Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Korrelaatioiden keittokirja

    Täällä

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000037948523

    oli puhetta prof. Mursulan esitelmästä, jossa hän esitti kaksi kuvaajaa, joihin oli piirretty lämpötila ja auringon aktiivisuus. Noissa kuvaajissa korrelaatiot näyttivät huikeilta. Nimim. kritisoija esitti, että kuvaajat olisi saatu aikaan rankalla tasoituksella ja piirtämällä vain joka kymmenes vuosi.

    Läksin selvittämään tätä asiaa. Hain aa-indeksit täältä

    ftp://ftp.ngdc.noaa.gov/STP/GEOMAGNETIC_DATA/AASTAR/aaindex

    ja auringonpilkkuluvut täältä

    ftp://ftp.ngdc.noaa.gov/STP/SOLAR_DATA/SUNSPOT_NUMBERS/MONTHLY.PLT

    ja lämpötila-anomaliat täältä

    http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/hadcrut3gl.txt

    Laskin mystiset suureet aat ja aap tämän Ruzmaikinin ja Feynmanin (R&F) artikkelin menetelmällä

    http://trs-new.jpl.nasa.gov/dspace/bitstream/2014/14449/1/00-0886.pdf

    Ensin laskin aat = 0.07 * W 5.17, jossa W on auringonpilkkuluku (kaava 4). Sen jälkeen laskin aap = aa - aat (kaava 3). Näin sain oheiset datat

    http://i34.tinypic.com/23kq0qu.png
    http://i38.tinypic.com/29yjur4.png

    Vertailin näitä tuloksia R&F:n tuloksiin

    http://i37.tinypic.com/jts384.png
    http://i34.tinypic.com/24d4s36.png

    Tulokset ovat lähes samat, ne selvästikin kertovat samasta asiasta. Erot johtunevat siitä, että käyttämäni aa-indeksit ja auringonpilkkuluvut eivät ole samat, joita R&F käyttivät.

    Ohessa prosessoimattomat lämpötiladatat sekä aap- ja aat-indeksit

    http://i36.tinypic.com/dcxwyo.png
    http://i38.tinypic.com/2ihqwwl.png

    Kysymys on nyt siitä, miten noista hässäköistä päästään prof. Mursulan esityksen miellyttävän sulaviin ja huimasti korreloiviin kuviin, jotka näkyvät oheisen dokumentin viimeisillä slaideilla (sivut 9 ja 11)

    http://thule.oulu.fi/suomi/tutkimus/tiedepv2008/Mursula.pdf

    Kokeilin nimim. kritisoijan ideaa. Laskin 30 vuoden keskiarvot joka kymmenennelle vuodelle ja standardoin aikasarjat (eli vähensin keskiarvon ja jaoin keskihajonnalla). Tulos näkyy oheisissa kuvissa

    http://i37.tinypic.com/21l4pyc.png
    http://i36.tinypic.com/10nxhxz.png

    Kuinka ollakaan, nyt näyttää hyvin samanlaiselta kuin prof. Mursulan kuvaajat. Verrataan näitä prof. Mursulan kuvaajiin

    http://i34.tinypic.com/59u4w2.png
    http://i37.tinypic.com/v2xuep.png

    No niin, tässä se nyt on. Menetelmä on selvästikin oikea. Tuloksissa on eroja, mitkä johtunevat siitä, että käytetyt lähtödatat eivät ole samoja. Mutta tulokset ovat siinä määrin yhtenevät (erityisesti aap), että voimme sanoa, että prof. Mursulan menetelmä on sama kuin itse käyttämäni. Jos datat olisivat samat, olisivat tuloksetkin samat. Nimim. kritisoija näyttäisi siis olleen oikeassa.

    Menetelmä, jolla näin huimat korrelaatiot saadaan aikaiseksi on tämä: lasketaan 30 vuoden keskiarvot vain joka kymmenennelle vuodelle ja standardoidaan aikasarjat.

    Kokeilin vielä miltä tavalliseen tapaan joka vuodelle lasketut 30, 20, 10 ja 5 vuoden liukuvat keskiarvot näyttäisivät. Olisivatko korrelaatiot vieläkin yhtä huimia?

    http://i34.tinypic.com/206lbaf.png
    http://i38.tinypic.com/110duo9.png
    http://i37.tinypic.com/30hshau.png
    http://i34.tinypic.com/2zozw9x.png

    Näyttää vähän siltä, että mitä vähemmän tasoitusta (eli mitä lyhyemmän aikavälin keskiarvo) sitä heikompi korrelaatio. 5 vuoden liukuva keskiarvo päästää jo auringonpilkkusyklin lävitseen. On selvää, että jokin tasoitus (alipäästösuodatus) tarvitaan, jotta päästään auringonpilkkusyklistä (korkeataajuinen vaihtelu) eroon ja käsiksi pitempiaikaiseen trendiin (matalataajuinen vaihtelu) auringon aktiivisuudessa. Prof. Mursulan kuvissa kuitenkin ihmetyttää miksi vain joka kymmenes vuosi on piirretty.
    3333
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Olet ainakin nähnyt vaivaa. Lisäksi tuloksesi antaa odottaa, ettei Mursulan esittämä korrelaatio ihan niin vahva olekaan, kuin miltä kuvaajasta näytti.

    Kun olen laiska, enkä jaksa alkaa, niin kysyn sinulta:
    Mites toi tasoitus tehdään suhteessa kuluneeseen aikaan? Jos meillä on huippuvuosi n, niin vaikuttaako tuo tasoitus tuon huipun osalta sekä vuosiin n-1, n-2 ... että vuosiin n 1, n 2 ... jne? Toinen vaihtoehto (ja minun mielestäni fysikaalista todellisuutta vastaava) olisi se, että mahdollisesti tasaisessa "maisemassa" oleva huippuesiintymä vuodella n tasoitettaisiin vain ajassa eteenpäin vuosille n 1, n 2 ,... jne.

    En tosin tiedä, onko tuolla merkitystä paljoakaan itse ennusteeseen, mutta tuo molempiin suuntiin tasoittaminenhan tarkoittaisi kuitenkin fysikaalisesti sitä, että jo ennakolta otettaisiin huomioon tuleva tapahtuma, ts. ennalta tiedettäisiin tai aikamatkustettaisiin?

    Äänestä

    Kaikkein yksinkertaisinta on jakaa otosdata kahdeksi ryhmäksi ja laskea kummallekin mielivaltaisesti painotetusti keskipiste.
    Siten vaan lineaarikuvaus ja korrelaatio on huima 1.
    :8)

    Äänestä

    Komeaa, että joku jaksaa kaivaa noin perusteellisesti tuon (jollei suoraan sanottuna kusetuksen, niin ainakin) tarkoituksellisen datan muokkaamisen esiin. Ja toisaalta sääli, että tällainen työ saa niin vähän ymmärrystä ja lukijoita.

    Täytyy laittaa työsi talteen omalle koneelle. Tätä on hyvä käyttää myöhemminkin, jos vedotaan uudelleen Mursulan esitykseen tai vastaavaan.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    nettimaisteri kirjoitti:

    Täällä

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000037948523

    oli puhetta prof. Mursulan esitelmästä, jossa hän esitti kaksi kuvaajaa, joihin oli piirretty lämpötila ja auringon aktiivisuus. Noissa kuvaajissa korrelaatiot näyttivät huikeilta. Nimim. kritisoija esitti, että kuvaajat olisi saatu aikaan rankalla tasoituksella ja piirtämällä vain joka kymmenes vuosi.

    Läksin selvittämään tätä asiaa. Hain aa-indeksit täältä

    ftp://ftp.ngdc.noaa.gov/STP/GEOMAGNETIC_DATA/AASTAR/aaindex

    ja auringonpilkkuluvut täältä

    ftp://ftp.ngdc.noaa.gov/STP/SOLAR_DATA/SUNSPOT_NUMBERS/MONTHLY.PLT

    ja lämpötila-anomaliat täältä

    http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/hadcrut3gl.txt

    Laskin mystiset suureet aat ja aap tämän Ruzmaikinin ja Feynmanin (R&F) artikkelin menetelmällä

    http://trs-new.jpl.nasa.gov/dspace/bitstream/2014/14449/1/00-0886.pdf

    Ensin laskin aat = 0.07 * W 5.17, jossa W on auringonpilkkuluku (kaava 4). Sen jälkeen laskin aap = aa - aat (kaava 3). Näin sain oheiset datat

    http://i34.tinypic.com/23kq0qu.png
    http://i38.tinypic.com/29yjur4.png

    Vertailin näitä tuloksia R&F:n tuloksiin

    http://i37.tinypic.com/jts384.png
    http://i34.tinypic.com/24d4s36.png

    Tulokset ovat lähes samat, ne selvästikin kertovat samasta asiasta. Erot johtunevat siitä, että käyttämäni aa-indeksit ja auringonpilkkuluvut eivät ole samat, joita R&F käyttivät.

    Ohessa prosessoimattomat lämpötiladatat sekä aap- ja aat-indeksit

    http://i36.tinypic.com/dcxwyo.png
    http://i38.tinypic.com/2ihqwwl.png

    Kysymys on nyt siitä, miten noista hässäköistä päästään prof. Mursulan esityksen miellyttävän sulaviin ja huimasti korreloiviin kuviin, jotka näkyvät oheisen dokumentin viimeisillä slaideilla (sivut 9 ja 11)

    http://thule.oulu.fi/suomi/tutkimus/tiedepv2008/Mursula.pdf

    Kokeilin nimim. kritisoijan ideaa. Laskin 30 vuoden keskiarvot joka kymmenennelle vuodelle ja standardoin aikasarjat (eli vähensin keskiarvon ja jaoin keskihajonnalla). Tulos näkyy oheisissa kuvissa

    http://i37.tinypic.com/21l4pyc.png
    http://i36.tinypic.com/10nxhxz.png

    Kuinka ollakaan, nyt näyttää hyvin samanlaiselta kuin prof. Mursulan kuvaajat. Verrataan näitä prof. Mursulan kuvaajiin

    http://i34.tinypic.com/59u4w2.png
    http://i37.tinypic.com/v2xuep.png

    No niin, tässä se nyt on. Menetelmä on selvästikin oikea. Tuloksissa on eroja, mitkä johtunevat siitä, että käytetyt lähtödatat eivät ole samoja. Mutta tulokset ovat siinä määrin yhtenevät (erityisesti aap), että voimme sanoa, että prof. Mursulan menetelmä on sama kuin itse käyttämäni. Jos datat olisivat samat, olisivat tuloksetkin samat. Nimim. kritisoija näyttäisi siis olleen oikeassa.

    Menetelmä, jolla näin huimat korrelaatiot saadaan aikaiseksi on tämä: lasketaan 30 vuoden keskiarvot vain joka kymmenennelle vuodelle ja standardoidaan aikasarjat.

    Kokeilin vielä miltä tavalliseen tapaan joka vuodelle lasketut 30, 20, 10 ja 5 vuoden liukuvat keskiarvot näyttäisivät. Olisivatko korrelaatiot vieläkin yhtä huimia?

    http://i34.tinypic.com/206lbaf.png
    http://i38.tinypic.com/110duo9.png
    http://i37.tinypic.com/30hshau.png
    http://i34.tinypic.com/2zozw9x.png

    Näyttää vähän siltä, että mitä vähemmän tasoitusta (eli mitä lyhyemmän aikavälin keskiarvo) sitä heikompi korrelaatio. 5 vuoden liukuva keskiarvo päästää jo auringonpilkkusyklin lävitseen. On selvää, että jokin tasoitus (alipäästösuodatus) tarvitaan, jotta päästään auringonpilkkusyklistä (korkeataajuinen vaihtelu) eroon ja käsiksi pitempiaikaiseen trendiin (matalataajuinen vaihtelu) auringon aktiivisuudessa. Prof. Mursulan kuvissa kuitenkin ihmetyttää miksi vain joka kymmenes vuosi on piirretty.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu