Helsinki/ Turku/ Tampere/ Naantali jne

Tampereelta Ojakadulta löytyy kaksikin todella ihastuttavaa kahvilaa: Kahvila Runo sekä Vohvelikahvila. Suosittelen lämpimästi!

Vohvelikahvilas on tosi pikkuruinen mutta sitäkin viihtyisämpi, ja sieltä saa herkullisia vohveleita joka makuun. Runo taas on sekin oikein viihtyisä ja hieman tilavampi kahvila.

Molemmat ihania kahviloita hyvällä valikoimalla!

tretretre kirjoitti:

Tampereelta Ojakadulta löytyy kaksikin todella ihastuttavaa kahvilaa: Kahvila Runo sekä Vohvelikahvila. Suosittelen lämpimästi!

Vohvelikahvilas on tosi pikkuruinen mutta sitäkin viihtyisämpi, ja sieltä saa herkullisia vohveleita joka makuun. Runo taas on sekin oikein viihtyisä ja hieman tilavampi kahvila.

Molemmat ihania kahviloita hyvällä valikoimalla!

Lue lisää

Miten kukaan voisi alkaa maksaa vohveleista jotain tuollaista, kun kotona tehtynä saa murto-osalla hintaa.

En pystyisi maksamaan. Vaikka maku olisi mikä.

Tulee hiukan mainonnan makua tähän kysykmykseen liittyen, vaikka ymmärrän kyllä, koska kahviloissa on eroa.

tretretre kirjoitti:

Tampereelta Ojakadulta löytyy kaksikin todella ihastuttavaa kahvilaa: Kahvila Runo sekä Vohvelikahvila. Suosittelen lämpimästi!

Vohvelikahvilas on tosi pikkuruinen mutta sitäkin viihtyisämpi, ja sieltä saa herkullisia vohveleita joka makuun. Runo taas on sekin oikein viihtyisä ja hieman tilavampi kahvila.

Molemmat ihania kahviloita hyvällä valikoimalla!

Lue lisää

kahviloita hyvällä valikoimalla?


En ymmärrä.
Onko talon perustuksissa valikoima?

Munkkila (=Pyynikin näkötorni kastettuna uudelleen 3 v tyttäreni toimesta, kun kolmatta kertaa samana kesänä mentiin munkkikahville ja -mehulle Pyynikille).

Paikallisten ihmisten pakkomielle. Ei yhtään mitään erikoista.

nyt en muista nimeä, mutta naantalin vanhassakaupungissa on ihan hirve mesta siinä parhailla paikoilla, ainoa ns. oikea kahvila joka sieltä löydettiin.
Vanhan talon kivijalassa. Ukko seiso ovell aj alykkäs tarjottimen kouraan, mitäs laitetaan? Kysymättä sen kummempia kaatoi kaksi kahvia, laihaa ja kylmää, olisko ollut costaricaa tai santosta, sitten lautaset molemmille käteen ja tosta ottamaan ->
Otettiin suolasta, ainoa tarjolla oleva oli emännän erikoinen (?) -> no sitä nyt ei tiedä yhtään mitä siinä on, oli vastaus kun kysyttiin mitä tuo piirakka mahtoi sisällään pitää. Hintoja ei ollut merkattuna missään. Emännän erikoisesta olikin sitten vaikea mitä se piti sisällään. No, ainakin pippuria oli niin tajuttomasti että suu paloi. Lisäksi siinä taisi olla kinkkua, kanaa, kalaa, parsaa, kukkakaalia, paprikaa, oliiveja, PASTAA!, juustoa ja jonkinlainen munamaito päällä. Ja pippuria!
Paikka oli kuin jonkun iäkkään pariskunnan olohuone. Kaikkea mahdollista sekaisin, tuoleja pöytiä, telkkareita, videokoteloita, ihme kuvia seinät täysi, kaikenlaista tilpehööriä ja sälää, pölyä! ja likaisia astioita, lattiaa ei ollut imuroitu (vanha kokolattiamatto) varmaan viikkoon, lehtiä ja kirjoja hujan hajan....
Paikan keittiö oli avonaisesti siinä meidän pöydän takana, aivan normi kotikeittiö, jossa joku täti ihminen nojaili pesualtaaseen ja tonki nenäänsä, liekö ollut emännän erikoisen valmistus meneillään. Jos oikein ymmärsin niin samassa kiinteistössä oli jonkin sortin hotellihuoneitakin saatavilla, ei jääty kyselemään majoitusta....
Isäntä istahti mukavasti jonkun toisen pariskunnan pöytään ja alkoi utelemaan mistä ovat ja tuntevatko sen ja sen sieltä.... hän tunsi aikoinaan.... ja sitten seurasi vuolas esitys hänen nuoruuden retkistään....
Seuraavat kuusi tuntia kärsittiin hirveistä mahavaivoista....
Pikkusen olis kehittämisenvaraa mestassa, tosin alkoivat olla aika eläkeikäisen oloista väkeä...
ENsmäinen ja viimmenen kerta kun tuossa poikkesin.
Olisiko se nyt voinut olla cafe Antonius tai jotakin sellaista.
SORRY, MUTTA EN VOI SUOSITELLA!

AIVAN KARSEE kirjoitti:

nyt en muista nimeä, mutta naantalin vanhassakaupungissa on ihan hirve mesta siinä parhailla paikoilla, ainoa ns. oikea kahvila joka sieltä löydettiin.
Vanhan talon kivijalassa. Ukko seiso ovell aj alykkäs tarjottimen kouraan, mitäs laitetaan? Kysymättä sen kummempia kaatoi kaksi kahvia, laihaa ja kylmää, olisko ollut costaricaa tai santosta, sitten lautaset molemmille käteen ja tosta ottamaan ->
Otettiin suolasta, ainoa tarjolla oleva oli emännän erikoinen (?) -> no sitä nyt ei tiedä yhtään mitä siinä on, oli vastaus kun kysyttiin mitä tuo piirakka mahtoi sisällään pitää. Hintoja ei ollut merkattuna missään. Emännän erikoisesta olikin sitten vaikea mitä se piti sisällään. No, ainakin pippuria oli niin tajuttomasti että suu paloi. Lisäksi siinä taisi olla kinkkua, kanaa, kalaa, parsaa, kukkakaalia, paprikaa, oliiveja, PASTAA!, juustoa ja jonkinlainen munamaito päällä. Ja pippuria!
Paikka oli kuin jonkun iäkkään pariskunnan olohuone. Kaikkea mahdollista sekaisin, tuoleja pöytiä, telkkareita, videokoteloita, ihme kuvia seinät täysi, kaikenlaista tilpehööriä ja sälää, pölyä! ja likaisia astioita, lattiaa ei ollut imuroitu (vanha kokolattiamatto) varmaan viikkoon, lehtiä ja kirjoja hujan hajan....
Paikan keittiö oli avonaisesti siinä meidän pöydän takana, aivan normi kotikeittiö, jossa joku täti ihminen nojaili pesualtaaseen ja tonki nenäänsä, liekö ollut emännän erikoisen valmistus meneillään. Jos oikein ymmärsin niin samassa kiinteistössä oli jonkin sortin hotellihuoneitakin saatavilla, ei jääty kyselemään majoitusta....
Isäntä istahti mukavasti jonkun toisen pariskunnan pöytään ja alkoi utelemaan mistä ovat ja tuntevatko sen ja sen sieltä.... hän tunsi aikoinaan.... ja sitten seurasi vuolas esitys hänen nuoruuden retkistään....
Seuraavat kuusi tuntia kärsittiin hirveistä mahavaivoista....
Pikkusen olis kehittämisenvaraa mestassa, tosin alkoivat olla aika eläkeikäisen oloista väkeä...
ENsmäinen ja viimmenen kerta kun tuossa poikkesin.
Olisiko se nyt voinut olla cafe Antonius tai jotakin sellaista.
SORRY, MUTTA EN VOI SUOSITELLA!

Lue lisää

Cafe Antoniuksen pitäjänä on menneiden vuosikymmenten laulajatähti Aatos Tapala ja vaimo? Lilja Ahtiainen.

Isäntä tietysti kuvittelee, että kaikki tuntevat hänet ja tulevat kahville nähtävyyspaikkaan. Valokuvat seinillä ovat laulajauran eri vaiheista. Hinnatkin olivat sen mukaiset, eivät tietenkään näkyvissä. Mutta kahvilan kissa oli mukava (v. 2003).

AIVAN KARSEE kirjoitti:

nyt en muista nimeä, mutta naantalin vanhassakaupungissa on ihan hirve mesta siinä parhailla paikoilla, ainoa ns. oikea kahvila joka sieltä löydettiin.
Vanhan talon kivijalassa. Ukko seiso ovell aj alykkäs tarjottimen kouraan, mitäs laitetaan? Kysymättä sen kummempia kaatoi kaksi kahvia, laihaa ja kylmää, olisko ollut costaricaa tai santosta, sitten lautaset molemmille käteen ja tosta ottamaan ->
Otettiin suolasta, ainoa tarjolla oleva oli emännän erikoinen (?) -> no sitä nyt ei tiedä yhtään mitä siinä on, oli vastaus kun kysyttiin mitä tuo piirakka mahtoi sisällään pitää. Hintoja ei ollut merkattuna missään. Emännän erikoisesta olikin sitten vaikea mitä se piti sisällään. No, ainakin pippuria oli niin tajuttomasti että suu paloi. Lisäksi siinä taisi olla kinkkua, kanaa, kalaa, parsaa, kukkakaalia, paprikaa, oliiveja, PASTAA!, juustoa ja jonkinlainen munamaito päällä. Ja pippuria!
Paikka oli kuin jonkun iäkkään pariskunnan olohuone. Kaikkea mahdollista sekaisin, tuoleja pöytiä, telkkareita, videokoteloita, ihme kuvia seinät täysi, kaikenlaista tilpehööriä ja sälää, pölyä! ja likaisia astioita, lattiaa ei ollut imuroitu (vanha kokolattiamatto) varmaan viikkoon, lehtiä ja kirjoja hujan hajan....
Paikan keittiö oli avonaisesti siinä meidän pöydän takana, aivan normi kotikeittiö, jossa joku täti ihminen nojaili pesualtaaseen ja tonki nenäänsä, liekö ollut emännän erikoisen valmistus meneillään. Jos oikein ymmärsin niin samassa kiinteistössä oli jonkin sortin hotellihuoneitakin saatavilla, ei jääty kyselemään majoitusta....
Isäntä istahti mukavasti jonkun toisen pariskunnan pöytään ja alkoi utelemaan mistä ovat ja tuntevatko sen ja sen sieltä.... hän tunsi aikoinaan.... ja sitten seurasi vuolas esitys hänen nuoruuden retkistään....
Seuraavat kuusi tuntia kärsittiin hirveistä mahavaivoista....
Pikkusen olis kehittämisenvaraa mestassa, tosin alkoivat olla aika eläkeikäisen oloista väkeä...
ENsmäinen ja viimmenen kerta kun tuossa poikkesin.
Olisiko se nyt voinut olla cafe Antonius tai jotakin sellaista.
SORRY, MUTTA EN VOI SUOSITELLA!

Lue lisää

Hei

Haluasin antaa palautetta Cafe Antonius-kahvilan omistajasta. Koin sellaista mitä en uskonut Suomessa voivani kokea. Kävin Naantalissa 21.7 kesäteatterissa ja sitä ennen kiersimme ystävieni kanssa Naantalin kauniita pikkuputiikkiliikkeitä. En ole koskaan aikaisemmin Naantalissa ollut ja olin todella innoissani. Olemme n. 30 vuotiaita nuoria naisia. Poikkesimme Cafe Antoniuksessa muuten vaan nähdäkseen minkälainen paikka se on. Kaunis kahvila oli ja hyvännäköisiä leivoksia siellä myytiin. Mutta koska ehdimme jo syödä, emme ostaneet mitään. Ulos lähedettyään huomasin vessan ja otin sieltä palan vessapaperia niistääkeseen. Ei mennyt kuin hetki niin joku erittäin tympeän näköinen keski-ikäinen mies sanoi minulle töykeästi että minun on maksettava vessakäynnistä 3 euroa. Aluksi ihmettelin että kuka hän on ja miksi hän vaatii multa rahaa. En siis asioinnut vessassa vaan ihan vaan otin pienen vessapaperipalasen matkalla kahvilasta ulos. Mies huusi ja vaatii kovaan ääneen multa rahaa koska siitäkin pitää kuulemma maksaa että vaan avaa vessan oven! Emme olleet asiakkaat joten maksu piti suorittaa. En edes huomannut kylttiä jossa pienellä luki maksusta. Olin aivan shokissa kun hän tuli meidän perässä ja huusi kovaan ääneen että mun täytyy ehdottomasti maksaa ja heti siitä vessapaperipalasesta!! En ikinä uskonut että tällaista voi Suomessa tapahtua. En uskonut että tollaisia ihmisiä on olemassa, mutta näköjään on! Mies teki itsestään pellen huutamalla omien asiakkaitten nähden pihalla ja vaatimalla minulta rahaa. Hän oli parkkeerannut hienon autonsa kahvilansa eteen, joten luulisi että rahaan puutetta hänellä ei ole. Loppujen lopuksi annoin sille rahaa ja edelleen en voi uskoa että tollaisen kokemuksen koin. En halunnut todellakaan maksaa mutta se näytti siltä että kohta käy päälle!! Tollaisella käytöksellä hän kyllä teki minulle on mun ystävilleni selväksi että me emme ikinä halua enää tulla sinne kahvilaan. Ja aion tästä tapauksesta kertoa ystävilleni. Sellaiseen paikkaan missä vastaanotto on noin sikamainen ei kukaan halua tulla! Nyt kun jälkeenpäin asiaa mietin, niin käy sääliksi sitä miestä, koska hän on niin säällittävä ja ahne tapaus. Häneltä varmaan puuttuu elämässä sisältö, hän on ehkä aina ollut noin töykeä ja röyhkeä sika. Säällittävä tapaus!!!! Ei enää ikinä Cafe Antoniukseen!

Kristina 28 kirjoitti:

Hei

Haluasin antaa palautetta Cafe Antonius-kahvilan omistajasta. Koin sellaista mitä en uskonut Suomessa voivani kokea. Kävin Naantalissa 21.7 kesäteatterissa ja sitä ennen kiersimme ystävieni kanssa Naantalin kauniita pikkuputiikkiliikkeitä. En ole koskaan aikaisemmin Naantalissa ollut ja olin todella innoissani. Olemme n. 30 vuotiaita nuoria naisia. Poikkesimme Cafe Antoniuksessa muuten vaan nähdäkseen minkälainen paikka se on. Kaunis kahvila oli ja hyvännäköisiä leivoksia siellä myytiin. Mutta koska ehdimme jo syödä, emme ostaneet mitään. Ulos lähedettyään huomasin vessan ja otin sieltä palan vessapaperia niistääkeseen. Ei mennyt kuin hetki niin joku erittäin tympeän näköinen keski-ikäinen mies sanoi minulle töykeästi että minun on maksettava vessakäynnistä 3 euroa. Aluksi ihmettelin että kuka hän on ja miksi hän vaatii multa rahaa. En siis asioinnut vessassa vaan ihan vaan otin pienen vessapaperipalasen matkalla kahvilasta ulos. Mies huusi ja vaatii kovaan ääneen multa rahaa koska siitäkin pitää kuulemma maksaa että vaan avaa vessan oven! Emme olleet asiakkaat joten maksu piti suorittaa. En edes huomannut kylttiä jossa pienellä luki maksusta. Olin aivan shokissa kun hän tuli meidän perässä ja huusi kovaan ääneen että mun täytyy ehdottomasti maksaa ja heti siitä vessapaperipalasesta!! En ikinä uskonut että tällaista voi Suomessa tapahtua. En uskonut että tollaisia ihmisiä on olemassa, mutta näköjään on! Mies teki itsestään pellen huutamalla omien asiakkaitten nähden pihalla ja vaatimalla minulta rahaa. Hän oli parkkeerannut hienon autonsa kahvilansa eteen, joten luulisi että rahaan puutetta hänellä ei ole. Loppujen lopuksi annoin sille rahaa ja edelleen en voi uskoa että tollaisen kokemuksen koin. En halunnut todellakaan maksaa mutta se näytti siltä että kohta käy päälle!! Tollaisella käytöksellä hän kyllä teki minulle on mun ystävilleni selväksi että me emme ikinä halua enää tulla sinne kahvilaan. Ja aion tästä tapauksesta kertoa ystävilleni. Sellaiseen paikkaan missä vastaanotto on noin sikamainen ei kukaan halua tulla! Nyt kun jälkeenpäin asiaa mietin, niin käy sääliksi sitä miestä, koska hän on niin säällittävä ja ahne tapaus. Häneltä varmaan puuttuu elämässä sisältö, hän on ehkä aina ollut noin töykeä ja röyhkeä sika. Säällittävä tapaus!!!! Ei enää ikinä Cafe Antoniukseen!

Lue lisää

Liityn samaan joukkoon tuossa Cafe Antoniuksen parjaajissa. Olimme paikan hotellihuoneessa yötä. Odotukset olivat korkealla, koska hotellihuoneen hinta oli 130 euroa. Huone sinällään oli aivan siisti. Tosin oven kahva oli rikki. Pyyhkeet pienenlaisia ja lakanoissa reikä. jääkaappi oli likainen ja vessam matto törkyinen. Menimme sitten aamupalalle. Jäljellä oli pari lämmennyttä voileipää. Mysliä oli myös. Lisäksi joitain hämäriä rasvaisia, kuivahtaneita piirakoita, joita kärpäset kiersivät. Lisäksi kokolattiamattoa oli osaltaan likaamassa talon kissa. Kun olimme tulossa sisälle isäntä ensaimmäisenä kehotti jättämään lastenrattaat oven ulkopuolelle, koska lattia oli kuulema juuri imuroitu. Olimme kommentista niin tyrmistyneitä, ettemme osanneet sanoa vastaankaan. Lopulta kuitenkin pihalla käytyämme tulimme tarjottimien kanssa takaisin. Isäntä sitten tuli kysymään, että tehdäänkö lisää leipiä? No leipiä hän teki. Oli laittanut edellisiä pienemmän salaatinpalan ja unohtanut juuston kokonaan pois.

Erittäin huono kokonaisuus. Elkää kukaan koskaan menkö sinne. Ja levittäkää sanaa eteenpäin.

Kristina 28 kirjoitti:

Hei

Haluasin antaa palautetta Cafe Antonius-kahvilan omistajasta. Koin sellaista mitä en uskonut Suomessa voivani kokea. Kävin Naantalissa 21.7 kesäteatterissa ja sitä ennen kiersimme ystävieni kanssa Naantalin kauniita pikkuputiikkiliikkeitä. En ole koskaan aikaisemmin Naantalissa ollut ja olin todella innoissani. Olemme n. 30 vuotiaita nuoria naisia. Poikkesimme Cafe Antoniuksessa muuten vaan nähdäkseen minkälainen paikka se on. Kaunis kahvila oli ja hyvännäköisiä leivoksia siellä myytiin. Mutta koska ehdimme jo syödä, emme ostaneet mitään. Ulos lähedettyään huomasin vessan ja otin sieltä palan vessapaperia niistääkeseen. Ei mennyt kuin hetki niin joku erittäin tympeän näköinen keski-ikäinen mies sanoi minulle töykeästi että minun on maksettava vessakäynnistä 3 euroa. Aluksi ihmettelin että kuka hän on ja miksi hän vaatii multa rahaa. En siis asioinnut vessassa vaan ihan vaan otin pienen vessapaperipalasen matkalla kahvilasta ulos. Mies huusi ja vaatii kovaan ääneen multa rahaa koska siitäkin pitää kuulemma maksaa että vaan avaa vessan oven! Emme olleet asiakkaat joten maksu piti suorittaa. En edes huomannut kylttiä jossa pienellä luki maksusta. Olin aivan shokissa kun hän tuli meidän perässä ja huusi kovaan ääneen että mun täytyy ehdottomasti maksaa ja heti siitä vessapaperipalasesta!! En ikinä uskonut että tällaista voi Suomessa tapahtua. En uskonut että tollaisia ihmisiä on olemassa, mutta näköjään on! Mies teki itsestään pellen huutamalla omien asiakkaitten nähden pihalla ja vaatimalla minulta rahaa. Hän oli parkkeerannut hienon autonsa kahvilansa eteen, joten luulisi että rahaan puutetta hänellä ei ole. Loppujen lopuksi annoin sille rahaa ja edelleen en voi uskoa että tollaisen kokemuksen koin. En halunnut todellakaan maksaa mutta se näytti siltä että kohta käy päälle!! Tollaisella käytöksellä hän kyllä teki minulle on mun ystävilleni selväksi että me emme ikinä halua enää tulla sinne kahvilaan. Ja aion tästä tapauksesta kertoa ystävilleni. Sellaiseen paikkaan missä vastaanotto on noin sikamainen ei kukaan halua tulla! Nyt kun jälkeenpäin asiaa mietin, niin käy sääliksi sitä miestä, koska hän on niin säällittävä ja ahne tapaus. Häneltä varmaan puuttuu elämässä sisältö, hän on ehkä aina ollut noin töykeä ja röyhkeä sika. Säällittävä tapaus!!!! Ei enää ikinä Cafe Antoniukseen!

Lue lisää

Meillä myös kyseisestä paikasta varsin ikävä kokemus. Olin mieheni ja pikkusiskoni kanssa Naantalissa, ajatuksena kierrellä ja käväistä kahvilla jossain mukavassa paikassa. Poikkesimme sisään cafe Antoniuksen ovesta, kun saman tien aulassa istuskeleva vanhempi mieshenkilö kysyä töksäytti, että "tulitteko kahville?". Tähän vastasin jotain siihen suuntaan, että tulimme ainakin ensin ihan katsomaan... En ehtinyt edes sanoa lausettani loppuun, kun miehen seurassa istunut vanhempi naishenkilö sanoi, että "joko tulette kahville tai sittten menette ulos! Täällä on maksavia asiakkaita ei tänne voi tulla vaan katsomaan!" Totesin että kiitos hei ja käännyimme saman tien ulos.

Uskomattomalta tuntui meidänkin mielestä, olimme kuitenkin ihan siististi pukeutuneita, käyttäydyimme hyvin ja rauhallisesti. Kysessä ilmeisesti oli omistajapariskunta ja heidän käytöksestään jäi tosiaan todella paha mieli ja äimistynyt olo, en missään ole törmännyt vastaavaan töykeyteen. Pitääpä levittää sanaa, että ei kannata kyseisen puljun sisään edes kurkata...

PikkuMyy4932 kirjoitti:

Meillä myös kyseisestä paikasta varsin ikävä kokemus. Olin mieheni ja pikkusiskoni kanssa Naantalissa, ajatuksena kierrellä ja käväistä kahvilla jossain mukavassa paikassa. Poikkesimme sisään cafe Antoniuksen ovesta, kun saman tien aulassa istuskeleva vanhempi mieshenkilö kysyä töksäytti, että "tulitteko kahville?". Tähän vastasin jotain siihen suuntaan, että tulimme ainakin ensin ihan katsomaan... En ehtinyt edes sanoa lausettani loppuun, kun miehen seurassa istunut vanhempi naishenkilö sanoi, että "joko tulette kahville tai sittten menette ulos! Täällä on maksavia asiakkaita ei tänne voi tulla vaan katsomaan!" Totesin että kiitos hei ja käännyimme saman tien ulos.

Uskomattomalta tuntui meidänkin mielestä, olimme kuitenkin ihan siististi pukeutuneita, käyttäydyimme hyvin ja rauhallisesti. Kysessä ilmeisesti oli omistajapariskunta ja heidän käytöksestään jäi tosiaan todella paha mieli ja äimistynyt olo, en missään ole törmännyt vastaavaan töykeyteen. Pitääpä levittää sanaa, että ei kannata kyseisen puljun sisään edes kurkata...

Lue lisää

Osaapa se vanha voikkamaikka pitää asiakkaansa ojennuksessa. Yhtenä kesänä minäkin erehdyin poikkeemaan tähän kivijalkaan. Jotain kermakakkua, joka oli parhaata päivänsä nähnyt, syötiin. Kahvi oli hyvin suomalaista ja tavanomaista.
Toisen kerran kesäkuun alussa Naantalissa ei ollut auki kuin R-kiska. Siinä ei petytty. Kahvi oli juuri sitä miä ajateltiinkin ja maksoi ärräkahvin verran. Ei mitään ennekko-odotusta, niin ei myöskään pettymystä. Pahvimuki ja sillä siisti.

AIVAN KARSEE kirjoitti:

nyt en muista nimeä, mutta naantalin vanhassakaupungissa on ihan hirve mesta siinä parhailla paikoilla, ainoa ns. oikea kahvila joka sieltä löydettiin.
Vanhan talon kivijalassa. Ukko seiso ovell aj alykkäs tarjottimen kouraan, mitäs laitetaan? Kysymättä sen kummempia kaatoi kaksi kahvia, laihaa ja kylmää, olisko ollut costaricaa tai santosta, sitten lautaset molemmille käteen ja tosta ottamaan ->
Otettiin suolasta, ainoa tarjolla oleva oli emännän erikoinen (?) -> no sitä nyt ei tiedä yhtään mitä siinä on, oli vastaus kun kysyttiin mitä tuo piirakka mahtoi sisällään pitää. Hintoja ei ollut merkattuna missään. Emännän erikoisesta olikin sitten vaikea mitä se piti sisällään. No, ainakin pippuria oli niin tajuttomasti että suu paloi. Lisäksi siinä taisi olla kinkkua, kanaa, kalaa, parsaa, kukkakaalia, paprikaa, oliiveja, PASTAA!, juustoa ja jonkinlainen munamaito päällä. Ja pippuria!
Paikka oli kuin jonkun iäkkään pariskunnan olohuone. Kaikkea mahdollista sekaisin, tuoleja pöytiä, telkkareita, videokoteloita, ihme kuvia seinät täysi, kaikenlaista tilpehööriä ja sälää, pölyä! ja likaisia astioita, lattiaa ei ollut imuroitu (vanha kokolattiamatto) varmaan viikkoon, lehtiä ja kirjoja hujan hajan....
Paikan keittiö oli avonaisesti siinä meidän pöydän takana, aivan normi kotikeittiö, jossa joku täti ihminen nojaili pesualtaaseen ja tonki nenäänsä, liekö ollut emännän erikoisen valmistus meneillään. Jos oikein ymmärsin niin samassa kiinteistössä oli jonkin sortin hotellihuoneitakin saatavilla, ei jääty kyselemään majoitusta....
Isäntä istahti mukavasti jonkun toisen pariskunnan pöytään ja alkoi utelemaan mistä ovat ja tuntevatko sen ja sen sieltä.... hän tunsi aikoinaan.... ja sitten seurasi vuolas esitys hänen nuoruuden retkistään....
Seuraavat kuusi tuntia kärsittiin hirveistä mahavaivoista....
Pikkusen olis kehittämisenvaraa mestassa, tosin alkoivat olla aika eläkeikäisen oloista väkeä...
ENsmäinen ja viimmenen kerta kun tuossa poikkesin.
Olisiko se nyt voinut olla cafe Antonius tai jotakin sellaista.
SORRY, MUTTA EN VOI SUOSITELLA!

Lue lisää

Mekin erehdyimme kyseiseen Cafe Antoniukseen tänä kesänä. Huoneesta jouduimme pulittamaan jopa 160 €. Ja tuolla suolaisella hinnalla saimme nuhjuisen huoneen, jossa oli keittomahdollisuus keittiössä, jossa oli astioina vanhoja kaljatuoppeja ja pöydällä rikkinäinen mikroaaltouuni. Pyyhkeet olivat ilmeisesti joskus olleet valkoiset, mutta nyt ne olivat harmaat ja toisessa oli reikä. Lisäksi jouduimme tuomaan oman lastensängyn mukana ja huoneessa ei ollut edes lakanoita siihen, vaikka varatessa siitä olikin ollut puhetta.

Aamiaisella oli tarjolla kauheita sämpylöitä ja laihaa kahvia. Ilmeisesti oli ollut myös mysliä ja jogurttia, mutta jogurtti oli loppunut ja sitä ei suostuttu tuomaan lisää.

Hotellin omistajan käytös oli koko ajan ylimielistä ja todella töykeää. Tähän paikkaan en mene enää ikinä itse ja enkä kyllä suosittele muillekaan.

Cafe kurjimus kirjoitti:

Mekin erehdyimme kyseiseen Cafe Antoniukseen tänä kesänä. Huoneesta jouduimme pulittamaan jopa 160 €. Ja tuolla suolaisella hinnalla saimme nuhjuisen huoneen, jossa oli keittomahdollisuus keittiössä, jossa oli astioina vanhoja kaljatuoppeja ja pöydällä rikkinäinen mikroaaltouuni. Pyyhkeet olivat ilmeisesti joskus olleet valkoiset, mutta nyt ne olivat harmaat ja toisessa oli reikä. Lisäksi jouduimme tuomaan oman lastensängyn mukana ja huoneessa ei ollut edes lakanoita siihen, vaikka varatessa siitä olikin ollut puhetta.

Aamiaisella oli tarjolla kauheita sämpylöitä ja laihaa kahvia. Ilmeisesti oli ollut myös mysliä ja jogurttia, mutta jogurtti oli loppunut ja sitä ei suostuttu tuomaan lisää.

Hotellin omistajan käytös oli koko ajan ylimielistä ja todella töykeää. Tähän paikkaan en mene enää ikinä itse ja enkä kyllä suosittele muillekaan.

Lue lisää

Kävimme myös perheemme kanssa samassa puodissa ja ensinnäkin ihmettelin miksei missään ollut hintoja esillä...no hinnat selvisi nopeasti; 3 kahvia (pienen pieniä kuppeja), 1 pieni limsapullo, 1 pieni sämpylä ja 3 pientä piirakanpalaa= 30,50e!!!! hintataso aivan törkä siihen nähden minkä tasoista liikkeessä oli....mieheni maksoi 31e ja ukko otti rahat ja häipyi, vaihtorahan hän unohti...onneksi ei tarvitse mennä toista kertaa, enkä suosittele kenellekään muullekaan.

Saa niitä tuoreita munkkeja ja paljon muutakin ihan täältä Tampereeltakin. Mikä toi Kangasalapointti oli, en ymmärrä? ProVO?

Menkää Ojakadun vohvelikahvilaan!

Miksi joku käyttää tätä mainostamiseen?

Miksi ihmeessä joku raahautuisi jonnekin Kangasalan perukoille. Mielipuolinen ajatuskin.

mansen ääni kirjoitti:

Saa niitä tuoreita munkkeja ja paljon muutakin ihan täältä Tampereeltakin. Mikä toi Kangasalapointti oli, en ymmärrä? ProVO?

Menkää Ojakadun vohvelikahvilaan!

Vehonniemellä on se hyvä puoli niiden tuoreiden munkkien lisäksi, että samaan kahvikupin hintaan saa tutustua automuseoon. Itselleni Tampereen suuntaan liikuessani ihan vakiopaikka.
Niistä munkeista.. ovat tehty siten, että sellainen epämääräinen taikinamöykku pistetään rasvakeittimeen paistumaan, jolloin pintaan tulee niitä rapeita kohtia. Ei kovin esteettisen näköistä, mutta ainakin minun makuuni hakkaavat ne esteettisesti kauniit 6-0.
Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka.

Itse pyrin matkoillani hakemaan persoonallisia pikkukahviloita, mieluummin, kuin esim. ABC ketjun kuppiloita.
Joskus tulee toki pettymyksiä, mutta helmiäkin löytyy.

Huonoimpia munkkeja Suomessa, sisältä raakoja ja pinnalta kovia ja palaneita. Ei kovin kaukaa kannata näitä munkkeja lähteä maistelemaan. Korkeintaan satojen metrien päästä....

on Orikedon Shelillä.Käy paljon rekkapenojakin,joten dieselin käryä on tarjolla.Pyötien äärellä ajetaan tuhansia kilometrejä ja kerrotaan,kuka on kovin kuski,kellä on suurin ja kuka on saanut eniten reissussaan.Ehdottomasti sinne kahvia juomaan!!!

Yhdyn edellisiin mielipiteisiin Cafe Antoniuksesta ja siitä miten asiakkaita kohdellaan. Etsin jotakin erikoista kotimaan kohdetta yöpyäksemme syntymäpäivänäni. Valitettavasti valitsin Cafe Antoniuksen monen muun mielenkiintoisen kohteen joukosta. Huoneen hinta-laatusuhde ei ollut kohdallaan, mutta ennenkaikkea töykeä kohtelu ja surkea aamiainen kismittävät.
Jäi kuitenkin ikiajoiksi mieleen, ei mennä uudestaan. En todellakaan suosittele kenellekään.