Kuinka järkevää on ihmis- ja kulttuurianalyysi ja vaikka käyttäytymisanalyysi?
Esimerkiksi:
"ELOKUVAN KÄTKETTY KIELI (K15)
1/3. Kuinka elokuvan kieli puhuttelee piilotajuntaamme? Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek valottaa psykoanalyysin keinoin elokuvan kerronnan tasoja, avausjaksossa mm. Marx-veljesten filmejä ja Hitchcockin "Linnut".
YLE Teema, sunnuntaina, 31. elokuuta klo 23.55-00.45"
Telkku.comissa joku kommentoi:
http://www.telkku.com/tiedot?oid=20080831235563&toiminto=kommentit
"petyin todella pahasti: freudilaista p***aa; tunnen suurta myötähäpeää tota tyyppiä kohtaan -hän tuntuu olevan tosissaan!!"
Ohjelman kannalta on aivan sama miten asiat ovat "kulttuurillisen kehän" ulkopuolella. Tärkeintä on miten ne vaikuttaa ihmisen ja millainen "käyttöliittymä" on ihmisen ja elokuvan välillä.
Ongelma ei ole vain kulttuuritutkimuksessa, vaan samoin Formula 1 -talleilla (ainakin mclarenilla) on omat yksikkönsä "maksimoimaan inhimillistä suorituskykyä". Siellä tutkitaan kuljettajia geeniperimästä henkisiin ominaisuuksiin. Geeniperintä on kuljettajan lähtökohta. Ehkä vielä tärkeämpää Formula 1:ssä on katsoja-analyysi..
"Soveltuvuuden arviointi" on lopulta samaa työtä kuin elokuvan "kerronnan tasojen" tutkiminen, koska molemmissa pelkästään analysoidaan ihmistä, ja unohdetaan muu maailma. Molemman toteutetaan ihmisen ulkopuolelta.
Tämän tyyppinen ihmisanalyysi pyrkii hallitsemaan ihmistä. Se liikkuu ihmisen reviirillä.
Olisi turvallisempaa tutkia biologiaa eikä ihmistä? Ihmisten pitäisi tutkia vain itseään.
Tässä valossa jopa Big Brother on ajoittain loistavaa empiiristä tutkimusta kulttuuristamme. Se on ainoa tila jossa isoveli ei lainkaan valvo, koska talo on erotettu muusta maailmasta. Asukkaat voivat jopa turvautua katsojiin, jotka puuttuvat kyllä epäkohtiin.
Esimerkiksi:
"ELOKUVAN KÄTKETTY KIELI (K15)
1/3. Kuinka elokuvan kieli puhuttelee piilotajuntaamme? Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek valottaa psykoanalyysin keinoin elokuvan kerronnan tasoja, avausjaksossa mm. Marx-veljesten filmejä ja Hitchcockin "Linnut".
YLE Teema, sunnuntaina, 31. elokuuta klo 23.55-00.45"
Telkku.comissa joku kommentoi:
http://www.telkku.com/tiedot?oid=20080831235563&toiminto=kommentit
"petyin todella pahasti: freudilaista p***aa; tunnen suurta myötähäpeää tota tyyppiä kohtaan -hän tuntuu olevan tosissaan!!"
Ohjelman kannalta on aivan sama miten asiat ovat "kulttuurillisen kehän" ulkopuolella. Tärkeintä on miten ne vaikuttaa ihmisen ja millainen "käyttöliittymä" on ihmisen ja elokuvan välillä.
Ongelma ei ole vain kulttuuritutkimuksessa, vaan samoin Formula 1 -talleilla (ainakin mclarenilla) on omat yksikkönsä "maksimoimaan inhimillistä suorituskykyä". Siellä tutkitaan kuljettajia geeniperimästä henkisiin ominaisuuksiin. Geeniperintä on kuljettajan lähtökohta. Ehkä vielä tärkeämpää Formula 1:ssä on katsoja-analyysi..
"Soveltuvuuden arviointi" on lopulta samaa työtä kuin elokuvan "kerronnan tasojen" tutkiminen, koska molemmissa pelkästään analysoidaan ihmistä, ja unohdetaan muu maailma. Molemman toteutetaan ihmisen ulkopuolelta.
Tämän tyyppinen ihmisanalyysi pyrkii hallitsemaan ihmistä. Se liikkuu ihmisen reviirillä.
Olisi turvallisempaa tutkia biologiaa eikä ihmistä? Ihmisten pitäisi tutkia vain itseään.
Tässä valossa jopa Big Brother on ajoittain loistavaa empiiristä tutkimusta kulttuuristamme. Se on ainoa tila jossa isoveli ei lainkaan valvo, koska talo on erotettu muusta maailmasta. Asukkaat voivat jopa turvautua katsojiin, jotka puuttuvat kyllä epäkohtiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
""Soveltuvuuden arviointi" on lopulta samaa työtä kuin elokuvan "kerronnan tasojen" tutkiminen, koska molemmissa pelkästään analysoidaan ihmistä, ja unohdetaan muu maailma. Molemman toteutetaan ihmisen ulkopuolelta.
Tämän tyyppinen ihmisanalyysi pyrkii hallitsemaan ihmistä. Se liikkuu ihmisen reviirillä."
"Soveltuvuuden arviointi" on ongelmallista. Olen siitä samaa mieltä. Jos se tehdään huonosti, ammattitaidottomasti, tuloksena on epäoikeudenmukaisuutta. Jos se joskus osataan tehdä hyvin (luulen, että nyt ei osata), silloin todella voidaan mennä liian syvälle ihmisen yksityisalueelle. Luulen, että vanha, perinteinen "behavioristinen" käytäntö, että katsotaan käyttäytymisen, työnteon, uran, harrastusten ulkoisia tuloksia, on paras kompromissi, jota voidaan tarkentaa erikoistapauksissa tutkittavan suostumuksella.
"Olisi turvallisempaa tutkia biologiaa eikä ihmistä? Ihmisten pitäisi tutkia vain itseään."
Luulen, että ihminen on yleisesti ottaen huono itsetutkija, taipuvainen itsepetokseen ym. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö itsetutkiskelu silti olisi hyödyllinen tavoite, jota kannattaa harjoitella.
"Luulen, että ihminen on yleisesti ottaen huono itsetutkija, taipuvainen itsepetokseen ym. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö itsetutkiskelu silti olisi hyödyllinen tavoite, jota kannattaa harjoitella."
Sama juttu myös kansakunnalla. Kansalle on hirveän vaikea keksiä identiteettiä. Sellainen mielivaltainen kansan olemuksen tarkastelu on ratkaisevaa sodan ja rauhan kannalta. Selväähän on että markkinatalouskin on aina pientä "levottomuutta". Tavallaan tekninen kehitys on siten "liikehdintää", jolla on riskinsä, niin kuin nyt Cernissä.