Epäluotettavat ilmastonmuutosmallit

Nykyisillä ilmastonmuutosmalleilla aerosolien vaikutuksen huomioiminen säteilypakotteeseen on erittäin epätarkkaa, minkä vuoksi ne ovat globaalia lämpenemistä ennustaessaan melko epätarkkoja.

"Because of the large uncertainty we have in the radiative forcing of aerosols, there is a corresponding large uncertainty in the degree of radiative forcing overall," Crozier says. "This introduces a large uncertainty in the degree of warming predicted by climate change models."

http://www.physorg.com/news137336762.html
12518
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Epätarkkuus liittyy olennaisesti kaikkeen mallintamiseen. Epäluotettavuus näköjään kaikkeen Horstin kirjoitteluun.

Äänestä

Monimuuttujainen syteemihän tuo ilmasto joka tapauksessa on, että mikä tuon ilmiön merkitys sitten kaikkiaan onkaan.

Ja katsotaan nyt, miten tämä reaalimaailma kehittyy. Jos jäähtyy alle pitkän ajan keskiarvojen, niin silloin voinee osan nyt ennusteita genroineista malleista laittaa naftaliiniin. Pieni heilahdus alas (siis mitä nyt ehkä on näkyvissä) ei minusta riitä vielä oikein paljon mihinkään.

"Pahimmassa" tapauksessa nuo monet pienehtköiltäkin vaikuttavat ennestään "tuntemattomat" puroset voivat syödä merkittävän osan ihmisen syyllisyydestä. Itse pitäisin noita meren lämpöenergian heilahteluja myös mahdollisti merkittävinä osittaisselittäjinä:
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=17316958
Tuossakin tuo vähäinen lämpötilan muutos meressä vastaa energiamäärältään jo merkittävää muutosta ilmakehässä.

Äänestä
  • Kiitos asiallisesta kirjoituksesta.

    Äänestä

  • "Ja katsotaan nyt, miten tämä reaalimaailma kehittyy. Jos jäähtyy alle pitkän ajan keskiarvojen, niin silloin voinee osan nyt ennusteita genroineista malleista laittaa naftaliiniin."

    Tässä on potentiaalia väärinymmärrykselle.

    Ilmastomallille annetaan syötteenä pakotteet: mm. aerosolit, hiilidioksidipitoisuus ja aurinkovakio. Jos nämä eivät vastaa toteutuneita pakotteita, ei ennuste luonnollisestikaan voi olla tarkka. Tällöin vika ei ole mallissa, vaan syötteissä.

    Jos syötetyt pakotteet vastaavat toteutuneita ja malli antaa aivan erilaisen tuloksen kuin toteutunut ilmasto, olisi mallissa vikaa, tai pikemminkin parantamisen varaa.

    Ennusteiden ja havaitun ilmaston vertaaminen ei kuitenkaan ole niin virtaviivaista kuin saattaisi luulla. Samalla mallilla suoritetaan tyypillisesti useita ajoja (mallin tuottaman sisäisen vaihtelun esille tuomiseksi) ja saadaan tulokseksi useita ennusteita (model ensemble), joista lasketaan keskiarvoennuste (http://www.realclimate.org/images/runs.jpg ). Havaintoja on kuitenkin vain yhdesta toteutuneesta tilanteesta. Tästä syystä keskiarvoennuste (monen virtuaalisen maapallon keskiarvo) ja toteutunut tilanne (vain yksi maapallo) eivät ole suoraan verrannollisia toisin kuin moni tuntuu kuvittelevan.

    Äänestä

  • CH4 kirjoitti:

    "Ja katsotaan nyt, miten tämä reaalimaailma kehittyy. Jos jäähtyy alle pitkän ajan keskiarvojen, niin silloin voinee osan nyt ennusteita genroineista malleista laittaa naftaliiniin."

    Tässä on potentiaalia väärinymmärrykselle.

    Ilmastomallille annetaan syötteenä pakotteet: mm. aerosolit, hiilidioksidipitoisuus ja aurinkovakio. Jos nämä eivät vastaa toteutuneita pakotteita, ei ennuste luonnollisestikaan voi olla tarkka. Tällöin vika ei ole mallissa, vaan syötteissä.

    Jos syötetyt pakotteet vastaavat toteutuneita ja malli antaa aivan erilaisen tuloksen kuin toteutunut ilmasto, olisi mallissa vikaa, tai pikemminkin parantamisen varaa.

    Ennusteiden ja havaitun ilmaston vertaaminen ei kuitenkaan ole niin virtaviivaista kuin saattaisi luulla. Samalla mallilla suoritetaan tyypillisesti useita ajoja (mallin tuottaman sisäisen vaihtelun esille tuomiseksi) ja saadaan tulokseksi useita ennusteita (model ensemble), joista lasketaan keskiarvoennuste (http://www.realclimate.org/images/runs.jpg ). Havaintoja on kuitenkin vain yhdesta toteutuneesta tilanteesta. Tästä syystä keskiarvoennuste (monen virtuaalisen maapallon keskiarvo) ja toteutunut tilanne (vain yksi maapallo) eivät ole suoraan verrannollisia toisin kuin moni tuntuu kuvittelevan.

    "Malli" tarkoitti minulla sekä sitä käytettäväksi valittua aineistojoukkoa että sen käsittelyyn käytettyä koneistoa.
    Tosi on, että jos tuo aineistojoukko on väärin mitattua tai väärin valittua, tulos on melkoisen varmasti väärä, vaikka tuo ohjelmistokoneisto olisikin kelvokas sitten oikealla aineistolla.

    Kun en tunne paremmin noita ennusteohjelmistoja ja malleja, voinee vain arvella, että ne koostuvat syötettävästä mittausdatasta, tietokannasta (parametreista) ja laskentakaavoista.

    Jos malli on tarpeeksi pitkälle parametrisoitu, ei itse ohjelmistossa koskaan tarvinnekaan tehdä muutoksia, voivathan miltei kaikki laskentakaavatkin olla tietokannassa, uudet vaikuttavat tekijät lisätään vain tietokantaan riippuvuusparametreineen jne. Tässä tapauksessa, jos malliksi kutsutaan tuota ohjelmistoa, joka siis on itse asiassa milteipä vain tietokantamoottori, ei sitä tarvinne koskaan uusia, menivätpä ennusteet miten pieleen tahansa.

    Erinomainen malli ei tarvitsisi oikeastaan tuota mittausdataa jatkuvasti ollenkaan, vaan ennuste tuottaisi oikeaan osuvia tuloksia niinkuin kuun liikkeen enustava laskentamalli. Tietous ei ole tällä tasolla ilmaston mallinnuksessa, luulisin. Syynä on tietenkin sekin, että kuun asemanlaskenta on vain muutaman kappaleen ongelma, ilmastomalli taas ei ole.

    Mitä sitten tulee tuohon ajatukseen, että mallin kuvaamista virtuaalimaapalloista joku osuukin oikeaan ja ongelma on siinä, ettei maapallo ole paljolti samanlainen, kuin tehtäessä ennusteita tapahtumien ajankohdista. Esim. kahdentoista seisovan kellon systeemillä voidaan ennustaa minkä tahansa tulevan tapahtuman ajankohta (ehkä lukuunottamatta tuon kelloseinän tuhoutumista?) puolen tunnin tarkkuudella.

    Pari esimerkkiä: Maanjäristys klo 1:35. Ennusteet osumisen varmistus: yksi kelloista näyttää aikaa 2:00, joten ennuste oli riittävän tarkka. Sota alkoi 17:15. Ja eiköpä vain olekin yksi kelloistamme näyttämässä ajankohtaa 17:00!

    Eli valitsemalla sopiva virtuaalimaapallo voidaan aina osoittaa sattumamallin tuottaneen tarkan ennusteen, jos noiden maapallojen lukumäärää ei rajoiteta. Virtuaalimaapallo siis toimii tietämättömyyden peittämistoimena niinkuin seisovat kellotkin voisivat toimia.

    Ihan näin huonosti ei asiat kuitenkaan näyttäisi olevan, vaan käyräpilvessä näkyvä hajaannus kuvannee tietämättömyyden määrää, joka ei ole sentään täysin sattuman varassa, kun tuo pysyy kasassa melko vakio etäisyydellä todellisuudesta (jos se paksu musta käyrä on mittaustulos?).

    Vai mitähän tällä tarkoititkaan: [Tästä syystä keskiarvoennuste (monen virtuaalisen maapallon keskiarvo) ja toteutunut tilanne (vain yksi maapallo) eivät ole suoraan verrannollisia toisin kuin moni tuntuu kuvittelevan. ]

    Äänestä

Kun ei uusia viestejä saa palstalle laittaa, niin nostellaan sitten vanhoja viestejä keskustelun aiheeksi.
Ihan asiaa näissä näyttäisi olevan. Ainakin osassa viestejä.

Äänestä
  • Turha vaiva, eihän täällä asioista keskustella, korkeintaan sätitään muita keskustelijoita eikä tuollainen vanhojen muistelu enää ketään kiinnosta, kun osa kirjoittajistakin jo on manan mailla. Voi vielä tämä meidän rakas palstanpitäjäkin saada syytteen trollauksesta ja
    palstan manipuloinnista, jolla houkutella lisää mainostajia palstalle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Horst S. kirjoitti:

Nykyisillä ilmastonmuutosmalleilla aerosolien vaikutuksen huomioiminen säteilypakotteeseen on erittäin epätarkkaa, minkä vuoksi ne ovat globaalia lämpenemistä ennustaessaan melko epätarkkoja.

"Because of the large uncertainty we have in the radiative forcing of aerosols, there is a corresponding large uncertainty in the degree of radiative forcing overall," Crozier says. "This introduces a large uncertainty in the degree of warming predicted by climate change models."

http://www.physorg.com/news137336762.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu