Tuli tässä tuumittua väsyksiissä sellaista "suuruudenhullua", että mitä jos talot tunkattaisiin korokkeen päälle(jokunen metri tarpeen mukaan) ja sitten talon alle tehtäisiin sementti\betoni vahvistuspohjatyö(joka kestäisi meriveden rasitusta), kun jäätiköt, ehkä sulavat kai joskus?
Tämä tehtäisiin vain niiden alueiden taloille, jotka olisivat vaarassa hukkua mereen sen pinnan mahdollisen nousun ansiosta.
Onko itua vai olenko yliväsynyt?
Tämä tehtäisiin vain niiden alueiden taloille, jotka olisivat vaarassa hukkua mereen sen pinnan mahdollisen nousun ansiosta.
Onko itua vai olenko yliväsynyt?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisihan se huluppeeta kun ja jos meressä tököttäisi taloja ja kyläyhteisöjä betonipilarin nokassa. Siitä sitten veneellä mantereelle ostoksille. Veneliikennettä olisi kuin stadin sisääntuloväylillä aamuruuhkassa. Kotimiehet ja äidit onkisivat terassilta turskaa päivälliseksi ja lapset pääsisivät uimaan suoraan ikkunasta.
Viemäri ja sähköverkosto pitäisi rakentaa uusiksi ellei sitten ottaisi sähköä paneeleista ja tuuppaisi paskavesiä mereen ja kompostoisi kiinteämmän jätteen. Mutta mihin kompostin tyhjentäisi. Meressä on vaikea kasvattaa muuta kuin levää. Entä miten tonttien rajat, kunkin oma "aluevesi" määriteltäisiin.
Uskoisin kuitenkin, että yhden talon nosto ja perustusten valu sen alle kestää noin 3-4 viikkoa ja maksaa enemmän kuin talon arvo on. Viisainta rakentaa uusi talo kalliolle tai muuten yläville maille.
Veden pinnan nousun aiheuttamat ongelmat ovat aika moninaisia etenkin kun ajatellaan että ilma lämpenee samaan aikaan.
Veden (meren) pinnan noustessa monet vanhat pohjavesialueet menetetään kun merivesi sekoittuu pohjaveteen. Suomessa on pohjavettä ja riittävän puhtaita makean veden pintavesistöjä tarpeeksi, mutta lukuisissa muissa maissa merenrantakaupungin sijainti on saatettu valita sillä perusteella, että siellä on juomavettä hyvin saatavilla.
Talojen perustusten korottaminen ei muutenkaan pelkästään riitä, koska maa perustusten alla alkaa kastuessaan pehmenemään ja talot alkavat muljua tämän lilluvan alustan päällä. Käytännössä merenrantakaupungeissa aletaan varmastikin alussa rakentelemaan jonkinlaisia patoja ja pumppaamoja. Kaupunkien vetovoimaisuudelle meren pinnan jatkuva nouseminen on kuolemaksi, koska kukaan ei halua investoida pinnan alle jäävään kaupunkiin.
Sellainen vaihtoehto on kuitenkin mahdollista, että pinnan nousu saattaa vielä nopeutua nykyisestä tahdista paljonkin, kun napa-aluella mennään lämpimämpään suuntaan. Jäätiköille muodostuvat sulamisvesijärvet (engl. "Melt pond" satelliittikuva Grönlannista vuodelta 2000: http://earthobservatory.nasa.gov/Newsroom/NewImages/images.php3?img_id=17607) voivat tuottaa jäätiköiden alle paljon vettä, joka saa aikaan jäätiköiden nopeamman liikkumisen. Jotkut tutkijat ovatkin sitä mieltä, että hyvinkin nopea suurten jäätiköiden sulamistahti (vuosikymmenien tai -satojen aikaskaala) voi olla mahdollinen. Enemmistö (esim. IPCC) on kuitenkin arvelee, että sulaminen etenisi suhteellisen tasaista tahtia ja se kestäisi siten satoja tai jopa tuhansia vuosia.
Wikipedian mielenkiintoisa artikkeli Grönlannin jäätiköstä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Greenland_ice_sheet