Pakollinen "veneajokortti" / tutkinto veneilijöille?

Minusta suurimmat riskiveneet ovat juuri pienet tehokkaalla moottorilla varustetut veneet.
Esum. busterit ym. tyyppiset. Samoja perustaitoja vaaditaan myös isompien veneiden kuljettajilta. Olisi hyvä, jos korttiasiassa voitaisiin lukea hyödyksi vanhat taidot.
esim. seuran commorin todistus monivuotisesta veneen omistuksesta ja hallitsemista voisi vapauttaa kortin suorittamisesta. sitten muut suorittaisivat kortin. ideana varmaan hyvä, mutta ei mene läpi päättäjillä. Toisaalta, jos kortti maksaisi esim. 30-50€,niin olisin valmis maksamaan sen siitä, että suurin osa veneilijöistä ainakin periaatteessa olisi tietoisia oikeasta vesiliikennekäyttäytymisestä.
Ainahan on myös niitä, jotka valitettavasti rikkovat tietoisesti sääntöjä - heihin ei mikään oppi auta, kun on asenteessa vikaa.

sama kortti kirjoitti:

Minusta suurimmat riskiveneet ovat juuri pienet tehokkaalla moottorilla varustetut veneet.
Esum. busterit ym. tyyppiset. Samoja perustaitoja vaaditaan myös isompien veneiden kuljettajilta. Olisi hyvä, jos korttiasiassa voitaisiin lukea hyödyksi vanhat taidot.
esim. seuran commorin todistus monivuotisesta veneen omistuksesta ja hallitsemista voisi vapauttaa kortin suorittamisesta. sitten muut suorittaisivat kortin. ideana varmaan hyvä, mutta ei mene läpi päättäjillä. Toisaalta, jos kortti maksaisi esim. 30-50€,niin olisin valmis maksamaan sen siitä, että suurin osa veneilijöistä ainakin periaatteessa olisi tietoisia oikeasta vesiliikennekäyttäytymisestä.
Ainahan on myös niitä, jotka valitettavasti rikkovat tietoisesti sääntöjä - heihin ei mikään oppi auta, kun on asenteessa vikaa.

Lue lisää

että tullaan vaatimaan veneily-ajokorttia, niin olisin hyvin yllättynyt jos kortin hinta olisi 30-50 euroa. 500-1500 olisi minun veikkaus.

No jos katsotaan purjeveneilijöiden aiheuttamia onnettomuuksia tältä kesältä pks-alueelta taitaa olla purkkarit yli-edustettuna.

Särkänväylällä upposi purkkari ja samana päivänä kaatui purkkari kaivarissa. Alkukesällä upposi purkkari harmajalla, kesällä ajoi purkkari karille idässä ja tähän kivee osui myös moottorivene tällä viikolla.

Eli hyvin ovat oppineet ajamaan...

...logiikkasi mukaan kortti pitäisi vaatia ensisijaisesti purjeveneilijöiltä, jos se kerran "edellyttää jo hankittuja syvällisempiä taitoja". Loogistahan olisi, että ko. taidot pitää osoittaa, ennenkuin saa irtautua rannasta moisia vaativalla veneellä.
Sitäpaitsi purjevene on sääntöjen tarkoittama purjealus vain pelkillä purjeilla liikkuessaan, joten maston katketessa kortiton purjeveneilijä olisi sinun mallissasi tosi pahassa pulassa...

En silti vastusta "venekorttia". Selkein ja yksinkertaisin menetelmä kai olisi, että MKL järjestäisi suunnilleen rannikkolaivuritentin (hiukan karsittuna, esim. vuorovesilaskut ja joitain muita poisjättäen) tasoisia kokeita ja hyväksytysti suorittaneille annettaisiin kv. huviveneenkuljettajan kirja. Ja esim. kolmen vuoden siirtymäkauden päätteeksi kv. kirja pitäisi olla jokaisen rekisteröidyn veneen kipparilla. Pitäisi tietysti ratkaista, vaaditaanko edelleen EA I (voitaisiin mielestäni jättää poiskin) ja/tai jonkinlaista kokemusta. Ehkä välimuotona voisi olla, että pelkällä tenttitodistuksella saisi ajaa yhden kauden ja sen jälkeen pitäisi jollain kevyellä tavalla todistaa keränneensä kokemusta (esim. pätevyyskirjan jo omaavan henkilön allekirjoittama todistus siitä, että veneilty on.) Varsinaiset ajokoesysteemit vaatisivat kovin raskaan järjestelmän pystyttämistä ja systeemin liittäminen millään tavoin veneilyjärjestöihin loukkaisi vakavasti perustuslain takaamaa yhdistymisvapautta.

Missä ne purjehtijoiden taidot näkyvät. Syynä voi toki olla asennevikakin.

Kuluvana kesänä kaksi moottorivenettä on selkeästi jättänyt väistämisvelvollisuutensa täyttämättä, siis minun suhteeni. Purjeveneitä, moottorilla liikkuvia, on ollut varmaan kymmeniä.

Myönnän toki useiden moottoriveneilijöiden epäkorrektin tavan ohittaa tai kohdata turhan läheltä. Yhtään parempaa kuvaa itsestään eivät anna ne purjehtijat, jotka syyllistyvät kiistattomaan sääntörikkomukseen. Suuri osa heistä ei taida edes ymmärtää sitä!

Vaikka viestisi lieneekin provo, niin kysyn silti, mitkähän ovat ne syvälliset taidot, jotka purjehtijalla jo ovat.

Minulla on pienehkö liukuvarunkoinen matka/retkimoottorivene. Väitän, että keskivertopurjehtija on aivan avuton sen kanssa kun mennään kovaan keliin. Kova keli tuollaisella veneellä on jo sellainen, että purjehtija sitä ei vielä omassa veneessä juuri noteeraa.

Jos haluat, etteivät matkustajat nosta kovin suurta meteliä ajotaidostasi, niin otat joka ainoan aallon kerrallaan. Tämä edellyttää jatkuvaa kaasuvivun käyttöä ja sen tulee tapahtua vielä täsmälleen oikealla hetkellä. Silti vene poukkoilee varsin rajusti.

Koska saaristossa tuuli kiertää joka ainoan saaren takaa hieman eri suunnalta, kuten purjehtijana tiedät, trimmitasojen, ehkä myös vetolaitetrimmin, jatkuva käyttö on tarpeen, jotta vene kulkisi edes jotenkin siedettävästi. Tällaista venettä ei todellakaan ajeta vain rattia kääntämällä.

Kun yrität siinä vielä lukea karttaa (minulla ei ole plotteria), josta veneen rajun liikehdinnän vuoksi ei juuri tahdo saada selvää, ja maisema kulkee ohitse 20 solmun nopeudella, niin monelta vaan loppuu taidot kesken.

Satamamanöövereissä tällainen vene on kuin höyhen aalloilla. Tuuli vie sitä minne tahtoo, siinä missä kölivene vielä kulkee minne kippari haluaa. Vähänkin voimakkaammassa sivutuulessa poijua tai tolppia lähestytään keula 30-45 astetta vastatuuleen. Jos pysähdyt hetkeksi, niin tuuli kääntää veneen muutamassa sekunnissa.

Kyllähän tämän oppii. Itse olen opetellut sitä yli 30 vuotta. Kyllä sinäkin sen opit, mutta niin opin minäkin varmasti purjehduksen salat. Molemmissa vaaditaan omat taitonsa. Kun olosuhteet ovat hyvät, kummallakaan venetyypillä ei liene ongelmaa, vaikka kokemusta on vähänlaisesti. Kun kelit kovenevat niin sekä purje- että moottoriveneen käsittelyssä on omat vaatimuksensa. Ne ovat vain erilaiset.

m-boat kirjoitti:

Vaikka viestisi lieneekin provo, niin kysyn silti, mitkähän ovat ne syvälliset taidot, jotka purjehtijalla jo ovat.

Minulla on pienehkö liukuvarunkoinen matka/retkimoottorivene. Väitän, että keskivertopurjehtija on aivan avuton sen kanssa kun mennään kovaan keliin. Kova keli tuollaisella veneellä on jo sellainen, että purjehtija sitä ei vielä omassa veneessä juuri noteeraa.

Jos haluat, etteivät matkustajat nosta kovin suurta meteliä ajotaidostasi, niin otat joka ainoan aallon kerrallaan. Tämä edellyttää jatkuvaa kaasuvivun käyttöä ja sen tulee tapahtua vielä täsmälleen oikealla hetkellä. Silti vene poukkoilee varsin rajusti.

Koska saaristossa tuuli kiertää joka ainoan saaren takaa hieman eri suunnalta, kuten purjehtijana tiedät, trimmitasojen, ehkä myös vetolaitetrimmin, jatkuva käyttö on tarpeen, jotta vene kulkisi edes jotenkin siedettävästi. Tällaista venettä ei todellakaan ajeta vain rattia kääntämällä.

Kun yrität siinä vielä lukea karttaa (minulla ei ole plotteria), josta veneen rajun liikehdinnän vuoksi ei juuri tahdo saada selvää, ja maisema kulkee ohitse 20 solmun nopeudella, niin monelta vaan loppuu taidot kesken.

Satamamanöövereissä tällainen vene on kuin höyhen aalloilla. Tuuli vie sitä minne tahtoo, siinä missä kölivene vielä kulkee minne kippari haluaa. Vähänkin voimakkaammassa sivutuulessa poijua tai tolppia lähestytään keula 30-45 astetta vastatuuleen. Jos pysähdyt hetkeksi, niin tuuli kääntää veneen muutamassa sekunnissa.

Kyllähän tämän oppii. Itse olen opetellut sitä yli 30 vuotta. Kyllä sinäkin sen opit, mutta niin opin minäkin varmasti purjehduksen salat. Molemmissa vaaditaan omat taitonsa. Kun olosuhteet ovat hyvät, kummallakaan venetyypillä ei liene ongelmaa, vaikka kokemusta on vähänlaisesti. Kun kelit kovenevat niin sekä purje- että moottoriveneen käsittelyssä on omat vaatimuksensa. Ne ovat vain erilaiset.

Lue lisää

lainaus: "ja maisema kulkee ohitse 20 solmun nopeudella, niin monelta vaan loppuu taidot kesken"

niinpä. Onko se mielestäsi kovalla kelillä järkevää ajaa 20kn? Mikset aja 5-10kn, niin kartanlukukin voisi onnistua ja kanssamatkustajat tulisi toisenkin kerran kyytiisi?
Tuota voisi verrata purjeveneen kippariin, joka ei suostu reivaamaan purjeita vaikka keli sen vaatisi.

Taitava ja järkevä kippari suhteuttaa nopeuden sääolosuhteisiin ja muihinkin tekijöihin (esim. matkustajien veneilykokemukseen).

JRxxx kirjoitti:

...logiikkasi mukaan kortti pitäisi vaatia ensisijaisesti purjeveneilijöiltä, jos se kerran "edellyttää jo hankittuja syvällisempiä taitoja". Loogistahan olisi, että ko. taidot pitää osoittaa, ennenkuin saa irtautua rannasta moisia vaativalla veneellä.
Sitäpaitsi purjevene on sääntöjen tarkoittama purjealus vain pelkillä purjeilla liikkuessaan, joten maston katketessa kortiton purjeveneilijä olisi sinun mallissasi tosi pahassa pulassa...

En silti vastusta "venekorttia". Selkein ja yksinkertaisin menetelmä kai olisi, että MKL järjestäisi suunnilleen rannikkolaivuritentin (hiukan karsittuna, esim. vuorovesilaskut ja joitain muita poisjättäen) tasoisia kokeita ja hyväksytysti suorittaneille annettaisiin kv. huviveneenkuljettajan kirja. Ja esim. kolmen vuoden siirtymäkauden päätteeksi kv. kirja pitäisi olla jokaisen rekisteröidyn veneen kipparilla. Pitäisi tietysti ratkaista, vaaditaanko edelleen EA I (voitaisiin mielestäni jättää poiskin) ja/tai jonkinlaista kokemusta. Ehkä välimuotona voisi olla, että pelkällä tenttitodistuksella saisi ajaa yhden kauden ja sen jälkeen pitäisi jollain kevyellä tavalla todistaa keränneensä kokemusta (esim. pätevyyskirjan jo omaavan henkilön allekirjoittama todistus siitä, että veneilty on.) Varsinaiset ajokoesysteemit vaatisivat kovin raskaan järjestelmän pystyttämistä ja systeemin liittäminen millään tavoin veneilyjärjestöihin loukkaisi vakavasti perustuslain takaamaa yhdistymisvapautta.

Lue lisää

Kun masto katkeaa, joka on käytännössä merkityksettömän harvinaista, purjehtijat väsäävät hätärikin.
Huomaa selvästi, etten ole ollut kaukana. Hätärikille moottori ei ole vaihtoehto, sillä löpö ei riitä vähänkin pidemmillä reissuilla satamaan.

Purjehdus edellyttää syvällisempiä taitoja, joten korttipakko moottoriveneilijöille.

Onko tämä repäisty suoraan Speden "naisen logiikka"-sketsistä vai ihan omakohtaisen aivotyön tulos?

Oisko purkkarit korttipakon ulkopuolella myös silloin (aika usein) kun ajavat koneella?

vetta kirjoitti:

Kun masto katkeaa, joka on käytännössä merkityksettömän harvinaista, purjehtijat väsäävät hätärikin.
Huomaa selvästi, etten ole ollut kaukana. Hätärikille moottori ei ole vaihtoehto, sillä löpö ei riitä vähänkin pidemmillä reissuilla satamaan.

Lue lisää

...pitäisi olla? Nykyaikaisten purjeveneiden polttoainetankki on tyypillisesti vähintään 80-100 -litrainen. Ja kun tyypillinen kulutus koneajossa järkikierroksilla on tiettävästi yleensä alle 0,5 litraa/maili, pitäisi 100 mpk taipaleen ajamisen olla "kakunpala". Itämerellä ei ole ainuttakaankohtaa, josta olisi yli 100 mpk matka lähimpään jonkinmoiseen hätäsatamaan. (No, minähän tietysti olen lukenut karttoja ja suunnistanut vasta n. 35 vuotta enkä ole aloittanut veneilyäni missään koneettomassa, sähköttömässä ja muutenkin epäinhimillisessä puupurjeveneessä, joten minähän en tietenkään voi ymmärtää mitään a) veneilystä b) navigoinnista c) merenkulusta yleensä. Epäilemättä jossain Gotlannin kaakkoispuolella on jokin merkillinen aika-/matkavääristymän alue, josta on vähintään 500 mailia lähimpään rantaan ja jolle joutuvat vain "tosi purjehtijat".)

Vai tapahtuuko purjeajon estäviä tai sitä vakavasti haittaavia vaurioita vain ja ainoastaan keskellä Atlanttia?

JRxxx kirjoitti:

...pitäisi olla? Nykyaikaisten purjeveneiden polttoainetankki on tyypillisesti vähintään 80-100 -litrainen. Ja kun tyypillinen kulutus koneajossa järkikierroksilla on tiettävästi yleensä alle 0,5 litraa/maili, pitäisi 100 mpk taipaleen ajamisen olla "kakunpala". Itämerellä ei ole ainuttakaankohtaa, josta olisi yli 100 mpk matka lähimpään jonkinmoiseen hätäsatamaan. (No, minähän tietysti olen lukenut karttoja ja suunnistanut vasta n. 35 vuotta enkä ole aloittanut veneilyäni missään koneettomassa, sähköttömässä ja muutenkin epäinhimillisessä puupurjeveneessä, joten minähän en tietenkään voi ymmärtää mitään a) veneilystä b) navigoinnista c) merenkulusta yleensä. Epäilemättä jossain Gotlannin kaakkoispuolella on jokin merkillinen aika-/matkavääristymän alue, josta on vähintään 500 mailia lähimpään rantaan ja jolle joutuvat vain "tosi purjehtijat".)

Vai tapahtuuko purjeajon estäviä tai sitä vakavasti haittaavia vaurioita vain ja ainoastaan keskellä Atlanttia?

Lue lisää

purjevene, vaikka masto katkeaisi. Samalla kun moottoriveneilijöille määrätään pakollinen venajokortti, voitaisiin väistämissääntöjä muutta niin, että Suomen aluevesillä moottoriveneiden on väistettävä alle 100 jalkaista purjevenettä kaikissa olosuteissa ja taattava purjeveneelle esteetön kulku.

m-boat kirjoitti:

Vaikka viestisi lieneekin provo, niin kysyn silti, mitkähän ovat ne syvälliset taidot, jotka purjehtijalla jo ovat.

Minulla on pienehkö liukuvarunkoinen matka/retkimoottorivene. Väitän, että keskivertopurjehtija on aivan avuton sen kanssa kun mennään kovaan keliin. Kova keli tuollaisella veneellä on jo sellainen, että purjehtija sitä ei vielä omassa veneessä juuri noteeraa.

Jos haluat, etteivät matkustajat nosta kovin suurta meteliä ajotaidostasi, niin otat joka ainoan aallon kerrallaan. Tämä edellyttää jatkuvaa kaasuvivun käyttöä ja sen tulee tapahtua vielä täsmälleen oikealla hetkellä. Silti vene poukkoilee varsin rajusti.

Koska saaristossa tuuli kiertää joka ainoan saaren takaa hieman eri suunnalta, kuten purjehtijana tiedät, trimmitasojen, ehkä myös vetolaitetrimmin, jatkuva käyttö on tarpeen, jotta vene kulkisi edes jotenkin siedettävästi. Tällaista venettä ei todellakaan ajeta vain rattia kääntämällä.

Kun yrität siinä vielä lukea karttaa (minulla ei ole plotteria), josta veneen rajun liikehdinnän vuoksi ei juuri tahdo saada selvää, ja maisema kulkee ohitse 20 solmun nopeudella, niin monelta vaan loppuu taidot kesken.

Satamamanöövereissä tällainen vene on kuin höyhen aalloilla. Tuuli vie sitä minne tahtoo, siinä missä kölivene vielä kulkee minne kippari haluaa. Vähänkin voimakkaammassa sivutuulessa poijua tai tolppia lähestytään keula 30-45 astetta vastatuuleen. Jos pysähdyt hetkeksi, niin tuuli kääntää veneen muutamassa sekunnissa.

Kyllähän tämän oppii. Itse olen opetellut sitä yli 30 vuotta. Kyllä sinäkin sen opit, mutta niin opin minäkin varmasti purjehduksen salat. Molemmissa vaaditaan omat taitonsa. Kun olosuhteet ovat hyvät, kummallakaan venetyypillä ei liene ongelmaa, vaikka kokemusta on vähänlaisesti. Kun kelit kovenevat niin sekä purje- että moottoriveneen käsittelyssä on omat vaatimuksensa. Ne ovat vain erilaiset.

Lue lisää

vaikealta. Voikohan tuota oppia edes 30 vuodessa..

esim. yksi kaverini päätti hankkia ensimmäiseksi veneekseen FE 741. Hän oli aluksi aivan hukassa veneen kanssa. Eli kyllä niitä aloittelijoita on myös keppiveneissä.

mukaan kirjoitti:

lainaus: "ja maisema kulkee ohitse 20 solmun nopeudella, niin monelta vaan loppuu taidot kesken"

niinpä. Onko se mielestäsi kovalla kelillä järkevää ajaa 20kn? Mikset aja 5-10kn, niin kartanlukukin voisi onnistua ja kanssamatkustajat tulisi toisenkin kerran kyytiisi?
Tuota voisi verrata purjeveneen kippariin, joka ei suostu reivaamaan purjeita vaikka keli sen vaatisi.

Taitava ja järkevä kippari suhteuttaa nopeuden sääolosuhteisiin ja muihinkin tekijöihin (esim. matkustajien veneilykokemukseen).

Lue lisää

"Mikset aja 5-10kn, niin kartanlukukin voisi onnistua ja kanssamatkustajat tulisi toisenkin kerran kyytiisi?"

Vastaus:
Tämän kokoisella liukuvarunkoisella veneellä on syytä yrittää ajaa plaanissa niin kauan kuin se vain on mahdollista. Kun nopeuden pudottaa alle liukunopeuden niin vene on entistä holtittomampi ja vaikeammin hallittavissa. Aallot käytännössä vyöryvät veneen yli ja sen ohjautuminen on huonoa. Määrättyyn rajaan saakka voi koettaa pitää sellaista 10-15 somun nopeutta, jolloin vene on vielä tyydyttävästi ohjattavissa. Polttoaineen kulutus on tällöin todella suurta.

Kun joudutaan keliin missä nopeus on yksinkertaisesti pudotettava 5 solmun tuntumaan ollaan jo pienissä ongelmissa. Vene ei enää ole turvallinen. Siksi tällaista tilannetta on pyrittävä välttämään viimeiseen saakka. Veneeni ei todella ole mikään avomerijahti. Palstalla näkyy kyllä kirjoituksia, joissa tällaisella purtilolla mennään "keliin kuin keliin". Nämä kirjoittajat eivät vaan ole koskaan olleet kelissä.

Näin huonosti veneilijät tuntevat eri veneiden ominaisuuksia.

moottorilla kirjoitti:

Missä ne purjehtijoiden taidot näkyvät. Syynä voi toki olla asennevikakin.

Kuluvana kesänä kaksi moottorivenettä on selkeästi jättänyt väistämisvelvollisuutensa täyttämättä, siis minun suhteeni. Purjeveneitä, moottorilla liikkuvia, on ollut varmaan kymmeniä.

Myönnän toki useiden moottoriveneilijöiden epäkorrektin tavan ohittaa tai kohdata turhan läheltä. Yhtään parempaa kuvaa itsestään eivät anna ne purjehtijat, jotka syyllistyvät kiistattomaan sääntörikkomukseen. Suuri osa heistä ei taida edes ymmärtää sitä!

Lue lisää

ovat purkkareiden rikkomukset?
- purjeella ja koneella ajamista ilman kolmiota?
- väistämissäännön laiminlyönti vai mikä?
Olen samaa mieltä, että osaamista kaivataan molemmille venetyypeille, mutta kyllä kokematon moottoriveneilijä voi aiheuttaa pahempia vaaratilanteita kovan nopeutensa ja peräaaltonsa vuoksi. Tumpelo purkkari ei ehdi väärilläkään manöövereillä tilanteisiin suurilla nopeuksilla, eikä peräaaltokaan aiheuta suuria vahinkoja muille veneille saati rannoille.

tosiaan.... kirjoitti:

vaikealta. Voikohan tuota oppia edes 30 vuodessa..

Ja purjehdus on niin vaikeaa, että sitä tavallinen kuolevainen opi koskaan. Siksi kaikki purjehtijat ovatkin ylivertaisen taitavia yksilöitä.

m-boat kirjoitti:

Ja purjehdus on niin vaikeaa, että sitä tavallinen kuolevainen opi koskaan. Siksi kaikki purjehtijat ovatkin ylivertaisen taitavia yksilöitä.

Siinäpä purjehduksen viehätys piileekin, et koskaan tule täydelliseksi purjehtijaksi, voit aina oppia lisää. Tämä siitä huolimatta että olen ylivertaisen taitava yksilö ;-)

Pahalta näyttää sinunkin hommasi - kirjoittelet purjehduspalstalle, PurjehdusPirulla on jo pikkusormesi, kohta saatat astua purjeveneen kannelle ja ennen kuin huomaatkaan olet koukussa.

Näin suunnilleen kävi minullekin, tosin nettikirjoittelua ei ollut noina aikoina, kapakkiturinaa vaan jonka virtuaalinen muoto tämä on. Siinä meni hyvä moottoriveneilijä hukkaan kun kaveri purteensa houkutteli, moottoriveneilen enää vain paikasta toiseen siirtyäkseni tai kalahommissa. Varsinainen veneilynautinto tulee purjein.

Pitää vielä kehua tuota huomiotasi "purjehdus on niin vaikeaa, että sitä tavallinen kuolevainen opi koskaan"

Näin se on.

JRxxx kirjoitti:

...pitäisi olla? Nykyaikaisten purjeveneiden polttoainetankki on tyypillisesti vähintään 80-100 -litrainen. Ja kun tyypillinen kulutus koneajossa järkikierroksilla on tiettävästi yleensä alle 0,5 litraa/maili, pitäisi 100 mpk taipaleen ajamisen olla "kakunpala". Itämerellä ei ole ainuttakaankohtaa, josta olisi yli 100 mpk matka lähimpään jonkinmoiseen hätäsatamaan. (No, minähän tietysti olen lukenut karttoja ja suunnistanut vasta n. 35 vuotta enkä ole aloittanut veneilyäni missään koneettomassa, sähköttömässä ja muutenkin epäinhimillisessä puupurjeveneessä, joten minähän en tietenkään voi ymmärtää mitään a) veneilystä b) navigoinnista c) merenkulusta yleensä. Epäilemättä jossain Gotlannin kaakkoispuolella on jokin merkillinen aika-/matkavääristymän alue, josta on vähintään 500 mailia lähimpään rantaan ja jolle joutuvat vain "tosi purjehtijat".)

Vai tapahtuuko purjeajon estäviä tai sitä vakavasti haittaavia vaurioita vain ja ainoastaan keskellä Atlanttia?

Lue lisää

Jos matkaa jatketaan moottorilla sellaisissa olosuhteissa joissa veneen masto on katkennut, polttoainetta kuluu todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin 0.5 l/mpk ja nopeus saattaa hiipua solmun paikkeille. Riippuu tietysti paljon tuulensuunnasta mihin pyritään. Yleensäkään hätätilanteissa etäisyyttä turvasatamaan ei mitata maileissa vaan matkaan tarvittavana aikana.

Wiki kirjoitti:

Siinäpä purjehduksen viehätys piileekin, et koskaan tule täydelliseksi purjehtijaksi, voit aina oppia lisää. Tämä siitä huolimatta että olen ylivertaisen taitava yksilö ;-)

Pahalta näyttää sinunkin hommasi - kirjoittelet purjehduspalstalle, PurjehdusPirulla on jo pikkusormesi, kohta saatat astua purjeveneen kannelle ja ennen kuin huomaatkaan olet koukussa.

Näin suunnilleen kävi minullekin, tosin nettikirjoittelua ei ollut noina aikoina, kapakkiturinaa vaan jonka virtuaalinen muoto tämä on. Siinä meni hyvä moottoriveneilijä hukkaan kun kaveri purteensa houkutteli, moottoriveneilen enää vain paikasta toiseen siirtyäkseni tai kalahommissa. Varsinainen veneilynautinto tulee purjein.

Pitää vielä kehua tuota huomiotasi "purjehdus on niin vaikeaa, että sitä tavallinen kuolevainen opi koskaan"

Näin se on.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa. Olen jo kauan ajatellut siirtyä purjeveneeseen, mutta vielä on elämäntilanne ollut sellainen, että olen halunnut liikkua nopeammalla veneellä, koska vapaa-aika on ollut rajallinen ja toisaalta olen aina kaivannut kauaksi ulkosaaristoon. Jonkun vuoden päässä häämöttävät eläkepäivät, jolloin ajankäyttö ei enää ole ongelma.

Nykyiset polttoaineiden hinnat kyllä taitavat aikaistaa siirtymistä, vaikkei veneeni mikään varsinainen polttoainesyöppö olekaan suhteellisen pienen kokonsa vuoksi.

Olen kyllä saanut maistaa purjehdusta varsin paljon tuttujen mukana. On myönnettävä, että se on varsin rattoisaa puuhaa, kunhan vain on aikaa.
Minulle kyllä on pääasia, että saa olla merellä. Se, millä siellä liikkuu, on toisarvoinen asia.

Purjevene on luontaisesti paljon moottorivenettä merikelpoisempi, tai ainakin mukavampi, matkustusväline, kun tuulet käyvät koviksi. Se antaisi myös mahdollisuuden laajentaa reviiriä koko Itämeren alueelle. Nykyinen veneeni ei oikein innosta avomerimatkoille, vaikka silläkin on Baltiaa ja Tukholman saaristoa kierrelty. Mukavuusraja sillä alkaa olla siinä 5-6 m/s tuntumassa, kun ollaan avomerellä. Sitä kovemmissa tuulissa meno alkaa olla aikamoista ryskymistä.

rikkomuksia kirjoitti:

ovat purkkareiden rikkomukset?
- purjeella ja koneella ajamista ilman kolmiota?
- väistämissäännön laiminlyönti vai mikä?
Olen samaa mieltä, että osaamista kaivataan molemmille venetyypeille, mutta kyllä kokematon moottoriveneilijä voi aiheuttaa pahempia vaaratilanteita kovan nopeutensa ja peräaaltonsa vuoksi. Tumpelo purkkari ei ehdi väärilläkään manöövereillä tilanteisiin suurilla nopeuksilla, eikä peräaaltokaan aiheuta suuria vahinkoja muille veneille saati rannoille.

Lue lisää

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

m-boat kirjoitti:

Olet aivan oikeassa. Olen jo kauan ajatellut siirtyä purjeveneeseen, mutta vielä on elämäntilanne ollut sellainen, että olen halunnut liikkua nopeammalla veneellä, koska vapaa-aika on ollut rajallinen ja toisaalta olen aina kaivannut kauaksi ulkosaaristoon. Jonkun vuoden päässä häämöttävät eläkepäivät, jolloin ajankäyttö ei enää ole ongelma.

Nykyiset polttoaineiden hinnat kyllä taitavat aikaistaa siirtymistä, vaikkei veneeni mikään varsinainen polttoainesyöppö olekaan suhteellisen pienen kokonsa vuoksi.

Olen kyllä saanut maistaa purjehdusta varsin paljon tuttujen mukana. On myönnettävä, että se on varsin rattoisaa puuhaa, kunhan vain on aikaa.
Minulle kyllä on pääasia, että saa olla merellä. Se, millä siellä liikkuu, on toisarvoinen asia.

Purjevene on luontaisesti paljon moottorivenettä merikelpoisempi, tai ainakin mukavampi, matkustusväline, kun tuulet käyvät koviksi. Se antaisi myös mahdollisuuden laajentaa reviiriä koko Itämeren alueelle. Nykyinen veneeni ei oikein innosta avomerimatkoille, vaikka silläkin on Baltiaa ja Tukholman saaristoa kierrelty. Mukavuusraja sillä alkaa olla siinä 5-6 m/s tuntumassa, kun ollaan avomerellä. Sitä kovemmissa tuulissa meno alkaa olla aikamoista ryskymistä.

Lue lisää

Näin minäkin ajattelin - kauan sitten, kun oli m-veneilijä. Kaksi asiaa haluaisin oikaista ihan vaan kokemuksen perusteella:
1. purjeveneellä liikkessasi huomaatkin, ettei enää olekaan pääasia päästä jonnekin mahdollisimman nopeasti. Ainakin itselleni on nautinto, kun koneen voi pysäyttää ja päästään itse asiaan eli tuulen voimalla liikkumiseen.
2. miksi ihmeessä rajoittaisit reviirisi ainoastaan Itämereen?

mutta rajat turhia! kirjoitti:

Näin minäkin ajattelin - kauan sitten, kun oli m-veneilijä. Kaksi asiaa haluaisin oikaista ihan vaan kokemuksen perusteella:
1. purjeveneellä liikkessasi huomaatkin, ettei enää olekaan pääasia päästä jonnekin mahdollisimman nopeasti. Ainakin itselleni on nautinto, kun koneen voi pysäyttää ja päästään itse asiaan eli tuulen voimalla liikkumiseen.
2. miksi ihmeessä rajoittaisit reviirisi ainoastaan Itämereen?

Lue lisää

Kommentteja edelliseen.
1. Olemme vaimoni kanssa aina halunneet viettää aikaa myös rannoilla. Emme juurikaan käytä vierassatamia, vaan olemme nimenomaan luontosatamaihmisiä. Mielestämme on ihan mukava rantautua jo puolilta päivin ja kierrellä saaria luontoa tutkien.
2. Voihan Itämerta kauemmaksikin joskus mennä, mutta ensin on kai syytä tosiaan tutustua purjehduksen saloihin. Ikää tosin alkaa olla jo sen verran, ettei mitään seikkailua enää viitsi hakea. Norjan vuonot kyllä kiinnostaisivat.

Moottorilla kirjoitti:

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

Lue lisää

"....Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. ..."

Ajattelepa asiaa uudelleen sen purjeveneen kannalta. Koneella ajaessa sen nopeus oli kenties 4-5 solmua, ehkä vähemmän. Purjeiden nostoon valmistautuessa vauhtia oli todennäköisemmin enää 0.5-2 kn. Sitä taas paahdoit paikalle kertomasi mukaan "jotain 20-25 solmua". Kertomasi mukaan ko. purjevene oli lisäksi väylän laidalla.

Olisiko juolahtanut mieleen, että kaasukahvaa olisi voinut höllätä hyvissä ajoin? Tuskinpa se purkkari sentään teki mitään äkkiliikkeitä. Niitä on aika vaikea tehdä siinä vaiheessa, kun purjeita nostetaan.
Hyvä sentään, että väistit etkä rojauttanut päälle. En tietenkään tiedä mitä kumpikin teki enkä tässä puolusta ko purkkaria, mutta 20-25 kn on aika kova vauhti ahtaalla väylällä useiden veneiden seassa. Tilanne on saattanut näyttää aivan erilaiselta siitä purkkarista katsottuna. Mahtoiko pariskunta edes käsittää, että ajoit heitä kohti niin kovalla vauhdilla??

m -boat kirjoitti:

Kommentteja edelliseen.
1. Olemme vaimoni kanssa aina halunneet viettää aikaa myös rannoilla. Emme juurikaan käytä vierassatamia, vaan olemme nimenomaan luontosatamaihmisiä. Mielestämme on ihan mukava rantautua jo puolilta päivin ja kierrellä saaria luontoa tutkien.
2. Voihan Itämerta kauemmaksikin joskus mennä, mutta ensin on kai syytä tosiaan tutustua purjehduksen saloihin. Ikää tosin alkaa olla jo sen verran, ettei mitään seikkailua enää viitsi hakea. Norjan vuonot kyllä kiinnostaisivat.

Lue lisää

Lähin "oikea" vuono on Stavangerin Lysejford. Siellä ehtii hyvin käydä, vaikka ajelisi päiväpurjehduksia rannikkoreittejä. Jos ette halua kiertää Skånen ympäri molempiin suuntiin, menkää Götan kanavaa. Norjan Sörlandetissa on melko suojainen rantaväylä (ja paljon luonnonsatamia). Lindesnesin kiertoa varten kannattaa odotella sopiva keli, sen jälkeen on suojaisia ankkurointipaikkoja tai kyläsatama Farsundissa. Sitten Egersund, Tananger, Stavanger. Kannattaa haaveilla ja suunnitella! Miksei jo ensi kesänä? Joka vuosi on nääs yksi kesä vähemmän jäljellä....

Moottorilla kirjoitti:

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

Lue lisää

harvinaista tyhmyyttä.purjehtijan tulisi nostaa ja laskea purjeensa niin ettei siitä aiheudu a)vaaraa b)haittaa muulle liikenteelle.tuossa ei ole noudatettu sitä.sen sijaan joskus purjevene on ns ohjailukyvytön alus (ilman päivämerkkejä) laskiessaan ja laskostaessaan purjeita ilman moottorin käynnissä oloa.silloin soisi muiden selvästi väistävän.tällaisessa tilanteessa 25 solmua etenevä vene ehtii kaukaakin paikalle kesken hyvissä ajoin aloitettua manooveriä.purjevene ei voi jossain suurten satamien läheisyydessä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella odottaa koko liikenteen loppumista,vaikka huomioikin muut.

purren nopeus? kirjoitti:

"....Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. ..."

Ajattelepa asiaa uudelleen sen purjeveneen kannalta. Koneella ajaessa sen nopeus oli kenties 4-5 solmua, ehkä vähemmän. Purjeiden nostoon valmistautuessa vauhtia oli todennäköisemmin enää 0.5-2 kn. Sitä taas paahdoit paikalle kertomasi mukaan "jotain 20-25 solmua". Kertomasi mukaan ko. purjevene oli lisäksi väylän laidalla.

Olisiko juolahtanut mieleen, että kaasukahvaa olisi voinut höllätä hyvissä ajoin? Tuskinpa se purkkari sentään teki mitään äkkiliikkeitä. Niitä on aika vaikea tehdä siinä vaiheessa, kun purjeita nostetaan.
Hyvä sentään, että väistit etkä rojauttanut päälle. En tietenkään tiedä mitä kumpikin teki enkä tässä puolusta ko purkkaria, mutta 20-25 kn on aika kova vauhti ahtaalla väylällä useiden veneiden seassa. Tilanne on saattanut näyttää aivan erilaiselta siitä purkkarista katsottuna. Mahtoiko pariskunta edes käsittää, että ajoit heitä kohti niin kovalla vauhdilla??

Lue lisää

Väylä ei ole erityisen ahdas siinä kohtaa, joten nopeuteni ei ollut olosuhteisiin nähden liian kova. Tuo on liukuvan veneen aivan normaali marssivauhti. Siinä kohtaa ei edessäni eikä takanani ollut samaan suuntaan kulkijoita, joten "kaista" oli vapaa.

Toiseksi, koska takaani ei tullut ketään lähietäisyydellä, kyseinen purjevene olisi voinut jatkaa noin parikymmnetä sekuntia vielä suoraan ja alkaa sitten nostaa purjeita.

Kolmanneksi, vaikka purjevene olisikin alkanut nostaa purjeita ennen minun kohtaamistani, väylän leveys mielestäni olisi sallinut veneen kääntämisen vastatuuleen ilman tulemista poikittain eteeni. Nyt moottorissa oli kai veto päällä joten purkkari kulki kulkusuunnassaan väylän vasempaan reunaan suoraan eteeni. Tuuli oli korkeintaan 3 m/s, joten moottorissa ei kai olisi tarvinnut olla vetoa lainkaan purjeita nostettaessa.

Sanoit juuri oikein. He eivät kai osanneet arvioida nopeuttani. Mutta jos moottoriveneilijöiltä edellytetään, että he pystyvät ennakoimaan purjeveneiden joskus yllättävätkin käännökset, niin kyllä purjehtijakin voi arvioida moottoriveneiden nopeuksia. Varsin kaukaa näkee mikä vene kulkee liussa, joten siitä voi arvata, että sen nopeus on 20 solmua tai enemmän.

Tottakai olisin voinut höllätä kaasukahvaa, mutta pitääkö minun se tehdä joka vastaantulijan kohdalla vain siksi, että se saattaa kääntyä yllättäen eteeni. On myös muistettava, että omani kaltainen vene putoaa liusta aika pian alle 20 solmun nopeudessa. Jatkuva uudelleen liukuun nostaminen ei kyllä ole mikään ympäristöteko, koska silloin polttoaineen kulutus ja aallonmuodostus ovat suurimmillaan.

moottorilla kirjoitti:

Väylä ei ole erityisen ahdas siinä kohtaa, joten nopeuteni ei ollut olosuhteisiin nähden liian kova. Tuo on liukuvan veneen aivan normaali marssivauhti. Siinä kohtaa ei edessäni eikä takanani ollut samaan suuntaan kulkijoita, joten "kaista" oli vapaa.

Toiseksi, koska takaani ei tullut ketään lähietäisyydellä, kyseinen purjevene olisi voinut jatkaa noin parikymmnetä sekuntia vielä suoraan ja alkaa sitten nostaa purjeita.

Kolmanneksi, vaikka purjevene olisikin alkanut nostaa purjeita ennen minun kohtaamistani, väylän leveys mielestäni olisi sallinut veneen kääntämisen vastatuuleen ilman tulemista poikittain eteeni. Nyt moottorissa oli kai veto päällä joten purkkari kulki kulkusuunnassaan väylän vasempaan reunaan suoraan eteeni. Tuuli oli korkeintaan 3 m/s, joten moottorissa ei kai olisi tarvinnut olla vetoa lainkaan purjeita nostettaessa.

Sanoit juuri oikein. He eivät kai osanneet arvioida nopeuttani. Mutta jos moottoriveneilijöiltä edellytetään, että he pystyvät ennakoimaan purjeveneiden joskus yllättävätkin käännökset, niin kyllä purjehtijakin voi arvioida moottoriveneiden nopeuksia. Varsin kaukaa näkee mikä vene kulkee liussa, joten siitä voi arvata, että sen nopeus on 20 solmua tai enemmän.

Tottakai olisin voinut höllätä kaasukahvaa, mutta pitääkö minun se tehdä joka vastaantulijan kohdalla vain siksi, että se saattaa kääntyä yllättäen eteeni. On myös muistettava, että omani kaltainen vene putoaa liusta aika pian alle 20 solmun nopeudessa. Jatkuva uudelleen liukuun nostaminen ei kyllä ole mikään ympäristöteko, koska silloin polttoaineen kulutus ja aallonmuodostus ovat suurimmillaan.

Lue lisää

"Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain."

"Väylä ei ole erityisen ahdas siinä kohtaa, joten nopeuteni ei ollut olosuhteisiin nähden liian kova."

"...purkkari kulki kulkusuunnassaan väylän vasempaan reunaan suoraan eteeni."

"Tottakai olisin voinut höllätä kaasukahvaa, mutta pitääkö minun se tehdä joka vastaantulijan kohdalla vain siksi, että se saattaa kääntyä yllättäen eteeni."

Yhteenvetoa: Väylä ei ollut erityisen ahdas, mutta kuitenkin pikku purjevene ehti väylän toiselta reunalta kääntyä 25 solmua kulkevan moottoriveneen eteen väylän toiseen reunaan...

Joopa joo. Sepitä tarinasi ensi kerran vähän huolellisemmin.

mainsaille kirjoitti:

harvinaista tyhmyyttä.purjehtijan tulisi nostaa ja laskea purjeensa niin ettei siitä aiheudu a)vaaraa b)haittaa muulle liikenteelle.tuossa ei ole noudatettu sitä.sen sijaan joskus purjevene on ns ohjailukyvytön alus (ilman päivämerkkejä) laskiessaan ja laskostaessaan purjeita ilman moottorin käynnissä oloa.silloin soisi muiden selvästi väistävän.tällaisessa tilanteessa 25 solmua etenevä vene ehtii kaukaakin paikalle kesken hyvissä ajoin aloitettua manooveriä.purjevene ei voi jossain suurten satamien läheisyydessä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella odottaa koko liikenteen loppumista,vaikka huomioikin muut.

Lue lisää

Tehdään vesillä sitten mitä tahansa - vedetään vesisuksia, hinataan toista, pysähdytään väylällä, nostetaan purjeita tai ohitetaan hitaampi vene ym. aina tulisi katsoa ympärille ja huolehtia, että omasta toiminnasta ei olisi haittaa saatika sitten vaaraa muille. Ei kuulosta minusta ainakaan kovin vaikealta ja on ihan maalaisjärjellä ymmärrettävissä ?
Jostain kumman syystä kuitenkin vesillä on niitä, jotka miettivät asioita vain omasta näkökulmasta - siitä ne ongelmat sitten syntyvät

Moottorilla kirjoitti:

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

Lue lisää

Olen purjehtija henkeen ja vereen, mutta täytyy myöntää, että tämmöistä tapahtuu. Itsekkin olen vahingossa nostanut ison ylös katsomatta mitä muualla tapahtuu. Samoin olen joutunut muuttamaan kurssia kun toinen on yks kaks vaihtanut suuntaa ja rupenut vetämään stuuraa ylös.

Moottorilla kirjoitti:

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

Lue lisää

Nimittäin maailman vanhin ja ehkä suurin purjehduskilpailu osallistujia yli 1000 venekuntaa jollasta supermaksiin.Nämä veneet ja konttilaivat sekä varsin vilkas lauttaliikenne ja lukuisat katselijaveneet sopivat varsin hyvin pienehkölle alueelle Solentinsalmessa,vaikka kellään ei ollut venerekisterissä tai ajokorttia.Huomio oli myös se,että kellään ei ollut kartiota ylhäällä,eikä mitään erottelua ammattilaisten ja huvittelijoiden välillä kaikki vaan noudattivat väistämissääntöjä ja maalaisjärkeä ja hienosti sujui.Poliiseja tai muita virnomaisia palokunnan venettä lukuunottamatta ei näkynyt missään!

Moottorilla kirjoitti:

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

Lue lisää

mutta ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kökarin pohjoispulella olevan väulän leveys (kulkukelpoinen vesi) on minimissään 200 m. Ja tullessasi idästä saatoitte nähdä toisenne noin yhden mpk päästä (väylääsä mutka) joloin sinulla nopeampana oli aikaa tulla purkkarin kohdalle 2,5 min. Koska näit että olitta molemmat väylän oikeassa laidassa niin purkkarin olisi pitänyt kulkea noin 10 solmua jotta olisi edes ehtinyt eteesi. Ja sanit että alkoi nostaa purjetta nopeus enin 2 solmua.
Mihin väistit väylän ukopuolelle poijun takana heti matala ja muualla saari edessä. Jos jotenkin pidät väylänä sitä yhden millimetrin viivaa siinä kartalla (on muuten 50 m luonnossa) niin et kyllä millään veneilijöille myytävillä välienillä pysty päättelemään oletko viivan oikeassa vai vasemmassa reunassa, näytön lukutarkkuus ei riitä. Ja 200 m leveällä vedellä purjeven (alle 10 m) kääntyy poikittain niin jää vielä vapaata vettä 190 m. Joten tarinasi on ihan kiva mutta ei mitenkään totuuteen viittaava.

JRxxx kirjoitti:

...pitäisi olla? Nykyaikaisten purjeveneiden polttoainetankki on tyypillisesti vähintään 80-100 -litrainen. Ja kun tyypillinen kulutus koneajossa järkikierroksilla on tiettävästi yleensä alle 0,5 litraa/maili, pitäisi 100 mpk taipaleen ajamisen olla "kakunpala". Itämerellä ei ole ainuttakaankohtaa, josta olisi yli 100 mpk matka lähimpään jonkinmoiseen hätäsatamaan. (No, minähän tietysti olen lukenut karttoja ja suunnistanut vasta n. 35 vuotta enkä ole aloittanut veneilyäni missään koneettomassa, sähköttömässä ja muutenkin epäinhimillisessä puupurjeveneessä, joten minähän en tietenkään voi ymmärtää mitään a) veneilystä b) navigoinnista c) merenkulusta yleensä. Epäilemättä jossain Gotlannin kaakkoispuolella on jokin merkillinen aika-/matkavääristymän alue, josta on vähintään 500 mailia lähimpään rantaan ja jolle joutuvat vain "tosi purjehtijat".)

Vai tapahtuuko purjeajon estäviä tai sitä vakavasti haittaavia vaurioita vain ja ainoastaan keskellä Atlanttia?

Lue lisää

Ihan alkajaisiksi, oma veneeni on aivan kohtuullisen moderni ja sen polttoainesäiliö on vain 50 l. Ja vaikka se olisi 200 l, ei se suinkaan olisi aina täynnä. Toisaalta Itämeren ylitys ei olisi mikään erityinen syy huolehtia tankin täytöstä ennen lähtöä. Ja sitten vielä se, mihin viitattiinkin, voi lähin ranta tuulen suunnassa olla saavuttamattomissa, kun nopeus vastatuuleen on niin pieni. Myötätuuleen ja siitä pitkälle sivuunkin taas pääsee hallitusti hyvällä vauhdilla kovassa tuulessa ilman konettakin. Lähellä rantaa voidaankin olla lähes kokonaan moottorin varassa mastohaverin sattuessa. Eli ei ole 35 v tarpeeksi, kohdat a ja c ainakin näyttävät pitävän paikkansa.

rikkomuksia kirjoitti:

ovat purkkareiden rikkomukset?
- purjeella ja koneella ajamista ilman kolmiota?
- väistämissäännön laiminlyönti vai mikä?
Olen samaa mieltä, että osaamista kaivataan molemmille venetyypeille, mutta kyllä kokematon moottoriveneilijä voi aiheuttaa pahempia vaaratilanteita kovan nopeutensa ja peräaaltonsa vuoksi. Tumpelo purkkari ei ehdi väärilläkään manöövereillä tilanteisiin suurilla nopeuksilla, eikä peräaaltokaan aiheuta suuria vahinkoja muille veneille saati rannoille.

Lue lisää

Hiukan ihmetyttää yleensäkin tällainen keskustelu, "Moottorivene", mikä se on mielestäsi? Ja yleensäkin...

Itsellä on ollut muutamia matkaveneitä, pienin oli aikoinaan Albatross 26, sitten saman merkin Flying, nyt vielä nopeampi liukuva.

"Pikkualbatrossilla" ajaessa väistelin isompia liukuvia ja keikuttiin koko sakki monesti.

Onkohan tämä porukka, joka täällä näitä asioita kitisee, sellaista pääkaupunkiseudulla liikkuvaa "herraskansaa" tai jotain muuta "kynänpyörittäjää", joilla on asiat suht koht mallillaan eikä ole sen suurempia murheita elämässä?

Täällä Lounaissuomessa en ole koskaan rannassa enkä saunassakaan näitä ongelmia kokenut sen kummemmin, tilaa on riittänyt aina.

Tuntuu, että tämä Ryhmä "purjeveneilijät" ajattelee kuin katsoisi putkeen... ei ole ketään muita olemassa, ollaan vaan ME ja Moottoriveneilijät

Muista, että moottoriveneilijöitä on monenlaisia... ja monella paikkakunnalla, eivätkä kaikki suinkaan ajattele samoin kuin siellä teilläpäin.

Moottorivene... kirjoitti:

Hiukan ihmetyttää yleensäkin tällainen keskustelu, "Moottorivene", mikä se on mielestäsi? Ja yleensäkin...

Itsellä on ollut muutamia matkaveneitä, pienin oli aikoinaan Albatross 26, sitten saman merkin Flying, nyt vielä nopeampi liukuva.

"Pikkualbatrossilla" ajaessa väistelin isompia liukuvia ja keikuttiin koko sakki monesti.

Onkohan tämä porukka, joka täällä näitä asioita kitisee, sellaista pääkaupunkiseudulla liikkuvaa "herraskansaa" tai jotain muuta "kynänpyörittäjää", joilla on asiat suht koht mallillaan eikä ole sen suurempia murheita elämässä?

Täällä Lounaissuomessa en ole koskaan rannassa enkä saunassakaan näitä ongelmia kokenut sen kummemmin, tilaa on riittänyt aina.

Tuntuu, että tämä Ryhmä "purjeveneilijät" ajattelee kuin katsoisi putkeen... ei ole ketään muita olemassa, ollaan vaan ME ja Moottoriveneilijät

Muista, että moottoriveneilijöitä on monenlaisia... ja monella paikkakunnalla, eivätkä kaikki suinkaan ajattele samoin kuin siellä teilläpäin.

Lue lisää

Autoilijat haukkuu pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, jalankulkijat autoilijoita jne. Kuitenkin voidaan itse olla kutakin ryhmää tilanteesta riippuen. Eiköhän vesillä ole sama asia.
Joskus pännii eikä kysymys ole kulkuneuvosta tai lukeutumisesta johonkin ryhmään ("purjehtijat", "moottoriveneilijät", "uistelijat"), vaan yksittäisten ihmisten käyttäytymisestä.
Ottaahan se tietysti päähän, kun esim. jollalla rantautuessasi iso mv kurvaa vierestä ohi ja kastelee vaatteesi. Ja harmittaahan se tietysti, jos vaikka spinnulenssillä joudut jiippaamaan pelkästään väistääksesi jotain väistövelvollisuuttaan tiedostamatonta veneilijää jne. Varmaan nopeakulkuisen mv:n kaasun hellittäminenkin voi pänniä asianomaista, vaikka kysymys on vielä pienemmästä jutusta. Mutta kaikki tällaiset pikkujutut on yleensä vilkkaaseen veneliikenteeseen liittyviä ihan niinkuin maantieliikenteessäkin on omat harminsa. Joku raivostuu, joku kostaa, joku kirjoittaa yleisönosastoon...joku ymmärtää aloittelijan töppäyksiä.

tarinasta käy kirjoitti:

mutta ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kökarin pohjoispulella olevan väulän leveys (kulkukelpoinen vesi) on minimissään 200 m. Ja tullessasi idästä saatoitte nähdä toisenne noin yhden mpk päästä (väylääsä mutka) joloin sinulla nopeampana oli aikaa tulla purkkarin kohdalle 2,5 min. Koska näit että olitta molemmat väylän oikeassa laidassa niin purkkarin olisi pitänyt kulkea noin 10 solmua jotta olisi edes ehtinyt eteesi. Ja sanit että alkoi nostaa purjetta nopeus enin 2 solmua.
Mihin väistit väylän ukopuolelle poijun takana heti matala ja muualla saari edessä. Jos jotenkin pidät väylänä sitä yhden millimetrin viivaa siinä kartalla (on muuten 50 m luonnossa) niin et kyllä millään veneilijöille myytävillä välienillä pysty päättelemään oletko viivan oikeassa vai vasemmassa reunassa, näytön lukutarkkuus ei riitä. Ja 200 m leveällä vedellä purjeven (alle 10 m) kääntyy poikittain niin jää vielä vapaata vettä 190 m. Joten tarinasi on ihan kiva mutta ei mitenkään totuuteen viittaava.

Lue lisää

Kirjoittaja ei maininnut, käyttikö paperikarttaa vai plotteria. Plottereiden karttamateriaalissa on väyläalue, ts. väylän reunat keskiviiva, merkitty monille sellaisille väylille, joilla paperikartassa on vain se viiva. En tiedä, onko tuo Kökarin pohjoispuolinen väylä kuvattu sillä tavalla. Mutta jos on, niin kaikki nuo vastaväitteesi kuivuvat kasaan.

kokemusta... kirjoitti:

Ihan alkajaisiksi, oma veneeni on aivan kohtuullisen moderni ja sen polttoainesäiliö on vain 50 l. Ja vaikka se olisi 200 l, ei se suinkaan olisi aina täynnä. Toisaalta Itämeren ylitys ei olisi mikään erityinen syy huolehtia tankin täytöstä ennen lähtöä. Ja sitten vielä se, mihin viitattiinkin, voi lähin ranta tuulen suunnassa olla saavuttamattomissa, kun nopeus vastatuuleen on niin pieni. Myötätuuleen ja siitä pitkälle sivuunkin taas pääsee hallitusti hyvällä vauhdilla kovassa tuulessa ilman konettakin. Lähellä rantaa voidaankin olla lähes kokonaan moottorin varassa mastohaverin sattuessa. Eli ei ole 35 v tarpeeksi, kohdat a ja c ainakin näyttävät pitävän paikkansa.

Lue lisää

...pitäisi ajaakaan vastatuuleen, jos myötätuuleen pääsee paremmin? Löytyy se hätäsatama sieltäkin. Mutta edesvastuuttomana on pidettävä veneilijää, joka on sitä mieltä, ettei Itämeren ylitystä varten tarvitse täyttää polttoainetankkia. Tyypillinen purjehtija.

JRxxx kirjoitti:

...pitäisi ajaakaan vastatuuleen, jos myötätuuleen pääsee paremmin? Löytyy se hätäsatama sieltäkin. Mutta edesvastuuttomana on pidettävä veneilijää, joka on sitä mieltä, ettei Itämeren ylitystä varten tarvitse täyttää polttoainetankkia. Tyypillinen purjehtija.

Lue lisää

Siis mitä ihmettä? Vastatuuleen mennään siksi suojaan, että sen puoleisella rannalla maa suojaa tuulelta ja aallokko on pienempää. Tämä on siis sitä JRxxx:lle tuntematonta purjehtijan logiikkaa.

uudemman kerran kirjoitti:

Kirjoittaja ei maininnut, käyttikö paperikarttaa vai plotteria. Plottereiden karttamateriaalissa on väyläalue, ts. väylän reunat keskiviiva, merkitty monille sellaisille väylille, joilla paperikartassa on vain se viiva. En tiedä, onko tuo Kökarin pohjoispuolinen väylä kuvattu sillä tavalla. Mutta jos on, niin kaikki nuo vastaväitteesi kuivuvat kasaan.

Lue lisää

Mutta enpä ole huomannut plotterissa mitään alueita enempää kuin paperikartassakaan. Muutamiin laivaväyliin on ko alue merkitty paperikarttaankin. Mutta jos onkin joku väylä alue merkittynä niin ei se sitä kulkuveden leveyttä kavenna. Ja mitä merkitystä ko väyläalueella sitten on jos sitä ei ole kaikissa kartoissa (paperi mukaanlukien). Mutta ei tuo asetelma minnekkään muutu vaikka olisi mitä alueita = 200 m on vapaata vettä sivusuuntaan minimissään.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

Siis mitä ihmettä? Vastatuuleen mennään siksi suojaan, että sen puoleisella rannalla maa suojaa tuulelta ja aallokko on pienempää. Tämä on siis sitä JRxxx:lle tuntematonta purjehtijan logiikkaa.

Lue lisää

Hakeutuminen myötätuulisatamaan kovassa tuulessa ja merenkäynnissä voi olla riskipeliä moottoriveneillekin. Hyvä muistaa sekin, että jotkut satamat jopa suljetaan tai ovat vaarallisia kovassa merenkäynnissä. Esimerkkinä vaikka useimmille tutut Bornholmin pikkusatamat.

´Kapeikkokryssijä´ on täysin oikeassa. Ehkä ´JRxxx:llä´ ei ole riittävää kokemusta tai ei hän tullut ajatelleeksi ja töppäsi sen takia pahan kerran.

Haisee... kirjoitti:

"Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain."

"Väylä ei ole erityisen ahdas siinä kohtaa, joten nopeuteni ei ollut olosuhteisiin nähden liian kova."

"...purkkari kulki kulkusuunnassaan väylän vasempaan reunaan suoraan eteeni."

"Tottakai olisin voinut höllätä kaasukahvaa, mutta pitääkö minun se tehdä joka vastaantulijan kohdalla vain siksi, että se saattaa kääntyä yllättäen eteeni."

Yhteenvetoa: Väylä ei ollut erityisen ahdas, mutta kuitenkin pikku purjevene ehti väylän toiselta reunalta kääntyä 25 solmua kulkevan moottoriveneen eteen väylän toiseen reunaan...

Joopa joo. Sepitä tarinasi ensi kerran vähän huolellisemmin.

Lue lisää

En mitenkään voi tarkkaan muistaa, miten leveä väylä oli juuri siinä kohtaa. Viitojen kohdalla se on aina välillä kapeampi ja sitten taas toisaalla levenee. Oletetaan, että väylän leveys on 50-60m, ja kumpikin kulki n. 10m reunasta, niin väliä jäi 30-40 m. Ehkä olisin hyvinkin ehtinyt ohittaa kyseisen veneen väylää pitkin keulan puoleltakin, mutta mielestäni oli selkeästi turvallisempaa jättää reilu väli ja poistua väylätä.

Kuten kirjoitin, yhteentörmäyksen vaaraa siinä ei syntynyt, joten ei tilanne ollut vaarallinen. Pointtini on se, että onko hyvää merimiestaitoa kääntää vene poikittain vastaantulijoiden eteen, kun hetken odottamalla olisi ollut väylä tyhjä.

Meriteiden sääntöjen mukaan purjevene toimi kiistatta väärin. Vaikka vaaraa ei syntynytkään, niin kyseinen tapa toimia osoittaa ainakin välinpitämättömyyttä muita vesillä liikkuvia kohtaan.

Miksi sinulla on pakottava tarve puolustaa kyseisen purjeveneen toimintaa ja kyseenalaistaa kirjoitukseni? Minä en ainakaan ymmärrä, minkä virheen minä tein kyseisessä tilanteessa. Toivottavasti et kuulu siihen, onneksi pieneen, ryhmään, joiden mielestä kaikki moottoriveneellä liikkuvat ovat automaattisesti väärässä, on tilanne sitten mikä tahansa. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kun matkavauhtini on 20 solmua, niin pyrin ennakoidaan tilanteet jo vähintään kilometri etukäteen. Ehkä hitaasti liikkuva purjehtija on tottunut "poimimaan yhden vastaantulijan kerrallaan". Nyt ei tapahtunut siis niinkään, vaan pelisilmä ei riittänyt hetken odotteluun

tarinasta käy kirjoitti:

mutta ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kökarin pohjoispulella olevan väulän leveys (kulkukelpoinen vesi) on minimissään 200 m. Ja tullessasi idästä saatoitte nähdä toisenne noin yhden mpk päästä (väylääsä mutka) joloin sinulla nopeampana oli aikaa tulla purkkarin kohdalle 2,5 min. Koska näit että olitta molemmat väylän oikeassa laidassa niin purkkarin olisi pitänyt kulkea noin 10 solmua jotta olisi edes ehtinyt eteesi. Ja sanit että alkoi nostaa purjetta nopeus enin 2 solmua.
Mihin väistit väylän ukopuolelle poijun takana heti matala ja muualla saari edessä. Jos jotenkin pidät väylänä sitä yhden millimetrin viivaa siinä kartalla (on muuten 50 m luonnossa) niin et kyllä millään veneilijöille myytävillä välienillä pysty päättelemään oletko viivan oikeassa vai vasemmassa reunassa, näytön lukutarkkuus ei riitä. Ja 200 m leveällä vedellä purjeven (alle 10 m) kääntyy poikittain niin jää vielä vapaata vettä 190 m. Joten tarinasi on ihan kiva mutta ei mitenkään totuuteen viittaava.

Lue lisää

Tarina on täyttä totta. Toisaalta kuten kirjoitin, vaaratilannetta ei syntynyt.

Saatat olla aivan oikeassa väylän leveyden suhteen. En suinkaan pidä väylänä keskilinjaa, vaan viittojen ja poijujen rajaamaa aluetta. Itse liikun aina mahdollisuuksien mukaan oikeaa reunaa.

Kuitenkin purjevene kääntyi eteeni sillä lailla, että katsoin turvallisemmaksi tehdä selkeän väistön oikealle. Mielestäni olen silloin poistunut väylältä, kun joudun taas kaartamaan varsin voimakkaasti takaisin vasemmalle ohittaakseni seuraavan viitan tai poijun oikein. Olis siis selvästi ulkona kahden viitan/poijun väliseltä suoralta linjalta.

Ilmeisesti sitten arvioni, että purjevene kulki kulkusuunnassa oikeaa laitaa, ei pidä paikkansa, vaan se kulkikin varsin keskellä. Joka tapauksessa kohtaamistilanne näytti minusta alunperin selkeältä, koska sivuutus olisi tapahtunut turvallisella marginaalilla, jos purjevene ei olisi muuttanut kurssia ennen kohtaamistamme. Siihen ei todellakaan olisi ollut tarvetta, koska hetken odottelulla tilaa olisi ollut vaikka kuinka paljon.

Millä voidaan puolustaa pujeveneen toimintaa?

moottorilla kirjoitti:

Tarina on täyttä totta. Toisaalta kuten kirjoitin, vaaratilannetta ei syntynyt.

Saatat olla aivan oikeassa väylän leveyden suhteen. En suinkaan pidä väylänä keskilinjaa, vaan viittojen ja poijujen rajaamaa aluetta. Itse liikun aina mahdollisuuksien mukaan oikeaa reunaa.

Kuitenkin purjevene kääntyi eteeni sillä lailla, että katsoin turvallisemmaksi tehdä selkeän väistön oikealle. Mielestäni olen silloin poistunut väylältä, kun joudun taas kaartamaan varsin voimakkaasti takaisin vasemmalle ohittaakseni seuraavan viitan tai poijun oikein. Olis siis selvästi ulkona kahden viitan/poijun väliseltä suoralta linjalta.

Ilmeisesti sitten arvioni, että purjevene kulki kulkusuunnassa oikeaa laitaa, ei pidä paikkansa, vaan se kulkikin varsin keskellä. Joka tapauksessa kohtaamistilanne näytti minusta alunperin selkeältä, koska sivuutus olisi tapahtunut turvallisella marginaalilla, jos purjevene ei olisi muuttanut kurssia ennen kohtaamistamme. Siihen ei todellakaan olisi ollut tarvetta, koska hetken odottelulla tilaa olisi ollut vaikka kuinka paljon.

Millä voidaan puolustaa pujeveneen toimintaa?

Lue lisää

Nyt on luettu vain toisen osapuolen tarina, tämä sinun kertomuksesi. Sinua siis kismitti pikkupurkkaria kuljettaneen pariskunnan suorittaman manööverin väärä ajoitus. Jouduit väistämään, ettet olisi törmännyt 20-25kn vauhdilla lähes paikallaan olleeseen alukseen (purjeita nostava pikkuvene). Siinä kaikki. Eikö riitä?

moottorilla kirjoitti:

Tarina on täyttä totta. Toisaalta kuten kirjoitin, vaaratilannetta ei syntynyt.

Saatat olla aivan oikeassa väylän leveyden suhteen. En suinkaan pidä väylänä keskilinjaa, vaan viittojen ja poijujen rajaamaa aluetta. Itse liikun aina mahdollisuuksien mukaan oikeaa reunaa.

Kuitenkin purjevene kääntyi eteeni sillä lailla, että katsoin turvallisemmaksi tehdä selkeän väistön oikealle. Mielestäni olen silloin poistunut väylältä, kun joudun taas kaartamaan varsin voimakkaasti takaisin vasemmalle ohittaakseni seuraavan viitan tai poijun oikein. Olis siis selvästi ulkona kahden viitan/poijun väliseltä suoralta linjalta.

Ilmeisesti sitten arvioni, että purjevene kulki kulkusuunnassa oikeaa laitaa, ei pidä paikkansa, vaan se kulkikin varsin keskellä. Joka tapauksessa kohtaamistilanne näytti minusta alunperin selkeältä, koska sivuutus olisi tapahtunut turvallisella marginaalilla, jos purjevene ei olisi muuttanut kurssia ennen kohtaamistamme. Siihen ei todellakaan olisi ollut tarvetta, koska hetken odottelulla tilaa olisi ollut vaikka kuinka paljon.

Millä voidaan puolustaa pujeveneen toimintaa?

Lue lisää

Mutta halusin korjata käsitystä "ahtaasta" väylästä. Mistähän johtuu että 200 m leveää kulkuvettä pienveneillä pidetään ahtaana, mutta rahtilaivat liikennöi siinä vaivatta. En puolusta tuota purjevenilijän käytöstä, ei purjetta nostettaessa saa edelleenkään eteen kääntyä varsinkaan kun pienellä odotuksella olisi välttynyt koko tilanteelta. Ehkä kyseessä oli arviointivirhe lähestyvän veneen suhteen, mutta ei kuitenkaan puolusteltavissa oleva teko.
Itselläni on muutama päinvastainen kokemus. Olen ajanut mahdollisimman sivuun liikenneväylältä nostamaan purjetta ja sitten moottoriveneilijä kuitenkin "koukkaa" katsomaan mitä siellä puuhailen, onkohan se niin kiinnostava näky että oikein pitää tulla lähelle katsomaan.

molempien kertomus kirjoitti:

Nyt on luettu vain toisen osapuolen tarina, tämä sinun kertomuksesi. Sinua siis kismitti pikkupurkkaria kuljettaneen pariskunnan suorittaman manööverin väärä ajoitus. Jouduit väistämään, ettet olisi törmännyt 20-25kn vauhdilla lähes paikallaan olleeseen alukseen (purjeita nostava pikkuvene). Siinä kaikki. Eikö riitä?

Lue lisää

Minulle riittää ihan hyvin tämä tapahtumakuvaus.

Surullinen ja harmittava kertomus kaikenkaikkiaan :-(

Moottorivene joutui väistämään purjeita nostavaa purjevenettä väyläalueen (kepiltä kepille piirretty viiva) ulkopuolelle. Todella harmittava tapaus ja moottoriveneelle vaarallinen.

Moottorivene ei voinut väistää purjevenettä perän takaa (vasemmalta) koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli, eikä näin ole tapana tehdä maantielläkään.

Ihan älyvapaata porukkaa siis tuossa purkkarissa. En minä ainakaan olisi ohjannut 20 kn lähestyvän moottoriveneen alle. Ei niistä ikinä tiedä jos vaikka on autopilotti päällä ja kippari kahvinkeitossa...

Onneksi niin ei nyt ollut vaan moottoriveneen kapteenin neuvokas toiminta pelasti yhteentörmäykseltä vilkasliikenteisellä ahtaalla väylällä Kökarin pohjoispuolella.

JRxxx kirjoitti:

...pitäisi ajaakaan vastatuuleen, jos myötätuuleen pääsee paremmin? Löytyy se hätäsatama sieltäkin. Mutta edesvastuuttomana on pidettävä veneilijää, joka on sitä mieltä, ettei Itämeren ylitystä varten tarvitse täyttää polttoainetankkia. Tyypillinen purjehtija.

Lue lisää

Jos juuri on kerrottu, miksi polttoainetankin täyttäminen ei ole oleellista, et siltikään ymmärrä lukemaasi. Tyypillistä JR:ää, ei edes tyypillistä moottoriveneilijää.

Moottorilla kirjoitti:

Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, niin yleinen rikkomus on ollut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kuljetaan kai ilman kartiotakin aika paljon, mutta siihen en ole kiinnittänyt huomiota.

Mielestäni aika ikävä esimerkki purjehtijan käyttäytymisestä tapahtui heinäkuussa Kökarin pohjoispuolella. Olin matkalla väylää länteen päin kevyen pohjoistuulen vallitessa. Nopeuteni oli jotain 20-25 solmun välillä. Vastaani tuli melko pieni oranssinpunainen purjevene moottorilla. Kummatkin kulkivat aika lähellä väylän oikeaa laitaa. Hieman ennen kohtaamista veneessä oleva pariskunta päättikin ruveta nostamaan purjeita ja käänsi veneensä vastatuuleen aivan minun veneeni eteen poikittain. Törmäämisvaaraa ei siinä ehtinyt tapahtua, mutta väistin kuitenkin oikealle väylän ulkopuolelle, koska muutakin vastaantulevaa liikennettä oli. Jotenkin minulle jäi mielikuva, etteivät he millään tavalla ottaneet minua huomioon.

Ei tämän kaltainen käyttäytyminen ainakaan anna kuvaa muiden huomioimisesta vesillä.

Lue lisää

Olet oikeassa, että purjeita ei pidä nostaa siten, että aiheuttaa haittaa muille. Itse ainakin annan mahdollisuuksien mukaan kaikkien mennä ohi, ennen nostoa ja jos vain mahdollista, suuntaan keulan väylän reunasta ulospäin.

Se on tietysti eri asia, jos purjeiden nosto on jo ehtinyt alkaa, ennen kuin "yhteentörmäämisvaara" syntyy. Tällöin purjeita vasta nostava alus on jo purjealus, vaikka moottori on vielä käynnissä.

Jos arvata pitäisi, veikkaisin, että purjevenestä ei nähty kovaa liikkuva moottorivenetta tai sen nopeus arvioitiin väärin. Tätä voi sattua merellä, missä nopeuserot ovat maantieliikenteeseen verrattuna valtava ja arviointia helpottavat kiintopisteet voivat puuttua.

moottorilla kirjoitti:

En mitenkään voi tarkkaan muistaa, miten leveä väylä oli juuri siinä kohtaa. Viitojen kohdalla se on aina välillä kapeampi ja sitten taas toisaalla levenee. Oletetaan, että väylän leveys on 50-60m, ja kumpikin kulki n. 10m reunasta, niin väliä jäi 30-40 m. Ehkä olisin hyvinkin ehtinyt ohittaa kyseisen veneen väylää pitkin keulan puoleltakin, mutta mielestäni oli selkeästi turvallisempaa jättää reilu väli ja poistua väylätä.

Kuten kirjoitin, yhteentörmäyksen vaaraa siinä ei syntynyt, joten ei tilanne ollut vaarallinen. Pointtini on se, että onko hyvää merimiestaitoa kääntää vene poikittain vastaantulijoiden eteen, kun hetken odottamalla olisi ollut väylä tyhjä.

Meriteiden sääntöjen mukaan purjevene toimi kiistatta väärin. Vaikka vaaraa ei syntynytkään, niin kyseinen tapa toimia osoittaa ainakin välinpitämättömyyttä muita vesillä liikkuvia kohtaan.

Miksi sinulla on pakottava tarve puolustaa kyseisen purjeveneen toimintaa ja kyseenalaistaa kirjoitukseni? Minä en ainakaan ymmärrä, minkä virheen minä tein kyseisessä tilanteessa. Toivottavasti et kuulu siihen, onneksi pieneen, ryhmään, joiden mielestä kaikki moottoriveneellä liikkuvat ovat automaattisesti väärässä, on tilanne sitten mikä tahansa. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kun matkavauhtini on 20 solmua, niin pyrin ennakoidaan tilanteet jo vähintään kilometri etukäteen. Ehkä hitaasti liikkuva purjehtija on tottunut "poimimaan yhden vastaantulijan kerrallaan". Nyt ei tapahtunut siis niinkään, vaan pelisilmä ei riittänyt hetken odotteluun

Lue lisää

Ilmiselvästi kyseisessä tapauksessa toiselta puolelta puuttui pelisilmää. Ja pelisilmää taas ei voi opettaa.

Väylän leveyksistä taas voi sanoa, että 60 m levyinen väylä mielletään poikkeuksellisen kapeaksi, eikä sellaisesta voinut olla kyse. Viaksesi jää siis oikeastaan sellaisen tapauksen esille tuominen, joka ei sitä ansaitse. Ainakin kaksi kertaa olen tänä kesänä joutunut väistämään purjehtiessani moottorivenettä, joka ei ilmeisesti ole minua huomannut. En silti jaksaisi niistä kirjoitella täällä, en erityisestikään tyypillisinä tapauksina.

MeriJuristi kirjoitti:

Olet oikeassa, että purjeita ei pidä nostaa siten, että aiheuttaa haittaa muille. Itse ainakin annan mahdollisuuksien mukaan kaikkien mennä ohi, ennen nostoa ja jos vain mahdollista, suuntaan keulan väylän reunasta ulospäin.

Se on tietysti eri asia, jos purjeiden nosto on jo ehtinyt alkaa, ennen kuin "yhteentörmäämisvaara" syntyy. Tällöin purjeita vasta nostava alus on jo purjealus, vaikka moottori on vielä käynnissä.

Jos arvata pitäisi, veikkaisin, että purjevenestä ei nähty kovaa liikkuva moottorivenetta tai sen nopeus arvioitiin väärin. Tätä voi sattua merellä, missä nopeuserot ovat maantieliikenteeseen verrattuna valtava ja arviointia helpottavat kiintopisteet voivat puuttua.

Lue lisää

Pelkkä purjeiden nosto ei vielä tee tuota statuksen muuttumista konealuksesta purjealukseksi, ratkaisevaa on, vetääkö kone. Monet nostavat purjeet niin, että koneeessa on veto päällä. Tarkoituksena on auttaa keulan pitämistä tuulessa.

vaikeaa? kirjoitti:

Jos juuri on kerrottu, miksi polttoainetankin täyttäminen ei ole oleellista, et siltikään ymmärrä lukemaasi. Tyypillistä JR:ää, ei edes tyypillistä moottoriveneilijää.

lainkaan, MIKSI se tankin täyttäminen ei olisi tarpeen. "Loppuu se kuitenkin kesken" ei ole kaksinen perustelu.

sama asia.... kirjoitti:

Hakeutuminen myötätuulisatamaan kovassa tuulessa ja merenkäynnissä voi olla riskipeliä moottoriveneillekin. Hyvä muistaa sekin, että jotkut satamat jopa suljetaan tai ovat vaarallisia kovassa merenkäynnissä. Esimerkkinä vaikka useimmille tutut Bornholmin pikkusatamat.

´Kapeikkokryssijä´ on täysin oikeassa. Ehkä ´JRxxx:llä´ ei ole riittävää kokemusta tai ei hän tullut ajatelleeksi ja töppäsi sen takia pahan kerran.

Lue lisää

...arvasit oikein, en suuremmin miettinyt tuota tuulipuolta. Mietin kuitenkin sitä kommenttisi jälkeen ja totesin, että mitään töppäystä ei tapahtunut. Ei ole mitään mieltä lähteä pyrkimään 100 mailin päähän vastatuuleen, jos myötätuulisuunnalla on ranta lähempänä tai samalla etäisyydellä. Kyllä sieltäkin jostain kohtaa löytyy satama, johon pystyy ajamaan.
Muistutan, että puhumme edelleen Itämerestä, emme mistään Tyynenmeren etäisyyksistä. Itämerellä on sekin etu tässä suhteessa, että lähes kaikki rantavaltiot ovat EU- ja Schengen-maita, joten ei tarvitse miettiä rannalla odottavia viranomaisia kovin paljoa.

(Uskallan muuten väittää, että suomalaisista veneilijöistä puhuttaessa ei ole olemassa "useimmille tuttuja Bornholmin satamia"; jos promille suomalaisveneilijöistä on siellä käynyt, niin se on jo paljon. Muistutan, että Suomessa arvioidaan olevan likimain 800 000 venettä.)

siinä perusteltu kirjoitti:

lainkaan, MIKSI se tankin täyttäminen ei olisi tarpeen. "Loppuu se kuitenkin kesken" ei ole kaksinen perustelu.

...yhtä pölvästi. Jos vastatuuleen ei pääse koneellakaan ja myötätuuleen ilman konettakin, miksi pitäisi tankin olla täysi? Parillakymmenellä litralla ajelee jo kymmenen tuntia, mikä riittää monin kerroin ensimmäiseen satamaan ajamiseen, jos kohdalle ei tuulen alapuolelta muuten sopivaa satu.

cows week kirjoitti:

Nimittäin maailman vanhin ja ehkä suurin purjehduskilpailu osallistujia yli 1000 venekuntaa jollasta supermaksiin.Nämä veneet ja konttilaivat sekä varsin vilkas lauttaliikenne ja lukuisat katselijaveneet sopivat varsin hyvin pienehkölle alueelle Solentinsalmessa,vaikka kellään ei ollut venerekisterissä tai ajokorttia.Huomio oli myös se,että kellään ei ollut kartiota ylhäällä,eikä mitään erottelua ammattilaisten ja huvittelijoiden välillä kaikki vaan noudattivat väistämissääntöjä ja maalaisjärkeä ja hienosti sujui.Poliiseja tai muita virnomaisia palokunnan venettä lukuunottamatta ei näkynyt missään!

Lue lisää

JR on täällä meidän vaivoinamme eripuraa kehittelemässä. Kyllä se liikenne silloin muualla sujuu.

tuo... kirjoitti:

JR on täällä meidän vaivoinamme eripuraa kehittelemässä. Kyllä se liikenne silloin muualla sujuu.

purjehtija koska viihtyy täällä meidän plstalla enimmäkseen. Kävin katsomassa hänen profiiliaan niin eipä ollut kannanottoja moottorivenepuolelle. Kerätään raha joa ostetaan JR:lle purjevene jos hänellä itsellä ei ole rahaa

kovin innokas kirjoitti:

purjehtija koska viihtyy täällä meidän plstalla enimmäkseen. Kävin katsomassa hänen profiiliaan niin eipä ollut kannanottoja moottorivenepuolelle. Kerätään raha joa ostetaan JR:lle purjevene jos hänellä itsellä ei ole rahaa

Lue lisää

Onhan hän joskus maininnutkin sellaisesta haaveesta. Ja luvannut noudattaa moottorivenemäisiä ajolinjoja väylillä. Eipä aikaakaan, kun vahinkojiippi yllättää ja puomi kalahtaa. Tosin on suuri vaara, että henkensä heittää joku viaton matkustaja, mutta ehkä sentään voisi nostaa syytteen törkeästä huolimattomuudesta ja kuolemantuottamuksesta.

Olen liikuskellut aika paljon perus-Busterilla saaristossa, ja nyt neljättä kesää vähän isommalla perämoottoriveneellä, jonka hankittuani suoritin saaristolaivurikurssin. Tässä muutama ajatus tähän keskusteluun:

* Laivurikursseja voisi muokata niin, että antaisivat venekortin vaatimat perustiedot. Koulutusorganisaatiohan olisi jo olemassa, kun vain joku kehittelisi koulutusmateriaalin.

* Navigointiosuutta voisi vähentää ja opettaa ankkuroinnin,rantautumisen ja hyvän veneilytavan perusasiat, jotka pätevät mahdollisimman kattavasti yleisimmillä venetyypeillä. Myös muutama solmu käyttötarkoituksineen ja köyden sitominen knaapiin olisi hyvä kuvata. Monet näistä asioista ovat sellaisia, että jokainen veneilijä joutuu ne oppimaan kantapään kautta - enemmän tai vähemmän kivuliaasti.

* "Peruskurssilla" voisi myös motivoida osallistujia erilaisiin venetyyppikohtaisiin jatkokursseihin - esimerkiksi vasta-alkavan purjeveneilijän olisi syytä (pakko?)opiskella purjehduksen perusteet. Samoin tietysti kovin nopean ja ison tai ison ja hitaammankin veneenkipparin olisi syytä opiskella ennen vesillepääsyä.

* Tutkintoon voisi mennä kurssin tai itseopiskelun kautta, niinkuin noihin laivuritutkintoihinkin voi mennä. Näin välttyisivät veneilyoppinsa käytännössä hankkineet
pakolliselta kurssitukselta ja mahdolliselta rahastukselta.

Saaristolaivuri kirjoitti:

Olen liikuskellut aika paljon perus-Busterilla saaristossa, ja nyt neljättä kesää vähän isommalla perämoottoriveneellä, jonka hankittuani suoritin saaristolaivurikurssin. Tässä muutama ajatus tähän keskusteluun:

* Laivurikursseja voisi muokata niin, että antaisivat venekortin vaatimat perustiedot. Koulutusorganisaatiohan olisi jo olemassa, kun vain joku kehittelisi koulutusmateriaalin.

* Navigointiosuutta voisi vähentää ja opettaa ankkuroinnin,rantautumisen ja hyvän veneilytavan perusasiat, jotka pätevät mahdollisimman kattavasti yleisimmillä venetyypeillä. Myös muutama solmu käyttötarkoituksineen ja köyden sitominen knaapiin olisi hyvä kuvata. Monet näistä asioista ovat sellaisia, että jokainen veneilijä joutuu ne oppimaan kantapään kautta - enemmän tai vähemmän kivuliaasti.

* "Peruskurssilla" voisi myös motivoida osallistujia erilaisiin venetyyppikohtaisiin jatkokursseihin - esimerkiksi vasta-alkavan purjeveneilijän olisi syytä (pakko?)opiskella purjehduksen perusteet. Samoin tietysti kovin nopean ja ison tai ison ja hitaammankin veneenkipparin olisi syytä opiskella ennen vesillepääsyä.

* Tutkintoon voisi mennä kurssin tai itseopiskelun kautta, niinkuin noihin laivuritutkintoihinkin voi mennä. Näin välttyisivät veneilyoppinsa käytännössä hankkineet
pakolliselta kurssitukselta ja mahdolliselta rahastukselta.

Lue lisää

Purjehdusmaissa on koulutusta ollut vuosikaudet. Yachtmaster-tutkinto on ainakin Englannissa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Varmaan muuallakin. Miksei saman tyyppistä hyväksi koettua mallia voisi soveltaa meillekin?

Tässä yksi youtubissa olevista esittelyistä. Valitsin sen, koska on kiva kuunnella letkeää aussienglantia.
http://www.youtube.com/watch?v=ZKOSRUrN-QQ

kelpaisi? kirjoitti:

Purjehdusmaissa on koulutusta ollut vuosikaudet. Yachtmaster-tutkinto on ainakin Englannissa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Varmaan muuallakin. Miksei saman tyyppistä hyväksi koettua mallia voisi soveltaa meillekin?

Tässä yksi youtubissa olevista esittelyistä. Valitsin sen, koska on kiva kuunnella letkeää aussienglantia.
http://www.youtube.com/watch?v=ZKOSRUrN-QQ

Lue lisää

Suomessa purjehtijaliiton koulutus ja tutkintojärjestelmä vastaa hyvin pitkälle tuota Englannin yachtmaster systeemiä (purjehtijakurssi~competent crew, perämieskurssi/tutkinto~day skipper ja päällikkökurssi/tutkinto~yachtmaster. Elikkä saman tyyppinen hyväksi koettu malli on sovellettu ja toimii Suomessakin. Toistaiseksi toki vapaaehtoispohjalta, mutta esim. merenkulkulaitos myöntää kv-huvivenekirjan päällikkötutkinnon suorittaneille sen enempiä kysymättä.

on suomessakin kirjoitti:

Suomessa purjehtijaliiton koulutus ja tutkintojärjestelmä vastaa hyvin pitkälle tuota Englannin yachtmaster systeemiä (purjehtijakurssi~competent crew, perämieskurssi/tutkinto~day skipper ja päällikkökurssi/tutkinto~yachtmaster. Elikkä saman tyyppinen hyväksi koettu malli on sovellettu ja toimii Suomessakin. Toistaiseksi toki vapaaehtoispohjalta, mutta esim. merenkulkulaitos myöntää kv-huvivenekirjan päällikkötutkinnon suorittaneille sen enempiä kysymättä.

Lue lisää

tää tukinto/veneajokortti täyttyy laittaa heti voimaan. Leimavero 1000 Ekee. Koskee myös kanotteja ja purjelautoja.Näin saamme turvallisuuutta lisättyä. Hieno juttu.

mielestä kirjoitti:

tää tukinto/veneajokortti täyttyy laittaa heti voimaan. Leimavero 1000 Ekee. Koskee myös kanotteja ja purjelautoja.Näin saamme turvallisuuutta lisättyä. Hieno juttu.

kaikki veneet pitää saada rekisterin kanootista/kumiveneestä lähtien. Näin tää homma saadaan pelittämään ja jatkossa vero kaikille, hä hää.

Saaristolaivuri kirjoitti:

Olen liikuskellut aika paljon perus-Busterilla saaristossa, ja nyt neljättä kesää vähän isommalla perämoottoriveneellä, jonka hankittuani suoritin saaristolaivurikurssin. Tässä muutama ajatus tähän keskusteluun:

* Laivurikursseja voisi muokata niin, että antaisivat venekortin vaatimat perustiedot. Koulutusorganisaatiohan olisi jo olemassa, kun vain joku kehittelisi koulutusmateriaalin.

* Navigointiosuutta voisi vähentää ja opettaa ankkuroinnin,rantautumisen ja hyvän veneilytavan perusasiat, jotka pätevät mahdollisimman kattavasti yleisimmillä venetyypeillä. Myös muutama solmu käyttötarkoituksineen ja köyden sitominen knaapiin olisi hyvä kuvata. Monet näistä asioista ovat sellaisia, että jokainen veneilijä joutuu ne oppimaan kantapään kautta - enemmän tai vähemmän kivuliaasti.

* "Peruskurssilla" voisi myös motivoida osallistujia erilaisiin venetyyppikohtaisiin jatkokursseihin - esimerkiksi vasta-alkavan purjeveneilijän olisi syytä (pakko?)opiskella purjehduksen perusteet. Samoin tietysti kovin nopean ja ison tai ison ja hitaammankin veneenkipparin olisi syytä opiskella ennen vesillepääsyä.

* Tutkintoon voisi mennä kurssin tai itseopiskelun kautta, niinkuin noihin laivuritutkintoihinkin voi mennä. Näin välttyisivät veneilyoppinsa käytännössä hankkineet
pakolliselta kurssitukselta ja mahdolliselta rahastukselta.

Lue lisää

Kysymys kuuluu, mikä on ongelma?
Mikä ongelma poistuisi noilla opeillasi?

Mietihän hiukan, me ihmiset ollaan vaan sellaisia, joista tietty prosentti tekee jotain sääntöjen vastaista, oli millainen kortti tai koulutus hyvänsä.

Eihän se kortti mitään meissä muuta.

Rantautumaan ei voi oppia kuin rantautumalla riittävän usein vaihtelevissa olosuhteissa erilaisiin paikkoihin.

Väistämäänkin oppii lukemalla sääntöjä.

Somuja oppii tekemään yhtälailla kotona kuin kurssillakin, ehkäpä kysyisin kaveriltakin neuvoa solujen opetteluun joa en sattuisi osaamaan.

Saaristolaivuri kirjoitti:

Olen liikuskellut aika paljon perus-Busterilla saaristossa, ja nyt neljättä kesää vähän isommalla perämoottoriveneellä, jonka hankittuani suoritin saaristolaivurikurssin. Tässä muutama ajatus tähän keskusteluun:

* Laivurikursseja voisi muokata niin, että antaisivat venekortin vaatimat perustiedot. Koulutusorganisaatiohan olisi jo olemassa, kun vain joku kehittelisi koulutusmateriaalin.

* Navigointiosuutta voisi vähentää ja opettaa ankkuroinnin,rantautumisen ja hyvän veneilytavan perusasiat, jotka pätevät mahdollisimman kattavasti yleisimmillä venetyypeillä. Myös muutama solmu käyttötarkoituksineen ja köyden sitominen knaapiin olisi hyvä kuvata. Monet näistä asioista ovat sellaisia, että jokainen veneilijä joutuu ne oppimaan kantapään kautta - enemmän tai vähemmän kivuliaasti.

* "Peruskurssilla" voisi myös motivoida osallistujia erilaisiin venetyyppikohtaisiin jatkokursseihin - esimerkiksi vasta-alkavan purjeveneilijän olisi syytä (pakko?)opiskella purjehduksen perusteet. Samoin tietysti kovin nopean ja ison tai ison ja hitaammankin veneenkipparin olisi syytä opiskella ennen vesillepääsyä.

* Tutkintoon voisi mennä kurssin tai itseopiskelun kautta, niinkuin noihin laivuritutkintoihinkin voi mennä. Näin välttyisivät veneilyoppinsa käytännössä hankkineet
pakolliselta kurssitukselta ja mahdolliselta rahastukselta.

Lue lisää

Laivurikurssista en itse navigoinnin osuutta pienentäisi, useamman kurssilaisen kommentteja kun on kuullut, toivottaisiin navigointi harjoituksia enemmän. Ennemmin sen rinnalle kaivattaisiin perus asioiden kurssia aloittelevalle veneilijälle. Tai näyttökoe, missä näytetään toteen se, että tarvittavat taidot ja osaaminen henkilöllä on.

Solmujen tekemisen kuka tahansa kykenee oppimaan kirjallisuuden avulla, jos on kiinnostusta.

Meripartiolaiset vastaavia asioita harjoittelevat aktiivisesti ja varmasti heidän suunnaltaan myös löytyy osaamista näiden asioiden laajempaan opettamiseen, kohtuullisilla kustannuksilla.

Eri veneiden erot ja käyttäytyminen eri olosuhteissa, on mahdotonta opetella kurssilla. Käytännössä harjoittelemalla ne ainoastaan oppii ja pitää opetella. Maalaisjärkeä tässäkin asiassa pitäisi olla.

Saksalaistuneena 25v purjehduskokemuksen omaavana voin suositella Saksan mallia. Saksassa veneen ajokortti vaaditaan kaikkien veneiden kuljettamiseen joissa yli 5 hp moottori. Ajokortin saa suorittamalla teoria- ja käytännön kokeen. Olen suorittanut nämä, ja voin sanoa että tämä olisi loistava malli meillekin. Teoriakokeen läpäisyyn tulee osata perusasiat vähän niinkuin saaristo- ja rannikkolaivurin tentissä. Eli jos tuntee merimerkit, väistämissäännöt, hätämerkit ja jotain muuta pääsee teoriakokeesta läpi. Käytännön koe sisältää veneen laiturista poisajon, kompassisuunnan ajamisen, mies yli laidan manooverin sekä laituriin takaisin ajamisen.

Ajokortteja on kahdenlaisia, moottoriveneelle ja purjeveneelle. Purjeveneen ajokortin saamiseksi pitää vielä teoriakokeessa osata nimetä rikin pääosat kuten masto, puomi, vantit, fallit, purjeet, sekä tietää mikä on tuulen ja suojan puoli. Käytännön kokeessa pitää osata nostaa purjeet, kryssiä pätkä vastatuuleen, tehdä venda, ajaa pätkä lenssiä, tehdä jiippi.

Täytyy sanoa että Saksassa kaikki veneilijät mitä olen nähnyt omaavat perusveneilytaidot paljon varmemmin kuin mitä Suomessa. Tarkoitan sitä että Saksassa en ole koskaan nähnyt sellaisia riskitapauksia (=täysin kuutamolla) mitä Suomessa näkee joka kesä pelottavan usein.

siitä meillekin mallia kirjoitti:

Saksalaistuneena 25v purjehduskokemuksen omaavana voin suositella Saksan mallia. Saksassa veneen ajokortti vaaditaan kaikkien veneiden kuljettamiseen joissa yli 5 hp moottori. Ajokortin saa suorittamalla teoria- ja käytännön kokeen. Olen suorittanut nämä, ja voin sanoa että tämä olisi loistava malli meillekin. Teoriakokeen läpäisyyn tulee osata perusasiat vähän niinkuin saaristo- ja rannikkolaivurin tentissä. Eli jos tuntee merimerkit, väistämissäännöt, hätämerkit ja jotain muuta pääsee teoriakokeesta läpi. Käytännön koe sisältää veneen laiturista poisajon, kompassisuunnan ajamisen, mies yli laidan manooverin sekä laituriin takaisin ajamisen.

Ajokortteja on kahdenlaisia, moottoriveneelle ja purjeveneelle. Purjeveneen ajokortin saamiseksi pitää vielä teoriakokeessa osata nimetä rikin pääosat kuten masto, puomi, vantit, fallit, purjeet, sekä tietää mikä on tuulen ja suojan puoli. Käytännön kokeessa pitää osata nostaa purjeet, kryssiä pätkä vastatuuleen, tehdä venda, ajaa pätkä lenssiä, tehdä jiippi.

Täytyy sanoa että Saksassa kaikki veneilijät mitä olen nähnyt omaavat perusveneilytaidot paljon varmemmin kuin mitä Suomessa. Tarkoitan sitä että Saksassa en ole koskaan nähnyt sellaisia riskitapauksia (=täysin kuutamolla) mitä Suomessa näkee joka kesä pelottavan usein.

Lue lisää

niin unohtui mainita hinta, veneen ajokortin hinta taisi olla jotain 10-20 euron välillä valtion leimaveroa. Lisäksi teoriakokeen hinta oli jotain 10 euroa. Käytännön koe taisi maksaa kympin tai kaksi kymppiä. Eli koko kortti taisi maksaa jotain kolme tai neljä kymppiä.

Jos ei vaadittuja asioita osaa ennestään koulutusta olisi saanut kansanopiston kursseilta, hinnat mitä kansanopistot yleensäkin veloittavat. Vaihtoehtoisesti myös yksityisiltä veneilykouluilta, mutta nämä taitavat olla aika kalliita.

siitä meillekin mallia kirjoitti:

Saksalaistuneena 25v purjehduskokemuksen omaavana voin suositella Saksan mallia. Saksassa veneen ajokortti vaaditaan kaikkien veneiden kuljettamiseen joissa yli 5 hp moottori. Ajokortin saa suorittamalla teoria- ja käytännön kokeen. Olen suorittanut nämä, ja voin sanoa että tämä olisi loistava malli meillekin. Teoriakokeen läpäisyyn tulee osata perusasiat vähän niinkuin saaristo- ja rannikkolaivurin tentissä. Eli jos tuntee merimerkit, väistämissäännöt, hätämerkit ja jotain muuta pääsee teoriakokeesta läpi. Käytännön koe sisältää veneen laiturista poisajon, kompassisuunnan ajamisen, mies yli laidan manooverin sekä laituriin takaisin ajamisen.

Ajokortteja on kahdenlaisia, moottoriveneelle ja purjeveneelle. Purjeveneen ajokortin saamiseksi pitää vielä teoriakokeessa osata nimetä rikin pääosat kuten masto, puomi, vantit, fallit, purjeet, sekä tietää mikä on tuulen ja suojan puoli. Käytännön kokeessa pitää osata nostaa purjeet, kryssiä pätkä vastatuuleen, tehdä venda, ajaa pätkä lenssiä, tehdä jiippi.

Täytyy sanoa että Saksassa kaikki veneilijät mitä olen nähnyt omaavat perusveneilytaidot paljon varmemmin kuin mitä Suomessa. Tarkoitan sitä että Saksassa en ole koskaan nähnyt sellaisia riskitapauksia (=täysin kuutamolla) mitä Suomessa näkee joka kesä pelottavan usein.

Lue lisää

Minä suoritin myös Saksassa asuessani tämän kortin, eikä se tosiaan aseta mitään ylitsepääsemättömiä vaatimuksia kenellekään: merimerkit, signaalit, väsitämissäännöt. Käsittelykokeessa perussolmut ja mainitsemasi välttämättömät asiat. Jos jostain syystä vastustan veneilykorttia, niin se on pelko hinnan karkaamisesta pilviin.

Tärkeintä kai siinä on, että kokeen suorittamista ei anneta monopolina millekään yksityiselle taholla, vaan samalla lailla kuin esim. Radiolupa sen voi tenttiä monivalintakokeella, jonka materiaali on vapaasti saatavilla opiskeltavaksi. Käsittelykokeen voisi ulkoistaa KAIKILLE veneseuroille, jolloin rahastamisen mahdollisuutta ei ole.

Toisaalta, jos käsittelykoe sisältää vain sellaiset asiat, jotka jokainen jo osaa, miksi sellainen pitää järjestää? Siinä mielessä aika tyypillinen saksalainen byrokratian kukkanen, kun käsittelykokeen vaatimustaso on niin alhainen, että siihen yltää jokainen yli 10-vuotias, joka on kerran elämässään kuljettanut venettä.. Teoriaosuus on ehkä helpompi perustella, vaikka melkein kaikilla nyt ainakin ne merimerkit kertova tarra veneessä on.

...esiin seurojen kannalta tärkeän asian: kyllähän maksullista koulutusta voivat seurat järjestää ulkopuolisille, mutta se on silloin veronalaista liiketoimintaa ja monta pykälää rankempi juttu pyörittää. Sama asiahan on osittain takana siinä, miksei katsastuksia voida tehdä seuroihin kuulumattomille.

Ei mitään kurssia, vaan kirjallinen (maksullinen) koe vaikka Autokatsastusasemilla (Maistraatissa, Poliisiasemilla ???) tai kuka niitä nyt haluaisi järjestääkkään, mutta kuitenkin niin, että koe on valvotusti järejstetty. Kuten Autokoulun kirjallinen. Jos luulee osaavansa, voi mennä vaikka kylmitään tenttiin. Vapaaehtoisia kursseja voisivat sitten järjestää veneseurat, navigaatioseurat, työväen- ja kansalaisopistot, autokoulut...., itseopiskelu ilmoitetusta materiaalista. Veneenkäsittelykoe on turhaa, sillä veneet ovat niin erillaisia, että mahdoton tenttiä kaikki venetyypit. Käsittelyssä ei mielestäni ole nyytkään mitään ongelmaa.

Stora kirjoitti:

Ei mitään kurssia, vaan kirjallinen (maksullinen) koe vaikka Autokatsastusasemilla (Maistraatissa, Poliisiasemilla ???) tai kuka niitä nyt haluaisi järjestääkkään, mutta kuitenkin niin, että koe on valvotusti järejstetty. Kuten Autokoulun kirjallinen. Jos luulee osaavansa, voi mennä vaikka kylmitään tenttiin. Vapaaehtoisia kursseja voisivat sitten järjestää veneseurat, navigaatioseurat, työväen- ja kansalaisopistot, autokoulut...., itseopiskelu ilmoitetusta materiaalista. Veneenkäsittelykoe on turhaa, sillä veneet ovat niin erillaisia, että mahdoton tenttiä kaikki venetyypit. Käsittelyssä ei mielestäni ole nyytkään mitään ongelmaa.

Lue lisää

Aivan yhtä hyvä on, että lopetetaan tällainen "paskanjauhanta" kortista.

Yksinkertaisinta on... antaa olla.
vanha malli on aivan riittävä

Ei yhtään hyvää ehdotusta ole vielä kukaan esittänyt kysymykseen...

"Mikä ongelma merellä/ järvellä poistuisi tämän kortin myötä"?

JOKAINEN kortin omaava alkaa ohittelemaan kauempaa.... kohtaa kauempaa... ei aiheuta kaverille aaltoja... osaa väistää purjevenettä jokapaikassa... jne mitähän niitä ongelmia vielä joillain olikaan...???

Voi vidu teitä purjehtijoita.. ei voi muuta sanoa...

Yx vaa kirjoitti:

Aivan yhtä hyvä on, että lopetetaan tällainen "paskanjauhanta" kortista.

Yksinkertaisinta on... antaa olla.
vanha malli on aivan riittävä

Ei yhtään hyvää ehdotusta ole vielä kukaan esittänyt kysymykseen...

"Mikä ongelma merellä/ järvellä poistuisi tämän kortin myötä"?

JOKAINEN kortin omaava alkaa ohittelemaan kauempaa.... kohtaa kauempaa... ei aiheuta kaverille aaltoja... osaa väistää purjevenettä jokapaikassa... jne mitähän niitä ongelmia vielä joillain olikaan...???

Voi vidu teitä purjehtijoita.. ei voi muuta sanoa...

Lue lisää

Moottorivenemiehet jauhamassa.

järjestävät jäsenilleen koulutusta/ohjeistusta ja ajanvietettä. Ihan samalla tavalla vertaa karavaanarit, metsästysseurat, urheiluseurat, kennelseurat, laskuvarjokerhot ja veneilyseurat niin purjehdus kuin moottorivene ; kin. Ja jos ei halua seuraan kuulua niin ei siellä ole pakko olla, mutta myös seuraan kuuluvat saavat järjestää millaista lainmukaista toimintaa haluavat ei se kenellekkään ulkopuoliselle kuulu, seuran jäsenethän maksavat toimintansa. Niin stamansa/saunansa/retkensä kuin koulutuksensakin. Enpä tiedä onko yhtään veneilyseuraa jossa olisi pelkästään purjehtijoita tai moottoriveneilijöitä. Kyllä siellä ylensä on molempia, jopa merikarhuissa.

Yx vaa kirjoitti:

Aivan yhtä hyvä on, että lopetetaan tällainen "paskanjauhanta" kortista.

Yksinkertaisinta on... antaa olla.
vanha malli on aivan riittävä

Ei yhtään hyvää ehdotusta ole vielä kukaan esittänyt kysymykseen...

"Mikä ongelma merellä/ järvellä poistuisi tämän kortin myötä"?

JOKAINEN kortin omaava alkaa ohittelemaan kauempaa.... kohtaa kauempaa... ei aiheuta kaverille aaltoja... osaa väistää purjevenettä jokapaikassa... jne mitähän niitä ongelmia vielä joillain olikaan...???

Voi vidu teitä purjehtijoita.. ei voi muuta sanoa...

Lue lisää

se ongelma poistuisi, että voisi olla varma kaikkien osaavan väistämissäännöt. Nythän ei voi olla varma...

...paranisiko käytännössä mikään pelkästään "veneajokortilla". Toki sillä saataisiin keskimääräinen sääntötuntemus kohenemaan, mutta on aika vaikea osoittaa, että tähän astikaan olisi juuri onnettomuuksia tapahtunut suoraan tästä johtuen. Tämä tietysti johtuu siitä, että potentiaalisen törmäyksen toinen osapuoli on väistänyt. Voisi ajatella, että parempi sääntöjen noudattaminen vähentäisi "syyttömien" tekemien väistöjen tarvetta; toisaalta minusta tuntuu, että suurin ongelma ovat itse asiassa nimenomaan ne "perinneopetetut" purjehtijat, eivät moottoriveneilijät tai aikuisina veneilyn aloittaneet purjeveneilijät. Jos kortti annettaisiin automaattisesti näille "pitkän linjan veneilijöille", ei sääntötuntemus ja niiden noudattaminen kyllä paranisi yhtään.

Kyse on myös valvontaresursseista. Jos niitä olisi riittävästi eli olisi suhteellisen merkittävä kiinnijäämisen riski niistäkin rikkeistä, joista ei seuraa onnettomuutta, niin asiat voisivat parantua ja toisaalta olisi olemassa edes jonkinlainen keino pitää sääntöjä osaamaton ja noudattamaton veneilijä pois vesiltä muussa kuin matkustajan roolissa.

Tärkein asia olisi kuitenkin uudistaa vesiliikenteen säädöksistä vanhentuneet elementit, kuten purjeveneiden etuoikeudet. Kieltämättä se on hidas asia, koska kv. säännöt on laadittu ja niitä ylläpidetään kaupallisen liikenteen lähtökohdista. Siitä näkökulmasta isoimmat ongelmat on jo erinäisin poikkeuspykälien avulla hoidettu. Ja arvaan, että aina, kun IMO (jonka puitteissa käsittääkseni nuo kv. sopimukset hoidetaan) asiaa miettii, päästetään joku "stiff-upper-lip" -tyyppinen englantilaislordi jostain kuninkaallisesta pursiseurasta sanomaan sanansa. Siinä menee sitten mahdollisuudet mihinkään järkeviin uudistuksiin...

JRxxx kirjoitti:

...paranisiko käytännössä mikään pelkästään "veneajokortilla". Toki sillä saataisiin keskimääräinen sääntötuntemus kohenemaan, mutta on aika vaikea osoittaa, että tähän astikaan olisi juuri onnettomuuksia tapahtunut suoraan tästä johtuen. Tämä tietysti johtuu siitä, että potentiaalisen törmäyksen toinen osapuoli on väistänyt. Voisi ajatella, että parempi sääntöjen noudattaminen vähentäisi "syyttömien" tekemien väistöjen tarvetta; toisaalta minusta tuntuu, että suurin ongelma ovat itse asiassa nimenomaan ne "perinneopetetut" purjehtijat, eivät moottoriveneilijät tai aikuisina veneilyn aloittaneet purjeveneilijät. Jos kortti annettaisiin automaattisesti näille "pitkän linjan veneilijöille", ei sääntötuntemus ja niiden noudattaminen kyllä paranisi yhtään.

Kyse on myös valvontaresursseista. Jos niitä olisi riittävästi eli olisi suhteellisen merkittävä kiinnijäämisen riski niistäkin rikkeistä, joista ei seuraa onnettomuutta, niin asiat voisivat parantua ja toisaalta olisi olemassa edes jonkinlainen keino pitää sääntöjä osaamaton ja noudattamaton veneilijä pois vesiltä muussa kuin matkustajan roolissa.

Tärkein asia olisi kuitenkin uudistaa vesiliikenteen säädöksistä vanhentuneet elementit, kuten purjeveneiden etuoikeudet. Kieltämättä se on hidas asia, koska kv. säännöt on laadittu ja niitä ylläpidetään kaupallisen liikenteen lähtökohdista. Siitä näkökulmasta isoimmat ongelmat on jo erinäisin poikkeuspykälien avulla hoidettu. Ja arvaan, että aina, kun IMO (jonka puitteissa käsittääkseni nuo kv. sopimukset hoidetaan) asiaa miettii, päästetään joku "stiff-upper-lip" -tyyppinen englantilaislordi jostain kuninkaallisesta pursiseurasta sanomaan sanansa. Siinä menee sitten mahdollisuudet mihinkään järkeviin uudistuksiin...

Lue lisää

Juuri näin se on

Kun tässäkin ketjussa etsii yleisimmät "kinastelut", on näiden rättimiesten asenteissa paljon korjaamista.

Aivan maalaisjärjelläkin ajateltuna, (siis ei minkään pykälien) Tuntuu käsittämättömältä, että joku viitsiikin vääntää kovaa kinaa esim. aiheesta... "Purjevene voi kääntyä vastaantulijan eteen", siis noin vain...

Ei normaali-ihmisen ajatus tällaista voi käsittää...

JRxxx kirjoitti:

...paranisiko käytännössä mikään pelkästään "veneajokortilla". Toki sillä saataisiin keskimääräinen sääntötuntemus kohenemaan, mutta on aika vaikea osoittaa, että tähän astikaan olisi juuri onnettomuuksia tapahtunut suoraan tästä johtuen. Tämä tietysti johtuu siitä, että potentiaalisen törmäyksen toinen osapuoli on väistänyt. Voisi ajatella, että parempi sääntöjen noudattaminen vähentäisi "syyttömien" tekemien väistöjen tarvetta; toisaalta minusta tuntuu, että suurin ongelma ovat itse asiassa nimenomaan ne "perinneopetetut" purjehtijat, eivät moottoriveneilijät tai aikuisina veneilyn aloittaneet purjeveneilijät. Jos kortti annettaisiin automaattisesti näille "pitkän linjan veneilijöille", ei sääntötuntemus ja niiden noudattaminen kyllä paranisi yhtään.

Kyse on myös valvontaresursseista. Jos niitä olisi riittävästi eli olisi suhteellisen merkittävä kiinnijäämisen riski niistäkin rikkeistä, joista ei seuraa onnettomuutta, niin asiat voisivat parantua ja toisaalta olisi olemassa edes jonkinlainen keino pitää sääntöjä osaamaton ja noudattamaton veneilijä pois vesiltä muussa kuin matkustajan roolissa.

Tärkein asia olisi kuitenkin uudistaa vesiliikenteen säädöksistä vanhentuneet elementit, kuten purjeveneiden etuoikeudet. Kieltämättä se on hidas asia, koska kv. säännöt on laadittu ja niitä ylläpidetään kaupallisen liikenteen lähtökohdista. Siitä näkökulmasta isoimmat ongelmat on jo erinäisin poikkeuspykälien avulla hoidettu. Ja arvaan, että aina, kun IMO (jonka puitteissa käsittääkseni nuo kv. sopimukset hoidetaan) asiaa miettii, päästetään joku "stiff-upper-lip" -tyyppinen englantilaislordi jostain kuninkaallisesta pursiseurasta sanomaan sanansa. Siinä menee sitten mahdollisuudet mihinkään järkeviin uudistuksiin...

Lue lisää

Että ei tuo "ajokortti" mitään pelasta. Jos on asennevamma niin on se kortista huolimatta kuten maantieliikenteessäkin. Ja onhan tuota liikennettä jo rajoitettu nuorten osalta, tosin eipä tainnut niitä onnettomuukisia juuri heille tullakkaan. Ja kokonaisuudessakin noita veneonnettomuuksia on melko vähän ja niistkin suurin osa on soutuveneillä juovuksissa. Ja hukkumisissa taitaa olla uimarit kärkipäässä. Mutta enpä ole koskaan nähnyt myöskään tilannetta jossa joku vene toisen eteen ajaa lähietäisyydellä. Näitä nettijuttuja ei kannata kovin tosissaan ottaa koksa suurin osa on mielikuvituksen tuotetta. Kuten edäs moottorivneilijä sanoi "ei hitaan purjeveneen väistäminen ole sen suurempi liike kuin merimerkinkään väistäminen ja sitäkin täytyy väistää". On muuten mielenkintoista nähdä kumpia veneitä on enemmän moottori/purje kun tuo rekisteröinti on saatu päätökseen. Ainkin tuolla merellä liikkuu huomattavasti enemmän purjeveneitä näin silmämääräisesti arvioituna.

Selväti yksi asia on jäänyt huomaamatta: tietysti jos kerran "ajokorttia" vaaditaan niin kun tarpeeksi "sössii" niin polliisi ottaa kortin pois - siinä sitten ajelet ilman korttia tai olet maissa.

Kun tätä palstaa lukee niin aika monelle voisi olla hyvä valinta pysyä maissa - sen verran pahaa asennevammaa on havaittavissa.

Kun ei kerran asia mene "jakeluun" hyvällä niin sitten on nämä toiset keinot ;)