Ydinaavikoitumiskehitys nostaa tietoamme.
On jo pitkään ollut suljettujen ydinpiirien tiedossa se mekanismi, joka selkeästi nostaa siviiliydinvoimaloiden tauottoman 307MW eli 12% kvanttifotonitehojen vaikutuksesta maailman keskeisimmäksi nykyisin havaittavaksi sääilmiötuhoajaksi nimenomaan siviiliydinvoimalatoiminnan. Aihe on saanut globaalia huomiota jo kautta maailman. Kuten yleensä Suomi alkaa olemaan maailman ainut valtio, jossa ei jo aiheen nostattamia konferensseja vielä haluta pitää. Mutta vuosi vuodelta maailman suurimmaksi ilmastotuhoksi nouseva ydinaavikoitumiskehitystieto odottaa rantautumistaan myös meille!
Mistä noin karkeastiottaen on kyse? Kun Hiroshiman ilmakehässä räjäytetty pommi muutti vain 0,6g ainetta energiaksi tuhoten kerrallaan 80 000 ihmistä, oli vaikutus vielä melko paikallinen. 1000MW siviiliydinvoimala puolestaan muuttaa v u o d e s s a 1000g ainetta energiaksi suoraan biodiversiteettiin. Voidaan jo näillä tiedoilla laskea, että vaikka maailmalla aikoinaan räjäyteltiin reilun 10v verran ilmakehässä ydinpommeja, sen globaaliefekti ei ollut edes yhtä 1000MW siviiliydinvoimalatuhovaikutusta mainittavampi! Todellisuudessa ydinkoejaksot nostivat yleistä taustaamme arviona "vain" 20% verran yli10 v jaksolla. Silti koko maailman tutkijapiirit taistelivat varsin ponnekkaasti kokeiluille pikaisen kiellon. Jo näin pienenä ydintuhovaikutus silti esteittä levisi.
Siviiliydinvoimalasta karkaa noin 10% säteilyenergiasta jatkuvana syöttönä ulkoilmaan. Noin 20% on TVO:n tiedoissa ilmoitettu menevän "isomeerivireenä" merivesiin jäähdytteen mukana ja vastaavasti peräti 70% karkaa ilmamolekyyli-ionisaatioina ja muuna termivireenä ilmakehään. Karkeasti 10% näyttäisi jäävän rakenteisiin ja porautuvan maastoon. Tässä on se tarkoin mietitty tapa, miten säteily kulkeutuu nimenomaan n.50% viritettynä termivireenä tauotta ulos. Tämä on keskeisin kikka ydinalalla. Nimittäin terminen vire on siitä ovelaa, ettei näy suoraan säteilymittareissa! Toisaalta termivirekäsite kyllä tunnetaan maailmalla, mutta mm. STUK ja IAEA on poistanut myös tämän opetuksen kaikista nykyisistä oppimateriaaleistamme! Kun ei kukaan saa konkretiaa siitä, mistä on perimmältään kyse, saadaan suut pysymään kiinni. Varmuuden vakuudeksi on tapana vatia aiheeseen vihityiltä harvoilta selkeä kirjallinen vaitiolovelvoite esim. Helsingissä ydinalaopetuksesta olen kuullut. Oleellisinta seurattavaa on puolestaan ydinvoimaloiden säteilyionisaatioperustainen näennäisnäkymätön ilmasaastuttaminen.
Säteilyfission käynnistyessä reaktorissa sieltä lähtevät ensin liikkeelle rajussa muodostelmassa heikosti pysyvät valenssielektronit. Näiden sidosenergiat kun ovat tyypillisesti vain muutamia eV ja 1MeV gammakvantilla näitä jo irtoaa heittämällä 250 000 kpl ilmastoinnin ionisaationa ulos savupiipusta 10 km peruskorkeuksiin. Tai suoraan mm. Auger-elektroneina 1MeV beetasäteilyioneina pois. Mutta kun aikaa on fissioinnin alusta kulunut noin vuoden verran alkaa vakavin vaihe. Ydinvoimalaitoksesta alkaa muodostua niin pysyvästi elektroniköyhä alue, että arki-ilma muuttuu siellä kuin liukuhihnalla elektronivajaiden useasti ionisoituneiden rankasti , tai - merkkisesti varautuneiden röntgenenergiaa ja gammaa välittävien ioniytimien tehtaaksi. Tällaiset ilmavirtauksien mukana kulkeutuvat, säteilymittareissa näkymättömät ionisaatiopilvet näyttäytyvät tietyissä tilanteissa varsin kiistattomasti. Ilmakehän sadanta perustuu negatiivisten elektronien vesiä kokoavina voimina pilvimuodostusalueilla.
Säteily voimalaitoksesta, uraanijalostamoista ja uraanikaivoksista tappaa kaiken pilvimuodostuksen tyypillisesti jo nyt 100km säteellään. Sen takia jokainen nykyvuotemme on toinen toistaan kuivempi, kuumempi kesällä ja mm. talvisuojittumista ei peruskylmyyden takia talvisin myös ole. Ilma muuttuu yksitoikkoisemmaksi, mannermaisemmaksi jne. Tämä on kumuloiva oire ja on syynä mm. siihen, että nyttemmin edes elintärkeää talousvettä ei ole saatavilla juuri koko maailmalta! Ruotsin, Norjan ja Suomen kaltaisissa maissa menetetään massiivisesti varantoja vesisähköhävikkinä metsä- ja peltokasvukatoina ja ennen kaikkea romahtavana kansanterveytenä. Niinpä jo annettiin viranomaisiltamme yleishälytys siitä, että muutamassa vuodessa Suomen syöpäkulut tuplaantuvat vuoden -06 kesätiedotteessa! Hämmästyttävintä oli se, ettei selkeää- tai ylipäätään mitään syytä silti muutoksen takaa tiedotteessa annettu. Miten tämä näkyy sitten peitellyissä tilastoissamme? Nykysiviiliydinvoimalatoiminta siis tuplaa taustasäteilymme joka 10v välein! Ei mikään ihme, että jo nyt jopa USA:n tutkijat kehottavat siirtymään arkiukkosella säteilysuojiin, koska nykyukkoset vapauttavat säteilysaastuneista yläilmakehämassoista niin rajua sinne ennen kuulumatonta röntgen - ja gammasäteilyä siviiliydintoimintaseurauksena!
----------
Ydinaavikoituminen kemikalisoi ilmaa.
Aloin miettimään ydinaavikoitumisen vähemmän pohdittua "otsonointiefektiä". Otsonointi muodostaa nimittäin radikalisaatiota koko ilmakehän paksuudelta. Kaupunkien otsonihälytykset on nykyään arkipäivää typpioksidin hälytyksineen päivineen. On enemmän kuin selvää, että katalysaattoriautojen päästöistä ei silloin ole enää kyse! Autojen päästöt ovat realistisesti romahtaneet liki olemattomiin lyijynpoistoineen kaikkineen. Ilmiselvää, että Helsinki-seudun kasvaneet maanpäälliset esim. pakkasjaksojen ylettömät otsoniarvot ovat suoraan ydinvoimaloistamme tulleen ionisaation seurausta! Virnanomaisemme toki tämän tietää, muttei suoraan sano! Ionisaatio tekee sähköstaattisesta ilmasta oikein järeästi haitta-aineita sähköllään koossapitävää. Oli huvittavaa muuten seurata mekanismia viime kesänä (-06). Venäjältä tullut savusumu kohtasi Loviisan säteilyionisaatiopäästöt eristävässä ja kuivassa perusilmassa ja kas, saimme enemmän kuin kiusallisen ydinkombinaation. Sen seuraukset ymmärrettyämme ei tosiaan ole enää ihme, ettei Loviisaan tulle ydinvoimalaa enää.
Säteilyenergian radikalisaatiosta syntyy siis reaktiivisia otsonia, typpioksideita, ammoniakkia, metaania ja vastaavaa ilmamolekyylilisää juuri säteilyenergian vaikutuksesta. Ja on sanomatta selvää, että näin ilmakehän lämmönsitomiskyky kauttaaltaan lisääntyy koko ajan. Lisäksi selvää, että ydinvoimaloiden n 308 000MW turha lämpöenergia synnyttää varsin selkeää ylilämpötuotantoa pahentaen vähintään paikallista systeemikertymää. Tämän näkee selkeimmin toki voimaloiden ympärille muodostuneessa (Olkiluodossa) 52km2 kokoisessa 30-45C lämpöisessä seisovassa lauhdealueessa. Näin on käsillä sinällään ylettömän lämmin nousuvirtausten pysyvä "solu". Ja koska siellä on virallinen mittapiste, niin tämän lämpösolun lämpöarvot antavat maastamme "hiukan" liian lämpimämmän perustilanteen suoraan.
Toisaalta ydinaavikoitumiskehitys tekee talvea selkeästi kylmemmäksi, koska lämmittävä pilviverho jää pysyväisemmin pois. Näimme tilanteen tramaattisimmillaan n.1985-87 ultrakylmien seisovien pakkaskuukausien aikana rutikuivassa ympäristössään. Olen enemmän kuin varma siitä, tämä palautuu todella rajusti lisäydinvoiman myötä! Lisäksi pilviverhon ja yläilmakehän veden kaikkinainen puuttuminen lisää valtaisasti maahan lankeavan UV-ionisaation aggressiivista vaikutusta. Näin ennestään jo tuhoisa ionisaatio saa vankasti vaarallista yhdistelmätehoapua ennen niin vaarattomasta auringonvalosta myös.
--------------
STUK:n erikoisempia säteilyionisaatiovarastointitapoja.
Säteilyionisaation pysyvyydelle eräs keskeisimpiä kestävyyden takuita on se, että ionisaatiopurkauksen sammuttavat positiiviset ionit liikkuvat sähkökentissä irtoelektroneja selvästi hitaammin. Siksi säteilykohteesta ensin poistuvat irtoelektronit ydinvoimalassa olevaan ilmanvaihtoon. Ja koska jäljellejääviin ilmaeristettyyn molekyyleihin näin jää pysyvä täyttymätön elektronivajaus, tulee tilasta pitemmän päälle pysyvä. Toisaalta elektronien uudelleenkiinnittymistä estetään esimerkiksi geigerputkessa jalokaasuilla. Esimerkiksi ilmakehästä tutut argon ja helium ovat erinomaisia tähän tarkoitukseen. Ja heliumia on kuten tiedetään erityisesti alfasäteilykohteissa erityisen paljon.
Säteilyeroosiosta orgaaniselle ainemolekyyleille poimittakoon tähän vaikka geigerputkessa elektroni-ionisaation sammutinkomponenttina käytetyt etyylialkoholit, halogeeneja, klooria ja bromia. STUK raportoi, että säteilyenergia pilkkoo orgaanisia molekyylejä orgaanisiksi molekyyliradikaaleiksi. Samantyyppinen valenssielektronien irtikiskomissysteemi mekanismi kuin puhutaan ilmaionisaation muodostaessa esim. pelättyjä happiradikaaleja. Nämä eivät enää kykene yhdistymään uudelleen pilkkoutuessaan säteilyenergian eroosiovaikutuksessa. Tämä rajoittaa geigerputken iäksi tyypillisesti 10 potenssiin 9 pulssia. Samaisen ilmiön vuorovaikutuksesta mm. 2006 havaittiin siihenastisen otsonitarkkailun historian rajuin otsonikato kautta aikain. Vaikka otsonia tuhoavaa freonia ei sinne oltu lisätty enää n. 30 vuoteen!
Säteilyenergian sanotaan katoavan aineesta virallisessa propagoinnissa nanosekuntiluokissa. Toki olen tänne jo juoksuttanut kymmenittäin erilaisia säteilyn ajallisesti pysyväisiin varastoihinsa säilymismetodeja. Näistä mm. Malenkan kuuluisat kuorimallit. Myös unohtamatta 1963 Nobel-palkittujen H. Jenssenin, saksalaistutkijanaisen Maria Göppert-Mayerin ja Eugene Wignerin kuorimalleja. Termivireet, isomeerivireet, unohtamatta toki K,L,M- röntgensäteilyn varastoituminen pysyvämpään elektronivajaukseen. No tähän eräs mielenkiintoinen taas uusi tapa. Säteilyenergia voi absorboituessaan varastoitua myös metastabiileihin energiatiloihin. Varastoituminen voidaan myöhemmin vapauttaa esim. lämmittämällä ainetta. Syntyy reakombinoituminen säteilyviritysenergian purkautuessa fotonina. Tällöin vapautuva energia on verrannollinen vielä kuukausien päästä yhä aineeseen absorboituneesta säteilystä.
------------
On jo pitkään ollut suljettujen ydinpiirien tiedossa se mekanismi, joka selkeästi nostaa siviiliydinvoimaloiden tauottoman 307MW eli 12% kvanttifotonitehojen vaikutuksesta maailman keskeisimmäksi nykyisin havaittavaksi sääilmiötuhoajaksi nimenomaan siviiliydinvoimalatoiminnan. Aihe on saanut globaalia huomiota jo kautta maailman. Kuten yleensä Suomi alkaa olemaan maailman ainut valtio, jossa ei jo aiheen nostattamia konferensseja vielä haluta pitää. Mutta vuosi vuodelta maailman suurimmaksi ilmastotuhoksi nouseva ydinaavikoitumiskehitystieto odottaa rantautumistaan myös meille!
Mistä noin karkeastiottaen on kyse? Kun Hiroshiman ilmakehässä räjäytetty pommi muutti vain 0,6g ainetta energiaksi tuhoten kerrallaan 80 000 ihmistä, oli vaikutus vielä melko paikallinen. 1000MW siviiliydinvoimala puolestaan muuttaa v u o d e s s a 1000g ainetta energiaksi suoraan biodiversiteettiin. Voidaan jo näillä tiedoilla laskea, että vaikka maailmalla aikoinaan räjäyteltiin reilun 10v verran ilmakehässä ydinpommeja, sen globaaliefekti ei ollut edes yhtä 1000MW siviiliydinvoimalatuhovaikutusta mainittavampi! Todellisuudessa ydinkoejaksot nostivat yleistä taustaamme arviona "vain" 20% verran yli10 v jaksolla. Silti koko maailman tutkijapiirit taistelivat varsin ponnekkaasti kokeiluille pikaisen kiellon. Jo näin pienenä ydintuhovaikutus silti esteittä levisi.
Siviiliydinvoimalasta karkaa noin 10% säteilyenergiasta jatkuvana syöttönä ulkoilmaan. Noin 20% on TVO:n tiedoissa ilmoitettu menevän "isomeerivireenä" merivesiin jäähdytteen mukana ja vastaavasti peräti 70% karkaa ilmamolekyyli-ionisaatioina ja muuna termivireenä ilmakehään. Karkeasti 10% näyttäisi jäävän rakenteisiin ja porautuvan maastoon. Tässä on se tarkoin mietitty tapa, miten säteily kulkeutuu nimenomaan n.50% viritettynä termivireenä tauotta ulos. Tämä on keskeisin kikka ydinalalla. Nimittäin terminen vire on siitä ovelaa, ettei näy suoraan säteilymittareissa! Toisaalta termivirekäsite kyllä tunnetaan maailmalla, mutta mm. STUK ja IAEA on poistanut myös tämän opetuksen kaikista nykyisistä oppimateriaaleistamme! Kun ei kukaan saa konkretiaa siitä, mistä on perimmältään kyse, saadaan suut pysymään kiinni. Varmuuden vakuudeksi on tapana vatia aiheeseen vihityiltä harvoilta selkeä kirjallinen vaitiolovelvoite esim. Helsingissä ydinalaopetuksesta olen kuullut. Oleellisinta seurattavaa on puolestaan ydinvoimaloiden säteilyionisaatioperustainen näennäisnäkymätön ilmasaastuttaminen.
Säteilyfission käynnistyessä reaktorissa sieltä lähtevät ensin liikkeelle rajussa muodostelmassa heikosti pysyvät valenssielektronit. Näiden sidosenergiat kun ovat tyypillisesti vain muutamia eV ja 1MeV gammakvantilla näitä jo irtoaa heittämällä 250 000 kpl ilmastoinnin ionisaationa ulos savupiipusta 10 km peruskorkeuksiin. Tai suoraan mm. Auger-elektroneina 1MeV beetasäteilyioneina pois. Mutta kun aikaa on fissioinnin alusta kulunut noin vuoden verran alkaa vakavin vaihe. Ydinvoimalaitoksesta alkaa muodostua niin pysyvästi elektroniköyhä alue, että arki-ilma muuttuu siellä kuin liukuhihnalla elektronivajaiden useasti ionisoituneiden rankasti , tai - merkkisesti varautuneiden röntgenenergiaa ja gammaa välittävien ioniytimien tehtaaksi. Tällaiset ilmavirtauksien mukana kulkeutuvat, säteilymittareissa näkymättömät ionisaatiopilvet näyttäytyvät tietyissä tilanteissa varsin kiistattomasti. Ilmakehän sadanta perustuu negatiivisten elektronien vesiä kokoavina voimina pilvimuodostusalueilla.
Säteily voimalaitoksesta, uraanijalostamoista ja uraanikaivoksista tappaa kaiken pilvimuodostuksen tyypillisesti jo nyt 100km säteellään. Sen takia jokainen nykyvuotemme on toinen toistaan kuivempi, kuumempi kesällä ja mm. talvisuojittumista ei peruskylmyyden takia talvisin myös ole. Ilma muuttuu yksitoikkoisemmaksi, mannermaisemmaksi jne. Tämä on kumuloiva oire ja on syynä mm. siihen, että nyttemmin edes elintärkeää talousvettä ei ole saatavilla juuri koko maailmalta! Ruotsin, Norjan ja Suomen kaltaisissa maissa menetetään massiivisesti varantoja vesisähköhävikkinä metsä- ja peltokasvukatoina ja ennen kaikkea romahtavana kansanterveytenä. Niinpä jo annettiin viranomaisiltamme yleishälytys siitä, että muutamassa vuodessa Suomen syöpäkulut tuplaantuvat vuoden -06 kesätiedotteessa! Hämmästyttävintä oli se, ettei selkeää- tai ylipäätään mitään syytä silti muutoksen takaa tiedotteessa annettu. Miten tämä näkyy sitten peitellyissä tilastoissamme? Nykysiviiliydinvoimalatoiminta siis tuplaa taustasäteilymme joka 10v välein! Ei mikään ihme, että jo nyt jopa USA:n tutkijat kehottavat siirtymään arkiukkosella säteilysuojiin, koska nykyukkoset vapauttavat säteilysaastuneista yläilmakehämassoista niin rajua sinne ennen kuulumatonta röntgen - ja gammasäteilyä siviiliydintoimintaseurauksena!
----------
Ydinaavikoituminen kemikalisoi ilmaa.
Aloin miettimään ydinaavikoitumisen vähemmän pohdittua "otsonointiefektiä". Otsonointi muodostaa nimittäin radikalisaatiota koko ilmakehän paksuudelta. Kaupunkien otsonihälytykset on nykyään arkipäivää typpioksidin hälytyksineen päivineen. On enemmän kuin selvää, että katalysaattoriautojen päästöistä ei silloin ole enää kyse! Autojen päästöt ovat realistisesti romahtaneet liki olemattomiin lyijynpoistoineen kaikkineen. Ilmiselvää, että Helsinki-seudun kasvaneet maanpäälliset esim. pakkasjaksojen ylettömät otsoniarvot ovat suoraan ydinvoimaloistamme tulleen ionisaation seurausta! Virnanomaisemme toki tämän tietää, muttei suoraan sano! Ionisaatio tekee sähköstaattisesta ilmasta oikein järeästi haitta-aineita sähköllään koossapitävää. Oli huvittavaa muuten seurata mekanismia viime kesänä (-06). Venäjältä tullut savusumu kohtasi Loviisan säteilyionisaatiopäästöt eristävässä ja kuivassa perusilmassa ja kas, saimme enemmän kuin kiusallisen ydinkombinaation. Sen seuraukset ymmärrettyämme ei tosiaan ole enää ihme, ettei Loviisaan tulle ydinvoimalaa enää.
Säteilyenergian radikalisaatiosta syntyy siis reaktiivisia otsonia, typpioksideita, ammoniakkia, metaania ja vastaavaa ilmamolekyylilisää juuri säteilyenergian vaikutuksesta. Ja on sanomatta selvää, että näin ilmakehän lämmönsitomiskyky kauttaaltaan lisääntyy koko ajan. Lisäksi selvää, että ydinvoimaloiden n 308 000MW turha lämpöenergia synnyttää varsin selkeää ylilämpötuotantoa pahentaen vähintään paikallista systeemikertymää. Tämän näkee selkeimmin toki voimaloiden ympärille muodostuneessa (Olkiluodossa) 52km2 kokoisessa 30-45C lämpöisessä seisovassa lauhdealueessa. Näin on käsillä sinällään ylettömän lämmin nousuvirtausten pysyvä "solu". Ja koska siellä on virallinen mittapiste, niin tämän lämpösolun lämpöarvot antavat maastamme "hiukan" liian lämpimämmän perustilanteen suoraan.
Toisaalta ydinaavikoitumiskehitys tekee talvea selkeästi kylmemmäksi, koska lämmittävä pilviverho jää pysyväisemmin pois. Näimme tilanteen tramaattisimmillaan n.1985-87 ultrakylmien seisovien pakkaskuukausien aikana rutikuivassa ympäristössään. Olen enemmän kuin varma siitä, tämä palautuu todella rajusti lisäydinvoiman myötä! Lisäksi pilviverhon ja yläilmakehän veden kaikkinainen puuttuminen lisää valtaisasti maahan lankeavan UV-ionisaation aggressiivista vaikutusta. Näin ennestään jo tuhoisa ionisaatio saa vankasti vaarallista yhdistelmätehoapua ennen niin vaarattomasta auringonvalosta myös.
--------------
STUK:n erikoisempia säteilyionisaatiovarastointitapoja.
Säteilyionisaation pysyvyydelle eräs keskeisimpiä kestävyyden takuita on se, että ionisaatiopurkauksen sammuttavat positiiviset ionit liikkuvat sähkökentissä irtoelektroneja selvästi hitaammin. Siksi säteilykohteesta ensin poistuvat irtoelektronit ydinvoimalassa olevaan ilmanvaihtoon. Ja koska jäljellejääviin ilmaeristettyyn molekyyleihin näin jää pysyvä täyttymätön elektronivajaus, tulee tilasta pitemmän päälle pysyvä. Toisaalta elektronien uudelleenkiinnittymistä estetään esimerkiksi geigerputkessa jalokaasuilla. Esimerkiksi ilmakehästä tutut argon ja helium ovat erinomaisia tähän tarkoitukseen. Ja heliumia on kuten tiedetään erityisesti alfasäteilykohteissa erityisen paljon.
Säteilyeroosiosta orgaaniselle ainemolekyyleille poimittakoon tähän vaikka geigerputkessa elektroni-ionisaation sammutinkomponenttina käytetyt etyylialkoholit, halogeeneja, klooria ja bromia. STUK raportoi, että säteilyenergia pilkkoo orgaanisia molekyylejä orgaanisiksi molekyyliradikaaleiksi. Samantyyppinen valenssielektronien irtikiskomissysteemi mekanismi kuin puhutaan ilmaionisaation muodostaessa esim. pelättyjä happiradikaaleja. Nämä eivät enää kykene yhdistymään uudelleen pilkkoutuessaan säteilyenergian eroosiovaikutuksessa. Tämä rajoittaa geigerputken iäksi tyypillisesti 10 potenssiin 9 pulssia. Samaisen ilmiön vuorovaikutuksesta mm. 2006 havaittiin siihenastisen otsonitarkkailun historian rajuin otsonikato kautta aikain. Vaikka otsonia tuhoavaa freonia ei sinne oltu lisätty enää n. 30 vuoteen!
Säteilyenergian sanotaan katoavan aineesta virallisessa propagoinnissa nanosekuntiluokissa. Toki olen tänne jo juoksuttanut kymmenittäin erilaisia säteilyn ajallisesti pysyväisiin varastoihinsa säilymismetodeja. Näistä mm. Malenkan kuuluisat kuorimallit. Myös unohtamatta 1963 Nobel-palkittujen H. Jenssenin, saksalaistutkijanaisen Maria Göppert-Mayerin ja Eugene Wignerin kuorimalleja. Termivireet, isomeerivireet, unohtamatta toki K,L,M- röntgensäteilyn varastoituminen pysyvämpään elektronivajaukseen. No tähän eräs mielenkiintoinen taas uusi tapa. Säteilyenergia voi absorboituessaan varastoitua myös metastabiileihin energiatiloihin. Varastoituminen voidaan myöhemmin vapauttaa esim. lämmittämällä ainetta. Syntyy reakombinoituminen säteilyviritysenergian purkautuessa fotonina. Tällöin vapautuva energia on verrannollinen vielä kuukausien päästä yhä aineeseen absorboituneesta säteilystä.
------------
Vastaukset 2
Vanhimmat
halusin antaa kiittävän arvosanan yhdyssanojenhallintataidostasi.
Nii jotta meinaat, että pitkä on vähän kaikessa parempi kun pätkästy?
Noi o!)
Johanmääsitäjotuumasinkinnoi, että kyllä sitä kannattaa akrobaatturoida mieluumin sanassutkuilla kun omalla lutkulla. Nii oikke ja kivat kiitoksesta.)