Oletteko huomanneet, että Nietsche oli selvästikin sadomasokisti ja hän tykkäsi lady Dominasta? Hänhän sanoi selvästi, että "menetkö naisen luo, älä unohda ruoskaa!"
Tämä lausehan on historiassa selvästi täysin väärinymmärretty.
Sadomasokisti Nietsche
9
3447
Vastaukset
- G.G.G.
Nietzsche ja naiset
Friedrich Nietzschen ongelmallinen suhde vastakkaiseen sukupuoleen on synnyttänyt oman pienen kirjallisuudenalansa. Elisabeth julkaisi ennen kuolemaansa vuonna 1935 kirjan Friedrich Nietzsche ja hänen aikansa naiset. Siinä hän jatkoi yhä moraalista ristiretkeään Nietzschen ystävätärtä Lou Saloméa vastaan, vaikka naisten yhteentörmäyksestä oli kulunut jo lähes puoli vuosisataa. Elisabeth oli yhä huolissaan, ettei hän ehkä olisikaan ollut veljensä elämän merkittävin nainen.
Kovinkaan monta naista ei Nietzschen elämässä ollutkaan. Oli äiti, sisar, mutta muita, oliko heitä? Hänen tiedetään kouluaikana ihastuneen erään ystävänsä sisareen, mikä jo tuolloin aiheutti Elisabethissa mustasukkaisen reaktion. Todennäköisesti hän oli salaa rakastunut myös Wagnerin vaimoon, Cosimaan. Saavuttuaan hullujenhuoneelle Nietzsche oli todennut yksikantaan: "Vaimoni Cosima Wagner toi minut tänne." Loun lisäksi Nietzsche kosi jo vuonna 1876 erästä Mathilde Trampedachia, mutta sai tuolloinkin rukkaset. Jonkin verran oli muitakin ihastuksen kohteita, mutta yhdenkään rakkautta Nietzsche ei saanut osakseen. Oli kyllä muutamia kaukaisia ihailijoita, kuten eräs paronitar Isabella von Ungern-Sternberg, mutta kaikki nämä filosofi kuitenkin torjui elämästään.
Nietzschen teoreettinen suhde naisiin oli läpikotaisin käytännöllisen puolen määrittelemä. Otettakoon esimerkiksi vanhan naisen kuuluisat sanat Zarathustrassa: "Menetkö naisten luo? Älä unohda piiskaa!" Tätä misogyyniseltä vaikuttavaa lausahdusta tulkittaessa on ehkä syytä ottaa huomioon kirjoittamisajankohta. Lou Salomé oli juuri sanonut ei Nietzschen rakkaudelle. Edellisenä vuonna Nietzsche, Lou ja Rée olivat ottaneet sveitsiläisessä valokuvaamossa kuuluisan kuvan, jossa miehet seisovat kärryjen edessä toisiinsa sidottuina ja Lou heidän takanaan ruoska kädessään. Tämä lienee ainoa kuva, jossa Nietzsche koskaan vaikuttaa onnelliselta.
Oman kapean tutkimuksenalansa muodostaa kysymys Nietzschen seksuaalielämästä. Sanoihan filosofi itsekin, että "ihmisen sukupuolielämän määrä ja laatu ulottuu hänen henkensä korkeimpiin huippuihin saakka" (Hyvän ja pahan tuolla puolen, §75). Tästä aiheesta ollaan myös tieteellisessä mielessä erityisen kiinnostuneita, koska se saattaa liittyä Nietzschen myöhempään hulluuteen. Tultuaan hulluksi Nietzsche nimittäin väitti saaneensa syfiliksen jopa kahteen kertaan. Tämä aivoihin pesiytynyt tauti on voinut aiheuttaa mielisairauden. Mutta tutkijat ovat myös pohtineet päänsä puhki, missä vaiheessa Nietzsche tämän tartunnan oikein sai, hänen kun ei varmasti tiedetä koskaan olleen minkäänlaisessa sukupuoliyhteydessä. Tiedetään tosin, että hän kävi ainakin kerran ilotalossa Kölnissä, mutta yhtä hyvin tiedetään, että hän lähti sieltä koskematta naisiin. Thomas Mann ehdotti Nietzschen palanneen paikalle myöhemmin. Sigmund Freud laski liikkeellä huhun, jonka mukaan tartunta tulikin genovalaisessa miesporttolassa. Eräiden tulkintojen mukaan Nietzschen perimmäinen ongelma olikin tukahdutettu homoseksuaalisuus. Myöhemmin psykoanalyysiin perehtynyt Lou Salomé diagnosoi Nietzschestä sadomasokistisia taipumuksia, jotka kohdistuivat häneen itseensä.
Kaikkein hurjimman teorian mukaan Nietzschellä oli insestisuhde Elisabethin kanssa. Vuonna 1951 julkaistiin hämäräperäinen kirja My Sister and I, jonka väitettiin olevan alunperin itsensä Friedrich Nietzschen käsialaa - saksankielinen alkuperäisteksti oli kuulemma kadonnut. Filosofi oli mukamas kirjoittanut sen vuonna 1889, vaikka olikin jo mielisairautensa kourissa. Kirja kuvaa pehmopornotyyliin Nietzschen eroottissävytteistä suhdetta sisareensa. Tunnettu Nietzsche-tutkija Walter Kaufmann osoitti tekstin melkein saman tien väärennökseksi ja väärentäjäkin löytyi äkkiä. Mutta jonkinlainen piiloeroottinen suhde sisarusten välillä on tästäkin huolimatta saattanut olla - mikä ei olisi kovinkaan epätavanomaista.
Suositeltavaa kirjallisuutta:
Hayman, Ronald. Nietzsche: A Critical Life. London, 1980.
Macintyre, Ben. Forgotten Fatherland The Search for Elisabeth Nietzsche. London, 1992.
Peters, H. F. Zarathustra's Sister The Case of Elisabeth and Friedrich Nietzsche. New York, 1977.
-filofi-.Tuo oli mielenkiintoista ja kasvattavaa lukemista. En tosiaankaan ole perehtynyt aiheeseen, mutta se on ilmeisesti moniaita ihmisiä kiinnostanut.
Itsehän halveksin kaikkea yli-ihmisajattelua, mutta jos Nietsche arveli olevansa sellainen, niin olisi luullut hänen pärjäävän naismaailmassakin, ja näin ei ilmeisesti sitten ollut. Goethehän oli sitten aivan kotonaan naisten seurassa ja hänellä oli monia verrattomia rakkaussuhteita. Goethe oli paljon enemmän yli-ihminen kuin Nietsche.
Näkyypä tosiaan Nietschellä olleen sado-masokistisia taipumuksia. Jos ne kohdistuvat itseen, sitä sanotaan masokismiksi.- ehretfdhrethsetr
Olli.S kirjoitti:
Tuo oli mielenkiintoista ja kasvattavaa lukemista. En tosiaankaan ole perehtynyt aiheeseen, mutta se on ilmeisesti moniaita ihmisiä kiinnostanut.
Itsehän halveksin kaikkea yli-ihmisajattelua, mutta jos Nietsche arveli olevansa sellainen, niin olisi luullut hänen pärjäävän naismaailmassakin, ja näin ei ilmeisesti sitten ollut. Goethehän oli sitten aivan kotonaan naisten seurassa ja hänellä oli monia verrattomia rakkaussuhteita. Goethe oli paljon enemmän yli-ihminen kuin Nietsche.
Näkyypä tosiaan Nietschellä olleen sado-masokistisia taipumuksia. Jos ne kohdistuvat itseen, sitä sanotaan masokismiksi."Itsehän halveksin kaikkea yli-ihmisajattelua"
Miksi ihmeessä? Eikö ihmisen muka pidä ihmisenä pyrkiä parhaaseen mahdolliseen, itse älyämään ja muodostamaan moraalinsa ilman muiden ulkopuolelta antamia orjallisia neuvoja, itse, ilman orjamoraalia, omasta tahdosta ja oman ajattelun seurauksena?
"mutta jos Nietsche arveli olevansa sellainen, niin olisi luullut hänen pärjäävän naismaailmassakin, ja näin ei ilmeisesti sitten ollut."
Yli-ihminen nyt ei pienimmissäkään määrin viitannut pelimieheen, vaan yksinkertaisesti itse ajattelevaan ihmiseen, joka nousee täten itsensä ja ympäristönsä yläpuolella pystyessään katsomaan ja kokemaan asiat itse jollain eri tavalla. ehretfdhrethsetr kirjoitti:
"Itsehän halveksin kaikkea yli-ihmisajattelua"
Miksi ihmeessä? Eikö ihmisen muka pidä ihmisenä pyrkiä parhaaseen mahdolliseen, itse älyämään ja muodostamaan moraalinsa ilman muiden ulkopuolelta antamia orjallisia neuvoja, itse, ilman orjamoraalia, omasta tahdosta ja oman ajattelun seurauksena?
"mutta jos Nietsche arveli olevansa sellainen, niin olisi luullut hänen pärjäävän naismaailmassakin, ja näin ei ilmeisesti sitten ollut."
Yli-ihminen nyt ei pienimmissäkään määrin viitannut pelimieheen, vaan yksinkertaisesti itse ajattelevaan ihmiseen, joka nousee täten itsensä ja ympäristönsä yläpuolella pystyessään katsomaan ja kokemaan asiat itse jollain eri tavalla.Täydellisyyteen pitää ihmisen pyrkiä, vaikka se toteutuu vasta taivaassa, toivottavasti edes silloin. Mehän olemme vajavaisia ja syntisiä. Sitähän ihmisenä oleminen tarkoittaa.
Ehkä en tunne Nietschen yli-ihmiskäsitystä, mutta ainakin natsien yli-ihmiskäsitys on joka tapauksessa kamala ja se on saanut pontta Nietscheltä.- Zaviola
Olli.S kirjoitti:
Täydellisyyteen pitää ihmisen pyrkiä, vaikka se toteutuu vasta taivaassa, toivottavasti edes silloin. Mehän olemme vajavaisia ja syntisiä. Sitähän ihmisenä oleminen tarkoittaa.
Ehkä en tunne Nietschen yli-ihmiskäsitystä, mutta ainakin natsien yli-ihmiskäsitys on joka tapauksessa kamala ja se on saanut pontta Nietscheltä.Natsien yli-ihmiskäsitys on yhtä pielessä, kuin nimim. ehretfdhrethsetrn.
Selitän asian seuraavassa viestissäni. - Zaviola
ehretfdhrethsetr kirjoitti:
"Itsehän halveksin kaikkea yli-ihmisajattelua"
Miksi ihmeessä? Eikö ihmisen muka pidä ihmisenä pyrkiä parhaaseen mahdolliseen, itse älyämään ja muodostamaan moraalinsa ilman muiden ulkopuolelta antamia orjallisia neuvoja, itse, ilman orjamoraalia, omasta tahdosta ja oman ajattelun seurauksena?
"mutta jos Nietsche arveli olevansa sellainen, niin olisi luullut hänen pärjäävän naismaailmassakin, ja näin ei ilmeisesti sitten ollut."
Yli-ihminen nyt ei pienimmissäkään määrin viitannut pelimieheen, vaan yksinkertaisesti itse ajattelevaan ihmiseen, joka nousee täten itsensä ja ympäristönsä yläpuolella pystyessään katsomaan ja kokemaan asiat itse jollain eri tavalla."Eikö ihmisen muka pidä ihmisenä pyrkiä parhaaseen mahdolliseen, itse älyämään ja muodostamaan moraalinsa ilman muiden ulkopuolelta antamia orjallisia neuvoja, itse, ilman orjamoraalia, omasta tahdosta ja oman ajattelun seurauksena?"
Tällä jutustelullasi ei nyt kyllä ole minkäänlaista tekemistä Nietzschen ajatusten kanssa. Akateemisen puolen psykopaatit ovat nähneet oman ajattelunsa Nietzschessä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Nietzschen oikeiden ajatusten kanssa.
Usein Nietzschen filosofia ymmärretään projektiivisesti psykopaatin itsetutkiskeluna, missä Nietzsche muka perustelee oman moraalittomuutensa ja pyrkimyksensä kontrolloida ja alistaa muita olevan oikeutettua, koska muutkin niin tekevät!
Tämä kuva Nietzschestä johtuu siitä, että liian moni narsisti on tulkinnut miehen kirjoituksia ja projisoinut oman persoonansa Nietzscheen ja saanut siitä oman pikku itsejumaluususkontonsa.
Todellisuudessa Nietzsche loi täysin päinvastaisen filosofian. Hän ironisesti arvostelee niitä kusipäitä etukäteen, jotka hänen filosofiansa ovat moiseksi tulkinneet. Nietzsche kutsuu näitä "Jumaliksi".
Jumala luo "oman, muista riippumatoman moraalinsa", eli pyrkii alistamaan muita omiin impulsioihinsa.
Yli-ihminen on sellainen, joka ymmärtää, että moraalin luominen on moraalittomuutta. Yli-ihminen ei pyri luomaan mitään moraalia, vaan vapautumaan luodun moraalin aiheuttamasta tuskasta, mielisairauksista ja yhteiskunnista, jotka ovat aina, poikkeuksetta mielisairauksien projektioita.
Yli-ihminen ei määritä moraalia, kuten "jumala", eikä hän noudata tällaisen moraalin henkeä herra,-tai orjamoraalisesti.
Yli-ihminen on tietyssä mielessä mieleltään terve ihminen, eikä psyopaatti, kuten akateemisessa maailmassa, jossa Nietzschessä nähdään oma peilikuva.
- joskus...
... oppisin kirjoittamaan Nietzsche oikein.
- Viiksetön
Tähän viittaa myös se, että N:llä oli luonnottoman suuret viikset. Niillä on mahdoton suudella. Kutitella voi kyllä. Viittaa jonkinmoiseen neuroottisuuteen.
N. sanoi myös joteskin niin että "kun katsoo tarpeeksi kauan pimeyteen, pimeys katsoo takaisin". Jotenkin tuntuu kylmäävän tutulta. - Lady Domina
Mitä uutta Nietzsche toi oikeastaan filosofiaan? Panosta tärkeämpää näyttää olevan postpornografinen, sanoisinko runkkarimainen tirkistely.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka1433191EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!
Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje403002- 1101443
Empaattisuus ja suoruus.
Tässä tullut noita pehmeitä asioita pohdittua, mutta toisaalta olen myös yksinkertainen mies. Pidän suoruudestakin. Mi1451187Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas1621087Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana
Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta3661057- 601007
Sijaiskasteet kuolleitten puolesta
Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j373979- 41817
Sä saat mut tuntemaan
Jotain sellaista mitä ei saisi tuntea mutta må en mahda tälle mitään. Mulla on ikävä niitä meidän katseita ja sitä tunne23813