Suomenkin poliittinen kartta on tämän vuosikymmenen kuluessa muuttunut oikeistolaisemmaksi. Oikeistolaistuminen on toki yleinen eurooppalainen trendi emmekä me ole siinä suhteessa oikeistolaistuneet enempää kuin muutkaan. Yritän löytää joitain taustatekijöitä tälle kehitykselle. Silloin pitänee tarkastella niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin. Vastausta itse peruskysymykseen tuskin löydän vielä tässä kirjoituksessa ja tavoitteeni onkin ensisijaisesti löytää ne ainekset, joista tuo selitys voidaan löytää.
kartoitus voidaan aloittaa ihmisen omasta tilanteesta ja siitä, miten ykstyinen ihminen eli äänestäjä sijoittuu eri indikaattorella mitattuna verrattuna kanssaihmisiin.
Tällöin merkitystä voidaan antaa esim. iälle, sukupuolelle, siviilisäädylle, koulutukselle, sosioekonomiselle asemalle, asuinpaikalle, puolueuskollisuudelle ja henkilökohtaiselle maailmankuvalle (esim. suhde uskontoon. luontoon).
Toinen selitysryhmä koskee yhteiskuntatason kokemuksia. Tämä on hyvin moninainen ja ajassa vaihteleva kokonaisuus. Siihen voivat kuulua esim. tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden sekä vapauden käsitteet. Edelleen merkitystä voi olla erityisyyden käsitteellä (isänmaallisuus) ja taloudellisella tilanteella (lama tai kasvukausi). Eri yhteiskunnat poikkeavat näissä suhteissa edelleen suuresti toisistaan. Puhutaan essim. kehittyneistä demokratioista ja alikehittyneistä diktatuureista toistensa vastakohtina.
Kolmas selittävä tekijä on viestinnällinen. Maailmankuvamme ja käsityksemme muovautuu erityisesti nykyisenä joukkoviestinnän ja informaatiolevityksen kulta-aikana pitkälti tämän viestinnän tuloksena syntyneiden mielikuvien perusteella.
Neljäs selitystekijä liittyy jatkumoihin. Historiallinen tieto ja menneiden aikojen kokemukset vaikuttavat tässäkin päivässä. Poliittisia valintoja kyetään harvoin tekemään riippumattomina edeltävästä kehityksestä. Esim. käsitykseen vasemmistopuolueista vaikuttavat historian tapahtumat, vaikkei niillä nykypäivänä olisi enää mitään todellista relevanssia. Yhteiskunnan tila nähdään kuitenkin aina jonkun aikaansaannoksena, joko hyvänä tai pahana. Esim. länsimaisten hyvinvointivaltioiden luomukset (sekatalousmallit) Euroopassa ovat maltillisen vasemmiston poliittisesti ideoimia.
Viidentenä ryhmänä valintoihin vaikuttaa tietysti poliittinen tarjonta. Se selittää uskoakseni paljon Suomen poliittisen tilanteen viimeaikaisista muutoksista. Kokonaan uutena tarjouksena on tullut mukaan luontoarvoja korostava vihreä liike, joka on ujuttanut ajatuksensa myös muiden puolueiden kuin Vihreiden poliittiseen sanomaan. Kokoomuksen keskituloisia kosiskeleva talouspolitiikka puolestaan on vienyt virtaa merkittävästi tämän puolueen suuntaan.
Tässä ei ole mahdollista käydä läpi kaikkia edellä mainittuja asioita mitenkään tyhjentävästi. Sen vuoksi otan esille vain joitain sellaisia, joita itse pidän olennaisimpina siinä mielessä, että niihin kytkeytyy äänestyskäyttäytymisen muutoksen mahdollisuus. Yksi tällainen on itse kunkin sosioekonominen asema suhteessa yhteiskunnan yleiseen taloustilanteeseen.
Yksilöiden ja kotitalouksien taloudellinen tila on aina vaikuttanut enemmän tai vähemmän poliittisiin valintoihin. Pahimmallaan se on saanut ihmiset tarttumaan aseisiin tilanteen korjaantumisen toivossa. Nyt olemme eläneet koko maailmassa pitkää taloudellista nousukautta. Tuo nousukausi liittyy ennen muuta informaatioteknologisiin keksintöihin ja markkinoiden rajuun laajenemiseen kommunismin kukistuttua ja yritysten vähintäänkin yhtä rajun ekspansioitumisen seurauksena.
Taloudellinen nousukausi heijastuu positiivisesti kotitalouksien tilanteenseen. Kun taloudellinen kehitys on ollut näin hyvää on uskottu sen takana olevien poliittisten pyrkimysten olevan tässä vaikuttamassa. Nämä pyrkimykset koskevat kaupankäynnin vapauttamista ja markkinatalouden esteiden poistamista tavoittelevia pyrkimyksiä. Ajatus on siis juuri se, mitä Kokoomuskin on meillä vuosi toisensa jälkeen ajanut: Pitää pyrkiä luomaan sellaiset taloudelliset olosuhteet, missä kasvu on maksimaalista, jolloin kaikki hyötyvät eniten. Länsimaissa ihmisten subjektiiviset kokemukset ovat pitkälti todentaneet tämän politiikan paikkansapitävyyden ja sitä on haluttu palkita uskoen, että sama meno jatkuu hamaan ikuisuuteen.
Tämä usko talouden nousuun on laajentunut Suomessakin, vaikka tulotaso ei välttämättä ole kasvanut samassa mitassa. On alettu kuitenkin uskoa, että tämä mekanismi tuottaa parhaat tulokset. Meillä Kokoomus onkin lähentynyt keskiryhmiä, joihin se on valanut tätä samaa uskoa. Näin Kokoomus on vallannut alaa muilta poliittisilta ryhmiltä, ennen muuta vasemmistolta. Tämä on puolestaan suistanut esim. SDP:n entisestäänkin korostamaan pienituloisten asemaa. SDP ajaa tässä itseään pienemmäksi, sillä ihmisten omissa mielikuvissa ei enää ole yhtä vahvoja pienituloisuuteen kuulumisen oletuksia kuin joskus ennen. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä automaatti luultavasti toimii myös toisin päin sellaisessa tilanteessa, missä talouskehitys olennaisesti vaikeutuu. Kokoomuksen menestys on siten vahvasti sidoksissa vallitsevaan talouskehitykseen. Jos hyvä talouskehitys pannaan oikean politiikan seuraukseksi, myös huono kehitys tullaan panemaan sen viaksi.
Suomalaisten vuositulotaso jakaa noin kaksi kolmesta alle 25 000 euroa vuodessa ansaitseviin ja loput ovat siis tätä enemmän ansaitsevia. Tuo rahamäärä tarkoittaa noin 2000 euron bruttotuloja kuukaudessa. Ei se kuulosta erityisen suurelta. Vasemmiston äänestäjistä valtaosa on näitä alle 2000 euron ihmisiä. Vasemmiston kannatus ei silti ole likimainkaan 66 %, vaan noin puolet siitä. Matalatuloisistakin noin puolet tekee siis muilla perusteilla kuin tulotasoaan tuijottamalla poliittiset valintansa. Tässä on nimenomaan puolueuskollisia, erilaisia idealisteja, omista tuloista riippumattomia, politiikasta ja siis omista asioistaan piittaamattomia jne.
Poliittiset trendit voivat olla melko pitkäkestoisia. Hyvinvointivaltiotrendi alkoi kaiketi USAn New Deal -politiikasta ja Keynesin talousmalleista. Tämä virtaus kesti noin puoli vuosisataa. Talousliberalismi sivuutti vähietellen tuon virtauksen. Talousliberalismi ja siihen liittyvä globaali talous ovat nyt edelleen kasvava suuntaus. Tiensä päähän sekin todennäköisesti tulee, kunhan siihen liittyvät sivuvaikutukset aiheuttavat poliittisia reagointeja. Tämän talousmallin harjalla kulkeva poliittinen oikeisto on nyt myös tosiaan noussut valtaan. Valtaan voi olla vaan usein helpompi nousta kuin siellä pysyä. Joten ei historia ole tässäkään vielä pysähtynyt.
Talouselämän lainalaisuudet ovat mutkikkaita kokonaisuuksia. Varsinkin nyt kun eletään globaalissa taloudessa, yhtäällä tapahtuvat muutokset voivat ennalta arvaamattomastikin heijastua kaikkialle ja vaikuttaa kaikkeen. Tätä kokonaisuutta on vaikea, tai paremminkin mahdoton hallita. Sitä eivät hallitse talousasiantuntijat eivätkä poliitikot. Miten sellaista hallintaa voitaisiin sitten odottaa tavallisilta kansalaisilta. Tämä on johtanut siihen, että tietämisen ja asiantuntemuksen maailma on kovaantunut mielikuvien maailmalla. Ihmisille tuputetaan erilaisia mielikuvia ja yksilöitä koskevia tarinoita, joilla on poliittista merkitystä. Meilläkin on ollut jatkuvasti päällä tilanne, missä pääministerin yksityiselämästä kerrottu kilpailee hänen poliittisten mielipiteittensä kanssa. Valtaosa ihmisistä taitaa tietää enemmän Matin naisasioista kuin hänen kepulaisuudestaan. Vanhanen saattaa olla myös ensimmäinen kepulainen, joista ihmiset voisivat puoluetta kysyttäessä erehtyä. Eikä ihme, niin kokoomuslaisia mielipiteitä Vanhasella on.
Oikeiston menestymisen salaisuutta voidaan siis mielestäni etsiä yleisestä talouskehityksestä. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan riippumaton sitä edeltäneestä historiasta. Tasa-arvoisuuteen tähdännyt hyvinvointivaltiopolitiikka loi oikeiston tulolle edellytykset. Tämä on melkoinen paradoksi. Vasemmiston politiikalla poistettiin sellainen vastakkainasettelu, joka poiki vasemmistolle valtaa. Olojen parantaminen siis söi omaa kannatusta. Nyt on ikään kuin suurin osa ihmisistä samalla viivalla tavoittelemassa parempaa tulevaisuutta, kun aiemmin oli olemassa epätoivoisten joukko, joka ei uskonut kapitalismin tai markkinatalouden tuovan heille mitään hyvää. Silloin elettiin tai osa eli vain kädestä suuhun päivästä toiseen ilman kummempaa tulevaisuuden toivoa.
Oikeistolaistumisen tunnusluvut kertovat tuloerojen kasvamisesta ja joissain paikoin suoranaisen köyhyyden kasvusta. Oikeiston nousukaudessa siis piilee myös poliittisen paradoksin mahdollisuus. Sekin voi luoda taas tilanteen, missä vataspuolelle oleville poliittisille voimille tulee mahdollisuus nostaa päätään. Tätä voi ehkä kutsua poliittiseksi suhdannevaihteluksi.
Miksi oikeisto menestyy?
50
1599
Vastaukset
- Pohjan-Akka
Suiomi "oikeistolaistuu", koska kansa tajuaa tulleensä petetyksi SDP:n johdolla. Suomi "oikeistolaistuu" siksikin, että Suomi ei ole avoimesti selvittänyt NL:n aikaa kuten muut itäblokin maat. Edes niitä stasi-listoja ei ole avattu.
Suomi "oikeistolaistuu" halosenkin vuoksi. Hänen puheensä "pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta" jne. on ollut falskia, naurettavaa...kun kaikki tietävät, ettei se ole totta.
Suomi "oikeistolaistuu" myös Lipposen Mersun vuoksi.
Mutta suurin syy muutokseen on siis se, että historiaa ei ole avattu, valhe.
Vaemmistolla ei ole edes oikein niitä Lipposen luetteloimia "älykköjä", muita kuin Jörn Donner...jos hän nyt edes enää on demari...taitaa olla liian rehellinen mies siihen. Tuomioja tosin suree efelleen Tsekkoslovakian miehitystä...nykypäivä ja se kuuluuisa totuus on liian kova pala hänellekin. Mitä jos isukki olikin oikeassa...siis Tuomiojan isukki : ) Liian kova pala 6-kymppiselle nieltäväksi.- suosivat
sanelulinjaa.
- Pohjan-Akka
Demareissa paljon parjattu Jaakonsaari yrittää ajagtella aivoillaan, vasureissa taas...mikä se on se pyöreä rillipää, joka osaa ruotsia...eduskuntaryhmän pj...ja tietystikin Andersson. he ovat ihan älyllisiä...vaikka eivät tainneet kuulua siihen Lipposen listaan. Mieki osaan kokoomuslaisena listotella nuo vasurit paremmin kuin lipponen. Se Jutta, hän on pelkkä Lipposen typykkä...AITOUS kaukana...kaikki on niin rakennettua kuin olla voi...pinkkiä blyyshiä myöten.
keskustapuolue ei sorru, koska sillä on vahva suomalainen, omaperäinen ideologia...vaikka se on monissa liemissä keitetty...niin se VISIO on vielä hengissä.
Älykköjä en ala luetteloida : )
kepulaisista kumminkin itse tykkään eniten Kääriäisestä ja Hannele Pokka on varmaan Ok friidu.
- diagnoosi
Media lykkää joka tuutista USA:laista hapatusta. Lisää ja lisää, uudestaan ja uudestaan erilaista tosi-tv-paskaa...
Tuo tv-ohjelmatarjonta on aivopesua, jolla saadaan ihmiset samaistumaan noiden filmien sankareihin, jne...
Koska USA on myöskin riistokapitalismin Mekka, on suora seuraus, että moni vailla minkäänlaista tulevaisuutta oleva persaukinenkin jollakin tasolla kokee olevansa, ah niin kovin amerikkalainen...JA ÄÄNESTÄÄ KOKOOMUSTA HÖLMÖYTTÄÄN...
Onhan siellä käynyt hiljattain mm.Stubb esittelemässä ikeniään, ja katselemassa Gondomeezan sääriä...
1 1= hmmm 3??? - Mielipidepankilla
Avauksesi oikestaan vastaakin siihen miksi yhteiskunta oikeistolaistuu, tai oikeammin keskustalaistuu - keskustalaisuuden tässä tarkoittaessa ihan muuta kuin Suomen Keskustaa.
Niin, se vastaus on vasemiston vanhakantaisuus. Sinäkin näet asiat vain köyhät vastaan rikkaat, hyvät ajat vastaan huonot ajat ym. vastakkaisuuksina. Maailma on kuitenkin muuttunut monitahoisemmaksi, ei ole enää niitä luokkajakoja joihin vasemmistolaisuus on nojannut, ja yrittää nojata edelleen. Tapa jolla luokkaerot vasemmistossa hahmotetaan tulisi päivittää. Akateeminen pätkätyöläiset, teollisuusvartijat, atk-tukihenkilöt jne eivät tunnista itseään vasemmistolaisesta retoriikasta, niin elämälle vierasta se on. He eivät automaattisesti äänestä demareita vaikka ovat noita pienituloisia.
Toinen selitys on ideologinen, vasemmistolainen yhteiskunnan nostaminen yksilön yläpuolelle. Koulutustason nousu on lisännyt yksilöiden tietoisuutta omista mahdollisuuksista ja nostanut itsevarnmuutta, yhteiskunta halutaan nähdä yksilön tukena eikä kaikkea kontrolloivana valta- ja rahanjakokoneistona joksi se vasemmiston toimesta on muokattu.
Vasemmisto ei halua jakaa työmme tuloksia ansioiden mukaan vaan niistä huolimatta, erotuksetta. Vasemmistolainen oikeudenmukaisuus on kaikien oikeutta kenen tahansa työn tuloksiin jotka kierrätetään yhteisen kassan kautta - jota taas pyritään valvomaan ja ohjaamaan vasemmistolaisella byrokratilla.
Vasemmisto ei ole kyennyt päivittämään ideologiaansa tälle vuosituhannelle, se elää savupiipputeollisuuden rakenteissa kykenemättä näkemään muutoksen suuntaa. Perinteiset porvaripuoolueet ovat paremmin mukana tällä vuosituhannella ja pärjäävät paremmin, Suomessa Keskusta ja Vihreät ovat varoventtiilinä vasemmistolaisten siirtyessä oikealle, siksi nekin kasvavat vasemmiston kustannyuksellaOlen samaa mieltä kanssasi siitä, että vasemmiston retoriikassa ja politiikassa on sellaista historian havinaa, joka on vierasta varsin nuoremmalle väelle. Nuorilta puuttuu se historiallinen kokemus, joka selittäisi tuota retoriikkaa. Vasemmistolaisuudessa on paljon sellaista, joka saattoi vastata ajan haasteisiin aikanaan, mutta samat ajatukset eivät välttämättä sellaisenaan päde enää.
Vasesmmistolaisuudessa saattaa olla myös sellaista ylhäältä johdettavaa ideologista piirrettä, jota nykyisin vierastetaan. Tämän tapaisesta kritiikistä vasemmiston tulisi ottaa opiksi ja päivittää näekmyksiään tätä päivää vastaavaksi. Silti yhteiskunnissa on aina eriarvoisuutta ja kitkaa sen jäsenten välillä. Siinä on paljon pysyviä piirteitä, jos on muuttuviakin.
Vasemmiston ideologia ei ole mielestäni väheksyä ihmisten omaa ansioita. Yhteiskunnassa on kuitenkin sellaista eriarvoisuutta, jonka on katsottu vaativan tasoitusta. Vai oletko sitä mieltä, että esim paperimiehet ovat vain ja ainoastaan omasta ansiostaan ansainneet muita paremman palkan vuosikaudet?- pohdittavaksi
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että vasemmiston retoriikassa ja politiikassa on sellaista historian havinaa, joka on vierasta varsin nuoremmalle väelle. Nuorilta puuttuu se historiallinen kokemus, joka selittäisi tuota retoriikkaa. Vasemmistolaisuudessa on paljon sellaista, joka saattoi vastata ajan haasteisiin aikanaan, mutta samat ajatukset eivät välttämättä sellaisenaan päde enää.
Vasesmmistolaisuudessa saattaa olla myös sellaista ylhäältä johdettavaa ideologista piirrettä, jota nykyisin vierastetaan. Tämän tapaisesta kritiikistä vasemmiston tulisi ottaa opiksi ja päivittää näekmyksiään tätä päivää vastaavaksi. Silti yhteiskunnissa on aina eriarvoisuutta ja kitkaa sen jäsenten välillä. Siinä on paljon pysyviä piirteitä, jos on muuttuviakin.
Vasemmiston ideologia ei ole mielestäni väheksyä ihmisten omaa ansioita. Yhteiskunnassa on kuitenkin sellaista eriarvoisuutta, jonka on katsottu vaativan tasoitusta. Vai oletko sitä mieltä, että esim paperimiehet ovat vain ja ainoastaan omasta ansiostaan ansainneet muita paremman palkan vuosikaudet?Kuten sanoin, vasemmisto pyrkii liiaksi ohjaamaan ja kontrolloimaan. Jätetään tulonjako tällä kertaa vähemmälle ja keskitytään ihan tämän hyvinvointivaltion viimeaikoinakin nähtyyn oireiluun.
Olemme uutisista saaneet kuulla ja lukea useista nuorten järjettömistä väkivallanteoista, Tampereella tapettiin tyttö viikonloppuna, Keravalla heinäkuussa täysin sattumanvarisesti surmattiin nuori tyttö jne.
Nämä teot tehneet nuóret ovat ensimmäisten hyvinvointipalveluista kunnolla nauttimaan päässeiden lapsia. Näiltä 80 luvun lopussa lapsensa tehneiltä vanhemmuus on saattanut olla hukassa, hukassa siksi, että moni on "ulkoistanut" vanhemmuudenkin yhteiskunnalle, päiväkoteihin, kouluun jne. Vanha pienimuotoinen yhteisöllisyys, isovanhemmat, suku, kylä, kaupungiosa tms, ei enää valvonut vanhempia ja hoitanut lapsia vaan tilalle tulivat kunnan palkkalistoilla olevat virkamiehet, jotka varmasti tekevät parhaansa, mutta ovat paikalla vain virka-aikana. Vaikka näiden hyvinvointipalveluiden tarkoitus olisi kuinka hyvä ja pyyteetön, ei ne korvaa aitoa vanhemmuutta. Joku saattaa niin kuitenkin luulla. Oireet näkyvät.
Edellä kuvattu pyrkii vain osoittamaan, ettei yksilän vastuuta tule yrittääkkään kokonaan korvata yhteisvastuulla, julkisilla palveluilla. Vaanhemmuutta etenkään. Sama koskee työelämää, ei yksilön kaikkea menestystä tule tasapäistää ja siirtää menestymättömille, ainakaan vastikkeettomasti.
Valiettavasti vasemmistossa esiintyy liikaa hyväntahtoista naiviutta näissäkin asioissa. - Tyhjä tynnyri
pohdittavaksi kirjoitti:
Kuten sanoin, vasemmisto pyrkii liiaksi ohjaamaan ja kontrolloimaan. Jätetään tulonjako tällä kertaa vähemmälle ja keskitytään ihan tämän hyvinvointivaltion viimeaikoinakin nähtyyn oireiluun.
Olemme uutisista saaneet kuulla ja lukea useista nuorten järjettömistä väkivallanteoista, Tampereella tapettiin tyttö viikonloppuna, Keravalla heinäkuussa täysin sattumanvarisesti surmattiin nuori tyttö jne.
Nämä teot tehneet nuóret ovat ensimmäisten hyvinvointipalveluista kunnolla nauttimaan päässeiden lapsia. Näiltä 80 luvun lopussa lapsensa tehneiltä vanhemmuus on saattanut olla hukassa, hukassa siksi, että moni on "ulkoistanut" vanhemmuudenkin yhteiskunnalle, päiväkoteihin, kouluun jne. Vanha pienimuotoinen yhteisöllisyys, isovanhemmat, suku, kylä, kaupungiosa tms, ei enää valvonut vanhempia ja hoitanut lapsia vaan tilalle tulivat kunnan palkkalistoilla olevat virkamiehet, jotka varmasti tekevät parhaansa, mutta ovat paikalla vain virka-aikana. Vaikka näiden hyvinvointipalveluiden tarkoitus olisi kuinka hyvä ja pyyteetön, ei ne korvaa aitoa vanhemmuutta. Joku saattaa niin kuitenkin luulla. Oireet näkyvät.
Edellä kuvattu pyrkii vain osoittamaan, ettei yksilän vastuuta tule yrittääkkään kokonaan korvata yhteisvastuulla, julkisilla palveluilla. Vaanhemmuutta etenkään. Sama koskee työelämää, ei yksilön kaikkea menestystä tule tasapäistää ja siirtää menestymättömille, ainakaan vastikkeettomasti.
Valiettavasti vasemmistossa esiintyy liikaa hyväntahtoista naiviutta näissäkin asioissa.Vasemmistoeliitin lapset pärjäävät täysin samoin kuin oikeistoeliitin lapset. Toiset suuntaavat yksityisen rahastamisen suunnalle ja toiset yhteiskunnallisesti kestävämmän toiminnan piiriin.
Voithan aina kysyä tai soittaa vireälle papalle ja mummulle Etelä-Amerikkaan, onko hänellä tai heillä aikaa ottaa pienokainen hoitoon marraskuun lopulla yhtenä viikonloppuna.
Jos sinulla on tarve olla "baby-sitterinä", älä yleistä sitä tehokkuutta arvostavaan Suomeen! - Pohjan-Akka
pohdittavaksi kirjoitti:
Kuten sanoin, vasemmisto pyrkii liiaksi ohjaamaan ja kontrolloimaan. Jätetään tulonjako tällä kertaa vähemmälle ja keskitytään ihan tämän hyvinvointivaltion viimeaikoinakin nähtyyn oireiluun.
Olemme uutisista saaneet kuulla ja lukea useista nuorten järjettömistä väkivallanteoista, Tampereella tapettiin tyttö viikonloppuna, Keravalla heinäkuussa täysin sattumanvarisesti surmattiin nuori tyttö jne.
Nämä teot tehneet nuóret ovat ensimmäisten hyvinvointipalveluista kunnolla nauttimaan päässeiden lapsia. Näiltä 80 luvun lopussa lapsensa tehneiltä vanhemmuus on saattanut olla hukassa, hukassa siksi, että moni on "ulkoistanut" vanhemmuudenkin yhteiskunnalle, päiväkoteihin, kouluun jne. Vanha pienimuotoinen yhteisöllisyys, isovanhemmat, suku, kylä, kaupungiosa tms, ei enää valvonut vanhempia ja hoitanut lapsia vaan tilalle tulivat kunnan palkkalistoilla olevat virkamiehet, jotka varmasti tekevät parhaansa, mutta ovat paikalla vain virka-aikana. Vaikka näiden hyvinvointipalveluiden tarkoitus olisi kuinka hyvä ja pyyteetön, ei ne korvaa aitoa vanhemmuutta. Joku saattaa niin kuitenkin luulla. Oireet näkyvät.
Edellä kuvattu pyrkii vain osoittamaan, ettei yksilän vastuuta tule yrittääkkään kokonaan korvata yhteisvastuulla, julkisilla palveluilla. Vaanhemmuutta etenkään. Sama koskee työelämää, ei yksilön kaikkea menestystä tule tasapäistää ja siirtää menestymättömille, ainakaan vastikkeettomasti.
Valiettavasti vasemmistossa esiintyy liikaa hyväntahtoista naiviutta näissäkin asioissa....ei sisäistä. Vaikka ge syyttävät juuri oikeistolaista ajattelua materialismiksi ja ahneudeksi, he eivät näe omaa materialismiaan.
On olemassa oikeistolainen materialismi ja vasemistolainen materialismi. Asiat tulee nähdä, jotta niiden kanssa voi elää ja tehdä ITSE valintansa.
Vanempien/ vanhemman ja lapsen väkinen suhde rakentaa yksilön. Jos lapsi on tullut "hankittua", hänessä odottaa joko suuri kärsimys tai onni. Jokainen voi ITSE tehdä siinä tilanteessa valintansa. Kuinka paljon ottaa riskiä siihen suuntaan, että lapsi ei saakaan riittävää rakkauspatruunaa elämänsä tielle. Jotkut sortuu elon tiellä...heistä on surua paitsi vanhemmilleen, myös laajemmalle. Kaikkea ei voida rahalla ratkaista.
Demari-ideologia suosii sitä riskin ottoa: laoset yhteiskunnan hoitoon, vaikka nanhemmat olisivat kotonakin jne. Demari-logiikalla "asiantuntijat" kasvattavat lapset.
Demarius on hyvin maskuliinista, pahassa. Äitiys ja naiseus edustaa heille taantumusta. "Työtä" on heille se, mistä saa palkkaa. Se RAHA on kaiken a ja o, sen mukaan lasketaan kuka on tasa-arvoisempi kuin toinen. Jos ihminen on tarpeeksi vahva, hän ei tarvitse sellaista mittäjärjestelmää. - Niinpä niin
Pohjan-Akka kirjoitti:
...ei sisäistä. Vaikka ge syyttävät juuri oikeistolaista ajattelua materialismiksi ja ahneudeksi, he eivät näe omaa materialismiaan.
On olemassa oikeistolainen materialismi ja vasemistolainen materialismi. Asiat tulee nähdä, jotta niiden kanssa voi elää ja tehdä ITSE valintansa.
Vanempien/ vanhemman ja lapsen väkinen suhde rakentaa yksilön. Jos lapsi on tullut "hankittua", hänessä odottaa joko suuri kärsimys tai onni. Jokainen voi ITSE tehdä siinä tilanteessa valintansa. Kuinka paljon ottaa riskiä siihen suuntaan, että lapsi ei saakaan riittävää rakkauspatruunaa elämänsä tielle. Jotkut sortuu elon tiellä...heistä on surua paitsi vanhemmilleen, myös laajemmalle. Kaikkea ei voida rahalla ratkaista.
Demari-ideologia suosii sitä riskin ottoa: laoset yhteiskunnan hoitoon, vaikka nanhemmat olisivat kotonakin jne. Demari-logiikalla "asiantuntijat" kasvattavat lapset.
Demarius on hyvin maskuliinista, pahassa. Äitiys ja naiseus edustaa heille taantumusta. "Työtä" on heille se, mistä saa palkkaa. Se RAHA on kaiken a ja o, sen mukaan lasketaan kuka on tasa-arvoisempi kuin toinen. Jos ihminen on tarpeeksi vahva, hän ei tarvitse sellaista mittäjärjestelmää.Samaa mieltä olen siitä, että ihmiset ovat varsin materialistisia olkoonpa heidän poliittinen näkökulmansa minkä suuntainen tahansa.
Mikäli vasemmistolaiseksi materialismiksi nähdään se, että yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä on kaikkien saatava osansa, näkökulmassa ei ole mitään pahaa, vaikka puhummekin materialistisesta hyvästä. Vain harva näkee oikeudenmukaiseksi jaoksi sen, jossa osalle ihmisistä ei jää osituksen jälkeen juuri mitään. Yhteiskunnalla on velvollisuus pitää huolta jäsenistään, koska järjestemä vaatii kaikkien panosta toimiakseen.
Oikeistolainen perhepolitiikka on jäänyt -50-luvun ihanteelliseen maailmaan. Nykyajan haasteisiin se ei vastaa. Mikäli hiukankaan on vaivautunut katselemaan ympäröivää yhteiskuntaa, muutos nimenomaan perheiden tilanteessa on havaittava. Enää lapsilaumat eivät laiki pellon pientareilla, lapset ovat päivähoidossa. Mikäli lapset eivät hoitoon pääse, he ovat yksin ilman leikkitovereita, ilman toisia aikuisia, aivan perheiden sisäisten ihmissuhteiden varassa. Koskaan ei ole ollut näin poikkeuksellista lasten kasvatusmuotoa, kuin nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa on nykyisin.
Ihannemalli jossa muutenkin syrjäytymisriskissä olevat hoitavat lapsensa kotona yksin, ei ole inhimillinen, eikä se mitenkään vastaa lapsen tarpeisiin. Lapsi tarvitsee noin kolmen ikävuoden jälkeen terveen kasvunsa turvaksi ulkopuolisia ihmisuhteita ja myös toisten lasten seuraa. Päivähoito on hoitomalli jota voidaan toki kritisoida, mutta paluuta kotihoitoidylliin ei ole, se ei ole mahdollista ei edes työttömille perheille, koska ympäröivä yhteiskunta on muuttunut.
Minun on vaikeaa nähdä "demareissa" maskuliinisuutta, koskapa nimenomaan naisten asema on puolueelle varsin tärkeä painopistealue ollut aina. Tarkoitan naisia tässä nimenomaan siinä merkityksessä, jossa sukupuolta ei nähdä pelkästään toiseuden kautta vaan itsenäisinä toimijoina -sukupuolirooleista riippumatta. Tietenkin jos feminismi nähdään maskuliinisuuden tavoittelemisena, silloin voin yhtyä näkemyksiisi.
Työ tekee vapaaksi, se antaa myös mahdollisuuden tulla näkyväksi, sikäli työ on tärkeä, tärkeä on myös siitä saatava korvaus. Ihmiset eivät elä ihanteilla, vaikka ne olisivat kuinka vahvoja. pohdittavaksi kirjoitti:
Kuten sanoin, vasemmisto pyrkii liiaksi ohjaamaan ja kontrolloimaan. Jätetään tulonjako tällä kertaa vähemmälle ja keskitytään ihan tämän hyvinvointivaltion viimeaikoinakin nähtyyn oireiluun.
Olemme uutisista saaneet kuulla ja lukea useista nuorten järjettömistä väkivallanteoista, Tampereella tapettiin tyttö viikonloppuna, Keravalla heinäkuussa täysin sattumanvarisesti surmattiin nuori tyttö jne.
Nämä teot tehneet nuóret ovat ensimmäisten hyvinvointipalveluista kunnolla nauttimaan päässeiden lapsia. Näiltä 80 luvun lopussa lapsensa tehneiltä vanhemmuus on saattanut olla hukassa, hukassa siksi, että moni on "ulkoistanut" vanhemmuudenkin yhteiskunnalle, päiväkoteihin, kouluun jne. Vanha pienimuotoinen yhteisöllisyys, isovanhemmat, suku, kylä, kaupungiosa tms, ei enää valvonut vanhempia ja hoitanut lapsia vaan tilalle tulivat kunnan palkkalistoilla olevat virkamiehet, jotka varmasti tekevät parhaansa, mutta ovat paikalla vain virka-aikana. Vaikka näiden hyvinvointipalveluiden tarkoitus olisi kuinka hyvä ja pyyteetön, ei ne korvaa aitoa vanhemmuutta. Joku saattaa niin kuitenkin luulla. Oireet näkyvät.
Edellä kuvattu pyrkii vain osoittamaan, ettei yksilän vastuuta tule yrittääkkään kokonaan korvata yhteisvastuulla, julkisilla palveluilla. Vaanhemmuutta etenkään. Sama koskee työelämää, ei yksilön kaikkea menestystä tule tasapäistää ja siirtää menestymättömille, ainakaan vastikkeettomasti.
Valiettavasti vasemmistossa esiintyy liikaa hyväntahtoista naiviutta näissäkin asioissa.Tilastot eivät oikein tue väitteitäsi. Henkirikosten määrä on Suomessa paljon pienempi kuin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, vaikka sisällissota jätetään huomioimatta. Kuolemaan johtanutta väkivaltaa esiintyy paljon Itä-Euroopan maissa, USAssa ja Suomessa. Väkivallan määrä on kytköksissä alkoholioloihin ja kulttuurisiin tekijöihin.
Vanhemmuus on epäilemättä monilla hukassa, mutta ei siinä ole päällimmäisenä vanhemmuden ulkoistaminen. Taustalta löytyy aina paljon enemmän vanhempien alkoholi- ja mielenterveysongelmia sekä yksinhuoltajuutta. Näissä tapauksissa voi pikemminkin esittää kysymyksen siitä, onko yhteiskunta riittävästi tukenut näitä perheitä kuin että olisi liikaa oettu vastuuta kasvatuksesta.- kyse...
Mielipidepankki kirjoitti:
Tilastot eivät oikein tue väitteitäsi. Henkirikosten määrä on Suomessa paljon pienempi kuin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, vaikka sisällissota jätetään huomioimatta. Kuolemaan johtanutta väkivaltaa esiintyy paljon Itä-Euroopan maissa, USAssa ja Suomessa. Väkivallan määrä on kytköksissä alkoholioloihin ja kulttuurisiin tekijöihin.
Vanhemmuus on epäilemättä monilla hukassa, mutta ei siinä ole päällimmäisenä vanhemmuden ulkoistaminen. Taustalta löytyy aina paljon enemmän vanhempien alkoholi- ja mielenterveysongelmia sekä yksinhuoltajuutta. Näissä tapauksissa voi pikemminkin esittää kysymyksen siitä, onko yhteiskunta riittävästi tukenut näitä perheitä kuin että olisi liikaa oettu vastuuta kasvatuksesta.Väkivalta kokonaisuudessaan on vähentynyt.
Nostinkin esiin sen luonteen muuttumisen. Nyt uhriksi saattaa joutua kuka tahansa sivullinen, ei vain ryyppyjengin jäsen tai lähiomainen.
Toin esiin kuinka liika luottamus yhteiskunnan apuun voi johtaa joillakuilla oman vastuun hämärtymiseen. Eihän lapselle tarvitse juuri muuta antaa kuin turvallisuuden tunnnetta, rajojen opettamista sekä kykyä kontrolloida impulsiivista käyttäytymistä. Päiväkodin tai koulun henkilökunta ei voi kaikkea tätä antaa, eikä perhenouvolaankaan joka päivä voi mennä. Terve järki riittää. Sitä pitäisi korostaa ja jättää joskus vähemmälle aina vaan uusien ja uusien yhteiskunnan tukimuotojen kehittely, joita sinäkin tuossa haikailet. Raha ei ratkaise kasvatuksessa.
Se miksi vanhemmuus on hukassa johtuu varmasti osaltaan siitä ,että elämä on tehty liiankin konrolloiduksi, ylhäältä ohjatuksi. 80 luvun lopulla hyvinvointiyhteiskunta saavutti jonkinasteisen kliimaksinsa ja nyt näemme sen varjopuolenkin oireita. Valitettavasti joiltakuilta jäin hyvinvointipalveluiden hellässä hoivassa oma elämä hankkimatta. Vastuuseen kasvetaan. Sitä ei voi hakea miltään luukulta, vaikka meistä joka toinen olisi sosiaalitantta. - Niinpä niin
kyse... kirjoitti:
Väkivalta kokonaisuudessaan on vähentynyt.
Nostinkin esiin sen luonteen muuttumisen. Nyt uhriksi saattaa joutua kuka tahansa sivullinen, ei vain ryyppyjengin jäsen tai lähiomainen.
Toin esiin kuinka liika luottamus yhteiskunnan apuun voi johtaa joillakuilla oman vastuun hämärtymiseen. Eihän lapselle tarvitse juuri muuta antaa kuin turvallisuuden tunnnetta, rajojen opettamista sekä kykyä kontrolloida impulsiivista käyttäytymistä. Päiväkodin tai koulun henkilökunta ei voi kaikkea tätä antaa, eikä perhenouvolaankaan joka päivä voi mennä. Terve järki riittää. Sitä pitäisi korostaa ja jättää joskus vähemmälle aina vaan uusien ja uusien yhteiskunnan tukimuotojen kehittely, joita sinäkin tuossa haikailet. Raha ei ratkaise kasvatuksessa.
Se miksi vanhemmuus on hukassa johtuu varmasti osaltaan siitä ,että elämä on tehty liiankin konrolloiduksi, ylhäältä ohjatuksi. 80 luvun lopulla hyvinvointiyhteiskunta saavutti jonkinasteisen kliimaksinsa ja nyt näemme sen varjopuolenkin oireita. Valitettavasti joiltakuilta jäin hyvinvointipalveluiden hellässä hoivassa oma elämä hankkimatta. Vastuuseen kasvetaan. Sitä ei voi hakea miltään luukulta, vaikka meistä joka toinen olisi sosiaalitantta.Muutos, joka on oikeasti tapahtunut on sitä, että kontrolli on merkittävästi vähentynyt samoin ihmisten keskinäinen huolenpito. Yhteiskunnan antamat tukiverkot eivät tätä puutetta ole voineet paikata. Nykyisin perhe nähdään yksikkönä jonka tulisi olla omnipotentti, sitä näin pieni yksikkö ei ole koskaan voinut olla, eikä ole vieläkään.
Kaikissa ihmiskunnan erilaisissa kulttuurimuodoissa ihmiset toimivat ryhmänä, on sukuja, on klaaneja, on kyliä, jne.. Vastuu toisista ja myös omasta käytöksestä on itsestään selvyys.
Suomessa rakennemuutos on kaikkein vahvimmin koetellut perheitä ja myös hajoittanut yhteisöllisyyttä. Ihmiset on jätetty yksin, näin on tehty tehokkuuden nimissä, samaan aikaan myös yksinhuoltajuus on lisääntynyt ja yhteiskunnan turvaverkot vähentyneet. Enää ei ole talonmiehiä, ei tuttua korttelipoliisia, ei yhteisöön jäsenenä kuuluvaa opettajaa, ei naapuria joka juoruilisi teinien toilailuista... Ihmiset ovat varsin yksin, yhteisöllinen kontrolli siis puuttuu.
Ulkoinen kontrolli on välttämätön heille, joilta se jostakin syystä omasta itsestä puuttuu. Kontrolli on eräs huolenpidon muoto. Niinpä niin kirjoitti:
Muutos, joka on oikeasti tapahtunut on sitä, että kontrolli on merkittävästi vähentynyt samoin ihmisten keskinäinen huolenpito. Yhteiskunnan antamat tukiverkot eivät tätä puutetta ole voineet paikata. Nykyisin perhe nähdään yksikkönä jonka tulisi olla omnipotentti, sitä näin pieni yksikkö ei ole koskaan voinut olla, eikä ole vieläkään.
Kaikissa ihmiskunnan erilaisissa kulttuurimuodoissa ihmiset toimivat ryhmänä, on sukuja, on klaaneja, on kyliä, jne.. Vastuu toisista ja myös omasta käytöksestä on itsestään selvyys.
Suomessa rakennemuutos on kaikkein vahvimmin koetellut perheitä ja myös hajoittanut yhteisöllisyyttä. Ihmiset on jätetty yksin, näin on tehty tehokkuuden nimissä, samaan aikaan myös yksinhuoltajuus on lisääntynyt ja yhteiskunnan turvaverkot vähentyneet. Enää ei ole talonmiehiä, ei tuttua korttelipoliisia, ei yhteisöön jäsenenä kuuluvaa opettajaa, ei naapuria joka juoruilisi teinien toilailuista... Ihmiset ovat varsin yksin, yhteisöllinen kontrolli siis puuttuu.
Ulkoinen kontrolli on välttämätön heille, joilta se jostakin syystä omasta itsestä puuttuu. Kontrolli on eräs huolenpidon muoto.Kasvatusvastuun ulkoistamispuheet ovat osin totta, mutta syyt virheellisiä. Ulkoistaminen ei ole tapahtanut sen vuoksi, että se olisi jokin vasemmistolainen kollektiivisen kasvatuksen mallinnus. Kyse on talouden tehostumisesta ja siitä, että naisia on tarvittu mukaan työelämään. Sellaisessa tilanteessa lastenhoito on pitänyt järjestää. Jos tässä jokin osa on vasemmistolaisuutta, se on se, että naisille on tietoisesti haluttu antaa samantapainen mahdollisuus työhön ja toimeentuloon kuin miehille.
Ratkaiseva tilannemuutos tapahtui joskus 50-luvun kuluessa, kun maaseutu alkoi rapautua. Maaseudulla oli mahdollista elää suku- ja kyläyhteisökontrollissa, jolloin kasvatusvastuu oli kollektiivisempi. Myös vanhemmat pakotettiin kaiken supatuksen avulla yhtenäiskulttuuriin. Tämä koski eritoten naisia. Vaikka tällaisella kulttuurilla oli varmasti ahdistavat puolensa, se toimi lastenkasvatuksessa nimenomaan yhteisökontrollin avulla. Lisäksi nuoriso oli sen verran hajallaan, ettei kaupunkimaista jengitymistä päässyt syntymään. Tosin historiassamme on jaksoja, jolloin myös maaseudulla jengitymistä tapahtui ja se johti merkittäviin rikollisuusaaltoihin. Kuuluisin tällainen aikakausi on Pohjanmaan puukkojunkkarikausi. Sekin johtui rakennemuutoksesta. Yhteiskunnan rakennemuutokset ja ns. alenevaan säätykiertoon joutuminen selittävät paljon suomalaisia väkivalta- ja rikollisuuskausia.- kasvatuksesta
Mielipidepankki kirjoitti:
Kasvatusvastuun ulkoistamispuheet ovat osin totta, mutta syyt virheellisiä. Ulkoistaminen ei ole tapahtanut sen vuoksi, että se olisi jokin vasemmistolainen kollektiivisen kasvatuksen mallinnus. Kyse on talouden tehostumisesta ja siitä, että naisia on tarvittu mukaan työelämään. Sellaisessa tilanteessa lastenhoito on pitänyt järjestää. Jos tässä jokin osa on vasemmistolaisuutta, se on se, että naisille on tietoisesti haluttu antaa samantapainen mahdollisuus työhön ja toimeentuloon kuin miehille.
Ratkaiseva tilannemuutos tapahtui joskus 50-luvun kuluessa, kun maaseutu alkoi rapautua. Maaseudulla oli mahdollista elää suku- ja kyläyhteisökontrollissa, jolloin kasvatusvastuu oli kollektiivisempi. Myös vanhemmat pakotettiin kaiken supatuksen avulla yhtenäiskulttuuriin. Tämä koski eritoten naisia. Vaikka tällaisella kulttuurilla oli varmasti ahdistavat puolensa, se toimi lastenkasvatuksessa nimenomaan yhteisökontrollin avulla. Lisäksi nuoriso oli sen verran hajallaan, ettei kaupunkimaista jengitymistä päässyt syntymään. Tosin historiassamme on jaksoja, jolloin myös maaseudulla jengitymistä tapahtui ja se johti merkittäviin rikollisuusaaltoihin. Kuuluisin tällainen aikakausi on Pohjanmaan puukkojunkkarikausi. Sekin johtui rakennemuutoksesta. Yhteiskunnan rakennemuutokset ja ns. alenevaan säätykiertoon joutuminen selittävät paljon suomalaisia väkivalta- ja rikollisuuskausia.Vanhemmuus on joiltakin, ei onneksi kaikilta, ollut hukassa osin siitä syystä, että he jo omassa lapsuudessaan tottuivat yhteiskunnan kaikkialle ulottamaan huolenpitoon. Heille ikäänkuin syntyi kuva, että kyllä yhteiskunta kantaa vastuun ja antaa suojaa teenpä itse mitä tahansa. Jotkut taasen olivat erittäin urakeskeisiä ja panostivat työhön perheen sijaan. Niinpä lasten kasvatus jäi vähän puolinaiseksi, luultiin että kyllä päiväkoti tai koulu hoitaa ja kasvattaa.
Tuo mainitsemasi naisten tietoinen houkuttelu työelämään yhteiskunnan määrittämien keinojen (=tukimuotojen) avulla on vasemmistolaisen ajattelun virhe. Naiset olisi voitu saada työelämään myös muilla ehdoilla. Perheen ehdoilla. Meillä on lähdetty työehtojen yleispätevyydestä joka edellyttää täysaikaista kokopäivätyötä. Monissa muissa Pohjois-Euroopan maissa pienten lasten vanhemmat tekevät enemmän osa-aikatyötä ja työpaikat ovat joustavampia kuin Suomessa. Työnantajat ovat sen hyväksyneet siellä, ja olisivat sen hyväksyneet meilläkin, mutta ay-liikkeelle osa-aikatyö on edelleen kirosana. Tekipä sitä mies tai nainen.
Itse toimin aktiivisesti Aseman Lapset ry:ssä ja olen nähnyt mistä häiriökäyttäytyminen kumpuaa, yleensä taustalla on perheen sisäiset ongelmat. Ja väitän edelleen että niiden taustalla taas on kyvyttömyys vastuun ottamiseen. Meidän Friends-ohjelma pyrkii juuri antamaan nuorille taitoa ja itseluottamusta selviytyäkseen pulmia aiheuttavista tilanteista ominkin avuin. Nuorena opitut taidot eivät katoa, vaan siirtyvät myös seuraaville sukupolville, Myös vanhemmat ovat tyytyväisiä että heidän lapsensa oppivat tärkeitä vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta jo aikaisessa vaiheessa.
Liika holhous ei aina ole paras ratkaisu, holhoukseen pitää liittyä omien avujen tukemista. - Niinpä niin
Mielipidepankki kirjoitti:
Kasvatusvastuun ulkoistamispuheet ovat osin totta, mutta syyt virheellisiä. Ulkoistaminen ei ole tapahtanut sen vuoksi, että se olisi jokin vasemmistolainen kollektiivisen kasvatuksen mallinnus. Kyse on talouden tehostumisesta ja siitä, että naisia on tarvittu mukaan työelämään. Sellaisessa tilanteessa lastenhoito on pitänyt järjestää. Jos tässä jokin osa on vasemmistolaisuutta, se on se, että naisille on tietoisesti haluttu antaa samantapainen mahdollisuus työhön ja toimeentuloon kuin miehille.
Ratkaiseva tilannemuutos tapahtui joskus 50-luvun kuluessa, kun maaseutu alkoi rapautua. Maaseudulla oli mahdollista elää suku- ja kyläyhteisökontrollissa, jolloin kasvatusvastuu oli kollektiivisempi. Myös vanhemmat pakotettiin kaiken supatuksen avulla yhtenäiskulttuuriin. Tämä koski eritoten naisia. Vaikka tällaisella kulttuurilla oli varmasti ahdistavat puolensa, se toimi lastenkasvatuksessa nimenomaan yhteisökontrollin avulla. Lisäksi nuoriso oli sen verran hajallaan, ettei kaupunkimaista jengitymistä päässyt syntymään. Tosin historiassamme on jaksoja, jolloin myös maaseudulla jengitymistä tapahtui ja se johti merkittäviin rikollisuusaaltoihin. Kuuluisin tällainen aikakausi on Pohjanmaan puukkojunkkarikausi. Sekin johtui rakennemuutoksesta. Yhteiskunnan rakennemuutokset ja ns. alenevaan säätykiertoon joutuminen selittävät paljon suomalaisia väkivalta- ja rikollisuuskausia.Lasten kasvatus on aina ja kaikkialla ollut osittain ulkoistettua, kasvatus ei ole koskaan tapahtunut pelkästään äidin (isän) toimesta, ei missään tunnetussa ihmisyhteisössä.
Keskustelu kasvatuksen muutoksesta siten, että se olisi liukunut pois perheiltä on harhaanjohtavaa ja oikeastaan varsin merkillistä, niin vierasta se todellisuudelle on. Maaseudulla lapsista pitivät huolta koko kyläyhteisö, suku, palvelijat, toiset lapset, jne.. Kaupungeissa eliitti on ulkoistanut lapsienhoidon aina, työväestö on tehnyt saman, tosin pakon sanelemana. Ainoastaan varsin pieni keskiluokkainen (alempaan keskiluokkaan) kuuluva ryhmä on toiminut tämän ns. normaalin perhemallin mukaan ja varsin lyhyen ajanjakson ajan mikäli ajattelemme historiaa. Keskusteluissa onkin otettu amerikkalainen perhe malliksi ja kuviteltu sen olevan totta, käytännössä se ei ole ollut amerikalaistakaan todellisuutta.
Afrikkalaisissa perheissä lapset hoidetaan varsin luontevasti yhdessä, jopa niin ettei käsitteitä sisarpuoli, äitipuoli jne.. ole kielissä lainkaan. Samoin sukulaisuussuhteissa ei ole kauempaa suhdetta kuvaavia termejä -pikkuserkku, tms.. Espanjassa ja Italiassa on ollut isoäitien tehtävänä huolehtia lapsista, isoäidit ovat tehneet sen ryhmänä, nyksin tapa on tältä osin muuttumassa lähinnä siksi, koska lapsia syntyy niin vähän.
Lastenhoidon järjestelyt on eräs tapa mahdollistuttaa naisten työpanos yhteiskunnassamme, se ei ole tapahtunut siksi, että naisille olisi haluttu antaa mahdollisuus vaan, koska naisten työpanosta on kipeästi tarvittu. Suomen elintason korkeus on naisten työn tulosta, samoin tietenkin maamme korkea työttömyysaste on johtunut/johtuu naisten vahvasta panoksesta työelämässä.
Samaa mieltä olen säätykierron vaikutuksesta väkivallan lisääntymiseen, ilmiö selittää varsin suuren osan mmyös maailmalla olevasta väkivallasta.
- Siellä vastaus
Perivasemmistolaiseen tapaan Mielipidepankki näkee oikeistolaistumisen pahana, perivasemmistolaiseen tapaan Mielipidepankki syyttää vasemmiston kannatuksen hupenemisesta muita.
Mitähän jos te vasmmistolaiset katsoisitte peiliin. Eikä ole peilin vikaj os kuva on vino
Muuan demari ministerinä ollesaaán peloitteli porvarihallitukseen siirtymistä sillä, että se vaarantaa kansakunnan turvallisuuden!
Muuan vasemmistopuolue perusti viime edusluntavaalien teeman "me" vastaan "he" vastakkaiasetteluun ja sai ammattiliitoista suurimman kampanjansa tukijaksi samalla teemaalla
Muuan demaripresidentti nimitti juuri huippuvirkaan demarisiskon joka oli junaillut presedentin puolisolle mukavan työn mimisteriöstään.
Muuan ex-demarijohtaja siirtyi isolla rahalla Venäläisen suurpääoman juoksupojaksi runnomaan kyseenalaista kaasuputki hanketta läpi virkakoneistosta.
Muuan ammattijärjestö muistaa jäseniään kirjeellä josta lainauksia tässä:"Yhteiskuntamme oikeistolaistuminen ja palvelujen yksityistäminen vaarantavat hyvinvointivaltion säilymisen ja tuovat kansalaisille vaikeuksia..." ;"Oikeiston voitto vaaleissa jatkaisi mm. palveluiden yksityistämistä ja toisi kansalaisille vaikeuksia yhteiskunnan tarjoamien palvelujen vähentyessä."
Kaikki edellä mainittu sellaisia tekoja ja sellaista propagandaa jonka voisi kuvitella olevan sadan vuoden takaa, ei tältä vuosituhannelta.
Tervetuloa nykyaikaan myös MPP - Niinpä niin
Oikeastaan vastaus on varsin helppo, oikeisto menestyy siksi koska äänestysaktiivisuus laskee. Mikäli vertailee ko. tilastoja johtopäätös on helppo tehdä.
Miksi äänestysaktiivisuus laskee ja miksi se vaikuttaa nimenomaan oikeistopuolueiden menestykseen, on varsin tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys. Se on tärkeä siksi, koska äänestämättömyys on merkki myös muusta yhteiskunnallisesta välinpitämättömyydestä.
Ihmiset ovat menettäneet uskonsa siihen, että asioihin voitaisiin vaikuttaa äänestämällä tai muun tyyppisellä yhteiskunnallisella aktiivisuudella. Ihmisillä on syntynyt näkemys siitä, että asiat vaan tapahtuvat, eikä vaihtoehtoja ole. Osittain tähän mielikuvaan on vaikuttanut suomalainen hallituspolitiikka, koska toiminnassa ei ole kovinkaan suuria eroja olipa kokoonpano lähes minkälainen tahansa.
Ihmiset eivät koe enää yhteiskuntaa omakseen, se nähdään irrallisena kokonaisuutena, omasta todellisuudesta vieraantuneena. Mikä tähän mielikuvaan on vaikuttanut on varsin hankala sanoa, eräs syy liene kuitenkin lisääntynyt virkavaltaisuus, kontaktipintaa valtiovallalla ja kansalaisilla on varsin vähän. Virkamiehistö on vieraantunut ihmistä.
Kansallistunne on vähentynyt, siihen lienee tiedotusvälineillä oma osuutensa, nationalismi on nähty rasismin peitenimenä, eikä aitona ylpeytenä onmasta kulttuurista.
Ongelmana on se, ettei köyhyyttä nähdä yhteiskunnallisena ongelmana, vaan yksilön kykenemättömyyten. Mielikuva vaikuttaa kahdella tavalla, toinen on ongelmallinen, koska köyhyys nähdää tilana jolle ei voida mitään. Yhteiskunnallinen ajattelutapa vaikuttaa myös siihen, etteivä köyhät koe yhteiskunnallista vaikuttamista tarpeellisksi, näin syrjäytyminsen ensimmäisiä merkkejä on äänestysaktiivisuuden lasku. Heitetään lusikka siis nurkkaan monellakin tapaa.- Pohjan-Akka
Ei sosialismilla köyhyyttä poisteta. Sosialismi hyydyttää yhteiskunnan, se tuo pinnalle muilla kuin kyvyillään tai(ja ahkeruudellaan eteneviä ihmisiä. Sitäkin kautta se köyhdyttää entisestään köyhiä.
Ruotsi tosin on sosialidemokratialla nostanut köyhät kyykystä. Ruotsi on rikkaampi maa ja siellä on ollut ilmeisesti älykkäämpiä ja rehellisisempiä...jopa idealistisempia johtajia. Suomessa on Lipponen, mikä lie idän agentti.
Kokoomus on oikeassa siinä, että autetaa vain niitä jotka eivät itse itseään pysty auttamaan...ja reilummin. Minusta tuntuu jopa siltä, että kokoomuksen ajatus on varsin korpikommunistinen juuri tuossa asiassa. Siksi se sopii juuri minulle, vaikka en köyhä olekaan.
Isänikin sanoi aina, että kunnon porvari on paljon parempi kuin kaiken maailman libiraalit...joilla tarkoitti varhmanki just noita lipposia ja luhtasia sun muita etelän pellejä.
Kokoomuslaisilla on kautta aikojen ollut kansan parissa rehellisen leima...vaikka muitakin leimoja on ollut käytössä. Se on hyvä, että siitä pidetään. - KAUHEAN KÄSITYKSEN
Pohjan-Akka kirjoitti:
Ei sosialismilla köyhyyttä poisteta. Sosialismi hyydyttää yhteiskunnan, se tuo pinnalle muilla kuin kyvyillään tai(ja ahkeruudellaan eteneviä ihmisiä. Sitäkin kautta se köyhdyttää entisestään köyhiä.
Ruotsi tosin on sosialidemokratialla nostanut köyhät kyykystä. Ruotsi on rikkaampi maa ja siellä on ollut ilmeisesti älykkäämpiä ja rehellisisempiä...jopa idealistisempia johtajia. Suomessa on Lipponen, mikä lie idän agentti.
Kokoomus on oikeassa siinä, että autetaa vain niitä jotka eivät itse itseään pysty auttamaan...ja reilummin. Minusta tuntuu jopa siltä, että kokoomuksen ajatus on varsin korpikommunistinen juuri tuossa asiassa. Siksi se sopii juuri minulle, vaikka en köyhä olekaan.
Isänikin sanoi aina, että kunnon porvari on paljon parempi kuin kaiken maailman libiraalit...joilla tarkoitti varhmanki just noita lipposia ja luhtasia sun muita etelän pellejä.
Kokoomuslaisilla on kautta aikojen ollut kansan parissa rehellisen leima...vaikka muitakin leimoja on ollut käytössä. Se on hyvä, että siitä pidetään.porvareista, mitä vanhemmaksi tulin, sitä kaameemmaksi porvari. Nykyään halveksin heitä.
Olen joutunut porvarien lyödyksi ja lujasti.
Mutta tämä kasvattaa sisua. - Niinpä niin
Pohjan-Akka kirjoitti:
Ei sosialismilla köyhyyttä poisteta. Sosialismi hyydyttää yhteiskunnan, se tuo pinnalle muilla kuin kyvyillään tai(ja ahkeruudellaan eteneviä ihmisiä. Sitäkin kautta se köyhdyttää entisestään köyhiä.
Ruotsi tosin on sosialidemokratialla nostanut köyhät kyykystä. Ruotsi on rikkaampi maa ja siellä on ollut ilmeisesti älykkäämpiä ja rehellisisempiä...jopa idealistisempia johtajia. Suomessa on Lipponen, mikä lie idän agentti.
Kokoomus on oikeassa siinä, että autetaa vain niitä jotka eivät itse itseään pysty auttamaan...ja reilummin. Minusta tuntuu jopa siltä, että kokoomuksen ajatus on varsin korpikommunistinen juuri tuossa asiassa. Siksi se sopii juuri minulle, vaikka en köyhä olekaan.
Isänikin sanoi aina, että kunnon porvari on paljon parempi kuin kaiken maailman libiraalit...joilla tarkoitti varhmanki just noita lipposia ja luhtasia sun muita etelän pellejä.
Kokoomuslaisilla on kautta aikojen ollut kansan parissa rehellisen leima...vaikka muitakin leimoja on ollut käytössä. Se on hyvä, että siitä pidetään.Olen aika ymmälläni, miten sosialismi liittyy edelliseen puheenvuorooni? Toivottavasti vastauksesi tarkoitus ei ole se, että pyrit näkemään hyviä puolia siinä, että osa kansasta jättää vaikuttamismahdollisuutensa väliin?
Suomessa ei ole ollut sitten taistolaisten, puoluetta jonka tarkoituksena olisi sosialistisen järjestelmän tuominen tänne. Taistolaisuuskin oli enenmänkin pyrkimys kapinoida olemassa olevaa konsensusta vastaan. Äärioikeistolaisuus ei ollut siihen historialliseen todellisuuteen (täällä) mahdollista, niin tiukka kontrolli yhteiskunnassamme vallitsi.
Suomen yhteiskunnallista päätöksentekoprosessia leimaa se, että täällä ollaan jopa tyytyväisiä siihen, että osa kansasta jään yhteiskunnan ulkopuolelle, koskapa näin äänestystulokset ovat tyydyttäviä, tämä näkökulma on varsin kaukana demokratiasta. Ilmiö on poikkeuksellisen vastenmielinen. - Pohjan-Akka
Niinpä niin kirjoitti:
Olen aika ymmälläni, miten sosialismi liittyy edelliseen puheenvuorooni? Toivottavasti vastauksesi tarkoitus ei ole se, että pyrit näkemään hyviä puolia siinä, että osa kansasta jättää vaikuttamismahdollisuutensa väliin?
Suomessa ei ole ollut sitten taistolaisten, puoluetta jonka tarkoituksena olisi sosialistisen järjestelmän tuominen tänne. Taistolaisuuskin oli enenmänkin pyrkimys kapinoida olemassa olevaa konsensusta vastaan. Äärioikeistolaisuus ei ollut siihen historialliseen todellisuuteen (täällä) mahdollista, niin tiukka kontrolli yhteiskunnassamme vallitsi.
Suomen yhteiskunnallista päätöksentekoprosessia leimaa se, että täällä ollaan jopa tyytyväisiä siihen, että osa kansasta jään yhteiskunnan ulkopuolelle, koskapa näin äänestystulokset ovat tyydyttäviä, tämä näkökulma on varsin kaukana demokratiasta. Ilmiö on poikkeuksellisen vastenmielinen.äänestämättömistä:
Suuri osa on tietystikin niitä, jotka ovat joskus jotain äänestä'neet...ja alkaneet epäillä. Näillä ihmisillä voi mennä 10:kin vuotta ennekuin he varmistuvat uudesta äänestettävästä.
Nuorissa on taas paljon heitä, jotka eivät ole koskaan ajatelleet mitään yhteiskunnallisia asioita. se 18 on aika vähän. Ei oma poikanikaan äänestänyt, vaikka olisi saanut...kun ei tiennyt mitä. Yritin sanoa, että no äänestä vaikka vihreitä...ne kun ei ole oikein mitään.Presidentin vaaleissa on varmaankin helppo äänestää, kun on se henkilö...ei puolue. Nykynuoret ei kysy isältä ja äiskältä, että mitä tässä kuuluisi äänestää. Ennen ehkä on niin tehty...siksi on ollut suuri äänestysaktiivisuus. - Pohjan-Akka
KAUHEAN KÄSITYKSEN kirjoitti:
porvareista, mitä vanhemmaksi tulin, sitä kaameemmaksi porvari. Nykyään halveksin heitä.
Olen joutunut porvarien lyödyksi ja lujasti.
Mutta tämä kasvattaa sisua.Olen ollut ihan nuorena vuden tehtaassa töissä. Minusta oli tarkoitus tulla insinööri. mutta se oli niin HULLU paikka, että ei ikinä. Siellä oli oikeasti se vastakkaisasettelu. Minusta molemmat osapuolet olivat pöllöjä...naurettavia.
Se ei oikein istu maalaistytölle se vastakkainasettelu. Se on pelkkää suomalaista jääräpäisyyttä. Miksi sitä ei voi ihmisiä ihan vain ihmisinä pitää...tekivät mitä tekivät.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Kumminkin...ymmärrän jotenkin...miltä pohjilta se luokkajako-fiilis on syntynyt.
Mielipiteet ovat vain mielipiteitä...ei niiden vuoksi voi ketään "vihata". Tarttee olla paremmat perustelut.
- listaasi
Otetaanpa avauksestasi, joka sisälsi turhan paljon pelkkää vasemmistopropagandaa, yksi teema, historiallinen jatkumo.
Vasemmistolaisuus nousi 70-luvulla muotiliikkeeksi ja ylipäätään politisoituminen löi itsensä läpi kaikkialla yhteiskunnassa, kouluja myöten. Puolueet alkoivat jakaa keskenään virkapaikkoja aina kuntatasolla saakka. Vasemmisto perusteli tätä sillä, että aiemmin virkamiehet olivat olleet vain porvarillisia, nyt mukaan saatiin "omia". Puoluepolitisitumisen yksi vahingollisimmista seurauksista oli asunto- ja liikerakennustoimintaan liittyvä korruptio: kokoomuksella, kepulla ja sosialidemokraateilla oli "omat" rakennusliikkeensä ja kauppaketjunsa, paikat ja alueet jaettiin puolueiden kesken - ja puolueet saivat tästä merkittävää vastinetta erilaisten epäsuorien rahoitusmuotojen kautta. . Ne vähäiset jäänteet joita nykyään nousee pintaan esim KMS tuen muodossa edustavat vain viimeisiä maininkeja tuosta ajasta. Rakennustuotanto ei ollut myöskään ainoa sektori, jossa korruptio vallitsi: myös vakuutusyhtiöiden ja pankkien kytkennät politiikkaan olivat ongelmallisia ja osasyyllisiä siihen, että pankkikriisi saattoi Suomessa toteutua niin ankarana: valvonta puuttui eikä jarrumekanismeja ollut.
70-luvulla koko vasemmisto - myös SDP oli vielä puhtaan sosialistinen. Sosialismilla ajateltiin olevan monia etuja kapitalismiin nähden: kehityksen vakaus, suunnitelmatalous, taatut työpaikat, halvat asunnot ja elintarvikkeet, vakaat hinnat, kansalaisten perusturva, hyvin kehittynyt koulujärjestelmä, sivistyneet kansalaiset, lukuisten kansallisuuksien ja vähemmistöjen sopuisa yhdessäolo, rikollisuuden vähäisyys, kaupal lisuuden ja populaarikulttuurin puuttuminen, korkeakulttuurin vahva asema, halvat kirjat jne.
Kansa kuitenkin näki mitä sosialismi oli todellisuudessa, saimmehan nauttia tuon järjestelmän tuotteista kauppavaihdon kautta ja vieraillakin sosialistisissa maissa. Työn heikko laatu, alituiset jonot, sietämätön byrokratia, epädemokraattisuus, mielipidevainot, tilastojen vääristely, talousongelmat jne. näkyivät mutta niistä vasemmistopuolueet vaikenivat
Poliittiset käytännöt kuitenkin muuttuivat nopeasti laman myötä ja sen jälkeen - paitsi vasemmistossa. Siellä nimityskulttuuri on edelleen voimissaan (kts. Halonen), siellä rahaa edelleen pestään järjestöjen kautta puolueille, siellä toveri on vielä toveri. Valheita jolla sosialismia vääristeltiin ja pulustettiin ei ole selvitetty. Kansalle tuo näkyy ilkeänä tunkkaisena muistumana suomettuneisuuden ajoista, ja vasemmistoa siksi vierastetaan oikeistoa enemmänEn nyt halua suoralta kädeltä tyrmätä ajatuksiasi, koska se kuvaa hyvin sitä, miten samaa asiaa voidaan tulkita erilaisten mielivuvien ja todellisuuksien pohjalta tyystin eri tavalla. Huomattaisin kuitenkin siitä, että kirjoituksesi sisältää paljon jälkiviisastelua.
Me sitä aikaa eläneet muistamme hyvin, miten esim. Kekkonen ja myöhemmin Väyrynen suhtautuivat sosialismin leviämiseen ja kukoistukseen. Kekkonen uskoi tosissaan, että NL:n sosialistinen järjestelmä tulee vähintäänkin kilpailemaan tuloksellisesti kapitalistisen järjestelmän kanssa. Kekkonen näki kehityksen lukuina, muttei arvannut trendin voivat jatkua sellaisena.
Sosialismiin meillä Suomessa pyrki sotien jälkeen lähinnä vain kommunistien vähemmistösiipi, taistolaiset. SDP vastusti sosialismin tavoittelua ja puolusti ns. sekatalousmallia, joka kelpasi hyvin esim. Kepulle ja Kekkoselle. Kekkostahan edelleen kiitellään pitkin maakuntia tämänkaltaisesta sosialismista. Viimeksi hänen näköispatsaansa julkistettiin Raahessa, koska Kekkonen koetaan Rautaruukin perustajana sinne. Nämä hankkeet olivat hyvin sosialistisia kuten Kepun muukin aluepolitiikka. Sen kummempaa sosialismia meillä ei sitten ollutkaan. SDP:hän tappeli suorastaan verisesti kommunisteja vastaan sotien jälkeen ja meillä nähtiin sen tuloksena epäpyhän liiton syntyminen demarien ja kokoomuslaisten välille. Näitä historiallisia faktoja tuskin sentään kykenet kiistämään.
Kansa tosiaan näki mitä sosialismi käytännössä oli. Sen vuoksi taistolaisuus ei koskaan saanut suurta kannatusta osakseen. Vasemmistolaisuuden kannatus kanavoitui SDP:hen, joka onnistui mm. CIA:n tuelle lyömään kommunistit. USAn suurlähettiläs arviokin vuonna 1969, että SDP oli onnistunut torjumaan kommunistien vyörytyksen Suomessa. Ratkaisevaa oli nimenomaan se, että SDP:n kannattajat havaitsivat sosialismin epäonnistumisen naapurissa. Ei sillä mitään merkitystä ollut, että muut se huomasivat, koska eivät olisi sitä mistään hinnasta kannattaneet. Eivät demarit sen vuoksi puoluettaan hylänneet, vaan kannatus vain voimistui niin, että SDP:stä tuli maan suurin ja merkittävin puolue. Juuri tämä kehitys puhuu täysin sitä vastaan, mitä yrität esittää.
- vaaleissa
siksi, kun se ei valehtele äänestäjille,
kuten demarit tekevät.- Nimetön
Tällä vaalikaudella kukaan ei ole valehdellut kansalle niin paljoa kuin kokoomus. Kokoomus on pettänyt kaikki lupauksensa, onneksi ne ennen vaaleja tehdyt lupaukset ovat tallennettu ja ne ajetaan varmaan satoja kertoja ulos seuraavien eduskuntavaalien ennen. Suurimmat "petturit" ovat Katainen ja Häkämies, odotan innolla seuraavia eduskuntavaaleja. Ne tallenteet ovat myös minulla tallessa ja käytän niitä täällä paikallisesti.
- mielikuvasi
Jotenkin annat ymmärtää että taloudessa kun menee hyvin niin oikeisto nousee ja päivastoin, taloudellisesti huonoina aikoina vasemmisto pärjää.
Mielikuvahan syntyi siinä selitysryppäässä jolla SDP koetti selittää omaa vaalitappiotaan reilu vuosi sitten. Keksittiin taas yksi urbaanilegenda jotta ei tarvitsisi tehdä todellisia muutoksia.
Katsotaan siis faktat, faktat Suomesta ja itsenäisyyden ajalta.
Ensimmäiset vaalit olivat 1919 ja suhde 80/120 vasemmisto ensin mainittuna. 1920 luku oli voimakasta talouden nousua, vasemmiston kannatus oli kuitenkin melko tasaisesti tuo 80 paikkaa. (Toki jossain välissä koko äärivasemmisto pidätettiin). 1929 talous romahti maailmalla ja meilläkin tuli pula-aika. Ja vasemmisto saikin 1930 enää 66 paikkaa.
Lamasta noustiin ja alkoi iloinen 30 luku. Suomen talous kasvoi muuta Eurooppaa noepammin, ja niin myös vasemmiston kannatus oikeistotuulista huolimatta, 1933 SDP sai jo 78 paikkaa, 1936 tuli 83 paikkaa ja -39 paikkaluku oli 85.
Sota-aika ja sotatalous poikkeaa normaalista joten hypätään vuoteen 1948 kun kommunistitkin taas olivat mukana. Vasemmistolle 92 paikkaa. Talous elpyi elpymistään, Koreansodan siivittämä nousukausi toi vaurautta meillekin. 1951 vasemmisto sai 96 paikkkaa. 1954 paikkoja tuli 97. 1958 paikkoja oli 101 kun SDP:n oppositiokin lasketaan mukaan.
1960 luvun alussa notkahti, maaseutu alkoi autioitua ja väki pakeni Ruotsiin. Taloudessa meni hiukan heikommin, kuten vasemmistollakin, 1962 tuli 87 paikkaa kun SDP:n oppositio oli ryhmittynyt TSPL:ksi. Talous kuitenkin elpyi, kuten myös vasemmmiston kannatus. 1966 oli taas yli sadan, 104.
Sitten tuli vuosi -70 ja Vennamo. Vasemmisto jäi 88 paikkaan, osan äänistä vei SMP vaikka taloudessa meni hyvin. 1972 noustiin taas 92 paikkaan ja -75 tuli 94 paikkaa. 1970 luvun lopulla olimme lamassa, hätätilahallitus runnottiin kasaan ja vasemmisto tippui vuonna -79 87 paikkaan.
Sitten ensimmäisen kerran tapahtui se että nousukausi kasvatti oikeistoa. 80 luvulla talous kävi kuumana, -83 vaaleissa vasemmisto sai 83 paikkaa ja -87 tuli 76 edustajaa kun talous oli kuumimillaan. 91 syöksyttiin jo täyttä vauhtia lamaan ja vasemmisto luisui myös 74 paikkaan ja ulos hallitusvastuusta. Omasta tahdostaan. 1995 talous oli taas tukevasti nousussa kuten vasemmistokin, 85 paikkaa. Sitten onkin tultu taloudessa ylös ja vasemmiston kannatuksessa alas. 1999 tuli 71 paikkaa ja 2003 72 edustajaa sekä nyt viimeksi 2007 62 paikkaa.
2007 piti sitten äänestäjien, ja ennenkaikkea omien peruskannattajien ja puolueväen tyynnyttelemiseksi ja puoluejohdon virheiden peittämiseksi keksiä tuo tarina talouden nousun ja oikeiston kannatuksen kasvun korrelaatiosta, historiahan siis todistaa täysin päinvastaista.- mielenkiintoinen
analyysi.
Taas yksi demarien unelma tuhkana tuuleen. Minusta analyysisi on epätarkka eikä ota riittävästi huomioon syy- ja seuraussuhteita. Otetaanpa esimerkiksi tämä vuoden 1991 tilanne. Lama oli silloin vasta alussa eikä tiedetty miten syvä siitä tulee. Siinä vaiheessa uskottiin vielä tavanomaiseen suhdannetaantumaan. Sitten tuli erittäin syvä lama ja seuraavissa vaaleissa kansalla oli vasta tilaisuus tehdä siitä poliittisia päätelmiä.
Laman aikana vasemmistolaistuminen nosti päätään esim. siten, että ay-liikkeen suosio kasvoi. Ihmiset hakeutuivat turvaverkkoihin ja esiintyi paljon vaatimuksia yhteisvastuusta. Vuoden 1995 vaaleissa nousu oli jo toki alkanut, mutta lama oli äänestäjien mielissä. Ei siis voi vetää ihan yksi yhteen näitä ajankohtia, koska vaaleja järjestetään vain joka neljäs vuosi.- seliseliseli
Mielipidepankki kirjoitti:
Minusta analyysisi on epätarkka eikä ota riittävästi huomioon syy- ja seuraussuhteita. Otetaanpa esimerkiksi tämä vuoden 1991 tilanne. Lama oli silloin vasta alussa eikä tiedetty miten syvä siitä tulee. Siinä vaiheessa uskottiin vielä tavanomaiseen suhdannetaantumaan. Sitten tuli erittäin syvä lama ja seuraavissa vaaleissa kansalla oli vasta tilaisuus tehdä siitä poliittisia päätelmiä.
Laman aikana vasemmistolaistuminen nosti päätään esim. siten, että ay-liikkeen suosio kasvoi. Ihmiset hakeutuivat turvaverkkoihin ja esiintyi paljon vaatimuksia yhteisvastuusta. Vuoden 1995 vaaleissa nousu oli jo toki alkanut, mutta lama oli äänestäjien mielissä. Ei siis voi vetää ihan yksi yhteen näitä ajankohtia, koska vaaleja järjestetään vain joka neljäs vuosi.seliseliseli
- usko nyt
Mielipidepankki kirjoitti:
Minusta analyysisi on epätarkka eikä ota riittävästi huomioon syy- ja seuraussuhteita. Otetaanpa esimerkiksi tämä vuoden 1991 tilanne. Lama oli silloin vasta alussa eikä tiedetty miten syvä siitä tulee. Siinä vaiheessa uskottiin vielä tavanomaiseen suhdannetaantumaan. Sitten tuli erittäin syvä lama ja seuraavissa vaaleissa kansalla oli vasta tilaisuus tehdä siitä poliittisia päätelmiä.
Laman aikana vasemmistolaistuminen nosti päätään esim. siten, että ay-liikkeen suosio kasvoi. Ihmiset hakeutuivat turvaverkkoihin ja esiintyi paljon vaatimuksia yhteisvastuusta. Vuoden 1995 vaaleissa nousu oli jo toki alkanut, mutta lama oli äänestäjien mielissä. Ei siis voi vetää ihan yksi yhteen näitä ajankohtia, koska vaaleja järjestetään vain joka neljäs vuosi.Tilasto osoittaa selkeästi ettei talouden suhdanteilla ja vaalituloksella ole korrelaatiota. Vaaleissa vaikuttaa niin monet muutkin asiat.
Vasemmiston kannattajilla on ihmeellinen tarve selittää ja vääristellä asioita, siksi tuokin myytti on syytä oikaista.
En ymmärrä miksi oppineena miehenä sorrut kerta toisensa jälkeen sinäkin tuohon vääristelyyn. usko nyt kirjoitti:
Tilasto osoittaa selkeästi ettei talouden suhdanteilla ja vaalituloksella ole korrelaatiota. Vaaleissa vaikuttaa niin monet muutkin asiat.
Vasemmiston kannattajilla on ihmeellinen tarve selittää ja vääristellä asioita, siksi tuokin myytti on syytä oikaista.
En ymmärrä miksi oppineena miehenä sorrut kerta toisensa jälkeen sinäkin tuohon vääristelyyn.Talouden suhdanteilla on luonnollisesti merkitystä vaalituloksiin. Se että vaaleissa toki vaikuttavat monet muutkin asiat, ei poista tätä faktaa. Hyvä esimerkki talouden suhdanteiden merkityksestä vaalituloksiin tulee Saksasta 20- ja 30-luvuilla. Nimenomaan Saksan heikko suhdannetilanne ja syvä taloudellinen taantuma mahdollistivat Hitlerin valtaannousun.
Meillä Suomessa hyvä esimerkki taloudellisesta taantumasta oli 60- ja 70-luvun maaseudun rappeutuminen ja sitä seurannut maaltamuutto. Tämä johti siihen, että maaseudun vasemmistopuolue SMP sai 70-luvun alussa rökälevoittoja vaaleissa. Ihmiset reagoivat aina tavalla tai toisella siihen, kun heidän elämisen mahdollisuutensa heikkenevät. Se radikalisoi ihmisiä taikka saa heidät hakemaan erilaisia poliittisia turvarakenteita. Se on aivan luonnollista ja lienee selvää jokaiselle käyttäytymistieteisiin perehtyneelle.
Sinä tuojotat joihinkin tilastollisiin korrelaatioihin, jotka eivät viiveistä ja muista syistä osu ihan yksi yhteen. Se antaa asioista tässä tapauksessa harhaisen kuvan. Ehkä edellä mainitsemani esimerkit saavat sinut pohtimaan asiaa hiukan avarakatseisemmin. Tämä asia ei edes mitenkään liity siihen, että vasemmiston kannattajilla olisi jokin tarve selittää asioita näin. Sosiologia ja sosiaalipsykologia ovat ihan eri asioita kuin vasemmistolaisuus.
On myös huomattava, että meillä on vallinnut tilanne, missä oikeiston ja vasemmiston poliittinen linja ei kulkenut selväpirteisesti. Hyvin pitkään esim. Kepussa oli paljon vasemmistolaisia painotuksia, mikä johtui ennen muuta aluepolitiikasta. Samoin SMP:tä voi syystä pitää vasemmistolaisena puolueena (syrjäytyneiden ja köyhien puolestapuhujana). Vasemmistolaisuuden kuva ilmeisesti hämärtyy sen vuoksi, että siihen sotketaan jatkuvasti tämä sosialismi, vaikka sillä ei ole ollut Suomen historiassa kovinkaan suurta merkitystä sisällissodan jälkeen.- sinulla
Mielipidepankki kirjoitti:
Talouden suhdanteilla on luonnollisesti merkitystä vaalituloksiin. Se että vaaleissa toki vaikuttavat monet muutkin asiat, ei poista tätä faktaa. Hyvä esimerkki talouden suhdanteiden merkityksestä vaalituloksiin tulee Saksasta 20- ja 30-luvuilla. Nimenomaan Saksan heikko suhdannetilanne ja syvä taloudellinen taantuma mahdollistivat Hitlerin valtaannousun.
Meillä Suomessa hyvä esimerkki taloudellisesta taantumasta oli 60- ja 70-luvun maaseudun rappeutuminen ja sitä seurannut maaltamuutto. Tämä johti siihen, että maaseudun vasemmistopuolue SMP sai 70-luvun alussa rökälevoittoja vaaleissa. Ihmiset reagoivat aina tavalla tai toisella siihen, kun heidän elämisen mahdollisuutensa heikkenevät. Se radikalisoi ihmisiä taikka saa heidät hakemaan erilaisia poliittisia turvarakenteita. Se on aivan luonnollista ja lienee selvää jokaiselle käyttäytymistieteisiin perehtyneelle.
Sinä tuojotat joihinkin tilastollisiin korrelaatioihin, jotka eivät viiveistä ja muista syistä osu ihan yksi yhteen. Se antaa asioista tässä tapauksessa harhaisen kuvan. Ehkä edellä mainitsemani esimerkit saavat sinut pohtimaan asiaa hiukan avarakatseisemmin. Tämä asia ei edes mitenkään liity siihen, että vasemmiston kannattajilla olisi jokin tarve selittää asioita näin. Sosiologia ja sosiaalipsykologia ovat ihan eri asioita kuin vasemmistolaisuus.
On myös huomattava, että meillä on vallinnut tilanne, missä oikeiston ja vasemmiston poliittinen linja ei kulkenut selväpirteisesti. Hyvin pitkään esim. Kepussa oli paljon vasemmistolaisia painotuksia, mikä johtui ennen muuta aluepolitiikasta. Samoin SMP:tä voi syystä pitää vasemmistolaisena puolueena (syrjäytyneiden ja köyhien puolestapuhujana). Vasemmistolaisuuden kuva ilmeisesti hämärtyy sen vuoksi, että siihen sotketaan jatkuvasti tämä sosialismi, vaikka sillä ei ole ollut Suomen historiassa kovinkaan suurta merkitystä sisällissodan jälkeen.Sinullahan hurja harha on. Vasemmisto ei koskaan, ei koskaan, sanon vielä kerran ettei koskaan, ole ollut aidosti syrjäytyneiden ja köyhien puolestapuhuja.
Mistä ihmeestä sinä tuollaisen harhan olet päähäsi saanut. Katso maailmaa realistisesti niin ymmärrät sinulla kirjoitti:
Sinullahan hurja harha on. Vasemmisto ei koskaan, ei koskaan, sanon vielä kerran ettei koskaan, ole ollut aidosti syrjäytyneiden ja köyhien puolestapuhuja.
Mistä ihmeestä sinä tuollaisen harhan olet päähäsi saanut. Katso maailmaa realistisesti niin ymmärrätTottakai vasemmisto on ollut pienituloisten, syrjäytyneiden ja köyhien puolestapuhuja kaikissa länsimaissa. Ns. reaalisosialismia toteuttaneita maita en laske tähän mukaan, koska niissä ei vallinnut demokratia, vaan kaikkien oli pakko äänestää yhtä ja samaa puoluetta.
Länsimaissa vasemmistopuolueita ovat meillä kannattaneet suurimmin pienituloiset, syrjäytyneet ja köyhät. Muista puolueista varsinkin SMP ja nyttemmin perussuomalaiset ovat keräänneet näiden ryhmien kannatusta. Maaseudulla myös Kepu ja yleisemmin kristillisdemokraatit ovat osin saaneet kannatusta samoilta ryhmiltä. Selvemmin hyväosaisten puolueita ovat olleet Kokoomus ja RKP.
Toinen asia on sitten se, miten hyvin vasemmistopuolueet ovat onnistuneet ajamaan em. ryhmien etuja. Meillä Suomessa voi arvioida, että vuodesta 1966 vuoteen 1990 demarit ovat onnistuneet tässä hyvin tai kohtuullisesti, kun puolue on olut ns. valtionhoitajapuolue. Kommunistit ovat sen sijaan epäonnistuneet Suomessa melkein totaalisesti, koska he ovat harvoin päässeet hallitusvastuussa toteuttamaan politiikkaansa.
Väitteelläsi ei ole mitään perusteluja. Kun vertaa esim. 20-luvun Suomea tasa-arvon ja kansan eheyden suhteen, ero on valtava. Hyvinvointi on voinut lisääntyä talouden kasvaessa, mutta politiikan ansiosta talouden hedelmiä on jaettu huomattavan paljon tasaisemmin vasemmiston valtakausina kuin sitä ennen.- vääristelijä
Mielipidepankki kirjoitti:
Tottakai vasemmisto on ollut pienituloisten, syrjäytyneiden ja köyhien puolestapuhuja kaikissa länsimaissa. Ns. reaalisosialismia toteuttaneita maita en laske tähän mukaan, koska niissä ei vallinnut demokratia, vaan kaikkien oli pakko äänestää yhtä ja samaa puoluetta.
Länsimaissa vasemmistopuolueita ovat meillä kannattaneet suurimmin pienituloiset, syrjäytyneet ja köyhät. Muista puolueista varsinkin SMP ja nyttemmin perussuomalaiset ovat keräänneet näiden ryhmien kannatusta. Maaseudulla myös Kepu ja yleisemmin kristillisdemokraatit ovat osin saaneet kannatusta samoilta ryhmiltä. Selvemmin hyväosaisten puolueita ovat olleet Kokoomus ja RKP.
Toinen asia on sitten se, miten hyvin vasemmistopuolueet ovat onnistuneet ajamaan em. ryhmien etuja. Meillä Suomessa voi arvioida, että vuodesta 1966 vuoteen 1990 demarit ovat onnistuneet tässä hyvin tai kohtuullisesti, kun puolue on olut ns. valtionhoitajapuolue. Kommunistit ovat sen sijaan epäonnistuneet Suomessa melkein totaalisesti, koska he ovat harvoin päässeet hallitusvastuussa toteuttamaan politiikkaansa.
Väitteelläsi ei ole mitään perusteluja. Kun vertaa esim. 20-luvun Suomea tasa-arvon ja kansan eheyden suhteen, ero on valtava. Hyvinvointi on voinut lisääntyä talouden kasvaessa, mutta politiikan ansiosta talouden hedelmiä on jaettu huomattavan paljon tasaisemmin vasemmiston valtakausina kuin sitä ennen.Vasemmistopuolueiden osuutta ns. hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn on vahvasti liioiteltu. Jos tutustut historiaan ja mikä hallitus minkäkin uudistuksen on saanut aikaan niin yllätyt, niin kovin moni sosiaalinen parannus onkin porvallisen hallituksen säätämä.
Esimerkiksi lapsilisä syntyi kun SAK uhkasi yleislakolla. STK esitti ratkaisuna ns. perhepalkkajärjestelmään siirtymistäe isompia palkankorotuksia lapsien työssäkäyville huoltajille ja pienenpiä perheettömille. Näin sitten sovittiinkin. Maalaisliitto ja MTK alkoivat vastaavasti vaatia perhetukien ulottamista myös maatalouden harjoittajiin ja muihin perheisiin, vasemmiston vastustaessa tätä. No sopu syntyi ja myöhemmin tästä kehittyi yleinen lapsilisäjärjestelmä.
Vasemmiston tavoitteet sosiaaliturvaa kehitettäessä ovat niin kovin kovin usein kytkeytyneet työmarkkinapolitiikkaan, että missään tapauksessa ei voida puhua vasemmistosta syrjäytyneiden ja köyhien puolesta toimijana. Työssäkäyvät eiuvät yleensä ole kaiken huono-osaisimpia. Puheet on sitten eri asia. Niitähän vasemmistolla on kyllä piisannut - ei yksin vasemmisto
vääristelijä kirjoitti:
Vasemmistopuolueiden osuutta ns. hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn on vahvasti liioiteltu. Jos tutustut historiaan ja mikä hallitus minkäkin uudistuksen on saanut aikaan niin yllätyt, niin kovin moni sosiaalinen parannus onkin porvallisen hallituksen säätämä.
Esimerkiksi lapsilisä syntyi kun SAK uhkasi yleislakolla. STK esitti ratkaisuna ns. perhepalkkajärjestelmään siirtymistäe isompia palkankorotuksia lapsien työssäkäyville huoltajille ja pienenpiä perheettömille. Näin sitten sovittiinkin. Maalaisliitto ja MTK alkoivat vastaavasti vaatia perhetukien ulottamista myös maatalouden harjoittajiin ja muihin perheisiin, vasemmiston vastustaessa tätä. No sopu syntyi ja myöhemmin tästä kehittyi yleinen lapsilisäjärjestelmä.
Vasemmiston tavoitteet sosiaaliturvaa kehitettäessä ovat niin kovin kovin usein kytkeytyneet työmarkkinapolitiikkaan, että missään tapauksessa ei voida puhua vasemmistosta syrjäytyneiden ja köyhien puolesta toimijana. Työssäkäyvät eiuvät yleensä ole kaiken huono-osaisimpia. Puheet on sitten eri asia. Niitähän vasemmistolla on kyllä piisannutTotta on että vasemmisto on ominut nämä ihan täydessä konsensuksessa hyväksytyt ja päätetyt sosiaaliset parannukset. Sama koskee koulutuspolitiikkaa ja monia monia muita yhteiskuntamme peruspilareita
Tyypillistä vasurimeinikiä tuo vääristely ja hyvän asian omiminen vain omaksi saavutukseksi.
Totta sekin että vasemmisto on ollut ennenkaikkea vakituista ansiotyötä tekevän etuja parantamassa ja muiden on pitänyt taistella samat oikeudet maataloudenharjoittajille, yrittäjille jne. Syrjäytyneiden tai vaikkapa kaiken köyhimpien eläkeläisten asiat eivät ole myöskään olleet vasemmiston agendalla ykkösenä, heillä on tyäeläkkeiden taso tai sairauseläkkeelle pääsyn helpottaminen jne olleet paljon merkitävämpiä kysymyksiä.
Yllättävän monissa kommenteissa haetaan selitystä oikeiston menestykselle sitä, että vasemmisto on epäonnistunut politiikassaan. Haluttaisiin siis äänestää vasemmistoa, mutta kun se ei ole onnistunut. Tässä on vähän samaa ajattelya, että tekisi mieli ostaa tietynmerkkinen auto, mutta kun se on tunnettu ruostumisestaan, niin pitää tyytyä johonkin toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon.
On yllättävää, ettei selitystä siis haetakaan siitä, kuinka onnistunutta oikeiston politiikka on, vaan siitä, kuinka epäonnistunutta vasemmiston politiikka on ollut.- joustaa...
Oikeiston politiikka on ollut proaktiivisempaa, se on muuttunut ja joustanut maailman muuttuessa, globalisaation ja integration myötä. Oikeisto nähdään ikäänkuin yhteiskunnan veturina joka tietää mihin ollaan menossa.
Vasemmisto taasen on puolustanut vanhaa ja reaktiivisesti jälkikäteen tyytynyt korjaamaan linjaansa silloin kun siihen on ollut välttämätön pakko. Se nähdään taantumuksellina voimana joka lähinnä jarruttaa. Ääniä se saa vain niiltä jotka pelkäävät muutosta. - Niinpä niin
Kyse on nimenomaan vasemmiston epäonnistuneesta politiikasta, ei niinkään oikeiston onnistumisesta. Kyse on mielikuvista, joiden merkitystä ei sovi vähätellä. Vasemmisto on markkinoinut itseään vaihtoehtona. Sosiaalidemokraatit etenkin ovat epäonnistuneet vaihtoehdon luomisessa, mitenkään turhaan ei ole sanottu, että Lipposen hallituspolitiikka oli hyvinkin oikealle menevää.
Sosiaalidemokraattien humanismi on maailmoja syleilevää, sen ei kuitenkaan koeta olevan arkielämän realismia. Voisi sanoa jopa siten, että vasemmistopuolueiden ongelmana on uskottavuuskriisi. Tarjottuun vaihtoehtoon ei luoteta.
Oikeistopuolueita äänestävät ovat perinteisesti aktiivisempia äänestyskäyttäytymisessään, heille tämän tyyppinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on luonnollista ja se koetaan mielekkääksi. Säilyttäminen ja nykyisten arvojen puolustaminen on tärkeää. Vasemmiston potentiaaliset äänestäjät ovat valinneet mieluumin nukkumisen kun viivan piirtämisen, tämä jos mikä kertoo epäonnistumisesta. Äänestysaktiivisuuden lasku on hälyttävä merkki siitä, että ihmiset eivät luota enää siihen, että asioita voitaisiin muuttaa. - tuohon
Niinpä niin kirjoitti:
Kyse on nimenomaan vasemmiston epäonnistuneesta politiikasta, ei niinkään oikeiston onnistumisesta. Kyse on mielikuvista, joiden merkitystä ei sovi vähätellä. Vasemmisto on markkinoinut itseään vaihtoehtona. Sosiaalidemokraatit etenkin ovat epäonnistuneet vaihtoehdon luomisessa, mitenkään turhaan ei ole sanottu, että Lipposen hallituspolitiikka oli hyvinkin oikealle menevää.
Sosiaalidemokraattien humanismi on maailmoja syleilevää, sen ei kuitenkaan koeta olevan arkielämän realismia. Voisi sanoa jopa siten, että vasemmistopuolueiden ongelmana on uskottavuuskriisi. Tarjottuun vaihtoehtoon ei luoteta.
Oikeistopuolueita äänestävät ovat perinteisesti aktiivisempia äänestyskäyttäytymisessään, heille tämän tyyppinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on luonnollista ja se koetaan mielekkääksi. Säilyttäminen ja nykyisten arvojen puolustaminen on tärkeää. Vasemmiston potentiaaliset äänestäjät ovat valinneet mieluumin nukkumisen kun viivan piirtämisen, tämä jos mikä kertoo epäonnistumisesta. Äänestysaktiivisuuden lasku on hälyttävä merkki siitä, että ihmiset eivät luota enää siihen, että asioita voitaisiin muuttaa.tai paremminkin mielipide.
"Äänestysaktiivisuuden lasku on hälyttävä merkki siitä, että ihmiset eivät luota enää siihen, että asioita voitaisiin muuttaa."
Se voi olla merkki siitä, että ihmiset eivät
luota siihen, että asioita HALUTTAISIIN muuttaa.
- Pohjan-Akka
En lukenut noin pitkää tarinaa, aloitusta.
SDP:n romahtamisen syitä on turha etsiä Sundgvistien mapeista. Selitykset löytyvät ihmisten arjesta ja normaalijärjestä.
Demarit, ja melkeinpä koko vasemisto, on vain etääntynyt täydellisesti siitä normaalista järjestä. he pitänevät sitä epä-älyllisenä.
Maalaisjärki sopii kepu-palstalle termiksi. Toinen termi, mistä on kansalla tullut demari-vallan aikana huutava jano, on rehellisyys. Nämä ihmiskunnan oivaltamat perusasiat voivat kuulostaa lapsellisilta, jos o tottunut rakentelemaan pilvilinnoja, utopuoita..."unelmia", kuten Urpilainen asian näkee. Suomeksi sanottuna: panemaan päänsä pensaaseen. - Minä vaan
Kun selitetään oikeiston menestystä, on havainnollisempaa eritellä vasemmiston taantumusta, koska se selittää muuttuneen tilanteen paljon selkeämmin ja ymmärrettävämmin.
Sata vuotta sitten, SDP:n historiallisen Forssan kokouksen aikoihin, Suomessa oli selkeät luokkaerot ja erittäin suuret suhteelliset tuloerot. Nyt Suomessa ei juurikaan luokkaeroja ole ja tuloerot ovat läntisen maailman pienimpiä.
SDP ja kommunistit saivat paljon hyvää aikaan luokkaerojen purkamisessa ja tasa-arvon parantamisessa erityisesti sosiaali- ja työlainsäädännön alueella. Luokka- ja tuloerojen kaventuminen voidaan siis paljolti lukea vasemmiston työn ansioksi. Etenkin 60-70-luvuilla, kun kalevi Sorsa veti SDP:n jopa kommunisteista vasemmalle suhteessa NL:oon, tapahtui sosiaali- ja työlainsäädännössä merkittäviä muutoksia tasa-arvoa edistävään suuntaan.
Tuon suljetun talouden ajan jälkeen on politiikan toimintaympäristö kuitenkin ratkaisevasti muuttunut. Nyt olemme täysin vapaassa, kansainvälisessä markkinaympäristössä, vapaan kilpailun armoilla. Kansantalouttamme ei enää voi säädellä tulleilla, tuontimaksuilla, vientituilla ja veronmaksajien ylläpitämien valtionyhtiöiden työllistämispolitiikalla. Politiikalla ei siis enää voi vaikuttaa talouteen ollenkaan samassa määrin kuin vielä 1080-luvulla.
Poliittisen toimintaympäristön muutokseen reagoi Suomessa ensimmäisenä kokoomus. Tämä on luonnollista, koska kokoomuksen ohjelmissa markkinatalouden hyödyntäminen hyvinvoinnin kasvattamiseksi oli jo entuudedstaan. SDP:n Lipposen johtamat käytännön realiteetit tunnustavat sosialidemokraatit tajusivat myös tilanteen, mistä seurasi, että Lipposen molemmat hallitukset pystyivät nostamaan Suomen lamasta. Tätä jatkoi Vanhasen I hallitus, koska politiikan vapaa markkinatalousympäristö ei juuri salli kovin kummallisia muutoksia, jos halutaan pitää talous toiminnassa ja veropohja kunnossa, jotta valtio pystyy veroina keräämään tarvitsemansa menot.
Kansan kasvava enemmistö on alkanut ymmärtää, mistä hyvinvointi tulee: työstä, ahkeruudesta, yrittämisestä ja riskinotosta sekä siitä, että yhteiskunta sääntelee yksityisen sektorin yritystoimintaa siten, että kannattavan kasvun edellytykset maksimoidaan. Vain näin voidaan myös maksimoida verotuotot, minkä kansa hjo ymmärtää.
Oikeisto on kasvattanut kannatustaan. Tämä ei kitenkaan merkitse oikeistolaisten arvojen kannatuksen kasvua eikä kansalaisten siirtymistä mihinkään. Oikeisto (kokoomus ja keskusta) ovat pysyneet paikallaan ja uudistuneet vain suhteessaan markkinatalouteen.
Vasemmisto on sen sijaan jättäytynyt uudistamatta. SDP makaa edelleen Forssan kokouksessa kaivamissaan poteroissa ja vasemmistoliitto on lähinnä kommunismin eri oppisuuntien ortodoksinen keskustelukerho.
Oikeisto siis menestyy, koska vasemmisto ei ole osannut tarjota uskottavaa vaihtoehtoa oikeiston politiikalle.
Ei tässä juuri sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse. Me ihymiset nimittäin emme juurikaan muutu sen oikeisto- tai vasemmistolaisemmiksi, mitä olemme aina olleet, mutta valitsemme toki eri vaaleissa tarjolla olevista vaihtoehdoista sen, joka kulloinkin parhaalta tuntuu.
Vasemmisto alkaa tällä pelillään olla vaihtoehto yhä harvemmille ihmisille, mikä ei johdu oikeistolaistumisesta, vaan vasemmiston kyvyttömyydestä uudistua politiikan toimintaympäristön muutosten vaatimalla tavalla.että tätä selitysmallia on eri muodoissa täällä jo tarjottu. Kirjoituksesi on kuitenkin selkeä ja hyvä yhteenveto asiasta.
Poliittiset voimasuhteet muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa. Tämä on tietysti selvä mutta olennainen havainto. Oikeisto on kyennyt reagoimaan nopeammin muuttuneeseen tilanteeseen ja vasemmisto on jäänyt ideologiansa vangiksi kuten toisilla sanoilla toteat.
Mutta kuten avauksessani totesin, historia ei lopu tähän. Emme ole suinkaan löytäneet mitään lopullista viisasten kiveä, vaikka kerrotkin mistä hyvinvointi mielestäsi kumpuaa. Siitä samastahan se kumpusi sata vuotta sittenkin, mutta silti asiat menivät vaan pieleen. Kaikki eivät yltäneetkään hyvinvointiin, vaikka olivat kuinka ahkeria. Yhdysvalloissa köyhin väki joutuu puurtamaan kahtakin työpaikaa ja silti he eivät yllä lähelleäkään keskivertohyvinvointia. Ja juuri siinä saumassa astutaankin sitten taloudesta politiikan puolelle.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
että tätä selitysmallia on eri muodoissa täällä jo tarjottu. Kirjoituksesi on kuitenkin selkeä ja hyvä yhteenveto asiasta.
Poliittiset voimasuhteet muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa. Tämä on tietysti selvä mutta olennainen havainto. Oikeisto on kyennyt reagoimaan nopeammin muuttuneeseen tilanteeseen ja vasemmisto on jäänyt ideologiansa vangiksi kuten toisilla sanoilla toteat.
Mutta kuten avauksessani totesin, historia ei lopu tähän. Emme ole suinkaan löytäneet mitään lopullista viisasten kiveä, vaikka kerrotkin mistä hyvinvointi mielestäsi kumpuaa. Siitä samastahan se kumpusi sata vuotta sittenkin, mutta silti asiat menivät vaan pieleen. Kaikki eivät yltäneetkään hyvinvointiin, vaikka olivat kuinka ahkeria. Yhdysvalloissa köyhin väki joutuu puurtamaan kahtakin työpaikaa ja silti he eivät yllä lähelleäkään keskivertohyvinvointia. Ja juuri siinä saumassa astutaankin sitten taloudesta politiikan puolelle.Kiitän mukavista kommenteistasi. Viisasten kiveä kannattaa aina etsiä, vaikkei sitä koskaan löytäisikään.
Olennaista politiikassa on minusta aivan ensimmäisenä se, että tunnustetaan, mihin asioihin kansallisella politiikalla ei voi vaikuttaa, kinkä jälkeen otetaan tämä ympäristö huomioon ja keskitytään tarmolla siihen, mihin kansallisella politiikalla voidaan vaikuttaa.
Tästä sitten seuraa - kun hyvinvoinnin aikaansaaminen on kaikkien puolueiden tavoite - että toimitaan sellaisella tavalla, joka turvaa valtiolle ja kunnille maksimaaliset verotuotot mahdollisimman alhaisella verokannalla, koska suhdanteisiin ja ulkoiseen markkinaympäristöön (jota emme voi itse muuttaa) nähden liian korkea verokanta ei maksimoi verotuottoja.
Raha ei ratkaise mitään arvojen tasolla. Se on vain välttämätön väline, kun kaikki yhteiskunnallinen sosiaalisuus, tasa-arvo ja palvelut joka tapauksessa aina projisoituvat budjetin tasolle menoina ja tuloina.
Riistokapitalismia, kartelleja ja epäoikeudenmukaista rahavallan käyttöä vastaan on tietysti taisteltava, koska ihminen on valitettavasti aina ahne ja pyrkii laiskuuttaan välttämään aitoa kilpailua, jotta saisi voittonsa helpommin ja toisten kustannuksella.
Yhteiskunnan on siis aina säänneltävä markkinataloutta,koska muuten markkinoiden vapaus voidaan ian unohtaa.
- Pohjan-Akka
Kokoomuksen aate, sellaisena kuin se tulee ilmi vuoden 1918 vaalijulistuksessa...se on nyt vasta NL:n varjon kaaduttua päässyt aitoon draiviin.
kekkosen aikana kokoomus oli paitsiossa, sille ei annettu mahdollisuutta toimia. Se oli jonkinlainen kauppaneuvostenkin puolue, typistetty henkisesti kaikin puolin. Lyöty leima päälle ja pistetty sikaarikerhoon...kaikella kunnioituksella kumminkin heille...jotka pitivät soihdussa liekin ; ):
http://www.youtube.com/watch?v=5KHZcCik9JY
Kokoomus on täsä ja nyt, kaikki kansankerrokset kokoava voima, kansanliike.- eläkä valehtele
noin paljon. Kokoomus on riistäjien puolue.
Keskusta on paras. - Uusi-Ukki
Tämän Poliittis-Tieteellisen väittelyn lomassa, kun vaksasin sinun levysi jossa Leö Jokelä vetäisi värssyn tumista silmistä, minulta pääsi hörönauru. Silloin vaimo tuli täänne kamariini katsomaan hyvin aralla mielellä, että jokohan sillä alkaa "heittää tai keittää", niinkuin tuolla Eteläsuomessa sanottan.
Kyllä tuo huumorin kukkanen on kukkasista kauneinpia, kiitos Pohjan-Akka siitä. - Pohjan-Akka
Uusi-Ukki kirjoitti:
Tämän Poliittis-Tieteellisen väittelyn lomassa, kun vaksasin sinun levysi jossa Leö Jokelä vetäisi värssyn tumista silmistä, minulta pääsi hörönauru. Silloin vaimo tuli täänne kamariini katsomaan hyvin aralla mielellä, että jokohan sillä alkaa "heittää tai keittää", niinkuin tuolla Eteläsuomessa sanottan.
Kyllä tuo huumorin kukkanen on kukkasista kauneinpia, kiitos Pohjan-Akka siitä.tai teitä...
heh heh...joo. - valistusvirsiä
Pohjan-Akka kirjoitti:
tai teitä...
heh heh...joo.tyhjäpäisille demareille laulella.
Mie taian heittää poies tuon homman, ko olen huomanu, että ennen laihnaan selältä vesiloppuu niinvähhiin että pohoja näkkyy, ko noille saapi jären päähän uitettua.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.4622848Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek152675Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2721618Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.841204Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4411145Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel631098- 156980
Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä41938- 56909
- 79895