Kysellään henkilöitä:
1) Kirjailija ∩ U3
2) Ex-poliitikko/ex-virkamies ┬ CO♂
3) Talouselämän vaikuttaja (edesmennyt) ♥ ½─
1) Kirjailija ∩ U3
2) Ex-poliitikko/ex-virkamies ┬ CO♂
3) Talouselämän vaikuttaja (edesmennyt) ♥ ½─
Pikkuarvoitus piristykseksi
Kysäisijä
29863
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Äkkiseltään kakkosesta tuli mieleen Kari Häkämies.
Häntä √ tarkoitin.
1) Kolmosen johtolanka: ♪
3) Titteli oli kai peräti ∆neuvos
Meillä oli aikoinaan naispoliitikko nimeltä ♥ 6nen, O-V:n tytär. Nyt haettavan henkilön 3) kohdalla ♥ edustaa kuitenkin ihan miehistä etunimeä!
1) Nimen voisi yhtä hyvin kirjoittaa myös ( U3 tai ) U3
2) Etunimi ei ole Rakas mutta merkitykseltään jokseenkin lähellä sitä
Vihje 2) oli tietenkin tarkoitettu kohtaan 3). (Kakkoskysymykseen oli jo saatu oikea vastaus Kari Häkämies).
"Rakkaan" synonyymi käy siis etunimeksi kysymykseen 3).
Anteeks' antakaatten!
1) 2 × 3 = sekstetti
3) ½ = Puoli
Näin arvaa nimimerkki. Runsaasti Giniä juoneena.
Koska on Lauantai-ilta :o)
Toivottavasti Toivo Armaksen armas armastaa Toivoa ja huolehtii, että Toivo toipuu huomiseksi jinnyviinastaan!
Itsellä vasta muutama saunaolut ja ½ puikkoa valkkaria kukistettuna. Pitänee paaksata punkku seuraavaksi.
Vastaushan oli muuten ihan oikea! Raikuvat aplodit!!!
> Toivottavasti Toivo Armaksen
> armas armastaa Toivoa
Venäjällä toimi (toimii?) suomea puhuva inkeriläinen pappismies nimeltä Arvo Survo. Hän oli joskus neuvostovallan murenemisen aikoihin jonkinlaisella suhteidensolmimiskiertueella Suomessa. Kun häneltä tiedusteltiin sen päätteeksi tuntemuksia matkan annista, kuului vastaus: "Niin on täällä Arvoa survottu, ettei ole ollut Survolla mitään arvoa."
Toivo Armas paaksaa vielä yhden luuniemeläisen Juhlaoluen osaamisensa kunniaksi!
Vahvoja Löylyjä Kysäisijälle toivottaa
Toivo Armas!!!
Arvo Survo muistetaan!
Tuli vain mieleeni nimimerkin viettämä aika erään seurakuntayhtymän palveluksessa jossakin päin Suomea joskus 1980-luvun alussa.
Nimimerkki oli juuri saanut kaivetuksi päiväurakkana ns. syvähaudan, kun paikalle sattui sattumalta seurakuntayhtymän silloinen talousjohtaja.
Hänelle nimimerkki muistaa maininneensa kaivamansa montun pohjalta: "Elähän Matti Kurki!"...
:o)
...
Sattuu sitä, meinaan.
Muistanpa käyneeni fregatti Matti Kurjella joskus 1970-luvun alussa. Se oli kaverini, joka palveli aluksella - minulle riitti pelkkä maine. Paattihan oli Suomen laivaston ylpeys siihen maailman aikaan! Pistetty sittemmin sulatuspatoihin jo aikoja sitten.
Kun alus ostettiin Suomeen, siinä oli vielä miehistön makuusijoina engelsmannien jäljiltä riippumatot. Suomalaiset kuitenkin riippumattomina laittoivat tilalle tavanomaiset sotilaspunkat.
> vielä yhden luuniemeläisen Juhlaoluen
Iisalamelaista Iijokiseudulla? No, mikä ettei!
Johan Augustiapa taitaa löytyä omastakin refrigeraattorista tähän hätään.
"Sandels han satt i Pardala by,
Åt frukost i allsköns ro.
"I dag, ett slaget, blir striden ny,
Det skall gälla vid Virta bro. -
Herr pastor, jag låtit kalla er hit. -
Var god, foreller en bit!"
Kukapas kova pyssymies se muuten asusteli Luumäen Kotkaniemessä?
Ei se kai Ukko-Pekka ollut?
Kun Svinhufvud oli aikoinaan joutunut tutustumaan Siperian opetuksiin, tuumi muuan haapavetinen ukko toiveikkaasti:
"Veivät Vinhuutin, vaan jäipä Toloperi!"
Mikä oli suurin ero Ukko-Pekan (Hr 1) ja Riston (Tr 1) välillä?
Seuraava juttu lienee tunnetuimpia Svinhufvud-anekdootteja. Ehkäpä nuoremmat palstalaiset eivät ole sitä kuulleet.
* * *
P.E. Svinhufvud oli matkalla Lauritsalasta Lappeenrantaan. Laivasillalla hän kysäisi veitikka silmäkulmassa laivan kapteenilta:
- Paljonko maksaa, kun viette sianpään Lappeenrantaan?
- Viisikymmentä penniä, vastasi kapteeni.
Svinhufvud työnsi kapteenille 50-pennisen ja hyppäsi laivaan. Mutta kapteeni älysi samalla kepposen ja ehätti sanomaan:
- Mutta koko sika maksaakin markan.
(Presidenttikaskut, 6. painos - Kustannus Oy Lehmus 1961 / SKS N. Suortti 1939)
"Sandels, hän Partalass' istuvi vaan, suurustaan huoleti syö..."
Toinen suomennos:
"Sandels hän Partalass' eineellään juur' istuu, huoleti syö..."
Lieneekö toinen Cajanderia, toinen Mannista?
Edelfeltin näkemys:
http://www.fng.fi/fng/pic/huge/art/collecti/74/A0174500.jpg
Kukapa osaisi kertoa, missä tämä Partala sijaitsi?
Sulkavan-Puumalan alueella on soutukisoista tuttu Partalansaari; Juvalta puolestaan löytyy Partala-niminen isommanpuoleisen oloinen tila, jossa kai on nykyisin jonkinlaista luomuviljelyyn liittyvää tutkimustoimintaa. Siitä ei ole kovinkaan pitkä matka Rantasalmen puolelle Parkumäkeen, joka kai on yksi Suomen sodan taistelupaikoista. Voisiko kyseessä olla juuri tämä Juvan Partala?
Mainitsin Rantasalmmen Parkumäen ja arvelin sen olevan yksi Suomen sodan (1808-09) taistelupaikoista. Väärin!
"Minusta kertovassa runossakin" sanotaan: "Sven Tuuvan isä köyhä ol', viraton kersantti - jo ikämies, kun Kustavin sodassa taisteli."
Parkumäessä käytiin juuri tämän Kustavin sodan eli Kustaan sodan (1788-1790) Parkuinmäen taistelu 1789. Nimi Parkuinmäki (nyk. Parkumäki) tulee taistelukentälle jääneiden haavoittuneiden valituksista.
Mutta se Partala?
Veikkaanpa, että kyseessä on Suomen sodan Koljonvirran taisteluun liittyvä Partala, vajaat 10 km Iisalmen keskustasta Oulun suuntaan.
Lähellä nyky-Sandelsin sammioita siis.
http://www.lysator.liu.se/runeberg/fstal83/
J.L. Runeberg: Fänrik Ståls sängar
(Fänrik Stål som var vänrik som fan)
>Mikä oli suurin ero Ukko-Pekan (Hr 1) ja Riston
>(Tr 1) välillä?
Molemmat olivat raskaita vetureita: Hr1 raskas henkilöveturi ja Tr1 raskas tavaraveturi. Oletan että tavaraliikenteessä tarvittiin enemmän vetovoimaa ja henkilöjunassa puolestaan suurempaa nopeutta.
Höyrykaudella tämän täytyi liittyä jotenkin vetopyörästön rakenteeseen tai kokoon. Olisiko Ristossa ollut pienemmän vetopyörät?
Ristossa vetopyörien läpimitta 1,60 m, Ukko-Pekassa 1,90 m.
Riston vetokyky 15900 kp, maksiminopeus 80 km/h. Ukko-Pekka vastaavasti 11610 kp ja 110 km/h.
Nämä olivat ymmärtääkseni raskaimpia, tehokkaimpia ja kehittyneimpiä Suomessa valmistettuja höyryvetureita. Niiden jälkeen tulleessa vetokalustossa ei höyryn henki enää pihise. Enää muutama veteraaniveturi on käyttökuntoisena jäljellä.
Ainakin Hr 1 (Ukko-Pekka) nro 1009 näyttäisi olevan käytössä edelleen erilaisten tapahtumien vetonaulana. Kuvia siitä löytyy vaikkapa seuraavan linkin takaa:
http://webusers.siba.fi/~jhaapasa/Junat/jouluajo.html
Muuan musiikinystävä listasi taannoin tämän portaalin Klassinen musiikki -keskustelupalstalla mielimusiikkiaan. Pitkän listan säveltäjä- ja teosnimien oikeinkirjoitus oli kerrassaan mallikelpoista, mutta yksi lipsahdus pisti silmään: Karl Collanin laulu "Gamble Hurtig" (J.L. Runebergin runoon, joka kuuluu kokoelmaan Fänrik Ståls sägner / Vänrikki Stoolin tarinat).
Googlekin "tuntee" tuon hurtin uhkapelurin:
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Hurtti Ukko&lang=fi
Alkukieliset sanat löytyvät osoitteesta
http://www.lysator.liu.se/runeberg/fstal83/0057.html
"Aldrig brusto ord vid bivuaken..." Osaisiko kukaan kertoa mitään tuosta bivuaken-sanasta, joka on minun silmissäni uppo-outo. Esiintyykö nykykielessä? Muistaakseni kohta lauletaan suomeksi (Paavo Cajanderin sanoin): "Nuotioll' ei Hurtti-vanhuksella jutun puutett' ollut milloinkaan..."
Voisiko bivuak, -en olla laavu? Sanakirjoistani en moista löydä. Etymologia?
Eikö millään tule arvauksia kohtaan 1)?
Kysytty kirjailija on kirjailijatar, vieläpä aika kysytty.
Jonkinlainen yhteys punaiseen kärpässieneenkin löytyy.
Siinä on ensin kaari.
Sitten on U.
Lopuksi 3 eli trio.
Kaari Utrio!...
Aplodeja, aplodeja!
Se kärpässieniviite tarkoitti tietenkin Kaari Utrion ja hänen puolisonsa Kai Linnilän yritystä http://www.amanita.fi/
(Amanita muscaria = punainen kärpässieni)