Lentoliikenteen huono jama on elinympäristön hyvinvoinnin kannalta erinomainen asia.
Uutiset kertovat SAS:n, Alitalian ja lukuisien muiden lentoyhtiöiden syvistä vaikeuksista. Myös Finnair on jälleen kulujen vähennyskuurilla. Jatkuvaa säästökuuria on epäilty osittain syyksi kesällä tapahtuneisiin toistuviin konerikkoihin Finnairilla. Esimerkiksi yhtiön huollossa on ollut pitkään protestihenki päällä jatkuvien kululeikkauksien seurauksena.
Lentoliikenteen päästöjä vähätellään luonnollisesti julkisuudessa lentoyhtiöiden toimesta. Tiedotuksessa pyritään tuijottamaan vain päästöihin prosentteina, siis verrattuna kaikkien ihmisen aiheuttamien päästöjen kokonaismäärään. Tässä ei oteta huomioon korkealla ilmakehässä syntyvien päästöjen haitallisempaa vaikutusta ja sitä, että kaikkiaan lentokoneissa kuljetettu kuorman määrä on todella minimaalinen esimerkiksi juna- ja laivaliikenteeseen verrattuna. Euroopan alueella lentoliikenne tuottaa muistaakseni luokkaa 7% päästöistä, mutta lentoyhtiöiden tiedotuksessa ei koskaan mainita samassa yhteydessä, että paljonko kuljetuksista tehdään prosentteina lentokoneilla. Tämä tieto auttaisi asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Siis lyhyesti: Lentoliikenne saastuttaa paljon kun katsotaan siitä saatavaa todellista hyötyä. Ainut hyvä puoli lentoliikenteessä on sen nopeus pitkillä matkoilla. Tosin aina on hyvä kysyä, että tarvitaanko niitä pitkiä matkoja todella.
Uutisia lentoyhtiöiden vaikeuksista:
SAS:n vaikeudet: http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id101376.html
Alitalia ja paavin rukoukset: http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id101424.html
Finnair leikkaa palkkoja: http://yle.fi/uutiset/24h/id100727.html
Finnairin tiedotuksen näkemyksiä lentoliikenteen päästöjen tasosta: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Finnair karsastaa lentopäästöjen kompensaatiojärjestelmiä/1135235573773
-suosittelen lukemaan myös keskustelusäikeen, joka liittyy uutiseen. Tulee meinaan aika tiukkaa propagandaa meidän sinivalkoisen lentoyhtiön tiedotusosastolta. :)
Uutiset kertovat SAS:n, Alitalian ja lukuisien muiden lentoyhtiöiden syvistä vaikeuksista. Myös Finnair on jälleen kulujen vähennyskuurilla. Jatkuvaa säästökuuria on epäilty osittain syyksi kesällä tapahtuneisiin toistuviin konerikkoihin Finnairilla. Esimerkiksi yhtiön huollossa on ollut pitkään protestihenki päällä jatkuvien kululeikkauksien seurauksena.
Lentoliikenteen päästöjä vähätellään luonnollisesti julkisuudessa lentoyhtiöiden toimesta. Tiedotuksessa pyritään tuijottamaan vain päästöihin prosentteina, siis verrattuna kaikkien ihmisen aiheuttamien päästöjen kokonaismäärään. Tässä ei oteta huomioon korkealla ilmakehässä syntyvien päästöjen haitallisempaa vaikutusta ja sitä, että kaikkiaan lentokoneissa kuljetettu kuorman määrä on todella minimaalinen esimerkiksi juna- ja laivaliikenteeseen verrattuna. Euroopan alueella lentoliikenne tuottaa muistaakseni luokkaa 7% päästöistä, mutta lentoyhtiöiden tiedotuksessa ei koskaan mainita samassa yhteydessä, että paljonko kuljetuksista tehdään prosentteina lentokoneilla. Tämä tieto auttaisi asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Siis lyhyesti: Lentoliikenne saastuttaa paljon kun katsotaan siitä saatavaa todellista hyötyä. Ainut hyvä puoli lentoliikenteessä on sen nopeus pitkillä matkoilla. Tosin aina on hyvä kysyä, että tarvitaanko niitä pitkiä matkoja todella.
Uutisia lentoyhtiöiden vaikeuksista:
SAS:n vaikeudet: http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id101376.html
Alitalia ja paavin rukoukset: http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id101424.html
Finnair leikkaa palkkoja: http://yle.fi/uutiset/24h/id100727.html
Finnairin tiedotuksen näkemyksiä lentoliikenteen päästöjen tasosta: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Finnair karsastaa lentopäästöjen kompensaatiojärjestelmiä/1135235573773
-suosittelen lukemaan myös keskustelusäikeen, joka liittyy uutiseen. Tulee meinaan aika tiukkaa propagandaa meidän sinivalkoisen lentoyhtiön tiedotusosastolta. :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tulinpa juuri parin viikon reissulta Intiasta ja olipa taas kiva lentää sinne Finnairilla. Kaikki toimi loistavasti, lennot kulkivat täysin ajassaan, eikä missään ollut moitteen sijaa. Sama homma Intian sisäisillä lennoilla Jet Airwaysilla. On se vaan helvetin hieno juttu, että pääsee Intiaan ja sinne lentäen.
"On se vaan helvetin hieno juttu, että pääsee Intiaan ja sinne lentäen."
juu, sillai, joo. sinne pääsee.
Kun tässä nyt lähettiin elvistelemään sillä, että mitä on tullut tehtyä, niin voin minäkin ylpeänä ilmoittaa, että kerran kusin kakarana vahingossa housuun kun en ehtinyt vessaan ajoissa. Että semmoista. Oli sekin vaan helvetin hieno juttu, tosin tämä tehtiin vahingossa toisin kuin tämän toisen kaverin homma.
Mikä on näitten saastutusylpistelyiden tavoite ja tarkoitus? Ei oikein avaudu, ehkä olen liian tyhmä ymmärtääkseni..
Kyllä Intiassa käynti aina housuun kusemisen voittaa! Usko pois. Kannattaa kokeilla. Suosittelen sinullekin lämpimästi, niin saat vähän tuota elämisenpiiriäsi ja ymmärrystäsi laajennettua.
Niin, tällaisen housuun kusemisen voi ottaa tässä yhteydessä käyttöön myös kuvainnollisena toimintana.
Jos sinulla on (olemassa tai suunnitteilla) lapsia, niin lentäen tekemilläsi Intian reissuilla kuset lastesi housuun. Elinympäristön tolkuton saastutus ikävä kyllä heikentää kaikkien eliölajien tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia tällä planeetalla.
Sinä tiedät tämän, minä tiedän tämän, tuo kaveri tuossa joka lukee parhaillaan tätä juttua tietää sen.
Miksi kuitenkin jatkat saastutusta ja vielä ylpeilet sillä nettipalstoilla? Hieman ihmettelen.
--elämisen piiriä voi laajentaa muutenkin kuin tolkuttomalla saastuttamisella; liikkua voi muutenkin kuin lentokoneella--
Tuskin lentokoneiden mahtiaikoja on vielä nähty, sillä mikäpä on hauskempaa kuin liitää ilmassa kohti kaukomaita. Kiinassa on paljon suomalaisia tehtaita, joten pomoporras tuskin välittää ilmaston lämpenemisistä tuon taivaallista, vaan jatkaa nykymalliin.
"Kiinassa on paljon suomalaisia tehtaita, joten pomoporras tuskin välittää ilmaston lämpenemisestä.."
Niin tunnutaan monessa firmassa kuviteltavan, että johto- ja suunnittelu voivat olla Suomessa ja valmistus jossain Kiinan tapaisessa halpamaassa, missä ympäristöasioista ei piitata käytännössä lainkaan. Tässä on hitaasti esiin tulevien suurten ympäristöongelmien lisäksi pari pientä välitöntä käytännön ongelmaa: 1. Miten säilyttää osaaminen siinä maassa, jossa ei ole valmistusta? 2. Ovatko johdon ja suunnitteluhenkilöstön matkat toiselle puolelle planeettaa ilmaisia, vai pitäisikö ne poistaa yhdessä logistiikkakustannusten kanssa tuotannon siirrolla saavutetusta edusta? 3. Kulttuuriongelmat; onko kiinalaiselle yhtä selvää mikä on hyvä tuote, kuin suomalaiselle?
"Tuskin lentokoneiden mahtiaikoja on vielä nähty, sillä mikäpä on hauskempaa kuin liitää ilmassa kohti kaukomaita."
Hauskuus on tietysti pelkästään makuasia, mutta hieman matkailleena voin todeta, että eipä se ole hullumpaa mennä pitkin maita, mantuja ja meriäkään. Siinä näkee ja kokee oikeasti pirun paljon enemmän kuin istumalla leviävällä perseellään 10km korkeudella saastuttimen penkissä. Tosin lentokoneista on kyllä hienot näköalat, joista ihmeen moni kyydissä olija ei näytä olevan ollenkaan kiinnostunut. :/
Olen sen sijaan täysin varma, että kyllä, lentokoneiden "mahtiaika", eli järjettömän halpa koko kansan lentely on nyt nähty. Polttoaineiden pitkällä aikavälillä kasvavat hinnat ja nyt heikkenevä maailmantalous hoitavat ongelmaa pienemmäksi varmasti. Sen lisäksi lentoliikenteen saastutus aletaan ymmärtää lentoyhtiöiden sumutuksista huolimatta oikeaksi ongelmaksi.
Lentokoneiden saastevanoja kotiplaneettamme ilmakehässä:
http://www.wrh.noaa.gov/fgz/science/contrail.php?wfo=fgz
http://www.esa.int/esaEO/SEM4HNP4KKF_index_1.html
Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden onneksi ketään ei kiinnosta mitkään kasvihuonekaasupäästöt ja ilmakehä ja kulutuksen vaikutukset ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet. Mitä merkitystä niillä on kun kerran rahalla saa ja lentokoneella pääsee? Kuka nyt olisi niin tyhmä että viettäisi koko sateisen talven Suomessa kun voi ahtautua muitten suomalaisten mukana Phuketin täydelle aurinkorannalle?
Näemmä vähän kasaantuu talousturbulenttia Finnairinkin lomalentoja uhkailemaan.
http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id101722.html
Lomansa varanneita ja maksaneita saattaa huolestuttaa tämä USA:n pörssien syöksyily hieman Finnairin johtoa enemmän. Tästä nimittäin voi olla seurauksena se, että Finnair menettää koneita nyt myös "omasta" laivastostaan. Juurihan uutisoitiin, että konkurssiin menneen brittiläisen XL-lentoyhtiön Finnairille vuoraamat koneet eivät tulekaan käyttöön talven lomaliikenteessä ja että vaihtoehtoisia koneita etsitään kuumeisesti.
Taitaa olla pakka aika sekaisin. :)
Tänään lehdessä oli myös otsikko: "Finnair uhkaa potkuilla palkkojen jäätyä paikoilleen". Uutisessa todetaan, että Finnair aikoo irtisanoa henkilöstöä, koska henkilöstö ei ole tässä reippaan inflaation suhdanteessa suostunut 5% palkan alennuksiin kesken sopimuskauden.
Illaksi kotiin, ehkä..
Niin, mitenköhän se oikeasti menee tämä
vertaus perheen lentämisestä Thaimaaseen
2 viikoksi?
Onko päästöissä huomioitu kotimaassa vähemmälle
jäävät päästöt loman aikana? Kotitalous sähköä menee vähemmän, ei kulu polttoainetta kun vaikkapa kaksi autoa on käyttämättä, lapset eivät käy tarhassa/koulussa, talon selviää vähemmällä lämmittämisellä,ei kulu vettä,
ei osteta ruokaa tms asioita...
Mikä lienee se "todellinen" päästöjen määrä
Minä luulisin, että kotona säästyvä energiankulutus korvautuu aika hyvin sillä, että matkakohteessa ajellaan oman auton sijaan taksilla tai vuokra-autolla ja tehdään erinäistä venereissua ja vastaavaa. Ei se hotellin ilmastointikaan (jos sellainen on) toimi ilman energiaa ja suihkussa käydään varmaan saman verran kuin kotona.
Ihan tarkkaan todellista päästöjen määrää ei tietenkään voi laskea, mutta kyllä se pitkä lentomatka on aikamoinen paukku.
Lennolla kuitenkin pidetään isoa lentokonetta ja koko perheen ihmisiä ja matkatavaroita ensinnäkin lennossa ja toiseksi suuressa nopeudessa polttoaineen voimin pitkän aikaa. Mietipä millainen on ilmanvastus kun kone kulkee sen noin 900km/h koko matkan. Ja miltä tuntuisi kavuta kapsakkien kera (unohdetaan se oma osuus lentokoneesta) vaikka portaita pitkin lentokoneen normaaliin lentokorkeuteen, eli 10km tasalle? Se on 100x kapuaminen Näsinneulaan.
Kyllä lentäminen vaatii aika huimasti energiaa, se on selvää.
3-5 litraa löpöä per matkustaja sataselle kuluu liikennekoneessa eli kaukomatkalla palaa nelihenkiseltä perheeltä ~3200 litraa kerosiinia.
Samassa ajassa ei tietenkään kotosalla kulu tuota määrää energiaa joten tase menee miinukselle - mutta ei niin paljon kuin kauhukuvissa maalaillaan.
Airbusin sivulta tietoa Finnairin isoimmasta Airbusin koneesta A340-300 (kyseessä on Finnairin uudempi kalusto, eikä jo lähes parikymmentä vuotta vanhat MD11:t, jotka nekin ovat vielä Finnairilla liikenteessä):
Suurin lentoetäisyys: 13 700 km
Normaali matkustajamäärä: 295 henkilöä
Suurin polttoainemäärä: 147 850 litraa
Laskentoa tietojen pohjalta:
Polttoainetta per matkustaja = 500 litraa
Polttoaineen kulutus (suurimmasta lentoetäisyydestä ja suurimmasta polttoainemäärästä laskettuna) 100km matkalla = 1079 litraa
TEOREETTINEN polttoaineen kulutus 100 km matkalla matkustajaa kohti lennettäessä pitkää matkaa (eli kone on aivan täynnä; 295 matkustajaa) = 3,66 litraa
TODELLINEN polttoaineen kulutus matkustajaa kohti lennettäessä pitkää matkaa (huomioituna Finnairin keskimääräisellä koneiden täyttöasteella 73%) = 5,01 litraa
(Lähde:http://www.hs.fi/keskustelu/Finnairin+koneet+lent%E4v%E4t+muita+tyhjempin%E4/thread.jspa?threadID=127424&messageID=2193652)
Eli kulutus per naama vastaa suunnilleen pienehkön uuden auton (joskin pihin puoleisen) kulutusta maantieajossa. Eli minun laskujeni mukaan nelihenkiselle perheelle tästä tulee 15000km matkalla (matka Helsinki-Sydney) 3006 litraa. Tosin Australiaan lennettäessä kulutus tulee oikeasti tällä koneella vieläkin suuremmaksi, koska on tehtävä välilasku, joka lisää kulutusta reilusti. Kahteen suuntaan perheen aikaansaama fossiilisen polttoaineen kulutus on siis yli 6000 litraa.
Perheen lentomatka Australiaan siis vastaa suunnilleen sitä, että perheen jokainen jäsen ajaisi tuon 30000 km matkan yksin omassa autossaan, eli yhteensä 4 x 30000 km = 120000 km autoilua.
Näitä laskuja katsellessa on hyvä muistaa muutama asia:
1. Laskennassa käytetty polttoaineen kulutus pohjautuu lentokoneen valmistajan (Airbus) ilmoitukseen, se siis tuskin on ainakaan suurempi kuin todellinen kulutus.
2. Lomalennoilla koneet ovat monesti täydempiä kuin reittilennoilla, eli parhaassa tapauksessa lentokone voi olla lähes täynnä, jolloin henkeä kohti kulutus on vähän pienempi.
3. Lentokone saastuttaa polttoaineenkulutukseensa nähden reilusti enemmän kuin esimerkiksi auto, koska se jättää saasteet korkealle yläilmakehään.
4. Todellinen lentoreitti on aina pitempi kuin laskennassa käytetty suora etäisyys paikkojen välillä.
5. Laskennassa käytetty lentokone on modernia pitkän matkan lentoihin suunniteltua kalustoa, jolla on pieni polttoaineen kulutus.
6. Finnairin sivuilta randomilla katsottu hinta 4 hengen perheelle matkalle Helsinki-Sydney-Helsinki on 9600e, eli jos tuosta maksettaisiin vain suoraan polttoainekulut, niin siitä tulee kerosiinille litrahinnaksi luokkaa 1,5e/litra. Jos kerosiini maksaisi saman kuin 95E, niin Finnairille ei jäisi mitään. :)
Viimeisestä kohdasta voidaan nähdä selkeästi, että lentopolttoaineen on verottomuus (eli valtion suora ja avokätinen tuki lentoyhtiöille) on se merkittävä tekijä, joka tekee lentämisestä niin halpaa ja suosittua.
Eräässä dokumentissa, jonka katsoin YLE:ltä vajaa vuosi sitten sanottiin että barreli öljyä (159 litraa) vastaa energiasisällöltään yhden ihmisen 12 vuoden mittaista yhtäjaksoista (jatkuvaa) ruumiillista työtä. Esimerkki perheemme Sydneyn matkalla siis käytetään suunnilleen sellainen energiamäärä, joka vastaa yhden ihmisen tekemää yhtäjaksoista ruumiillista työtä 453 vuoden ajan.
On se mukavaa se lentomatkailu, ja järkevää!