Antarktis vahvassa jäässä

Kuvaavaa ilmakehän vähäiselle lämpökapasiteetille on, että jo n. metrin korostus Etelänapamantereen jäätikköön riittää nostamaan jäätyessään vapauttamallaan energiamäärällään ilmakehän lämpötilaa n. yhdellä asteella.

Kun tuo jäätikön kasvu ei tapahdu hetkessä, en osaa sanoa, miten paljon se oikeasti vaikuttaa ilmaston lämpötilaan. Ainakaan verrattuna augingon säteilyn energiamäärään vapautunut lämpömäärä ei ole merkittävä eikä laskettuna W/m2 koko maapallolle.

Mutta jos sitten jäätikön poikiminen tasoittaakin muutamassa vuodessa tilanteen keskiarvoiseksi jäätikön massan suhteen, tuo voi lyhyemmän aikajänteensä takia näkyä enemmänkin lämpötilassa (nyt alentavasti, kun jään sulattaminen sitoo sen energian, mikä ilmakehään vapautui lumen muodostuessa). Tämän hetken havaittu jäätyminen ei kuitenkaan ole tämän poikimisen tulosta, jos kerran jäätikön massa on kasvanut.

Ilmastomalleissa käytettäneen pääosin säteilypakote-lähestymistapaa, joka ei soveltune kovin hyvin äkillisiin muutoksiin (el Nino, jäätikön poikiminen, tulivuoret) vaan enemmin jatkuvasti säilyviin tai lineaarisesti muuttuviin ilmiöihin, joita ovat mm. auringon säteily, maapallon pintalämpötila, kasvihuonevaikutus ilmakehässä jne. Ainakaan tuollainen malli ei voi ennnustaa noita "satunnaisia" ilmiöitä. Eikä sitä kukaan väittänekään.