gal-1-P pitoisuutta linssissä.
GALAKTOSEMIA-taudissakin nousee linssin gal-1-P-pitoisuus.
Gal-1-P inhiboi G-6-PD, mistä seuraa glukoosiaineenvaihdunnan aleneminen
( Lerman ). Tätä ei ole todistettu varmana syynä kaihiin.
Jos koe-eläimille muutettiin dieetti siten , että siinä EI ollut GALAKTOOSIA kaihimuutokset olivat palautuvia, poistuvia. Tämä seikka on voitu vahvistaa.
ALDOOSIREDUKTAASIA on osoitettu linssissä. ( Kinoshita et al.)
GALAKTOOSI-dieetin aikana muodostuu linssissä GALAKTITOLIA entsymaattisesti ALDOOSIREDUKTAASIN takia.
Kun GALAKTITOLIA kertyy, seuraa linssin vetistyminen (imbibition of water). GALAKTITOLI muodostuu linssin sisäpuolella ja vikuttaa osmoottisesti aktiivisti, koska ei pääsekään helposti diffundoitumaan ulos linssistä.
In vitro-kokeissa on osoitettu, että jos voidaan hallita osmoottinen tilanne, saadaan myös estymään kaihin muodostuminen. ALDOOSIREDUKTAASIA on koetettu ESTÄÄ, ettei osmoottisesti aktiivia GALAKTITOLIA pääsisi muodostumaan ( 3,3-tetrametylenglutaarihappo; Kinoshita et al.).
Kun POLYOLIEN muodostus lakkasi, estyi veden kertyminen linssiin ; vaikka GALAKTOOSISSA oli uitettu linssiä 3 vrk, linssi pysyi kirkkaana.
SORBINIL on voimakas ALDOOSIREDUKTAASIN ESTÄJÄ ja estää myös kaihin muodostuksen kokeissa.
Kaihin muodostus ja ALDOOSIREDUKTAASIN osuus sekä diabeettisen kaihin että GALAKTOSEMISEN kaihin etiologiassa on ollut myös Kador & al .ryhmän tutkimuskohde.
Magnesium stimuloi ALDOOSIREDUKTAASIA ja kiihdyttää kaihin muodostusta GALAKTOOSI-dieetin aikana koe-eläimillä. Entsyymi ALDOOSIREDUKTAASIN mRNA lisääntyy GALAKTOOSIN syötöstä.
Linssissä tapahtuu monia keskenään kilpailevia muutoksia galaktoosin syötön ja kaihin kehityksen aikana kuten
proteiinisynteesissä muutoksia;
linssin säie-solujen mRNA:n muodostumisen muuntumisia;
aminohappojen kuljetuksien muuntumisia;
jonivirtausten muuntumisia;
natriumin pitoisuuden muutoksia;
Na/K-ATPaasientsyymin aktiviteetin muuntumisia.( Myöhäisvaiheessa : ATP muutoksia tapahtuu);
prostaglandiinin biosynteesin muuntumisia;
hiilihydraattiaineenvaihdunnan entsyymien muuntumisia;
glutationireduktaasientsyymin muutoksia. Linssin glutationi (GSH) laskee huomattavasti, varhaisen linssivetistymän aikaan;
linssisäikeitten sytoplasman epänormaalia separaatiovaihetta;
Linssin Glykolyysi ja respiraatio vähenee 30 % galaktoosidieetin 21 päivän jälkeen ja pysyy matalalla tasolla kunnes kaihi on kypsynyt nähtäväksi.
GALAKTITOLI on kaihin kehittymisen alkuunpanija ja prosessin myöhäisvaiheessa kertyy gal-1-p.
Potilaat joilla on GALAKTOKINAASIENTSYYMIN PUUTE eikä gal-1-P muodostu, voivat saada kaihin .
Klassisen galaktosemia- potilaan punasolujen gal-1-P -pitoisuuksilla ja kaihin muodostuksella ei ole yhteyttä
Inositolilla on vastavuoroinen osuus: .
Kun linssin GALAKTITOLI kertyy, vähenee INOSITOLI -pitoisuus linssissä.
In vitro: jos linssi on galaktoosipitoisessa miljöössä, sen INOSITOLIN OTTOKYKY on alentunut.
Jos GALAKTITOLIN muodostus aldoosireduktaasinestäjällä estetään, korjaantuu INOSITOLIN otto ja linssin turvotus estyy.
GALAKTOLAKTONIA löytyy galaktoosidieettiä saaneiden marsujen linsseistä. Mutta galaktolaktonin pitoisuus on vain 1/10 GALAKTITOLIN pitoisuudesta.
Ravintoainelisillä voidaan ehkäistä kaihin muodostusta GALAKTOOSILLA syötetyillä koe-eläimillä. Arvellaan , että ravintoaineiden epätasapainolla on osuutta GALAKTOOSIN myrkyllisyydessä varsinkin silmän linssissä.
On kiistelty siitäkin , onko GALAKTOOSILLA ja huonontuneella galaktoosiaineenvaihdunnalla osuutta ihmisen preseniilin ja seniilin kahin muodostumisessa.
LAKTAASIN merkitys. LAKTAASI pilkkoo ravinnossa tulevan maitosokerin, LAKTOOSIN, kahdeksi sokeriksi GALAKTOOSIKSI ja GLUKOOSIKSI, jotka pääsevät insuliinin avulla nopeasti aineenvaihdunnalliseen soluun fosforyloitumaan normaalisti.
On tutkittu suurta joukkoa henkilöitä, joilla on idiopaattinen preseniili tai seniili kaihi.
Henkilöiden suoliston LAKTAASIAKTIVITEETTI tutkittiin, GALAKTOOSIN ABSORPTIO tutkittiin,
Laktaasiaktiviteettia oli osalla ja osalla oli vajaa laktaasiaktiivisuus. GALAKTOOSIN imeytyminen tutkittiin myös. Todettiin , että ne henkilöt , joilla laktoosidieetistä imeytyi galaktoosia olivat riskipotilaita kaihinmuodostumisessa.(Rinaldi & al)
Punasolujen transferaasi
Simonelli & al. tutkivat Napolilaisten henkilöitten varhaiskaihia ja ikäkaihia.
21 prosentilla näistä henkilöistä , oli punasolujen transferaasiaktiviteetti madaltunut. Mitään korrelaatiota kaihimuotoon ei kuitenkaan voitu tehdä.
Brivet & al: Ei esiintynyt kaihia äidellä eikä lapsilla, jotka ovat heterozygootteja transferaasin puutteelle.
GALAKTOOSILLE altistetuilla koe-eläimillä on todettu linssin olevan altistuneempi laser-vaurioille.
Tämä antaa tukea hypoteesille että GALAKTOOSI on varhaiskaihin ja ikäkaihin riskitekijä.
KOMMENTTINI
tähän aiemmin kääntämääni tekstiin. Ajattelun aihetta.
Keskimäärin amerikkalainen käyttää ehkä 25 grammaa LAKTOOSIA vuorokaudessa.
Muualla maailmassa LAKTOOSIN käyttö on yleensä sitäkin alempaa, mutta GALAKTOOSIAHAN saa muualtakin, esim viikunoista ja muista hedelmistä, kahvista ja tomaatistakin, joten sen puutetta ei maidottomassa monipuolisessa dieetissä tule milloinkaan olemaan.
Liekö koskaan arvioitu keskimääräistä normaalia galaktoosin käyttöäkään?
Pohjoismaissa laktoosin käyttö on korkea, siis maitoperäien galaktoosin santi on suuri.
Jos maidonkäyttö olisi sitä kuin puoli vuosisataa sitten, vähintäin litra pari henkilöä kohden päivässä sekä miltei joka ruoassa maitoa tai kermaa lisänä, laktoosin määrät olisivat huikeat. Kuten ennen Suomessa: yli 100 g päivässä ja siitä puolet oli galaktoosia ( 50 g) .
Nykyään Suomessa näyttää vähentyneen maidon laktoosin käyttö, mutta sama suuntaus lienee Ruotsissa. Yleistyy janojuomana jokin muu kuin maito. Maitoperinen galaktoosin saanti siis alenee.
Kaihileikkauksia tehdään runsaasti 45 000 vuodessa.
Ruotsissa on myös eräs ravinto, joka on Suomessa outo, ns. messmör, mesost. Messmör- laktoosipitoisuus on 54 %, puolet painosta.joten neljäsosa painsota on galaktoosia.
Myös jäätelön ja maitosuklaan käyttö on runsasta ja niissä on myös laktoosia runsaahkosti.
Jos halua ostaa täällä laktoositonta maitoa, sitä kyllä löytyy.
Eläinkokeet osoittavat että vähempi laktoosin käyttö on preventiivista harmaakaihin suhteen. Täytyy kai saman seikan päteä jossain määrin ihmiseenkin.
Toisaalta imettävät äidit, jotka kondesoivat rintarauhasessa UDP-galaktoosia ja glukoosia joilloin muodostuu rintamaidon laktoosi, tarvitsevat suuret määrät maksan syntetisoimaa UDP-galaktoosia, jolloin saattaa olla hyötyä messmör tyyppisen ravinnon lisästä, ettei äidin omat aivot hupene painossaan, sillä galaktoosimolekyylejä tarvitaan aivojen valkoisn osan rakentumimseen. Tosin ne aikuisen galaktoosit eivät mitenkään suoraan mene aivoon ruoasta, vaan maksaan ja siinä modifioituvat ATP ja UTP- energia-alueessa fosfaattimuotoihin . Yleensä odottavan ja imettävän äidin normaali ravintolisä ja kohonnut ravinnon tarve vastaavat tästä galaktoosin synteesistä glukoosista päin ilmankin suurta galaktoosilisää. Vapaa galaktoosi sinänsä ei ole mitenkään suotuisa molekyyli. Siis kohtuus kaikessa. Pieni määrä galaktoosilähdetä on varmasti edullisita ravinnossa, ainakin vauvan äideille, ehkä muillekin -- ja koska ei ole kartoitetu kaikkea normaaliväestön galaktoosin normaalisaannin tasoa. Kun asiasta ei varmasti tiedetä, ei kannata tehdä kovin suurta uutta sääntöä.
Ottaako sitten galaktoosinsa viikunasta, maitosuklaasta, jäätelöstä, tomaatista, kahvista tai maidosta, se on taas makuasia aikuisella. Sekaruoka omaa sen turvallisen piirteen, että siinä saa tekijöitä joitten tärkeyttä tiede ei ole vielä varmistanut.
Yleensä kohtuullinen maidon ja tuoreitten maitotuoteitten käyttö- jos ei siitä ole oireita aika haittoja, on mitä suositeltavinta, koska se antaa varsinkin keuhkoille jotain erityistä suojaa maitorasvoista, fosfolipideistä,galaktoosista sekä kalsiumista käsin. Myös maidon välittämistä hivenaineista on etua. Galaktoosin osuus pinta-aktiivien aineiden rakenteessa saattaa olla myös eräs tärkeä seikka. On etu, jos maitoa sietää jonkin verran.
Mutta aikuinen kyllä pärjäilee ilman maitoa. Tosin maidossa on jotain psyykkelle edullista stabiloivaa tekijää ja mielialan korjaajaa, ehkä siksi että se kuuluu tryptofaanipitoisiin aineisiin. Se avutaa unirytmin pysymistä. Kalsium ja fosfaatti taas ovat energia-aineenvaihdunnassa tärkeitä.
Jos joku kysyy, tarvitseeko aikuisen käyttää maitoa. voi sanoa, ei ole pakko käyttää maitoa elääkseen. (Vrt. mitä pitä sanoa vedesta: jokaisen on pakko käyttää vetta elääkseen). Mutta voi sanoa: jos sietää maitoa, se kohentaa elämän laatua. MAito on ruokajuoma. Janojuomana voi pitää vettä.
Maitoa saa vähälaktoosisena, vähärasvaisena, allergeeneja voi denaturoida kuumentamalla maitoa, maitoa voi käyttää vain tietyn rajoitetun määrän, jne.haittojensa välttämiseksi.
Tämä artikkeli alkaa maidon "ahtaasta portista": jos galaktoosia menee silmän linssin sisälle, koska sitä on ollut veressä LIIAN paljon vapaana, se on myrkyllinen silmän sisätilalle, sen aineenvaihdunta on vajaa, se oksidoituu, on on hankala.
2005-09-06 21:11
Påivitys 9.7.2008 12:55
vaiks oon vasta reilu 3-kymppinen.Maitoa join murrosikäsenä vielä ihan normaalisti mutta tossa n. 19veenä se jäi vähemmälle enkä sen jälkeen oo sitä säännöllisesti juonutkaan.En tiedä onko se yksin syynä tähän tautiin.Oon aina käyttänyt kuitenkin juustoja sun muita, etten oo ihan kalciumitta elänyt.Nyt sitten kärsitään murtumista ja vedetään lääkkeitä..piru vie.Syö ees kalkkitabletteja.
Maidon ja kalsiumin merkitystä osteoporoosin ehkäisyssä on vahvasti liioiteltu. Jos asiaan perehtyy paremmin, voi hämmästyä miten vähäistä ja jopa olematonta näyttö maitotuotteiden ja kalsiumin hyödyistä osteoporoosin ja etenkin osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä on. Näyttö perustuu pääasiassa siihen, että LYHYTAIKAISISSA tutkimuksissa kalsiumlisä usein parantaa luun mineraalitiheyttä.
Suomessa, jossa kalsiumin saanti ruokavaliosta on yleensä suositukset ylittävää, osteoporoosi ei yleensä johdu kalsiumin puutteesta, vaan muista syistä. Perinnölliset syyt ovat tekijöinä erittäin vahvoja. Samoin monet lääkeaineet aiheuttavat luun mineraalitiheyden heikkenemistä ja osteoporoosia. Lisäksi on kysymys ruokavalion kokonaisuudesta. Vihanneksia ja hedelmiä tulee sisältyä ruokavalioon runsaasti.
Riittävästä (800 mg/pvä) kalsiumin saannista kannattaa silti huolehtia. Mutta maitoa ei tarvitse välttämättä juoda.
Maidon ja juuston markkinointiin käytetään kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Näin suomalaiset on saatu uskomaan, että ne ovat terveeliistä ja suorastaan välttämätöntä ravintoa ihmisille. Lukemattomat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että meijerituotteet ovat meille terveysriski. Ne aiheuttavat allergioita, vatsavaivoja, diabetesta, ylipainoisuutta, luukatoa, syöpää sekä monia muita tauteja. Mikään eläinlaji ei juo maitoa imetysajan jälkeen eikä mikään eläinlaji juo toisen lajin maitoa luonnostaan. Lehmän maito on tarkoitettu vasikoille, joilla on neljä mahaa ja joiden paino nousee satoja kiloja muutamassa kuukaudessa. Tässä lisälukemista niile, joita kiinnostaa toisenlainen totuus maidosta: http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/10mm.pdf ja http://www.vegetarian.org.uk/campaigns/whitelies/index.html
"Lehmän maito on tarkoitettu vasikoille, joilla on neljä mahaa"
on tarkoitettu ruohon sulattamiseen - ei maidon.
Maidon merkitystä osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa on vahvasti liioiteltu. Se ei silti merkitse sitä, että vegaaniruokavalio olisi sen parempi. Päinvastoin: vegaanien luuntiheys on heikompi ja murtumariski on noin 20 prosenttia sekaruoan syöjiä suurempi, kuten kertoo tämä tutkimus:
Appleby P et al. Comparative fracture risk in vegetarians and nonvegetarians in EPIC-Oxford. Eur J Clin Nutr. 2007 Dec;61(12):1400-6.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17299475