Edesmennyt poikkeuksellisen kylmä elokuu puhuttaa tavallisten kansalaisten lisäksi myös auringon aktiivisuuden tutkijoita. Kysymyksessä on ensimmäinen kuukausi lähes sataan vuoteen, kun auringon pinnalla ei esiintynyt auringonpilkkuja.
Pilkkujen määrä korreloi suoraan auringon toiminnan aktiivisuuden kanssa: mitä pilkukkaampaa, sitä enemmän kosmista säteilyä, joka havaitaan maan päällä paitsi revontulina myös häiriöinä radioliikenneyhteyksissä.
Täysin pilkuttomasta kuukaudesta kertoi Yhdysvaltain liittovaltion rahoittama National Oceanic and Atmospheric Administration -laitos. Laitoksen arkistojen mukaan vastaavaa on tapahtunut viimeksi vuonna 1913.
Auringonpilkkujen määrä saavuttaa huippunsa ja pohjansa ns. aurikosyklissä, jonka kesto on keskimäärin 11 vuotta. Huippuvaiheen aikana uusia pilkkuja ilmaantuu auringon pinnalle useita kymmeniä päivässä.
Tutkijat ehtivät julistaa uuden aurinkosyklin alkaneeksi jo viime joulukuussa. Pilkkujen määrän piti nousta tänä vuonna tasaista tahtia. Toisin kuitenkin kävi. Auringonpilkkuhavainnot ovat pysyneet olemattoman vähäisinä jo kahdeksan kuukauden ajan.
Nyt seurataan jännityksellä, millaisella rytinällä uusi sykli lopulta alkaa. Mitä hitaammin pilkut palaavat, sitä vähäisemmäksi auringonpilkkujen määrä jää koko syklin aikana.
Vähäpilkkuinen sykli tarkoittaisi kiinnostavaa käännöstä auringon toiminnassa, sillä aurinko on ollut viimeksi kuluneet 60 vuotta poikkeuksellisen aktiivinen – aktiivisempi kuin kertaakaan yli 1000 vuoteen.
Miten paljon auringonpilkkujen väheneminen vaikuttaisi maapallon ilmastoon, on asia, josta kiistellään. Maapallon viileät jaksot ovat kuitenkin osuneet yhteen pitkien auringonpilkuttomien kausien kanssa. Esimerkiksi vuosien 1645–1715 niin sanotun Maunderin minimin aikana auringonpilkut vähenivät yhteen tuhannesosaan normaalista. Sama ajanjakso tunnetaan loputtomien katovuosien ja nälänhätien ”pikkujääkautena"
Pilkkujen määrä korreloi suoraan auringon toiminnan aktiivisuuden kanssa: mitä pilkukkaampaa, sitä enemmän kosmista säteilyä, joka havaitaan maan päällä paitsi revontulina myös häiriöinä radioliikenneyhteyksissä.
Täysin pilkuttomasta kuukaudesta kertoi Yhdysvaltain liittovaltion rahoittama National Oceanic and Atmospheric Administration -laitos. Laitoksen arkistojen mukaan vastaavaa on tapahtunut viimeksi vuonna 1913.
Auringonpilkkujen määrä saavuttaa huippunsa ja pohjansa ns. aurikosyklissä, jonka kesto on keskimäärin 11 vuotta. Huippuvaiheen aikana uusia pilkkuja ilmaantuu auringon pinnalle useita kymmeniä päivässä.
Tutkijat ehtivät julistaa uuden aurinkosyklin alkaneeksi jo viime joulukuussa. Pilkkujen määrän piti nousta tänä vuonna tasaista tahtia. Toisin kuitenkin kävi. Auringonpilkkuhavainnot ovat pysyneet olemattoman vähäisinä jo kahdeksan kuukauden ajan.
Nyt seurataan jännityksellä, millaisella rytinällä uusi sykli lopulta alkaa. Mitä hitaammin pilkut palaavat, sitä vähäisemmäksi auringonpilkkujen määrä jää koko syklin aikana.
Vähäpilkkuinen sykli tarkoittaisi kiinnostavaa käännöstä auringon toiminnassa, sillä aurinko on ollut viimeksi kuluneet 60 vuotta poikkeuksellisen aktiivinen – aktiivisempi kuin kertaakaan yli 1000 vuoteen.
Miten paljon auringonpilkkujen väheneminen vaikuttaisi maapallon ilmastoon, on asia, josta kiistellään. Maapallon viileät jaksot ovat kuitenkin osuneet yhteen pitkien auringonpilkuttomien kausien kanssa. Esimerkiksi vuosien 1645–1715 niin sanotun Maunderin minimin aikana auringonpilkut vähenivät yhteen tuhannesosaan normaalista. Sama ajanjakso tunnetaan loputtomien katovuosien ja nälänhätien ”pikkujääkautena"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sen täytyy johtua ihmisen toimista, ehkä ydinvoimaloista tai aurinkoenergian käytön lisääntymisestä. Täytyy pikaisesti säätää Suomeen uusi auringonpilkkuvero jotta ilmaston jäähtyminen saadaan pysäytettyä. Onhan meidän kannettava vastuumme globaalista auringonpilkkuongelmasta.
Teoriaa täytyy alkaa heti levittämään (Gore haloo!) ja kieltää sen arvostelu lailla. Sen kieltäjät täytyy muistaa leimata vähäälyisiksi ja lastemme tulevaisuuden pilaajiksi. Sen tutkijoille tulee kanavoida lisää määrärahoja välittömästi.
Tietysti tulee olemaan denialisteja jotka eivät voi hyväksyä auringon maapalloa lämmittävää vaikutusta, koska senhän aiheuttaa yksin hiilidioksidipäästöt nykyisen virallisen totuuden mukaan, kuten vuonna 1645–1715 pikkujääkausi todistaa, silloinhan ei ollut juuri autojakaan ja oli kylmää. Suomen kylmä elokuukin johtuu vain autokaupan hiljenemisestä, sanoo virallinen totuus.
Ihmisperäisen ilmaston lämpenemisen sijasta viime aikoina on julkisuudessa toitotettu vain ilmastonmuutosta. Se onkin luontevaa kun vuodesta 2002 on viilennyt.
Uutena mantrana on äärevöityminen. Sen piikkiin on voitu kätevästi laittaa niin kuivuudet kuin rankkasateet ja muutkin äärevät ilmiöt.
Siispä auringonpilkkuminiminkin syynä on varmasti ihmisen hiilidioksidipäästöjen aiheuttama lämpeneminen?
Seuraus: on että luojamme akvaarion ulkopuolella säätää lämpölamppua pienemälle.
Syynä kyllä" auringonpilkkuminiminkin syynä on varmasti ihmisen hiilidioksidipäästöjen aiheuttama lämpeneminen?"
Virhe 1:
"Edesmennyt poikkeuksellisen kylmä elokuu"
Elokuu oli globaalisti paljon keskimääräistä lämpimämpi ainakin satelliittimittausten perusteella:
http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/execute.csh?amsutemps 001
Virhe 2:
"Pilkkujen määrä korreloi suoraan auringon toiminnan aktiivisuuden kanssa: mitä pilkukkaampaa, sitä enemmän kosmista säteilyä"
Mitä enemmän auringonpilkkuja, sitä voimakkaampi auringon magneettikenttä yleensä on. Auringon magneettikenttä puolestaan suojelee maapalloa kosmiselta säteilyltä. Nyt kun auringonpilkkuja on vähän, auringon magneettikenttä on heikompi ja kosmiset säteet kutittelevat yläilmakehää enemmän.