Löytyipä sanavarastostani tämmöinenkin sana:
--
kuninkaatar
--
Mitäpä ajatelmia tuommoinen sana nostaapi mieleen kelpo suomalaisille? :o)
--
kuninkaatar
--
Mitäpä ajatelmia tuommoinen sana nostaapi mieleen kelpo suomalaisille? :o)
Erikoisia sanoja I
Topias
4943
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muuan ruotsalaista domain-päätettä .se käyttävä auktoriteetti mainitsee suomen kielessä olevan käytössä mm. seuraavat ylimysten nimitykset:
Keisari - Keisarinna
Kunningas - Kunningater
Suuriherttua - Suuriherrtuater
Suuriruthinas - Suuriruthinater
Ruthinas - Ruthinater
Prinssi - Prinsessa
Herttua - Herttuater
Markis - Markiisa
Markikreivi - Markikreivita
Kreivi - Kreivitar
Varakreivi - Varakreivitar
Paroni - Paronitar
Vapaaherra - Vapaaherratar
http://www.hulthenhem.se/titlar.htm
On se vaan ihailtavaa, että Ruotsissa joku viitsii perehtyä suomen kieleen noinkin juurta jaksain!
Kuninkaatar-sanan arvelin kenties löytyvän vuoden 1776 Bibliasta, mutta eipäs löytynytkään.
>Muuan ruotsalaista domain-päätettä .se käyttävä
>auktoriteetti mainitsee suomen kielessä olevan
>käytössä mm. seuraavat ylimysten nimitykset...
Aika moni noista ylimysten nimistä on säilynyt lähes samanasuisina islannin kielessä - kielen alkuperäispiirteet säilyvät yleensäkin parhaimmin periferioissa.
Mielenkiintoinen on muuten [IMO] isl. Varagreiffi*
/ Varagreifynja; siinä kun esiintyy tuo määriteosa "vara-". Mistähän tuo lienee kieleen tullut?!
>Kuninkaatar-sanan arvelin kenties löytyvän vuoden
>1776 Bibliasta, mutta eipäs löytynytkään.
Tuo tieto on minustakin yllättävä! Sana esiintyy mm. Aleksis Kiven tuotannossa ja Juhani Ahollakin. Nykykielessä ei taida olla kovin aktiivisessa käytössä?
Sana "kuninkaatar" on muoto-opillisesti oikein muodostettu johdos vahva-asteisesta "kuninka- " -vartalosta. Käyttöön on kuitenkin vakiintunut heikkoasteinen "kuninga-" -vartaloinen muoto, jonka semanttinen yhteys "kuninkaaseen" ei ole enää kielitajussamme yhtä selvä ja raflaava kuin tuolla kuninkaattarella.
On IMO mielenkiintoista, miten alkujaan germaaninen *kuningaz on kielessämme saanut vartaloonsa taivutusmuodoissa vahva-asteisen k-äänteen. Kantagermaanin 'kuningaz -sanassa ei ollut geminaatta äng-äänne, vaan sana ääntyi lähinnä kunin'ga:z - siis g-äänteellä alkava gas-tavu.
...olisi parempi.