Maaston kohoumat paikannimissä:
Onko jotakin yleistä sääntöä sisäisen ja ulkoisen paikallissijan käytössä seuraavien tai seuraavantyppisten paikannimien osalta; selvyyden vuoksi sanottakoon, että kyse on vain tuonnimisistä kunnista:
- Pieksämäki, Riihimäki
- Haukivuori, Vihtavuori
- Punkaharju, Mäntyharju?
Miten paikalliset sanovat?
Onko jotakin yleistä sääntöä sisäisen ja ulkoisen paikallissijan käytössä seuraavien tai seuraavantyppisten paikannimien osalta; selvyyden vuoksi sanottakoon, että kyse on vain tuonnimisistä kunnista:
- Pieksämäki, Riihimäki
- Haukivuori, Vihtavuori
- Punkaharju, Mäntyharju?
Miten paikalliset sanovat?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kirjoitin 20.9. tällä palstalla seuraavaa:
> Oma lukunsa ovat paikannimet, joiden kohdalla
> merkitys muuttuu sen mukaan, käytetäänkö sisä-
> vai ulkopaikallissijaa. On eri asia mennä
> Vuokattiin tai Vuokatille. Vuokattiin menijä
> löytää itsensä sotkamolaisesta taajamasta,
> joka sijaitsee n. 140-150 m merenpinnan
> yläpuolella; Vuokatille menijä joutuu
> kiipeämään (tai ajamaan) liki 200 metriä
> ylemmäs. Vuokatilta avautuu näköala Vuokattiin
> (ja mm. siellä sijaitsevaan Katinkullan vapaa-
> ajankeskukseen).
Se kuuluisa hiihtoputki (maan sisään kaivettu, keinotekoisesti jäähdytetty hiihtolatu) on Vuokatissa eli alamaaston puolella. Nettikamera http://www2.tutka.net/kamerat/index.htm (klikattava kohta: dna Ski Tunnel). Se siis EI kulje Vuokatinvaaran sisällä, vaikka villeimmissä vuokattilaisvisioissa on mietitty sinnekin louhittavan yhtä sun toista, pesäpallostadionista lähtien!
Kysymykseesi liittyvä "Google-äänestys" (osumien lukumäärät):
Pieksämäellä 2.350
Pieksämäessä 5
Riihimäellä 4.390
Riihimäessä 32
Haukivuorella 270
Haukivuoressa 21
Vihtavuorella 17
Vihtavuoressa 149
Punkaharjulla 1.410
Punkaharjussa 3
Mäntyharjulla 1.610
Mäntyharjussa 409
Joissakin tapauksissa ero on siis selkeä, toisissa taas on ulko- ja sisäpaikallissijojen käytössä horjuvuutta enemmänkin.
Kun joku astuu pois junasta, niin missä: -ssa vai -lla?
Lieneekö tuolla enää henkilöliikennettä lainkaan?
Kiskotus on joka tapauksessa vedetty aikoinaan vetureiden työn helpottamiseksi alavaan maastoon ja Vuokatin asema ei ole Vuokatinvaaran laella vaan juurella, Vuokatin taajamassa. Kyllä siellä on noustu junasta Vuokatissa, ei Vuokatilla!
Vuokatista johti aikoinaan pistoraide Sotkamon asemalle, Hirvenniemelle, kirkonkylän tuntumaan. Tuolla pätkällä on tuskin ollut henkilöliikennettä koskaan. Puutavaraa Sotkamon asemalla lastattiin vuosikymmenien mittaan melkomoiset määrät. Vuokatti-Sotkamo-välin kiskot on kuitenkin nyttemmin vedetty rullalle ja ratapenkan maa-aineksetkin lienee käytetty muihin tarkoituksiin.
Harjussa, vuoressa mäessä.... silloinhan sitä on siellä vuoren/harjun/mäen sisällä.
"Haukivuoressa on paljon graniittia"
Sanoisin että jään junasta Mäntyharjussa tai Haukivuoressa, minkä jälkeen olen Mäntyharjulla tai Haukivuorella.
Jos taas puhutaan Vuokatin asutuskeskuksesta, niin silloin ollaan Vuokatissa.
Moni paikannimi (kunnan nimi) vetisessä Suomessa päättyy sanaan -järvi. Näiden asukkaat käyttänevät poikkeuksetta ulkopaikallissijoja -- kukaan ei halua tunnustaa asuvansa Pyhä-, Siika-, Lahna-, Risti-, Pudas- tms. järvessä vaan -järvellä. ”Järvellä päin, järven rantamilla.”
Vaan entäpä jos paikkakunnan nimeä leimaava järvi onkin nimeltään esimerkiksi -selkä? Pyhäselkä nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Paikkakuntalaiset eivät suurin surmin miellä asuvansa aukean järven selällä -- johan nyt vuodenaikojen vaihtelutkin hankaloittaisivat rakentamista ja asumista ylenmäärin. Niinpä he väittävätkin asuvansa Pyhäselässä!
Aivan konkreettisesti Pyhäselässä (”vesikeskessä”) on tiettävästi asustellut yksi ainoa kansalainen. Eksisteeranneeko hänkään sitten muualla kuin ruraalilegendoissa, mene ja tiedä? Lainaillaanpa joka tapauksessa arkistoja:
* * *
”Räpylä-Niiranen
Räpylä-Niiraseksi kutsuttiin miestä sen tähden kuin Niirasen sormien samoin kuin varpaiden välissä oli räpylät aivan kuin vesilinnuilla. Tästä elää seuraava lyhyt tarina. Niiranen asui Liperissä: Pyhäselän toisella puolella ja vastakkaisella puolella oli Mulon ranta. Välillä oli yli 10 km leveä järven selkä. Niirasella oli vakituinen avanto Liperin puoleisella rannalla, ja samoin Mulon puoleisella rannalla. Joka päivä talvella Niiranen meni Liperin rannalta avantoonsa ja ui jään ali mulolaisia tervehtimään, nosti päänsä avannosta ylös ja toisti joka päivä saman kysymyksen: "Mitä Muloon kuuluu?" Ja lähti samassa takaisin Liperiin.”
Lähde:
SKS. Joensuun perinnearkisto.
Mikrokortti n:o 4449.
Eno: Olli Härkönen, s.1904
Pyhäselkä: Aari Laatinen, s. 1901 Kuusjärvellä
Perinnealue: Pohjois-Karjala.
TK 22. 1961
http://minunkarjalani.susiraja.net/tarinapuu/tarinapuu.php?intAktiivinenKertomus_ID=64
Lähde: Imatralainen kämppäkaveri ammattikurssilla 70-luvulla. (Suokaa anteeksi mahdolliset kielivirheet, alkuperäinen kotimurteeni oli vanhan rajan tuntumasta)
Imatralla oli kerran nuori jätkä, joka oli niin taitava uimari, että ui Saimaasta vesisuonta pitkin kotipihansa kaivoon. Sieltä se huusi: "Laskekaa ämpär tänne, et mie pääsen ylös!" Äiti laski laski ämpärin kaivoon, nosti pojan ylös ja motkotti: "Mitä sie tuolleen temppuilet ja pelottelet ihmisii?"
"En kehant kävellä ko oisin vaa sattees kastunt."