"Joko muuten teit kokeen, jossa pidät ensin kyniä lähellä toisiaan ja sitten erotat ne kauemmas toisistaan ? Huomasitko, niiden väliin syntyi etäisyyttä ihan tyhjästä ? Ensin ei ollut kynien välistä etäisyyttä kuin ihan vähän ja sitten yht'äkkiä olikin metri. Niiden väliin oli tullut kynien väliin jäävää tilaa vaikka kuinka - nyt niiden väliin muodostuneeseen tilaan mahtuisi vaikka monitori."
Näinkö sitä tilaa syntyy maailmankaikkeuteen niin ettei maailmankaikkeus laajene ulospäin jo olevaan tilaan? Tätäkö ne viisaat eivät ymmärrä?
Näinkö sitä tilaa syntyy maailmankaikkeuteen niin ettei maailmankaikkeus laajene ulospäin jo olevaan tilaan? Tätäkö ne viisaat eivät ymmärrä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
lainaus:
"Viettelijätär ja hänen saaliinsa
1 Muista, poikani, mitä sinulle sanon,
pidä mielessäsi minun neuvoni.
2 Muista ohjeeni, niin menestyt,
saamiasi neuvoja varjele kuin silmäterää.
3 Pujota ne sormiisi,
kirjoita sydämesi tauluun.
4 Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni",
kutsu ymmärrystä ystäväksesi.
5 Silloin varjellut toisen vaimolta, vieraalta naiselta, joka viekoittelee.
6 Kun seisoin ikkunan ääressä
ja katsoin ulos kadulle,
7 näin nuoria miehiä, kokemattomia nuorukaisia,
ja heidän joukossaan yhden, joka oli mieltä vailla.
8 Hän meni kadun yli, kääntyi kulmauksesta
ja asteli kohti naisen taloa.
9 Oli jo ilta, alkoi hämärtää,
päivä oli pimentymässä yöksi,
10 ja nainen tuli vastaan
porton asussa ja viekkain aikein.
11 Kotona hän ei himoltaan rauhaa saa,
hänen levottomat jalkansa tahtovat ulos.
12 Milloin hän on kadulla, milloin torilla,
milloin missäkin vaanimassa.
13 Hän tarttuu poikaan, suutelee häntä
ja julkeasti katsoen sanoo:
14 "Olen luvannut uhrata yhteysuhrin,
ja tänään täytän lupaukseni.
15 Siksi lähdin kadulle sinua vastaan --
juuri sinua etsin, ja nyt olet tässä!
16 Olen valmistanut vuoteen, levittänyt peitteet,
monenväriset Egyptin pellavakankaat,
17 ja pirskottanut niille mirhaa,
aaloeta ja kanelia.
18 Tule, iloitaan yhdessä,
nautitaan lemmestä aamuun asti!
19 Mieheni ei ole kotona,
hän lähti pitkälle matkalle.
20 Rahansakin hän otti mukaan,
hän palaa kotiin vasta täydenkuun päivänä."
21 Niin nuorukainen taipuu naisen viekoituksiin,
hullaantuu tämän houkuttelevista sanoista.
22 Auliisti hän lähtee naisen perään,
niin kuin härkä teurastajan luo,
kuin köytetty hullu kuritusta kohti.
23 Niin hän lentää satimeen kuin lintu, päätä pahkaa, eikä huomaa leikkivänsä hengellään, ennen kuin nuoli hänet lävistää.
24 Siispä, poikani, kuule minua,
seuraa tarkoin mitä sanon.
25 Älä päästä sydäntäsi viettelijän teille,
hänen poluilleen älä harhaudu,
26 sillä hän on syössyt monet tuhoon,
lukemattomat ovat hänen uhrinsa.
27 Hänen talonsa kautta kulkee tuonelan tie, joka viettää kuoleman kammioihin.
Neuvoja ja varoituksia
1 Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt
takuuseen,
lyönyt kättä vieraan kanssa,
2 jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa,
lupauksesi vanginneet sinut ansaan,
3 vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin,
tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit:
Mene ja vetoa häneen,
ahdista häntä pyynnöilläsi,
4 älä suo silmillesi unta
äläkä luomillesi lepoa.
5 Pelasta itsesi niin kuin pakeneva gaselli, kuin lintu, joka väistää pyyntimiehen paulan.
6 Mene, laiskuri, muurahaisen luo,
katso sen aherrusta ja ota opiksesi.
7 Ei sillä ole ketään käskijää,
ei herraa eikä hallitsijaa,
8 ja silti se kerää kesällä ruokansa
ja täyttää varastonsa korjuun aikaan.
9 Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat,
milloin havahdut unestasi?
10 Nuku vielä hiukan, torku hiukan,
makaa kädet ristissä vielä hetki,
11 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.
12 Kelvoton se ihminen, läpeensä paha,
joka kaikkialla kieroilee,
13 joka iskee silmää, tönäisee jalkaa,
antaa sormillaan salaisen merkin.
14 Kavalasti hän punoo juoniaan,
ehtimiseen hän on riitoja rakentamassa.
15 Siksi hän saa äkillisen lopun: hetkessä hän musertuu, eikä apua tule.
16 Kuutta asiaa Herra vihaa,
seitsemää hän ei edessään siedä:
17 ylpeitä silmiä, petollista kieltä,
viattoman veren tahraamia käsiä,
18 sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia,
jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille,
19 väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.
20 Poikani, pidä mielessäsi isäsi käskyt,
älä väheksy äitisi opetusta.
21 Ripusta ne kaulaasi,
pidä aina niitä sydäntäsi vasten.
22 Kun kuljet, ne ovat oppaanasi,
kun nukut, ne pitävät vartiota,
ja kun heräät, ne puhuvat sinulle.
23 Käsky on lamppu, opetus on valo,
kuri ja kasvatus on elämän tie.
24 Ne varjelevat sinut pahalta naiselta,
vieraan naisen liukkaalta kieleltä.
25 Älä eksy hänen kauneutensa lumoihin,
älä mene ansaan, kun hän katsoo.
26 Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen.
27 Voiko kukaan pitää sylissään hehkuvia kekäleitä
ilman että vaatteet syttyvät tuleen?
28 Voiko kukaan kävellä tulisilla hiilillä
ilman että jalat kärventyvät?
29 Samoin käy sen, joka lähestyy toisen vaimoa:
joka toisen vaimoon kajoaa, on saava rangaistuksensa.
30 Halveksitaanhan sitäkin, joka nälissään varastaa
vain saadakseen syödä vatsansa täyteen --
31 kiinni jäätyään hän joutuu maksamaan
seitsenkertaisesti,
antamaan kaiken mitä omistaa.
32 Mieletön siis se mies, joka viettelee toisen
vaimon --
niin tekee vain se, joka ei hengestään piittaa.
33 Häntä odottaa raippa ja pilkka,
lähtemätön on hänen häpeänsä.
34 Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu,
ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee,
35 ei lepy, vaikka häntä kuinka lepyttäisi, ei lauhdu, vaikka häntä kuinka lahjoisi.
Viisauden kutsu, tyhmyyden houkutus
1 Viisaus on rakentanut itselleen talon,
seitsenpylväisen rakennuksen.
2 Hän on teuraansa teurastanut,
maustanut viinin, kattanut pöydän
3 ja lähettänyt palvelustyttönsä kaupunkiin
kuuluttamaan sen kukkuloilta:
4 "Oletko kokematon? Tule silloin tänne!"
Ja ymmärtämättömille hän sanoo:
5 "Tulkaa, syökää pöytäni antimia,
juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut.
6 Jättäkää haihattelu, niin menestytte, kulkekaa vakaasti viisauden tietä."
7 Jos omahyväistä ojennat, hän pilkkaa sinua,
jos jumalatonta nuhtelet, saat solvauksen.
8 Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun,
nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua.
9 Neuvo viisasta, ja hän viisastuu yhä,
opeta hurskasta, ja hän oppii lisää.
10 Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta.
11 "Minä, viisaus, lisään elinpäiviäsi,
kartutan elämäsi vuosia.
12 Jos elät viisaasti, hyödyt viisaudestasi itse, holtittomasta elämästä kärsit itse."
13 Tyhmyys, se häpeämätön nainen,
pieksee suutaan muttei ymmärrä mitään.
14 Kaupungin korkeimmalla paikalla
hän valtiaan tavoin istuu ovellaan
15 ja kutsuu talon ohi kulkevia,
jotka vakaasti vaeltavat omaa tietään:
16 "Oletko kokematon? Tule silloin tänne!"
Ja ymmärtämättömille hän sanoo:
17 "Varastettu vesi makealta maistuu,
herkuista parhain on salaa syöty leipä."
18 Eikä toinen aavista, että se on varjojen talo, tuonelan kuilu tuota kutsua kuulevalle.
Viisaus kertoo itsestään
1 Kuulkaa! Viisaus kutsuu,
ymmärrys korottaa äänensä.
2 Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo,
siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.
3 Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:
4 "Teitä minä kutsun, ihmiset,
teille kaikille osoitan sanani.
5 Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät,
hankkikaa tietoa, te houkat!
6 Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja,
puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.
7 Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta,
huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.
8 Minkä puhun, se pitää paikkansa,
puheeni ei ole kieroa eikä väärää.
9 Se on selkeää sille, joka ymmärtää,
helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.
10 Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa,
tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,
11 sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.
12 "Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa,
harkinta ja tieto ovat kumppanini.
13 Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa.
Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä,
pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.
14 Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus,
minä olen ymmärrys, minun on voima.
15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat,
maan mahtavat säätävät oikeat lait.
16 Minun avullani valtiaat pitävät valtaa,
kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat,
ne, jotka etsivät, löytävät minut.
18 Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia,
ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.
19 Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta,
minun lahjani paremmat kuin paras hopea.
20 Minä vaellan totuuden tietä,
horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.
21 Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen, minä täytän heidän aittansa ja varastonsa.
22 "Minut Herra loi ennen kaikkea muuta,
luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.
23 Iankaikkisuudesta minä sain alkuni,
kaiken alussa, ennen kuin maata oli.
24 Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut,
ei lähteitä tuomaan niiden vettä.
25 Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen,
ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin,
26 ennen kuin hän teki maat ja mannut,
ennen kuin oli hiekan jyvääkään.
27 Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle,
28 kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan,
29 kun hän pani merelle rajat,
loi rannat patoamaan sen vedet,
ja kun hän lujitti maan perustukset.
30 Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään,
hänen ilonaan päivät pitkät,
kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.
31 Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset.
32 "Nyt, lapset, kuulkaa minua!
Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
33 Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte,
älkää lyökö niitä laimin.
34 Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään valvoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.
35 Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet Herra ottaa suosioonsa.
36 Pahoin käy sen, joka minua uhmaa, joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa."
Totuuden sanat kestävät iäti
1 Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria, tyhmä se, joka nuhteita vihaa.
2 Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee.
3 Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan.
4 Kunnon vaimo on miehensä kruunu, kunnoton on kuin hivuttava tauti.
5 Hurskaiden aikeet ovat puhtaat, jumalattomilla on vilppi mielessä.
6 Väärämielisen sanat ovat tappava loukku, oikeamielisen puhe on pelastukseksi.
7 Jumalaton kaatuu, eikä mitään jää, mutta vanhurskaiden suku säilyy.
8 Mitä viisaampi, sitä kiitetympi, tyhmyri kerää vain halveksuntaa.
9 Parempi elää vaatimattomasti ja palvelijatta kuin leveästi mutta leivättä.
10 Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet, jumalaton ei sääliä tunne.
11 Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy, mieletön se, joka tavoittelee tyhjää.
12 Jumalaton tavoittelee pahojen saalista, vanhurskas pysyy juurillaan.
13 Joka pahoja puhuu, kaatuu omaan ansaansa, vanhurskas selviää ahdingosta.
14 Puheistaan ihminen palkitaan, teot kiertyvät tekijänsä eteen.
15 Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee.
16 Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.
17 Oikeutta auttaa, joka totta puhuu, valehtelija on vääryyden asialla.
18 Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.
19 Totuuden sanat kestävät iäti, valheen sanat vain tuokion.
20 Itsensä pettää, joka pahoja hautoo, iloita saa, joka hyviä neuvoja antaa.
21 Hurskas on turvassa kaikelta pahalta, jumalaton suistuu onnettomuuksiin.
22 Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen.
23 Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.
24 Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi.
25 Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa.
26 Hurskas pysyy kaukana pahasta, jumalattomien tie vie harhaan.
27 Veltto pyyntimies ei tavoita saalista, ahkeralle kertyy rikkauksia.
28 Vanhurskauden polku vie elämään, mutta monet kulkevat kuoleman tietä.
Ihminen hioo ihmistä
1 Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan.
2 Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi.
3 Raskas on hiekka ja painava kivi, raskainta typeryksen tuottama harmi.
4 Raivo on raakaa, viha kuin tulva, mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu?
5 Parempi nuhdella avoimesti kuin vaieta rakkauden nimissä.
6 Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.
7 Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa.
8 Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.
9 Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.
10 Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
11 Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi: sinä olet paras vastaus solvaajilleni.
12 Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.
13 Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta ja pidä se panttina vierasta varten.
14 Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa, sen siunauksen takana voi olla kirous.
15 Kuin katonraosta sateella tippuva vesi,
sellainen on nalkuttava vaimo.
16 Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä, kuin öljy hän lipeää otteestasi.
17 Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.
18 Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö, joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa.
19 Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.
20 Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita, kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät.
21 Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisen mittana kiitos ja moite.
22 Survo hullua huhmaressa, survimella kivien seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
23 Pidä hyvää huolta lampaistasi,
valvo, miten vuohikarjasi voi,
24 sillä rikkaus ei kestä ikuisesti
eikä valta säily polvesta polveen.
25 Kun heinä on korjattu ja odelma nousee,
kun vuorilta on koottu vihanta ruoho,
26 silloin ostat karitsoilla itsellesi vaatteet,
myyt pukit ja hankit uuden pellon,
27 silloin saat kyllälti vuohenmaitoa, sillä ravitset koko perheesi, siitä saavat ravintonsa orjattaresi.
Tyhmät, laiskat, petturit
1 Kuin kesällä lumi, kuin korjuuaikaan sade ovat tyhmälle osoitetut kiitoksen sanat.
2 Kuin lentävä lintu, kuin liitävä pääsky on aiheeton kirous: se ei yllesi jää.
3 Hevoselle piiskaa, aasille ohjat, tyhmyrin selässä soikoon keppi!
4 Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettet itsekin saisi tyhmän nimeä.
5 Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettei hän kuvittelisi olevansa viisas.
6 Jalkansa murtaa, harmeja hankkii, joka lähettää tyhmyrin asialle.
7 Hervoton kuin halvaantunut jalka on sananlasku tyhmän suussa.
8 Kuin kelvoton kivi lingossa on tyhmälle annettu kunnia.
9 Kuin piikki juopuneen kädessä on sananlasku tyhmyrin suussa.
10 Kuin jousimies, joka ampuu tähtäämättä, on se, joka oitis tyhmänkin pestaa.
11 Kuin koira, joka palaa oksennukselleen, on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään.
12 Moni luulottelee olevansa viisas -- tyhmyristäkin on enemmän toivoa.
13 Laiska sanoo: "Tiellä on leijona, keskellä katua kulkee peto."
14 Saranoillaan ovi kääntyy, vuoteellaan laiska.
15 Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse.
16 Laiska on mielestään viisaampi kuin seitsemän neuvokasta miestä.
17 Rakkikoiraa korvista tarttuu, joka toisten riitoihin puuttuu.
18 Kuin järkensä menettänyt jousimies,
joka tulisilla nuolilla tuhoa kylvää,
19 on se, joka pettää ystävänsä ja sanoo: "Leikkiähän se vain oli."
20 Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu, kun panettelija poistuu, riita laantuu.
21 Hiilistä hehku, haloista roihu, riitapukari sytyttää riidan.
22 Makealta maistuvat panettelijan puheet, ne painuvat syvälle sisimpään.
23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.
24 Vihamiehesi voi puhua mielin kielin,
mutta sisimmässään hän hautoo pahaa.
25 Älä usko hänen lipeviä sanojaan,
hänen sydämessään on seitsemän petosta.
26 Hän kätkee vihansa kavalasti, mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon.
27 Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.
28 Lyötyjäkin lyö petturin kieli, turmiota levittää lipevä suu.
Paha saa tuomion, katuva armon
1 Jumalaton pakenee, vaikka kukaan ei aja takaa, mutta vanhurskas on turvassa kuin leijona.
2 Kun maassa on kapinoita, hallitsijat vaihtuvat, mutta kyvykäs mies vakiinnuttaa vallan.
3 Köyhä, joka toista köyhää sortaa, on kuin sade, joka vie mullan ja siemenet.
4 Laista piittaamaton puolustaa jumalattomia. Joka noudattaa lakia, vastustaa heitä.
5 Paha ihminen ei erota oikeaa väärästä. Joka Herraa etsii, näkee asiat oikein.
6 Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin rikkaus ja vaellus väärillä teillä.
7 Viisas se poika, joka opetukset muistaa, isänsä häpäisee, joka irstailuissa kulkee.
8 Joka korkoa kiskoo ja rahaa kahmii, kokoaakin sille, joka muistaa köyhää.
9 Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus.
10 Joka suoran tien kulkijaa viettelee väärään, putoaa omaan kuoppaansa, mutta nuhteeton saa kyllälti hyvää.
11 Rikas luulottelee olevansa viisas, mutta köyhä, jolla on ymmärrystä, näkee hänen lävitseen.
12 Kun vanhurskaat vallitsevat, kansa iloitsee, kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät.
13 Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.
14 Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä.
15 Kuin ärisevä leijona, kuin äkeä karhu on jumalaton hallitsija köyhille.
16 Lyhytnäköinen se ruhtinas, joka riistää kansaa, pitkäikäinen se, joka väärää voittoa vihaa.
17 Murhamies on pakolainen kuolemaansa saakka, älä pidättele häntä hänen paetessaan.
18 Joka vakaasti kulkee, välttää vaarat, joka poikkeaa tieltä, kompastuu ja kaatuu.
19 Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy, joka tavoittelee tyhjää, pysyy köyhänä.
20 Luotettavan miehen toimissa on siunaus. Joka rikkautta rohmuaa, ei rangaistusta vältä.
21 Puolueellisuus on pahasta, mutta moni tekee väärin jo leipäpalan tähden.
22 Ahne juoksee rahan ja tavaran perässä eikä huomaa, että köyhyys on jo kintereillä.
23 Oikaise toista, ja hän arvostaa sinua enemmän kuin sitä, joka mielistelee.
24 Joka vanhempiaan surutta riistää, ei ole ryöstäjää parempi.
25 Ahneus saa aikaan riitaa, Herraan luottava menestyy.
26 Mieletön se, joka itseensä turvaa, joka viisautta seuraa, se menestyy.
27 Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe, mutta katseensa kovettavaa kirotaan.
28 Kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät, kun he tuhoutuvat, koittaa vanhurskaiden aika.
Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet.
Itsehillintä tuo luottamusta
2 Jumalan on kunnia siitäkin, mitä hän salaa, kuninkaan siitä, minkä hän selvittää.
3 Taivaan korkeus, maan syvyys ja kuninkaan sydän -- kuka ne tutkii?
4 Poista kuona hopean seasta,
niin sepän käsissä syntyy malja.
5 Poista jumalaton kuninkaan luota, niin valta ja oikeus vahvistuvat.
6 Älä kärky kunniaa kuninkaan edessä,
älä tuppaudu ylempiesi paikoille.
7 Parempi on kuulla pyyntö: "Tule tänne ylemmäksi", kuin joutua väistymään ylhäisten tieltä.
Vaikka itse näkisit, mitä tapahtuu,
8 älä suin päin vie asiaa oikeuteen, sillä loppujen lopuksi voi käydä niin, että saatat itsesi häpeään.
9 Hoida omat riitasi vastapuolesi kanssa,
muiden asioita älä mene kertomaan.
10 Joku kuulee puheesi ja nolaa sinut, ja siitä pitäen olet huonossa huudossa.
11 Kultaomenoita hopeamaljoissa
ovat oikeaan aikaan lausutut sanat.
12 Kultarengas, koru puhtainta kultaa on viisaan neuvo auliille kuuntelijalle.
13 Kuin jääkylmä juoma elopellolla on luotettava lähetti herralleen: hän palauttaa tämän hervonneet voimat.
14 Kuin tumma pilvi, joka ei tuo sadetta, on kerskailija, joka lupaa muttei anna.
15 Kärsivällisyys tehoaa mahtimieheenkin, lempeä kieli särkee kovan luun.
16 Jos hunajaa löydät, syö kohtuullisesti,
muuten kylläännyt siihen ja annat ylen.
17 Älä ehtimiseen käy ystäväsi luona, muuten hän kyllästyy ja alkaa karttaa sinua.
18 Tappara, miekka ja terävä nuoli on se, joka väärin todistaa.
19 Kuin heiluva hammas ja horjuva jalka on ystävä, joka hädässä pettää.
20 Riisutko vaatteesi pakkasella? Kaadatko lipeään etikkaa? Ilolaulujako laulat murheelliselle?
21 Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa,
jos hänellä on jano, anna juotavaa.
22 Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee tekosi.
23 Pohjatuuli nostaa sateen, panettelu nostaa kiukun.
24 Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa.
25 Kuin raikas vesi uupuneelle on hyvä uutinen kaukaisesta maasta.
26 Kuin liattu lähde ja pilattu kaivo on hurskas, joka taipuu jumalattoman edessä.
27 Hunajaa ei pidä syödä liikaa eikä kunniaa tavoitella ylen määrin.
28 Kuin muurinsa menettänyt kaupunki on mies, joka ei hillitse itseään.
Nämäkin ovat viisaiden sanoja.
Ei sovi tuomarille puolueellisuus.
24 Joka syylliselle sanoo: "Olet syytön",
saa kaikkien kirot, koko kansan vihat.
25 Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein: hänen osanaan on siunaus ja menestys.
26 Kuin suudelma suulle on suora vastaus.
27 Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro.
28 Älä todista toisesta väärin --
ethän tahdo pettää ketään puheellasi?
29 Älä ajattele: "Niin kuin hän minulle, niin minä hänelle. Nyt maksan hänelle samalla mitalla."
30 Minä kuljin laiskurin pellon laitaa,
katselin typeryksen viinitarhaa,
31 ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia,
tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet
ja jonka kiviaita oli luhistunut.
32 Minä katsoin ja painoin mieleeni,
otin opikseni siitä minkä näin.
33 Nuku vielä hiukan, torku hiukan,
makaa kädet ristissä vielä hetki,
34 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.
Syytöntä on puolustettava
1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä,
älä tavoittele heidän seuraansa,
2 sillä heillä on mielessään tuhoisat aikeet, heidän puheensa saa aikaan pelkkää pahaa.
3 Viisaudella talo rakennetaan,
ymmärrys on sen perustus,
4 tieto ja taito täyttävät sen huoneet kalleuksilla ja kaikella kauniilla.
5 Viisaus on väkevyyttä, kokemus tuo voimaa.
6 Viisas suunnitelma auttaa sodassa, hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen.
7 Koskapa tyhmä olisi tilanteen tasalla! Pysyköön siis neuvonpidossa vaiti.
8 Joka aina punoo juonia,
saa vehkeilijän nimen.
9 Mielettömän ajatukset täyttää synti, herjaajaa jokainen kammoksuu.
10 Annatko periksi ahdingon tullen? Vähätpä ovat voimasi.
11 Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi,
riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.
12 Älä selitä: "Enhän tunne koko asiaa", sillä sydänten tutkijaa sinä et petä. Hän valvoo sinua ja tuntee sinut, hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan.
13 Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää,
ja mesi on makeaa kielelläsi.
14 Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin.
15 Älä väijy, jumalaton, hurskaan majaa,
älä tuhoa hänen kotiaan.
16 Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen, mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.
17 Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse,
kun hän kompastuu, älä riemuitse,
18 ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.
19 Älä kiivastu pahantekijöille,
älä kadehdi jumalattomia,
20 sillä pahoilla ei ole tulevaisuutta
ja jumalattoman lamppu sammuu.
21 Pelkää Herraa, poikani, ja kuningasta.
Vältä niitä, jotka hankkivat kapinaa,
22 sillä yhdessä hetkessä he kukistuvat. Millainen onkaan heidän rangaistuksensa!
23
Nämäkin ovat viisaiden sanoja.
Ei sovi tuomarille puolueellisuus.
24 Joka syylliselle sanoo: "Olet syytön",
saa kaikkien kirot, koko kansan vihat.
25 Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein: hänen osanaan on siunaus ja menestys.
26 Kuin suudelma suulle on suora vastaus.
27 Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro.
28 Älä todista toisesta väärin --
ethän tahdo pettää ketään puheellasi?
29 Älä ajattele: "Niin kuin hän minulle, niin minä hänelle. Nyt maksan hänelle samalla mitalla."
30 Minä kuljin laiskurin pellon laitaa,
katselin typeryksen viinitarhaa,
31 ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia,
tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet
ja jonka kiviaita oli luhistunut.
32 Minä katsoin ja painoin mieleeni,
otin opikseni siitä minkä näin.
33 Nuku vielä hiukan, torku hiukan,
makaa kädet ristissä vielä hetki,
34 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.
Varoituksia huonosta seurasta
1 Kun käyt aterialle mahtimiehen pöytään,
älä unohda, kuka edessäsi on.
2 Tuki vaikka veitsellä kurkkusi,
nälällesi älä anna valtaa.
3 Älä ahnehdi hänen herkkujaan, sillä niissä voi piillä petos.
4 Älä rehki rikastuaksesi,
älä tuhlaa ajatuksiasi siihen.
5 Kun kiinnität katseesi rikkauteen, se on jo poissa: se on saanut siivet ja lentänyt taivaalle kuin kotka.
6 Älä aterioi pahansuovan seurassa,
älä havittele hänen herkkujaan,
7 sillä hänen päätään sinä et käännä.
Hän sanoo sinulle: "Syö ja juo",
mutta ei tarkoita mitä sanoo.
8 Minkä syöt, sen olet oksentava, ja kauniit sanasikin menevät hukkaan.
9 Turha on puhua tyhmälle, hän ei ymmärrä viisauttasi.
10 Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä
äläkä tunkeudu orpojen pelloille,
11 sillä heillä on väkevä puolustaja, joka ajaa heidän asiaansa sinua vastaan.
12 Taivuta mielesi kuulemaan neuvoja, avaa korvasi viisaudelle.
13 Älä jätä poikaa kurituksetta --
ei hän kuole, jos saa keppiä.
14 Kun annat hänelle keppiä, pelastat hänet tuonelan tieltä.
15 Poikani, jos sydämesi viisastuu,
minun sydämeni iloitsee.
16 Riemu täyttää mieleni, kun puheesi on totta ja oikeaa.
17 Älä kadehdi niitä, jotka elävät synnissä,
elä Herran pelossa päivästä päivään.
18 Jos sen teet, sinulla on tulevaisuus eikä toivosi raukea tyhjiin.
19 Kuuntele, poikani, ja viisastu,
ohjaa ajatuksesi oikealle tielle.
20 Älä eksy juomarien seuraan,
karta lihapadan ääressä mässäileviä,
21 sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta ryysyissä.
22 Kuule isääsi, jolta olet saanut elämän,
älä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.
23 Osta totuutta, älä myy,
osta viisautta, oppia ja ymmärrystä.
24 Kunnon poika on isänsä ilo,
onnellinen se, jolla on viisas poika.
25 Iloitkoot sinun isäsi ja äitisi, riemuitkoon sinun synnyttäjäsi.
26 Poikani, luota minuun,
seuraa samaa tietä kuin minä.
27 Portto on kuin syvä hauta,
vieras nainen kuin ahdas kaivo.
28 Rosvon lailla hän on väijyksissä ja viettelee yhä uusia uskottomuuteen.
29 Kuka voivottaa, kuka vaikertaa?
Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa?
Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta?
Kuka katsoo harottavin silmin?
30 Se, joka viipyy viinin ääressä,
se, joka etsii maustejuomaa.
31 Älä katsele viinin hehkuvaa punaa,
älä katso sen välkettä maljassa.
Helposti se valahtaa kurkusta alas,
32 mutta perästäpäin se puree kuin käärme,
iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy.
33 Silmäsi näkevät outoja,
puheesi ovat hullun houreita.
34 Olet kuin aalloilla keskellä merta,
kuin maston nenässä mainingeilla.
35 "Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään, minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään. Milloin pääni selviää? Pitäisi päästä hakemaan lisää."
Viisaiden sanoja
17 Kuuntele tarkoin, ota vastaan viisaiden sanat,
avaa sydämesi tiedolle, jota jaan.
18 Teet hyvin, kun kätket sen sisimpääsi
ja pidät sen valmiina huulillasi.
19 Turvaa Herraan -- siksi minä sinulle puhun,
siksi saatan tietoosi kaiken tämän.
20 Kolmekymmentä ohjetta olen kirjoittanut
sinulle neuvoksi ja opastukseksi,
21 jotta oppisit totuutta, oikeita sanoja, ja voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
22 Älä riistä heikkoa hänen heikkoutensa vuoksi,
älä sorra köyhää oikeudessa,
23 sillä Herra ajaa hänen asiaansa ja riistää hengen hänen riistäjiltään.
24 Älä lyöttäydy kiivaan miehen seuraan,
älä ryhdy äkkipikaisen kumppaniksi,
25 ettet tottuisi hänen teihinsä ja vaarantaisi omaakin vaellustasi.
26 Älä tee niiden tavoin, jotka lyövät kättä
ja menevät veloista takuuseen.
27 Ellei sinulla ole millä maksaa, viedään vuodekin altasi.
28 Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä, jonka esi-isäsi ovat paikalleen panneet.
29 Katsopa miestä, joka on toimissaan taitava: hänen tiensä vie kuninkaiden hoveihin, ei hän jää alhaisten palvelukseen.
Jumalaton syöstään tuhoon
1 Kuin kastelupuro on Herran kädessä kuninkaan sydän, hän ohjaa sen minne tahtoo.
2 Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee sydämet.
3 Noudata oikeutta ja vanhurskautta, se on Herralle enemmän kuin teurasuhri.
4 Ylpeät silmät, pöyhkeä sydän -- jumalattoman lyhdyt synnin tiellä.
5 Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen.
6 Joka kokoaa omaisuutta valheen keinoin, se tuulta tavoittaa ja tuhonsa löytää.
7 Omaan pahuuteensa jumalaton kaatuu, kun hän hylkää sen, mikä on oikein.
8 Syyllisen tie on mutkainen, kunnon ihminen on teoissaan suora.
9 Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa.
10 Jumalaton himoitsee pahaa, lähimpiäänkään hän ei säästä.
11 Rankaise rehentelijää, se on kokemattomille opiksi, opeta viisasta, ja hänen tietonsa kasvaa.
12 Oikein tekee oikeamielinen jumalattomille, hän syöksee tuhoon koko joukkion.
13 Joka sulkee korvansa köyhän pyynnöltä, joutuu itse pyytämään saamatta vastausta.
14 Salaa annettu lahja lepyttää vihan, poveen kätketty lahjus kiivaankin kiukun.
15 Oikea teko on oikeamielisen ilo mutta väärämielisen kauhistus.
16 Joka eksyy ymmärryksen tieltä, päätyy lopulta varjojen maahan.
17 Ilonpitäjää odottavat ankeat ajat, juomari ja syömäri ei rikastu.
18 Jumalattoman ja hurskaan osat vaihtuvat: petollinen joutuu uskollisen lunnaaksi.
19 Parempi asua autiomaassa kuin pahansisuisen vaimon kanssa.
20 Viisaalla on varastossa kalleuksia ja herkkuja, tyhmä panee kaiken menemään.
21 Joka pyrkii oikeuteen ja laupeuteen, saa elämän, kunnian ja vanhurskauden.
22 Viisas mies valtaa vahvankin kaupungin ja repii sen muurit ja varustukset.
23 Joka suutaan ja kieltään varoo, varjelee itsensä ahdingoilta.
24 Rehentelijä saa herjaajan nimen, hänen röyhkeydellään ei ole mittaa eikä määrää.
25 Omiin mielitekoihinsa laiska kuolee, kun kädet kieltäytyvät työnteosta.
26 Ahne on aina ottamassa, vanhurskas antaa, ei kitsastele.
27 Jumalattoman uhrilahja on iljettävä, vielä iljettävämpi, jos hän hautoo pahaa.
28 Väärän todistajan käy huonosti, tarkkaa todistajaa kuunnellaan aina.
29 Jumalaton katsoo uhmakkaasti, vilpitön kulkee vakaasti tietään.
30 Ei auta viisaus Herran edessä, ei ymmärrys, ei ihmisen harkinta.
31 Itse valjastat hevosesi taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä.
Kasvatus kurinalaiseen elämään
1 Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely.
2 Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu.
3 Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle.
4 Kyllä rikkaan luo ystäviä kertyy, köyhän luota he kaikkoavat.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu.
6 Monet pyrkivät ylhäisten suosioon, anteliaan ystäviä ovat kaikki.
7 Köyhää vihaavat hänen veljensäkin, karttavat vielä enemmän hänen ystävänsä. Turhaan hän koettaa puhua heille.
8 Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta. Joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Ei sovi tyhmälle helppo elämä eikä orjalle olo ylhäisten herrana.
11 Viisaus tekee ihmisen pitkämieliseksi, kunnia sille, joka loukkauksen unohtaa!
12 Kuninkaan viha on kuin leijonan ärjyntä, hänen suosionsa kuin nurmikon kaste.
13 Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava katto.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta viisas vaimo on Herran lahja.
15 Laiskuus vaivuttaa syvään uneen, vetelys joutuu näkemään nälkää.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää, mutta kuolemaan kulkee, joka ei tietään tarkkaa.
17 Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.
18 Kurita poikaasi, kun vielä on toivoa, varo sentään hengiltä hakkaamasta.
19 Kiivas mies hankkii äkkiä rangaistuksen. Jos yrität apuun, vain pahennat asiaa.
20 Kuule neuvoja, ota kuritus varteen, että olisit vastedes viisaampi.
21 Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan.
22 Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen.
23 Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti, säikkymättä pahaa.
24 Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse.
25 Lyö rehentelijää, se on tyhmille opiksi, ojenna viisasta, ja hänen viisautensa kasvaa.
26 Huono ja häpeämätön se poika, joka isäänsä lyö ja äitinsä häätää.
27 Poikani, ellet taivu kuriin, silloin eksyt tiedon tieltä.
28 Vilpillinen todistaja häpäisee oikeutta, jumalaton herkuttelee vääryydellä.
29 Röyhkeää odottaa rangaistus, tyhmyrin selkää raippa.
Elämän taidon opetuksia
1 Parempi leipäkannikka ja rauha kuin juhlapidot ja riita.
2 Viisas orja pitää kurissa kunnottoman pojan ja pääsee perinnölle veljesten kanssa.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisten sydämet tutkii Herra.
4 Heittiö kuuntelee ilkeitä puheita, kieroilija turmion sanoja.
5 Joka köyhää pilkkaa, herjaa hänen Luojaansa, vahingonilo ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruununa ovat lastenlapset, lasten kunniana heidän isänsä.
7 Tyhmän suuhun ei sovi suora puhe eikä ruhtinaan huulille valhe.
8 Joka lahjoo, luulee lahjaansa onnenkiveksi: minne hän menee, hän menestyy.
9 Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen, joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä.
10 Viisas ottaa moitteesta opikseen, sata lyöntiäkään ei paranna tyhmää.
11 Paha ihminen kapinoi ja kapinoi, kunnes kohtaa armottoman sanantuojan.
12 Tulkoon vaikka poikasensa menettänyt karhu, kunhan ei tyhmyri hulluudessaan!
13 Joka hyvän pahalla maksaa, vetää onnettomuuden kotinsa ylle.
14 Riita syntyy kuin rako patoon -- tuki se, ennen kuin vesi nousee!
15 Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle, kumpaakin Herra kammoksuu.
16 Mitä hyötyy tyhmyri rahoistaan? Viisautta hän ei ymmärrä ostaa.
17 Ystävän rakkaus ei koskaan petä, veli auttaa veljeä hädän hetkellä.
18 Mieletön se, joka lyö kättä ja menee toisesta takuuseen.
19 Joka rakastaa riitaa, rakastaa syntiä. Joka porttinsa korottaa, se etsii tuhoaan.
20 Väärämielinen ei onnea tavoita, kieroilijan kohtaa perikato.
21 Murheen saa, joka tyhmän siittää, houkan isä ei iloa tunne.
22 Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.
23 Jumalaton ottaa salaa lahjuksen ja vääristää oikeuden tien.
24 Viisas pitää silmänsä viisaudessa, tyhmän katse kiertelee maailman rantaa.
25 Tyhmä poika on isänsä murhe, katkera pettymys äidilleen.
26 Pahoin tehdään, jos syytöntä sakotetaan, oikeutta loukataan, jos ruoskitaan kunnian miestä.
27 Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
28 Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa.
Salomon sananlaskut.
Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe.
2 Väärintekijää eivät hänen aarteensa auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.
3 Nuhteetonta Herra varjelee nälältä, mutta jumalattoman haluja hän ei täytä.
4 Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden.
5 Viisas se, joka kesällä kerää, häpeä sille, joka korjuuaikana makaa.
6 Hurskaalla on päänsä päällä siunaus, jumalattoman suussa piilee väkivalta.
7 Vanhurskaan muistoa siunataan, jumalattoman nimikin maatuu.
8 Ymmärtäväinen ottaa ohjeet varteen, mutta mieletön etsii tuhoaan.
9 Turvassa kulkee, joka vilpittä kulkee, joka poikkeaa polulta, ei salassa pysy.
10 Kavala silmänisku tuo tuskaa, ja mieletön puhe vie tuhoon.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, jumalattoman suussa piilee väkivalta.
12 Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.
13 Järkevän huulilta lähtevät viisauden sanat, tyhmyrin selässä soikoon keppi!
14 Viisas panee tiedon visusti talteen, mutta vahinko on valmis, kun hullu puhuu.
15 Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, puute murentaa köyhän majan.
16 Mitä vanhurskas ansaitsee, on elämäksi, mitä jumalaton hankkii, koituu synniksi.
17 Joka taipuu kuriin, vaeltaa elämän tietä, nuhteista piittaamaton kulkee harhaan.
18 Joka vihansa salaa, se valheita puhuu, hullu se, joka panettelee ja parjaa.
19 Paljossa puheessa vaanii synti, viisas se, joka kielensä hillitsee.
20 Hurskaan puhe on puhtainta hopeaa, jumalattoman ajatus ei paljoa paina.
21 Hurskaan sanat ruokkivat monia, tyhmät nääntyvät ymmärryksen puutteeseen.
22 Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.
23 Ilkityöt ovat hullun huvi, järkevä saa ilonsa viisaudesta.
24 Mitä jumalaton pelkää, siihen hän törmää, mitä hurskas toivoo, se hänelle annetaan.
25 Myrskyn mentyä jumalaton on poissa, mutta vanhurskaalla on kestävä perusta.
26 Mitä etikka hampaille ja savu silmille, sitä on laiskuri isännälleen.
27 Herran pelko kartuttaa elinpäiviä, jumalattomalta vuodet hupenevat.
28 Hurskaan odotus johtaa iloon, jumalattoman toivo pettää.
29 Herra on viattoman vahva linna, mutta väärintekijän hän murskaa.
30 Oikeamielinen ei ikinä horju, mutta jumalattomalla ei ole missään turvaa.
31 Vanhurskaan suusta viisaus versoo, mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki.
32 Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja, jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa."
"Joko muuten teit kokeen, jossa pidät ensin kyniä lähellä toisiaan ja sitten erotat ne kauemmas toisistaan ? Huomasitko, niiden väliin syntyi etäisyyttä ihan tyhjästä ? Ensin ei ollut kynien välistä etäisyyttä kuin ihan vähän ja sitten yht'äkkiä olikin metri. Niiden väliin oli tullut kynien väliin jäävää tilaa vaikka kuinka - nyt niiden väliin muodostuneeseen tilaan mahtuisi vaikka monitori."
Pistetään kyniä peräkkäin ja annetaan kolmannen kynän loitota kaksi kertaa nopeammin kuin toinen kynä loittonee ensimmäisestä ja neljäs kynä siis loittonee kaksi kertaa nopeammin ensimmäisestä kuin kolmas jne.
Monesko kynä ylittää valonnopeuden, jos toisena oleva kynä loittonee ensimmäisestä 10 km tunnissa?
avaruuden laajenemisesta on kysymys, niin ylittäähän nn:nnes kynä C:n. Totta Mooses.
Tarkoititko, että Ison A:n Albert Einsteinin pitäisi kysymyksesi takia käännellä lapaluitaan haudassaan? Tuhkata taidettiin lapaluitaan myöden.
Jo Gauldin iflatoorisessa mallissa maailmankaikkeus laajeni reiluhkosti yli C:n nopeudella. Minua diletanttina harmitti vuosia, ettei kosmologit viitsineet kertoa yksinkertaisesti, miksi inflaatio ei lyönyt Isoa A:ta (sitä yleistä teoriaa) korville.
Ratkaisu oli kai liian yksinkertainen, notta Enqvistit, Greenit yms. viisaat olisivat vaivautuneet sitä tyhmälle selittämään.
A:n yleinenhän ei (tietääkseni) ota kantaa avaruuden laajenemiseen. Se kertoo vain sen, että avaruuden suhteen valonnopeus tyhjiössä on maksimi.
A:n suurin "erehdys",lamda, on kai tullut takaisin pimeänä energiana. Kiihtyvyys johtaa näkyvän maailmankaikkeuden pienenemiseen, mitä kohteiden määrään tulee, koska jossain vaiheessa kaukaiset galaksit ylittävät C:n pakonopeudessa ja poistuvat näkyvistä.
Silti C on kattonopeus informaation siirtymisen suhteen avaruudessa. Avaruus itse saa laajentua A:n mukaa sellaista haipakkaa kuin haluaa.
Vai?
"Näinkö sitä tilaa syntyy maailmankaikkeuteen niin ettei maailmankaikkeus laajene ulospäin jo olevaan tilaan? Tätäkö ne viisaat eivät ymmärrä?"
Ei synny tilaa ei. Viisaat sen hyvinkin ymmärtävät, mutta näköjään sinä et. Objektit liikkuvat siinä laajenevassa tilassa, jonka BB on luonut. Ilman BB:a ei olisi kyniä eikä tilaa. Sekä "aine", että avaruus ovat BB:n seurausta. Mitään "jo olevaa tilaa" ei voinut olla ennen alkuräjähdystä.
Olet näköjään kiinni siinä "naivistisessa kolmiulotteisessa ilotulitusraketin räjähtämisajatuksessa", jossa materia sinkoutui alkuräjähdyksessä kolmiulotteisesti räjähdyspisteestä ulospäin. Silloinhan meidän pitäisi kyetä kosmosta havainnoimalla löytämään alkuperäisen BB:n suunta ja etäisyys (13,7 vv). Mutta kun se on aikuisten oikeasti tapahtunut minun nenänpäässäni, kuten Liuhuparta V-O asian ilmaisi. Nenänpääni atomien esiasteet (mitä kvanttivaahtoa ne sitten ennen kvarkkeja olivatkaan) olivat samassa pisteessä kuin BB.
(Heh. Niin olivat myös seksikkäimmän tuntemasi naisen (tai haluamasi sukupuolen edustajan) atomit. Te olitte siis täydellisesti "yhtä".
Ei se tila muodostu lyijykynää siirtämällä. Olemassa oleva rajautuu, mutta sitä ennen koordinaatiston, jossa liikutaan on täytynyt syntyä.
>
Siis puhuin kynien välisestä etäisyydestä. Aluksi KYNIEN VÄLISTÄ etäisyyttä ei ollut, mutta lopussa sitä oli paljon. Siis on muodostunut KYNIEN VÄLISTÄ etäisyyttä. Samoin galaksien väliin jää joku määrä tilaa, mutta myöhemmin sitä on vielä enemmän. On siis muodostunut GALAKSIEN VÄLISTÄ tilaa.
Oletko ihan 100 % varma, että ymmärrät, mitä matemaattisesti tarkoitetaan tilalla ja sen muodostumisella ? Mikä olikaan matemaattinen taustasi ? Voisiko siitä vetää jotain johtopäätöksiä ymmärtämisesi tasosta. Samoin ääretön käsitteenä on vaikea tajuttava ihmiselle, joka on jäänyt yläastematematiikan tasolle. Jo lukion pitkä matematiikka antaa taitoa ajatella (myös näitä abstrakteja käsitteitä).
Ihan aidostikin ihmismielen kehitys menee niin, että formaalinen ajattelu tulee mahdolliseksi vasta siinä yläasteiässä. Jos tuota formaalista ajattelua ei tule missään kohtaa harjaannutettua (eli ko. kehitysvaihe on vähäsen myöhästynyt, ja ysiluokka loppuu kesken ennen ko. taidon opettelua), se voi jäädä ihmiseltä eliniäksi saavuttamatta. Luulen, että "teoriasi" on vain kehityspsykologinen lieveilmiö ja kuvastaa ainoastaan tuota kehittymättömyyttäsi. Kyse ei siis ole fysiikasta ollenkaan vaan omasta "jälkeenjääneisyydestäsi".
>
Käsittääkseni täällä ei pyöri kuin yksi ihminen, joka ei tätä tajua, mutta häntä ei voi parhaalla tahdollakaan kuvata sanalla viisas - ei vaikka voissa paistaisi.