Tänään klo 18:44 Suomen aikaa syyspäivän tasaus eli aurinko ylittää tuona hetkenä zeniitissä päiväntasaajan ja päivät alkaa lyhentymään pohjoisella pallonpuoliskolla.
Syyspäivän tasaus
ilmoittelia
14
1210
Vastaukset
- G.G.G.
-Kiitos ilmoituksestasi.
Hyvä että olet sisäistänyt asian luonteen.
Oletko haistanut Syksyn tuoksun jo ulkona.
Nyt on ollut oikein kauniita aurinkoisia syyspäiviä.
Koivunlehdet ovat alkaneet kellastumaan, sekä osittain putoilemaan jo puista syystuulen niitä heilutellessa.
Nyt kun ilmoitit tarkan ajan, niin tiedän laskea mitä se on meillä täällä lännessä.
Noin 20 minuuttia joudun lisämään sinun ilmoittamaasi aikaan kun puhutaan tähtitieteellisestä ajasta eri kohdissa kun eletään kartalla.
Oikein hyviä syksyisiä päiviä sinulle.
Nautitaan elonpäivistä jotka ovat vielä käytettävissämme samalla toivoen, että paljon vielä niitä riittäisi meillä.
Vapaa-ajattelija.- aikapoika olen
Et joudu lisäämään aikaan mitään etkä siitä mitään vähentämään.
Syyspäivän tasaus ei ole paikallinen juttu, vaan se tapahtuu periaatteessa koko maapalloa koskien samanaikaisesti (ilmoitetussa aikajärjestelmässä).
Jos kyse olisi vaikkapa auringon kulminoinnista niin siinä tuollainen lisäily/vähentely olisi vaikallaan. Esimerkiksi Turussa aurinko kulminoi noin varttituntia myöhemmin kuin Helsingissä.
Alkuperäisen kirjoittajan teksti oli ehkä liian helppo käsittää väärin. Hyväätarkoittava selitys "eli aurinko ylittää tuona hetkenä zeniitissä päiväntasaajan" on ymmärrettävä niin että maapallon päiväntasaajalta katsoen (jollakin longitudilla) auringon keskipiste on syyspäivän tasauksessa tarkkaan zeniitissä ei suoraan ylöspäin. Tuo longitudin eli maantieteellisen pituuden arvo jää kuitenkin tuntemattomaksi.
Olisiko parempi ilmaista asia taivaan koordinaatistoa käyttäen siten että syyspäivän tasauksessa auringon keskipisteen deklinaatio on nolla? - ilmoittelia
aikapoika olen kirjoitti:
Et joudu lisäämään aikaan mitään etkä siitä mitään vähentämään.
Syyspäivän tasaus ei ole paikallinen juttu, vaan se tapahtuu periaatteessa koko maapalloa koskien samanaikaisesti (ilmoitetussa aikajärjestelmässä).
Jos kyse olisi vaikkapa auringon kulminoinnista niin siinä tuollainen lisäily/vähentely olisi vaikallaan. Esimerkiksi Turussa aurinko kulminoi noin varttituntia myöhemmin kuin Helsingissä.
Alkuperäisen kirjoittajan teksti oli ehkä liian helppo käsittää väärin. Hyväätarkoittava selitys "eli aurinko ylittää tuona hetkenä zeniitissä päiväntasaajan" on ymmärrettävä niin että maapallon päiväntasaajalta katsoen (jollakin longitudilla) auringon keskipiste on syyspäivän tasauksessa tarkkaan zeniitissä ei suoraan ylöspäin. Tuo longitudin eli maantieteellisen pituuden arvo jää kuitenkin tuntemattomaksi.
Olisiko parempi ilmaista asia taivaan koordinaatistoa käyttäen siten että syyspäivän tasauksessa auringon keskipisteen deklinaatio on nolla?Väitätkö ettei klo 18:44 aurinko paista kohtisuoraan päiväntasaajalla jossain pituusasteella? Jossainhan on silloin keskipäivä. Joka hetki on jossain keskipäivä.
- G.G.G.
ilmoittelia kirjoitti:
Väitätkö ettei klo 18:44 aurinko paista kohtisuoraan päiväntasaajalla jossain pituusasteella? Jossainhan on silloin keskipäivä. Joka hetki on jossain keskipäivä.
-Älykkäitä riittää Suomessa.
Yöt ovat jälleen pimentyneet valoisan kesän jälkeen. Tähtien tarkkailun kannalta pimeä yö alkaa iltakymmenen aikoihin ja syyskuun lopulla jo pian iltakahdeksan jälkeen. Pimeä päättyy kuun alussa aamuneljän aikoihin ja kuun lopulla vasta viiden jälkeen.
Yö pitenee syyskuun aikana kuuden tunnin mittaisesta runsaaseen yhdeksään tuntiin.
Illan pimetessä kiinnittyy tähtitaivaalla huomio taivaan yli koillisesta lounaaseen yltävään vaaleaan hehkuun, Linnunrataan. Tämä miljardeista kaukaisista tähdistä koostuva nauha on näkymä omaan galaksiimme sen sisältä päin.
Myös muut taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat yhtä lailla omaan Linnunrataamme, mutta ne ovat meitä lähellä olevia tähtinaapureitamme.
Vaikka Linnunradalla on pari lintuaiheista tähtikuviota, Kotka ja Joutsen, tulee sen nimitys ennemminkin muuttolinnuista.
Syksyisin useat muuttolinnut lentävät etelään tai lounaaseen, samaan suuntaan, johon Linnunrata syksyisin alkuyöstä osoittaa.
Syksyisiä
tähtikuvioita
Linnunradan tienoilta löytyy muutamia selväpiirteisiä, syksyiselle taivaalle ominaisia tähtikuvioita. Joutsenen ja Kotkan välissä on pikkuruinen Nuolen tähtikuvio.
Nuolesta vasemmalle kohti itää on hauska Delfiinin tähdistö, joka todellakin näyttää vedestä hyppäävältä delfiiniltä.
Matalalla etelän suunnalla näkyy Vesimiehen tähdistö, josta selväpiirteisin yksityiskohta lienee neljän tähden muodostama "Mersun merkki".
Aivan lähellä taivaanrantaa on Kau-
riin tähtikuvio, josta selkeimmin näkyvät Kotkan siiven alapuolella oleva tähtipari sekä Vesimiehen alapuolinen "nokka".
Syyspäivän tasaus on 22.9. Tällöin Aurinko siirtyy jokavuotisella vaelluksellaan tähtitaivaan pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle. Aurinko on tällöin Neitsyen tähdistössä.
Koska Aurinko on suoraan päiväntasaajan yläpuolella, ovat yö ja päivä kaikkialla Maapallolla napa-alueita lukuun ottamatta suunnilleen yhtä pitkät. Vuodenajoissa on tullut aika ottaa askel syksyyn.
Sadonkorjuun
Kuu
Kasvava kuunsirppi on huonosti näkyvissä matalalla iltapäivällä. Kuu katoaa kokonaan näkyvistä ensimmäisen neljänneksen aikaan 7.9., jonka jälkeen se alkaa näkyä jälleen alkuyöstä matalalla etelän suunnalla.
Täysikuu on 15.9., jonka jälkeen vähenevä Kuu on mainiosti näkyvissä alkuillasta pitkälle iltapäivään saakka.
Syyspäivän tasauksen aikaista täyttä kuuta kutsutaan myös sadonkorjuun Kuuksi. Kuu nousee tällöin illasta toiseen samaan aikaan auringonlaskun tienoilla, joten hämärän tultua töitä voitiin jatkaa vielä jonkin aikaa täyden Kuun valossa.
Ilmiö johtuu siitä, että Maan kiertoradan taso, eläinrata, kulkee syksyisin alkuillasta lähes tarkalleen horisonttia pitkin. Myös Kuu liikkuu tässä eläinradan tasossa, joten Kuun nousu- ja myös laskuaika pysyy tiettyihin aikoihin syksystä samoina noin viikon ajan. Ilmiö toistuu kuukausittain elo–marraskuus-
sa.
Kuun viimeinen neljännes on 22.9., jonka aikoihin vähenevä Kuu näkyy erittäin hyvin korkealla aamutaivaalla. Uusikuu 29.9. ja vielä edellisen päivän aamuna on kapea kuunsirppi nähtävissä matalalla itätaivaalla noin tunnin ennen auringonnousua.
Jupiter näkyy
iltataivaalla
Jupiter on näkyvissä iltahämärissä matalalla etelätaivaalla. Jupiterin kirkkauden ansiosta sitä ei voine sekoittaa muihin tähtimäisiin kohteisiin. Jupiter näkyykin pitkin syksyä aina marraskuulle saakka samalla suunnalla pimeän tultua. Kaukoputken omistajat voivatkin iltaisin seurailla Jupiterin kuiden liikkeitä.
Saturnus on poissa näkyvistä syyskuun alkupuolella, mutta ilmestyy näkyviin kuun puolen välin jälkeen itäiselle aamutaivaalle. Saturnus kipuaa varsin nopeasti korkeammalle aamuisella taivaalla syksyn edetessä. Vähenevä kuunsirppi on lähellä Saturnusta aamulla 27.9.
---ooo--- - tiukkapipoisen määritelmä
G.G.G. kirjoitti:
-Älykkäitä riittää Suomessa.
Yöt ovat jälleen pimentyneet valoisan kesän jälkeen. Tähtien tarkkailun kannalta pimeä yö alkaa iltakymmenen aikoihin ja syyskuun lopulla jo pian iltakahdeksan jälkeen. Pimeä päättyy kuun alussa aamuneljän aikoihin ja kuun lopulla vasta viiden jälkeen.
Yö pitenee syyskuun aikana kuuden tunnin mittaisesta runsaaseen yhdeksään tuntiin.
Illan pimetessä kiinnittyy tähtitaivaalla huomio taivaan yli koillisesta lounaaseen yltävään vaaleaan hehkuun, Linnunrataan. Tämä miljardeista kaukaisista tähdistä koostuva nauha on näkymä omaan galaksiimme sen sisältä päin.
Myös muut taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat yhtä lailla omaan Linnunrataamme, mutta ne ovat meitä lähellä olevia tähtinaapureitamme.
Vaikka Linnunradalla on pari lintuaiheista tähtikuviota, Kotka ja Joutsen, tulee sen nimitys ennemminkin muuttolinnuista.
Syksyisin useat muuttolinnut lentävät etelään tai lounaaseen, samaan suuntaan, johon Linnunrata syksyisin alkuyöstä osoittaa.
Syksyisiä
tähtikuvioita
Linnunradan tienoilta löytyy muutamia selväpiirteisiä, syksyiselle taivaalle ominaisia tähtikuvioita. Joutsenen ja Kotkan välissä on pikkuruinen Nuolen tähtikuvio.
Nuolesta vasemmalle kohti itää on hauska Delfiinin tähdistö, joka todellakin näyttää vedestä hyppäävältä delfiiniltä.
Matalalla etelän suunnalla näkyy Vesimiehen tähdistö, josta selväpiirteisin yksityiskohta lienee neljän tähden muodostama "Mersun merkki".
Aivan lähellä taivaanrantaa on Kau-
riin tähtikuvio, josta selkeimmin näkyvät Kotkan siiven alapuolella oleva tähtipari sekä Vesimiehen alapuolinen "nokka".
Syyspäivän tasaus on 22.9. Tällöin Aurinko siirtyy jokavuotisella vaelluksellaan tähtitaivaan pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle. Aurinko on tällöin Neitsyen tähdistössä.
Koska Aurinko on suoraan päiväntasaajan yläpuolella, ovat yö ja päivä kaikkialla Maapallolla napa-alueita lukuun ottamatta suunnilleen yhtä pitkät. Vuodenajoissa on tullut aika ottaa askel syksyyn.
Sadonkorjuun
Kuu
Kasvava kuunsirppi on huonosti näkyvissä matalalla iltapäivällä. Kuu katoaa kokonaan näkyvistä ensimmäisen neljänneksen aikaan 7.9., jonka jälkeen se alkaa näkyä jälleen alkuyöstä matalalla etelän suunnalla.
Täysikuu on 15.9., jonka jälkeen vähenevä Kuu on mainiosti näkyvissä alkuillasta pitkälle iltapäivään saakka.
Syyspäivän tasauksen aikaista täyttä kuuta kutsutaan myös sadonkorjuun Kuuksi. Kuu nousee tällöin illasta toiseen samaan aikaan auringonlaskun tienoilla, joten hämärän tultua töitä voitiin jatkaa vielä jonkin aikaa täyden Kuun valossa.
Ilmiö johtuu siitä, että Maan kiertoradan taso, eläinrata, kulkee syksyisin alkuillasta lähes tarkalleen horisonttia pitkin. Myös Kuu liikkuu tässä eläinradan tasossa, joten Kuun nousu- ja myös laskuaika pysyy tiettyihin aikoihin syksystä samoina noin viikon ajan. Ilmiö toistuu kuukausittain elo–marraskuus-
sa.
Kuun viimeinen neljännes on 22.9., jonka aikoihin vähenevä Kuu näkyy erittäin hyvin korkealla aamutaivaalla. Uusikuu 29.9. ja vielä edellisen päivän aamuna on kapea kuunsirppi nähtävissä matalalla itätaivaalla noin tunnin ennen auringonnousua.
Jupiter näkyy
iltataivaalla
Jupiter on näkyvissä iltahämärissä matalalla etelätaivaalla. Jupiterin kirkkauden ansiosta sitä ei voine sekoittaa muihin tähtimäisiin kohteisiin. Jupiter näkyykin pitkin syksyä aina marraskuulle saakka samalla suunnalla pimeän tultua. Kaukoputken omistajat voivatkin iltaisin seurailla Jupiterin kuiden liikkeitä.
Saturnus on poissa näkyvistä syyskuun alkupuolella, mutta ilmestyy näkyviin kuun puolen välin jälkeen itäiselle aamutaivaalle. Saturnus kipuaa varsin nopeasti korkeammalle aamuisella taivaalla syksyn edetessä. Vähenevä kuunsirppi on lähellä Saturnusta aamulla 27.9.
---ooo---"Syyspäivän tasaus on 22.9. Tällöin Aurinko siirtyy jokavuotisella vaelluksellaan tähtitaivaan pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle."
Jos haluaa saivarrella niin voisi sanoa ettei aurinko mihinkään _siirry_ syyspäivän tasauksessa. Syyspäivän tasaus on se äärettömän lyhyt hetki jolloin auringon deklinaatio on nolla ja aurinko on silloin _paikoillaan_.
Syyspäivän tasaus ei siis kestä koko päivää, eikä se kestä edes koko sitä minuuttia joka edellä on mainittu. - G.G.G.
tiukkapipoisen määritelmä kirjoitti:
"Syyspäivän tasaus on 22.9. Tällöin Aurinko siirtyy jokavuotisella vaelluksellaan tähtitaivaan pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle."
Jos haluaa saivarrella niin voisi sanoa ettei aurinko mihinkään _siirry_ syyspäivän tasauksessa. Syyspäivän tasaus on se äärettömän lyhyt hetki jolloin auringon deklinaatio on nolla ja aurinko on silloin _paikoillaan_.
Syyspäivän tasaus ei siis kestä koko päivää, eikä se kestä edes koko sitä minuuttia joka edellä on mainittu.-Sehän jo riittää, että ymmärtää tapahtuman.
Syyspäiväntasaus on 22. syyskuuta tai 23. syyskuuta. Silloin aika auringonnoususta auringonlaskuun on 12 tuntia koko maapallolla. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla ja zeniittiasema siirtyy pohjoiselta eteläiselle pallonpuoliskolle.
Joskus sanalla syyspäiväntasaus tarkoitetaan koko vuorokautta, joskus vain kellonlyömää jolloin zeniittipiste siirtyy päiväntasaajan yli.
Tähtitaivas (Syyskuu, 2008)
Syyskuussa kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan ja katsoa Linnunrataa, joka kulkee taivaan lakipisteen poikki. Huonommissakin oloissa Linnunradan suunnan saa selville Joutsenen tähdistöstä, joka näyttää lentävän pitkin Linnunrataa. Linnunradan vyössä on mm. kirkas W:n muotoinen Kassiopeia ja Perseus.
Illan pimettyä etelässä näkyvät "Kesäkolmioon" kuuluvat kolme kirkasta tähteä. Korkealla oikealla on Lyyran tähdistön Vega, vasemmalla Joutsenen Deneb ja selvästi alempana Kotkan Altair. Karhunvartijan Arcturus näkyy lännessä, Otava luoteessa ja Ajomiehen Capella koillisessa.
Andromedan kaukainen galaksi
Kiintoisimpia syystaivaan kohteita on Andromedan galaksi. Monelle ensi kertaa kaukoputkea käyttävälle tämä kuten useimmat muutkin galaksit tuottavat kuitenkin pettymyksen, sillä galaksista näkyy vain sen kirkkain keskusosa himmeänä sumutäplänä. Galaksin valo koostuu yli 100 miljardin tähden loisteesta. Andromedan galaksi näkyy pimeällä maaseudun taivaalla paljain silminkin, mutta sen sijainti on silti hyvä tarkistaa tähtikartasta ja etsiä se ensin kiikarilla. Galaksi on yksi kaukaisimmista paljain silmin näkyvistä kohteista. Andromeda on Linnunratamme lähigalakseista suurin ja näkyy sen vuoksi parhaiten. Etäisyyttä on hieman liki 3 miljoonaa valovuotta, joten Andromedan galaksista silmäämme saapuva valo on lähtenyt matkaan 3 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan ihmisen esi-isät oleilivat Afrikan savanneilla.
ALKUUN
Tähtitaivaan tapahtumat:
* 22.9. Syyspäiväntasaus, klo 18.44
* 23/24.9. Kuunsirppi lähellä Castoria ja Polluxia yöllä
* 26.9. Kuunsirppi lähellä Regulusta aamuyöllä
* 27.9. Kuunsirppi lähellä Saturnusta aamuhämärässä
* 29.9. Uusikuu, klo 11.12
* 31.9. Alfa-aurigidien maksimi
Aurinko (Syyskuu, 2008)
Syyspäiväntasaus:
Maanantaina 22.9. klo 18.44 on syyspäiväntasaus. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Aurinko on taivaalla Leijonan tähdistössä ja siirtyy 16.9. Neitsyen tähdistöön. Syyspäivän tasauksen aikaan Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle.
Kuu (Syyskuu, 2008)
Kuun viimeinen neljännes on 22.9. Tuolloin puolikuu on etelässä ja Auringon noustessa se on Etelä-Suomessa hyvin korkealla. Kapea vähenevän Kuun sirppi on aamutaivaalla 27.9.
Ilmakehän valoilmiöt (Syyskuu, 2008)
Syyskuussa, 2008 on vaikea antaa tarkkoja ennusteita ilmakehän valolmiöistä.
Halot (Syyskuu, 2008)
Helmiäispilvet (Syyskuu, 2008)
Kangastukset ja refraktioilmiöt (Syyskuu, 2008)
Ilmojen viilentyessä mutta vesien pysyessä vielä suhteellisen lämpiminä saattaa suurien vesialueiden rannoilta nähdä kangastuksia.
Revontulet (Syyskuu, 2008)
Sateenkaaret ja sumuilmiöt (Syyskuu, 2008)
Syyskuussa näkyy vielä sateenkaaria, mikäli iltapäivän sadekuuroja on paljon. Auringon paistaessa matalalta lännestä saattaa sadekuuron mentyä ohi idässä näkyä kirkas ja komea sateenkaari. Syyskuussa iltaisin ja öisin alavilla paikoilla alkaa nousta sumua ja usvaa. Auton valot ja Kuu voivat aiheuttaa sumuun mielenkiintoisia valoilmiöitä, kuten kehiä, gloorian tai sumusateenkaaria. Aamuvarhaisella juuri Auringon noustessa on myös aamusumussa gloorioita ja sumusateenkaaria.
-OOO- - deklinaatio tasan nolla
G.G.G. kirjoitti:
-Sehän jo riittää, että ymmärtää tapahtuman.
Syyspäiväntasaus on 22. syyskuuta tai 23. syyskuuta. Silloin aika auringonnoususta auringonlaskuun on 12 tuntia koko maapallolla. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla ja zeniittiasema siirtyy pohjoiselta eteläiselle pallonpuoliskolle.
Joskus sanalla syyspäiväntasaus tarkoitetaan koko vuorokautta, joskus vain kellonlyömää jolloin zeniittipiste siirtyy päiväntasaajan yli.
Tähtitaivas (Syyskuu, 2008)
Syyskuussa kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan ja katsoa Linnunrataa, joka kulkee taivaan lakipisteen poikki. Huonommissakin oloissa Linnunradan suunnan saa selville Joutsenen tähdistöstä, joka näyttää lentävän pitkin Linnunrataa. Linnunradan vyössä on mm. kirkas W:n muotoinen Kassiopeia ja Perseus.
Illan pimettyä etelässä näkyvät "Kesäkolmioon" kuuluvat kolme kirkasta tähteä. Korkealla oikealla on Lyyran tähdistön Vega, vasemmalla Joutsenen Deneb ja selvästi alempana Kotkan Altair. Karhunvartijan Arcturus näkyy lännessä, Otava luoteessa ja Ajomiehen Capella koillisessa.
Andromedan kaukainen galaksi
Kiintoisimpia syystaivaan kohteita on Andromedan galaksi. Monelle ensi kertaa kaukoputkea käyttävälle tämä kuten useimmat muutkin galaksit tuottavat kuitenkin pettymyksen, sillä galaksista näkyy vain sen kirkkain keskusosa himmeänä sumutäplänä. Galaksin valo koostuu yli 100 miljardin tähden loisteesta. Andromedan galaksi näkyy pimeällä maaseudun taivaalla paljain silminkin, mutta sen sijainti on silti hyvä tarkistaa tähtikartasta ja etsiä se ensin kiikarilla. Galaksi on yksi kaukaisimmista paljain silmin näkyvistä kohteista. Andromeda on Linnunratamme lähigalakseista suurin ja näkyy sen vuoksi parhaiten. Etäisyyttä on hieman liki 3 miljoonaa valovuotta, joten Andromedan galaksista silmäämme saapuva valo on lähtenyt matkaan 3 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan ihmisen esi-isät oleilivat Afrikan savanneilla.
ALKUUN
Tähtitaivaan tapahtumat:
* 22.9. Syyspäiväntasaus, klo 18.44
* 23/24.9. Kuunsirppi lähellä Castoria ja Polluxia yöllä
* 26.9. Kuunsirppi lähellä Regulusta aamuyöllä
* 27.9. Kuunsirppi lähellä Saturnusta aamuhämärässä
* 29.9. Uusikuu, klo 11.12
* 31.9. Alfa-aurigidien maksimi
Aurinko (Syyskuu, 2008)
Syyspäiväntasaus:
Maanantaina 22.9. klo 18.44 on syyspäiväntasaus. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Aurinko on taivaalla Leijonan tähdistössä ja siirtyy 16.9. Neitsyen tähdistöön. Syyspäivän tasauksen aikaan Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle.
Kuu (Syyskuu, 2008)
Kuun viimeinen neljännes on 22.9. Tuolloin puolikuu on etelässä ja Auringon noustessa se on Etelä-Suomessa hyvin korkealla. Kapea vähenevän Kuun sirppi on aamutaivaalla 27.9.
Ilmakehän valoilmiöt (Syyskuu, 2008)
Syyskuussa, 2008 on vaikea antaa tarkkoja ennusteita ilmakehän valolmiöistä.
Halot (Syyskuu, 2008)
Helmiäispilvet (Syyskuu, 2008)
Kangastukset ja refraktioilmiöt (Syyskuu, 2008)
Ilmojen viilentyessä mutta vesien pysyessä vielä suhteellisen lämpiminä saattaa suurien vesialueiden rannoilta nähdä kangastuksia.
Revontulet (Syyskuu, 2008)
Sateenkaaret ja sumuilmiöt (Syyskuu, 2008)
Syyskuussa näkyy vielä sateenkaaria, mikäli iltapäivän sadekuuroja on paljon. Auringon paistaessa matalalta lännestä saattaa sadekuuron mentyä ohi idässä näkyä kirkas ja komea sateenkaari. Syyskuussa iltaisin ja öisin alavilla paikoilla alkaa nousta sumua ja usvaa. Auton valot ja Kuu voivat aiheuttaa sumuun mielenkiintoisia valoilmiöitä, kuten kehiä, gloorian tai sumusateenkaaria. Aamuvarhaisella juuri Auringon noustessa on myös aamusumussa gloorioita ja sumusateenkaaria.
-OOO-"Joskus sanalla syyspäiväntasaus tarkoitetaan koko vuorokautta"
Silloin tarkoitetaan väärin. Se ei kestä koko vuorokautta.
", joskus vain kellonlyömää jolloin zeniittipiste siirtyy päiväntasaajan yli."
Pitäisi tarkoittaa vain sitä kellonlyömää jolloin auringon keskipiste on tasan tarkkaan ekvaattorilla, eikä missään muualla. Se on ainoa hetki jolloin syyspäiväntasaus ja kevätpäiväntasaus tapahtuu. Mikään ei silloin siirry mihinkään koska ne hetket jolloin auringon keskipiste on hiukankin jossakin muualla kuin ekvaattorilla eivät ole syys/kevätpäiväntasaus.
- ne päivät
"päivät alkaa lyhentymään pohjoisella pallonpuoliskolla."
alkoivat lyhentymään jo juhannuksen aikoihin. Ovat jo pitkän aikaa lyhentyneen Suomen leveysasteilla n. 6 min/vrk.- G.G.G.
Hyvä ymmärrystä riittää pienillä vaihteilla..
Et sää voi olla tosissasi,no jos niin ajat liian pienillä vaihteilla, minulta puuttuu pienet vaihteet kokonaan.
Meidän on lopetettava keskustelu tähän, kuljemme eri
aikaa.
Muista mennä nukkumaan ajoissa, lepo virvoittaa.
---
- Kysjä
Aurinko nousi tänään Helsingissä klo 07:09 ja laskee klo 19:12. Eli päivän pituus on tänään 12 tuntia ja 3 minuuttia. Miten päivän pituus voi olla edelleen yli 12 tuntia, vaikka syyspäivän tasauksesta on mennyt jo muutama päivä?
Miten auringon nousu- ja laskuhetki määritetään auringon kiekon ja horisontin suhteen? Selittyisikö asia sillä?- G.G.G.
Se olen minä joka kysyn, tuliko selväksi, sinä olet hiljaa ja yrität laittaa hitaat vaihteet päälle nyt.
Tässä: Mikä auton merkki on kysymyksessä jossa on ollut 3 vaihdetta eteen ja yksi taakse. Kone on ollut sivuventtiilikone.
Millä vuosikymmenellä 1900 luvulla näitä oli rakennettu ja missä maassa, no niin vastaa nyt. - mutta joskus myös kiusallinen
Auringon nousu ja lasku on määritelty keskipisteen mukaan. Eli ei selity sillä.
Maapallon ilmakehä taittaa vinosti tulevia valonsäteitä. Auringon keskipiste (periaatteessa) näkyy (ihanteellisessa) horisontissa aamulla hiukan aiemmin kuin se näkyisi ellei ilmakehää olisi. Vastaavasti illalla auringon keskipiste (periaatteessa) näkyy (ihanteellisessa) horisontissa hiukan sen jälkeen kuin se olisi jo laskenut horisontin alapuolelle ellei ilmakehää olisi. Tosin tuollaista ihanteellista horisonttia on aika vaikea löytää, joten nämä ovat laskennallisia arvoja.
Syyspäivän tasaus ei ota ilmakehän aiheuttamaa valon refraktiota huomioon. Jos ilmakehää ei olisi niin syyspäivän tasauksessa päivän pituus olisi tasan 12 tuntia, mutta kun ilmakehä on olemassa niin se 12 tuntia tuleekin vasta hiukan myöhemmin, maantieteellisestä leveydestä riippuen. - väität
mutta joskus myös kiusallinen kirjoitti:
Auringon nousu ja lasku on määritelty keskipisteen mukaan. Eli ei selity sillä.
Maapallon ilmakehä taittaa vinosti tulevia valonsäteitä. Auringon keskipiste (periaatteessa) näkyy (ihanteellisessa) horisontissa aamulla hiukan aiemmin kuin se näkyisi ellei ilmakehää olisi. Vastaavasti illalla auringon keskipiste (periaatteessa) näkyy (ihanteellisessa) horisontissa hiukan sen jälkeen kuin se olisi jo laskenut horisontin alapuolelle ellei ilmakehää olisi. Tosin tuollaista ihanteellista horisonttia on aika vaikea löytää, joten nämä ovat laskennallisia arvoja.
Syyspäivän tasaus ei ota ilmakehän aiheuttamaa valon refraktiota huomioon. Jos ilmakehää ei olisi niin syyspäivän tasauksessa päivän pituus olisi tasan 12 tuntia, mutta kun ilmakehä on olemassa niin se 12 tuntia tuleekin vasta hiukan myöhemmin, maantieteellisestä leveydestä riippuen."Auringon nousu ja lasku on määritelty keskipisteen mukaan. Eli ei selity sillä."
täyttä puppua!
Auringon nousu- ja laskuajat on ilmoitettu auringon yläreunan mukaan. Siitä johtuu pieni poikkeavuus 12 tunnista tasauspäivänä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonnousu - molemmat vaikuttavat
väität kirjoitti:
"Auringon nousu ja lasku on määritelty keskipisteen mukaan. Eli ei selity sillä."
täyttä puppua!
Auringon nousu- ja laskuajat on ilmoitettu auringon yläreunan mukaan. Siitä johtuu pieni poikkeavuus 12 tunnista tasauspäivänä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/AuringonnousuOlet osittain oikeassa, muistin väärin, nousu ja lasku taitaa tosiaan (yleensä) olla yläreunan mukaan.
Tämä seikka aiheuttaa myös oman efektinsä joka on saman suuntainen kuin mainittu ilmakehän refraktion aiheuttama efekti.
Poikkeavuus johtuu siis SEKÄ refraktiosta ETTÄ siitä että ei käytetä auringon keskipistettä, vaan yläreunaa.
Kumpi sitten on isompi tekijä? Horisonttirefraktio taitaa olla enemmän kuin auringon kulmasäde, mutta ei niissä isoa eroa ole.
Aivan yhtä perusteltua olisi toki käyttää alareunaa sillä eihän aurinko ole kokonaan noussut horisontin yläpuolelle ennenkuin sen alareuna on noussut.
Periaatteessa parallaksikin vaikuttaa, mutta sehän on pieni, muistaakseni alle 10 kulmasekuntia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️662238Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.381853Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...
Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.1711480Viulu vaiennut
Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣221474Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.
Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.781177Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost1771144Kyllä tekee kipeää
Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬211096Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.
Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä1051064- 77929
En mä tiedä mitä tapahtuu
siis tykkäisitköhän musta oikeasti. Ehkä oot pelannu liikaa rahapelejä, ehkä rakastat tyhjiä arpoja.9922